Löytyy myös EME10. Joissain malleissa piti tulokortti päivittää uudemmalla softalla.
Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Katsoitko jo fissio.fi, tosin siinä tuntihinnan mukana vaan aurinkoisuus-%
Vaikuttaa melko fiksulta jutulta vaikka juuri mitään en ymmärtänyt
- Keskustelun aloittaja
- #403
Katsoitko jo fissio.fi, tosin siinä tuntihinnan mukana vaan aurinkoisuus-%
Vaikuttaa melko fiksulta jutulta vaikka juuri mitään en ymmärtänyt
Juu, tuttu sivusto. Tuosta on ollut kehittäjän kanssa jo puhetta että olisiko moinen toteutettavissa tuohon yhteyteen.
Espejot
Hyperaktiivi
Solaredge vs Tigo
solarity.cz
Tigo arvostelu samalta hepulta joka on käynyt kirjeenvaihtoa Solaredgen juristien kanssa
www.mcelectrical.com.au
The simplicity of Tigo Optimisers
One aspect of Tigo optimisers that makes it stand out from SolarEdge is the limited work Tigo optimisers are required to do. SolarEdge optimisers require you to use a SolarEdge inverter. The SolarEdge inverter does not have a “Maximum Power Point tracker” (MPPT) and as a result, it requires each SolarEdge optimiser on the roof to continually adjust the voltages and current throughout the day to achieve the Maximum Power Point.
In contrast, when you use Tigo optimisers, you choose any brand of inverter. It’s the job of that inverter to do the heavy lifting of the Maximum Power Point Tracking. The Tigo optimisers get off easy and are only required to work when their panel is “impeding” the other panels.
Review: SolarEdge vs Tigo power optimizers
Deeper look to the two rivals in module-level optimization. How do SolarEdge and Tigo work? Read our review SolarEdge vs Tigo to find out more.
solarity.cz
Tigo arvostelu samalta hepulta joka on käynyt kirjeenvaihtoa Solaredgen juristien kanssa
TIGO Energy Solar Optimisers. Better than solar panel bypass diodes?
Why do we need Tigo Energy solar panel optimisers when solar panel bypass diodes are doing the job? This blog shows how optimisers do a far better job than bypass diodes, and it explains why Tigo Optimisers are the preferred optimiser solution.
www.mcelectrical.com.au
The simplicity of Tigo Optimisers
One aspect of Tigo optimisers that makes it stand out from SolarEdge is the limited work Tigo optimisers are required to do. SolarEdge optimisers require you to use a SolarEdge inverter. The SolarEdge inverter does not have a “Maximum Power Point tracker” (MPPT) and as a result, it requires each SolarEdge optimiser on the roof to continually adjust the voltages and current throughout the day to achieve the Maximum Power Point.
In contrast, when you use Tigo optimisers, you choose any brand of inverter. It’s the job of that inverter to do the heavy lifting of the Maximum Power Point Tracking. The Tigo optimisers get off easy and are only required to work when their panel is “impeding” the other panels.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #405
Sivustolla esiintyvään kuvaan täytyy todeta että se on totaalista bullshittiä.
Käytännön esimerkit asiasta on ollut myös täällä nähtävillä. Teho ei putoa muista paneeleista 90% kuten kuva väittää vaikkei paneeleissa mitään optimoijia olekaan vaan ne ovat asiansa osaavan invertterin perässä.
Espejot
Hyperaktiivi
Tässä on hieman Sunspec-tilannekuvaa missä mennään
SunSpec Modbus Certification | SunSpec Alliance
SunSpec Modbus is an open standard, referenced in IEEE 154702018, that enables interoperability amongst DER system components.
sunspec.org
Espejot
Hyperaktiivi
Inverteriä ei oletettavasti kannata hirveesti ylimitoittaa tulevaisuutta varten... ko kö? Luin yhdestä saksankielisestä keskustelusta että stringin pituulella olisi joku optimikoko joka riippuu sitten invertteristä.
Onko kukaan perehtynyt Kostalin invertereihin?
Onko kukaan perehtynyt Kostalin invertereihin?
