Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

kariky

Jäsen
---
Itse haaveilen sääennustuksen mukaan toimivasta ohjauksesta. Tuo on nytkähtänyt nyt pykälän liikkeelle mutta katsotaan tuleeko siitä mitään.
---

Katsoitko jo fissio.fi, tosin siinä tuntihinnan mukana vaan aurinkoisuus-% :hmm:

Vaikuttaa melko fiksulta jutulta vaikka juuri mitään en ymmärtänyt :rolleyes:
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Solaredge vs Tigo

Tigo arvostelu samalta hepulta joka on käynyt kirjeenvaihtoa Solaredgen juristien kanssa


The simplicity of Tigo Optimisers
One aspect of Tigo optimisers that makes it stand out from SolarEdge is the limited work Tigo optimisers are required to do. SolarEdge optimisers require you to use a SolarEdge inverter. The SolarEdge inverter does not have a “Maximum Power Point tracker” (MPPT) and as a result, it requires each SolarEdge optimiser on the roof to continually adjust the voltages and current throughout the day to achieve the Maximum Power Point.

In contrast, when you use Tigo optimisers, you choose any brand of inverter. It’s the job of that inverter to do the heavy lifting of the Maximum Power Point Tracking. The Tigo optimisers get off easy and are only required to work when their panel is “impeding” the other panels.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi

Sivustolla esiintyvään kuvaan täytyy todeta että se on totaalista bullshittiä.

Käytännön esimerkit asiasta on ollut myös täällä nähtävillä. Teho ei putoa muista paneeleista 90% kuten kuva väittää vaikkei paneeleissa mitään optimoijia olekaan vaan ne ovat asiansa osaavan invertterin perässä.

kse5rjz.png
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Todennäköisesti invertteri ilmoittaa tuoton modbusilla. Älykässähkömittari taas voi tarjoilla tietoa invertterille. Jos/kun ohjeessa on maininta vain yhteydestä invertteriin niin luultavasti nibe osaa suorittaa kyselyitä vain sinne suuntaan. Ja veikkaisin että tässä on kyse tuotosta eikä ylituotosta. Pelkällä mittarilla ei taida tehdä mitään. Useissa eri inverttereissä se mahdollistaa erilaiset ohjaukset kylläkin ylituoton perusteella.

S-nibessä on modbus tcp ja SMA:ssa myös. Vanhemmassa F-mallissa modbus RTU joten esim SMA:n ja niben F-sarjalaisen kanssa kommunikointi ei onnistu keskenään.

Tässä on hieman Sunspec-tilannekuvaa missä mennään
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Inverteriä ei oletettavasti kannata hirveesti ylimitoittaa tulevaisuutta varten... ko kö? Luin yhdestä saksankielisestä keskustelusta että stringin pituulella olisi joku optimikoko joka riippuu sitten invertteristä.

Onko kukaan perehtynyt Kostalin invertereihin?

If that's 16 modules of 300W = 4.8 kWp in two strings of 8 modules, that's not really good. The Fronius runs best with 18 to 22 modules, the Kostal with less, I think it was optimized for 12-15.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Inverteriä ei oletettavasti kannata hirveesti ylimitoittaa tulevaisuutta varten... ko kö? Luin yhdestä saksankielisestä keskustelusta että stringin pituulella olisi joku optimikoko joka riippuu sitten invertteristä.

Onko kukaan perehtynyt Kostalin invertereihin?

If that's 16 modules of 300W = 4.8 kWp in two strings of 8 modules, that's not really good. The Fronius runs best with 18 to 22 modules, the Kostal with less, I think it was optimized for 12-15.

SMA ja Froniuksen hyötysuhde tykkää jos jännite pyörii siinä 600v tietämillä muttei se mikään pakollinen ole. Jännite vaikuttaa siihen koska invertteri herää. Samoin jos paneelien jännite on tuossa lähellä invertterin alinta toimintapistettä jännitteen puolesta niin varjot yms voivat tehdä tepposia laskiessaan jännitettä tai ainakin silloin jos odottaa että invertteri lähtisi varjoisassa käyntiin.