If that's 16 modules of 300W = 4.8 kWp in two strings of 8 modules, that's not really good. The Fronius runs best with 18 to 22 modules, the Kostal with less, I think it was optimized for 12-15.
- Keskustelun aloittaja
- #408
SMA ja Froniuksen hyötysuhde tykkää jos jännite pyörii siinä 600v tietämillä muttei se mikään pakollinen ole. Jännite vaikuttaa siihen koska invertteri herää. Samoin jos paneelien jännite on tuossa lähellä invertterin alinta toimintapistettä jännitteen puolesta niin varjot yms voivat tehdä tepposia laskiessaan jännitettä tai ainakin silloin jos odottaa että invertteri lähtisi varjoisassa käyntiin.
Tuossa lainauksessa on mainittu 18 - 22kpl mutta se on maksimäärä paneeleita yhteen ketjuun jännitteen puolesta. esim 2 x 20 x 250 Wp -> 10 kWp paneleita yhteen 5kW invertteriin? Ei sentään. Tuosta näkee kuinka mulla tulee henkeä tuohon koneeseen kymmenen panelin ketjun kanssa.
Aurinkosähköä mikroinverttereillä.
Eihän siinä mitään eroa ole jos ostat neljän paneelin invertterin ja pistät siihen yhden paneelin kiinni. Se neljän panelin vertti ei vain taida yhdellä, kahdellakaan käynnistyä, tätä en kylläkään ole kokeillut käytännössä
ilmaisenergia.info
- Keskustelun aloittaja
- #409
Tässä on hieman Sunspec-tilannekuvaa missä mennään
SunSpec Modbus Certification | SunSpec Alliance
SunSpec Modbus is an open standard, referenced in IEEE 154702018, that enables interoperability amongst DER system components.
Tuosta kun vilkaisee rekisterikarttaa niin näyttäisi kyllä että invertteri erikseen ja smartmeterit erikseen. Invertteriltä kysytään tuotto ja smartmeteriltä mihinsuuntaan ja paljonko sitä sähköä menee.
Solar energy for your home - Fronius Solar Energy
Taking your energy supply into your own hands? Saving money and protecting the climate? Yes, it is possible! With solar powered solutions for your home.
www.fronius.com
Ongelma liittyy löyhästi tähän aiheeseen.
Ongelma on että n. 10v ikäinen televisio menee itsestään päälle. On tehnyt sen viime aikoina muutaman kerran ja aina öisin.
Syinä voisi olla
- Vika itse televisiossa
- Vika kaukosäätimessä
- Jokin muu
Kaksi ensimmäistä ovat olleet sen 10 vuotta, joten niitä en juurikaan epäile.
Viime marraskuussa kun laitoin aurinkopanelit piti invertterin Wi-FI yhteyden aikaansaamiseksi lisätä reititin.
Paras paikka reitittimelle on piilossa television takana.
Voisiko tämä olla syyllinen?
Ongelma on että n. 10v ikäinen televisio menee itsestään päälle. On tehnyt sen viime aikoina muutaman kerran ja aina öisin.
Syinä voisi olla
- Vika itse televisiossa
- Vika kaukosäätimessä
- Jokin muu
Kaksi ensimmäistä ovat olleet sen 10 vuotta, joten niitä en juurikaan epäile.
Viime marraskuussa kun laitoin aurinkopanelit piti invertterin Wi-FI yhteyden aikaansaamiseksi lisätä reititin.
Paras paikka reitittimelle on piilossa television takana.
Voisiko tämä olla syyllinen?
Tuskin. Vika on todennäköisesti telkkarissa. Jos/kun tuo häiritsee ja laite on muuten toimiva, eli ei pidä ääniä, savua, tuoksu, tms, niin laita sille oma katkaisijalla oleva jatkojohto. Sitten vaan johdosta virrat pois, niin ei varmasti lähde itsekseen päälle.
Villi veikkaus, että jostain tulee ikävää IR vilkuntaa ja laite herää.
Vielä surullisempaa on, että yleensä heräämiseen hyväksytään monta koodia ja se voi olla jopa huonoiten tarkastetteva kaukosäätöominaisuus. Eli joku reppana kontrolleri herää ja se on aivan liian myöhässä tehdäkseen mitään niin vilkaisee vain päin, että joo joo ehkä meidän koodi, käynnistetään laite.
Yöllä pienempikin teho riittää kun IR:n vahvistin siirtyy täysille, koska taustakohina on pieni. Kokeile peittää kaukosäätimen silmää ennen nukkumaan menoa.
Vielä surullisempaa on, että yleensä heräämiseen hyväksytään monta koodia ja se voi olla jopa huonoiten tarkastetteva kaukosäätöominaisuus. Eli joku reppana kontrolleri herää ja se on aivan liian myöhässä tehdäkseen mitään niin vilkaisee vain päin, että joo joo ehkä meidän koodi, käynnistetään laite.
Yöllä pienempikin teho riittää kun IR:n vahvistin siirtyy täysille, koska taustakohina on pieni. Kokeile peittää kaukosäätimen silmää ennen nukkumaan menoa.
Eiköhän se kaukosäädön vastaanoton kontrolleri ole kokoajan hereillä tai herää niin nopeasti, että koodin pystyy lukemaan. Sen sijaan herääminen usein onnistuu monella koodilla. Ainakin meidän telkkarit herää on/offin lisäksi kaikista numeronäppäimistä. Varmaan joistain muistakin näppäimistä.
Avaimia kilistelemällä on joskus radio käynnistynyt. Kaipa siinäkin on IR-kauko-ohjain?
Eikai siinä periaatteellista eroa ole - jos sähköä karkaa matkalla muualle vikuri laukeaa, eihän se muusta ymmärrä. Se voiko sähköä karata tavalliseen tapaan riippuu niistä kytkennöistä. Jos siellä on maat mukana verkkosähkön tyyliin se toimii tavalliseen tapaan.
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
Mitäs arvonraati on mieltä 2 paketista, missä molemmissa samat Trinasolarin halfcut 335W mustat paneelit.
Toisessa on Kostal Plenticore Plus 5.5 kW Inventteri ja toisessa yleisin Fronius Symo 6kW Wlan malli.
Tuo Kostal tamulla oleva setti olisi 300€ halvempi.
Toisessa on Kostal Plenticore Plus 5.5 kW Inventteri ja toisessa yleisin Fronius Symo 6kW Wlan malli.
Tuo Kostal tamulla oleva setti olisi 300€ halvempi.
Kostalissa on 3 MPPT:tä, Kostal Plenticore Plus 5.5 kWhempanpumppu
Aktiivinen jäsen
Onko tuo 3xMPP tuossa Konstassa sama?
Kostal Plenticore-plus 5.5 -aurinkosähköinvertteri
Kostal Plenticore-plus 5.5 -aurinkosähköinvertteri sekä muut aurinkolämpö- ja aurinkosähkötuotteet verkkokaupastamme Oulusta edulliseen hintaan.
www.biottori.fi
- Keskustelun aloittaja
- #421
Arevasolarista juttu.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Salolainen tehdas valmistaa aurinkopaneeleja ja vie niitä myös Aasiaan – "Meidän automaattilinjan henkilökustannukset on samat kuin kiinalaisten puoliautomaattitehtaan kustannukset"
Salossa toteutettu automaattinen tuotantolinja mahdollistaa paneelien valmistuksen kannattavasti myös Suomessa. Tulevaisuuden vientituote on linja itse.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
On kyllä jännä juttu että saavat paneeleita kaupaksi Aasiaan, mutta eivät ole näkyvästi esillä täällä netin tai television mainoskampanjoissa, sillä luulisi että hyvin hyvin moni suomalainen maksaisi mielellään kympin tai useammankin enemmän Suomessa tehdystä aurinkopaneelista - erityisesti kun vielä vakuuttavat jutussa että ovat saaneet paneelien valmistuskustannukset automaation ansiosta jokseensakin samoihin kuin mitä ne Kiinassa ovat (jos ymmärsin oikein).
Jos luit jutun ne eivät itse arvosta pelkkää kiinankennojen kehystämistä alumiiniraamiin, taitaa olla voittomarginaali aika ohkonen, pitäisi olla paljon isompaa skaalaa. Ne haluavat myydä muille sitä kehystysautomaatiolinjaa ja isoja avaimetkäteen toimituksia tai muuta kustomia.
- Keskustelun aloittaja
- #425
Jotenkin veikkaan että mahtaako tuossa olla kuitenkin katsottu asioita joidenkin lasien läpi...
Eise välttämättä väärin ole, mutta eise automaatiokaan halpaa ole. Ehkä nuo ovat keksineet jotain ihan itse ja myyvät sitä. Kun salcompin melko automatisoitu kännylaturitehdas muinoin siirrettiin Kiinaan laskettiin että kiinalainen käsityö tulee halvemmaksi ja automaatiota ei sinne viety.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Huomasin kyllä että tuota kokoonpanolinjaa haluavat myydä, mutta kun sen nyt noin muotoilit, niin tuohan siinä taitaa taustalla olla... Liekö sitten aasialaiset toimijat ostaneet noita paneeleita kokeeksi, jotta voivat vakuuttua tuotantolinjan toimintalaadusta? Enempikin ihmetyttää tuo markkinointipuoli, mutta enpä alalla olekaan...
- Keskustelun aloittaja
- #428
Näköjään sekä invertteriin että Froniuksen datamanageriin oli tullut päivityksiä. Pläräsin nopeasti muutoslogit läpi ja tälläinen osui silmiin.
/ Sverige SE:
/ Reactive Power Mode Characteristics COSPHI to P30 100% => 95%
Mitähän tuo mahtaa tarkoittaa? Jotenkin se liittyy loistehon generointiin. Alkaakohan invertterit myös ruotsissa tekemään loistehoa?
Datamatamanagerin muutoslogissa näytti olevan myös maininta Smartmeter TS:stä. Kuulinkin tuosta jo aikaisemmin Froniuksen asiakaspalvelusta että uusi mittari on tuloillaan. Tuossa on jo kunnolliset ruuvikiinnitykset jotka kestävät vääntää liittimet kiinnikin kunnolla. Mullahan sähkäri rikkoi tuosta smartmeteristä terminaalit vääntämällä ruuvit liian lujaan kiinni. Sain onneksi nuo korjattua itse eikä tarvinnut ostaa uutta mittaria.
Uusi mittari näyttää tälläiselle. Tuo näköjään näyttää datan kaikista vaiheista samalla kerralla.
/ Sverige SE:
/ Reactive Power Mode Characteristics COSPHI to P30 100% => 95%
Mitähän tuo mahtaa tarkoittaa? Jotenkin se liittyy loistehon generointiin. Alkaakohan invertterit myös ruotsissa tekemään loistehoa?
Datamatamanagerin muutoslogissa näytti olevan myös maininta Smartmeter TS:stä. Kuulinkin tuosta jo aikaisemmin Froniuksen asiakaspalvelusta että uusi mittari on tuloillaan. Tuossa on jo kunnolliset ruuvikiinnitykset jotka kestävät vääntää liittimet kiinnikin kunnolla. Mullahan sähkäri rikkoi tuosta smartmeteristä terminaalit vääntämällä ruuvit liian lujaan kiinni. Sain onneksi nuo korjattua itse eikä tarvinnut ostaa uutta mittaria.
Uusi mittari näyttää tälläiselle. Tuo näköjään näyttää datan kaikista vaiheista samalla kerralla.
Jolberious
Vakionaama
Pitäisi tuohon omaan järjestelmään laittaa smart meter ja viritellä ylijäämäsähkön ohjausta 9kW vastukseen (kun VILPpiä ei varmaan kannata tuohon hommaan hankkia pelkästään)
- Keskustelun aloittaja
- #430
Aurinkopaneelien hinnat laskevat nopeampaa kuin on ennustettu.
www.pv-magazine.com
PV module prices are falling faster than all predictions
New research from Wood Mackenzie shows that overall system costs for installations using mono PERC modules are set to fall by as much as 20% by 2025.
www.pv-magazine.com
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
Tuossa miettinyt lisätä Trinasolarin 335W paneeleita 6-8kpl katoksen puoleiseen etelä/lounas lappeelle. Päärakennuksen kaakko/etelä lappeella Trinasolarin 335W paneeleita on jo16kpl, niin järjestelmä koko on 5,36kW.
Invertteri on Froniuksen 6.0-3 M, jota valmistaja antaa maksimissaan ilman takuun menetystä kuormittaa 1,5 kertaisesti, eli jopa 9kW?
Froniuksen sivuilta löytyy laskentaohjelma, ja sen mukaan näyttäisi noilla Trinasolarin 335W paneeleilla 16+6 ryhmää(7,37kW)
Tuolla 16+8 paneelilla tulisi hieman yli 8kW, mikä pitäisi mahtua Froniuksen 1,5kertaisen ”takuuseen” vaikka ei laskuri sitä antanut.
Paneeleiden maksimikuorma voi tulla eteen talon/katoksen ilmansuunnissa ehkä klo 14 aikoihin tunniksi pariksi. Nyt Froniuksen näytöltä/Appista tuolla 5,36kW systeemillä huipputehot on näyttänyt jopa 5500W. Tosin tuo Froniuksen sivuilla oleva käppyrä ei sinne asti yllä?
6 paneelin nimellinen toisi 2000W lisää ja tuo suunnittelemani 8 paneelin lisäys tuonne katokseen 2700W.
Invertteri on Froniuksen 6.0-3 M, jota valmistaja antaa maksimissaan ilman takuun menetystä kuormittaa 1,5 kertaisesti, eli jopa 9kW?
Froniuksen sivuilta löytyy laskentaohjelma, ja sen mukaan näyttäisi noilla Trinasolarin 335W paneeleilla 16+6 ryhmää(7,37kW)
Tuolla 16+8 paneelilla tulisi hieman yli 8kW, mikä pitäisi mahtua Froniuksen 1,5kertaisen ”takuuseen” vaikka ei laskuri sitä antanut.
Paneeleiden maksimikuorma voi tulla eteen talon/katoksen ilmansuunnissa ehkä klo 14 aikoihin tunniksi pariksi. Nyt Froniuksen näytöltä/Appista tuolla 5,36kW systeemillä huipputehot on näyttänyt jopa 5500W. Tosin tuo Froniuksen sivuilla oleva käppyrä ei sinne asti yllä?
6 paneelin nimellinen toisi 2000W lisää ja tuo suunnittelemani 8 paneelin lisäys tuonne katokseen 2700W.
- Keskustelun aloittaja
- #432
Asteikko skaalatuu aina sen mukaan mikä on kunkin päivän huipputeho. Toisena päivänä ylin viiva voi olla 1kW ja toisena 6kW. Käyrässä näkyy muutenkin 5min keskiarvoteho joten joskus hetkittäin lukema voi olla suurempikin.
Jos lisäät paneeleita niin saatko myös itse kulutettua lisääntyneen tuoton? Ettei vaan kaikki lisäpaneeleiden tuotto valu myytäväksi?
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
Tuonne katokseen lisäämällä saisin tuottoa lisää, kun kulutusta on arkisin enemmän klo 16- eteenpäin, kun kotiudutaan.
töistä.
Ainakin TMA saadaan pitemmäksi jos ei muuta
- Keskustelun aloittaja
- #434
Puhutaanko tuossa sitten 45 asteen erosta? 24/360*45=3h eli kohtisuoraan aurinko paistaisi paneeleihin tuon verran myöhemmin. Auringon korkeudesta johtuen huipputeho ei taitaisi siirtyä aivan yhtä paljoa eteenpäin.
Laitoin tuohon vertailuksi oman käyrän samalta päivältä. Mulla paneelit oli 175 asteessa. Ja huipputeho on 30min myöhemmin. Tuolisiko tuohon sinulle joku öbaut tunti lisää aikasempiin huippuihin? Onko tuolla sitten merkitystä jos tuottoa on jo muutenkin riittävästi..? Toki harrastukset on erikseen.
Jolberious
Vakionaama
Lotikon elokuu voidaan käytännössä lyödä jo nyt lukkoon. Eilinen ja tämä päivä sai samanlaiset ennustukset, n.20kWh tuottoa.
Paras päivä 10.8:
Kokonaistuotot:
Maaliskuu: 1143kWh
Huhtikuu: 1920kWh
Toukokuu: 3263kWh
Kesäkuu: 3164kWh
Heinäkuu: 3050kWh
Elokuu: 2344kWh
Myyntiin mennyt:
Maaliskuu: 111kWh
Huhtikuu: 370kWh
Toukokuu: 946kWh
Kesäkuu: 884kWh
Heinäkuu: 508kWh
Elokuu: 318kWh
23.2 startannut järjestelmä on taivaalta kerännyt nyt 15030kWh sähköä.
Paras päivä 10.8:
Maaliskuu: 1143kWh
Huhtikuu: 1920kWh
Toukokuu: 3263kWh
Kesäkuu: 3164kWh
Heinäkuu: 3050kWh
Elokuu: 2344kWh
Myyntiin mennyt:
Maaliskuu: 111kWh
Huhtikuu: 370kWh
Toukokuu: 946kWh
Kesäkuu: 884kWh
Heinäkuu: 508kWh
Elokuu: 318kWh
23.2 startannut järjestelmä on taivaalta kerännyt nyt 15030kWh sähköä.
Viimeksi muokattu:
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
Harrastuksen piikkiin kohta voi laittaa, kun TMA karkaa käsistäPuhutaanko tuossa sitten 45 asteen erosta? 24/360*45=3h eli kohtisuoraan aurinko paistaisi paneeleihin tuon verran myöhemmin. Auringon korkeudesta johtuen huipputeho ei taitaisi siirtyä aivan yhtä paljoa eteenpäin.
Laitoin tuohon vertailuksi oman käyrän samalta päivältä. Mulla paneelit oli 175 asteessa. Ja huipputeho on 30min myöhemmin. Tuolisiko tuohon sinulle joku öbaut tunti lisää aikasempiin huippuihin? Onko tuolla sitten merkitystä jos tuottoa on jo muutenkin riittävästi..? Toki harrastukset on erikseen.
katso liitettä 65697
Tuon 1-2h pitempää ja ennen kaikkea enemmä tehoa, kun pystyisi tehokkaammin hyödyntämään sähköautonlatausta. Saisi parhaimmillaan yli 2kW per vaihe.
Tosin Skoda ei tue kuin 2 vaihetta(2x16A)
- Keskustelun aloittaja
- #437
Harrastuksen piikkiin kohta voi laittaa, kun TMA karkaa käsistä
Tuon 1-2h pitempää ja ennen kaikkea enemmä tehoa, kun pystyisi tehokkaammin hyödyntämään sähköautonlatausta. Saisi parhaimmillaan yli 2kW per vaihe.
Tosin Skoda ei tue kuin 2 vaihetta(2x16A)
Sulla yhtiö ei varmaan netota vaiheita? Jahka tuo lakimuutos menee läpi ja se otetaan käyttöön niin sitten onneksi on se ja sama mihin vaiheelle se sähkö menee.
Onko laturi säädettävä vai työntää sähköä vain vakioteholla? Se mitä asiaa tutkin itsekseni aikaisemmin niin hitaalla yksvaiheisella latauksella säädettävyys on paras ja sma:lla taitaa nykyään olla joku laturi mikä käyttää yhdestä kolmeen vaiheeseen tarpeen mukaan.
hempanpumppu
Aktiivinen jäsen
ABB Terran laturi mitä pystyy säätämään 6,10,12, 14 ja 16A portaissa sovelluksen kautta.
Kesä loppuu ja alkaa syksy.
Oheisessa kuvassa on esitetty 5,5 kWp paneeliston tuotanto ja ennuste vuoden alusta elokuun loppuun.
Hämmästyttävän hyvin on ennuste pitänyt paikkansa.
- Toteutunut tuotanto 4014 kWh
- Ennuste 3989 kWh
- Toteutuneen ja ennusteen ero on vain 25 kWh (0,6%)
Oheisessa kuvassa on esitetty 5,5 kWp paneeliston tuotanto ja ennuste vuoden alusta elokuun loppuun.
Hämmästyttävän hyvin on ennuste pitänyt paikkansa.
- Toteutunut tuotanto 4014 kWh
- Ennuste 3989 kWh
- Toteutuneen ja ennusteen ero on vain 25 kWh (0,6%)