Tuossa lainauksessa on mainittu 18 - 22kpl mutta se on maksimäärä paneeleita yhteen ketjuun jännitteen puolesta. esim 2 x 20 x 250 Wp -> 10 kWp paneleita yhteen 5kW invertteriin? Ei sentään. Tuosta näkee kuinka mulla tulee henkeä tuohon koneeseen kymmenen panelin ketjun kanssa.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Tässä on hieman Sunspec-tilannekuvaa missä mennään

Tuosta kun vilkaisee rekisterikarttaa niin näyttäisi kyllä että invertteri erikseen ja smartmeterit erikseen. Invertteriltä kysytään tuotto ja smartmeteriltä mihinsuuntaan ja paljonko sitä sähköä menee.

 

Liitteet

  • Inverter_Register_Map_Int&SF_v1.0__with_SYMOHYBRID_MODEL_124.xlsx
    51,8 KB · Katsottu: 56
  • Meter_Register_Map_Int&SF_v1.0.xlsx
    24,7 KB · Katsottu: 52

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Ongelma liittyy löyhästi tähän aiheeseen.
Ongelma on että n. 10v ikäinen televisio menee itsestään päälle. On tehnyt sen viime aikoina muutaman kerran ja aina öisin.
Syinä voisi olla
- Vika itse televisiossa
- Vika kaukosäätimessä
- Jokin muu
Kaksi ensimmäistä ovat olleet sen 10 vuotta, joten niitä en juurikaan epäile.
Viime marraskuussa kun laitoin aurinkopanelit piti invertterin Wi-FI yhteyden aikaansaamiseksi lisätä reititin.
Paras paikka reitittimelle on piilossa television takana.
Voisiko tämä olla syyllinen?
 

Tulihäntä

Vakionaama
Paras paikka reitittimelle on piilossa television takana.
Voisiko tämä olla syyllinen?
Tuskin. Vika on todennäköisesti telkkarissa. Jos/kun tuo häiritsee ja laite on muuten toimiva, eli ei pidä ääniä, savua, tuoksu, tms, niin laita sille oma katkaisijalla oleva jatkojohto. Sitten vaan johdosta virrat pois, niin ei varmasti lähde itsekseen päälle.
 

kuumitta

Jäsen
Villi veikkaus, että jostain tulee ikävää IR vilkuntaa ja laite herää.

Vielä surullisempaa on, että yleensä heräämiseen hyväksytään monta koodia ja se voi olla jopa huonoiten tarkastetteva kaukosäätöominaisuus. Eli joku reppana kontrolleri herää ja se on aivan liian myöhässä tehdäkseen mitään niin vilkaisee vain päin, että joo joo ehkä meidän koodi, käynnistetään laite.

Yöllä pienempikin teho riittää kun IR:n vahvistin siirtyy täysille, koska taustakohina on pieni. Kokeile peittää kaukosäätimen silmää ennen nukkumaan menoa.
 

jmaja

Vakionaama
Eli joku reppana kontrolleri herää ja se on aivan liian myöhässä tehdäkseen mitään niin vilkaisee vain päin, että joo joo ehkä meidän koodi, käynnistetään laite.
Eiköhän se kaukosäädön vastaanoton kontrolleri ole kokoajan hereillä tai herää niin nopeasti, että koodin pystyy lukemaan. Sen sijaan herääminen usein onnistuu monella koodilla. Ainakin meidän telkkarit herää on/offin lisäksi kaikista numeronäppäimistä. Varmaan joistain muistakin näppäimistä.

Avaimia kilistelemällä on joskus radio käynnistynyt. Kaipa siinäkin on IR-kauko-ohjain?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Miten toteutetaan vikavirtasuojaus invertterillä tuotettuun verkkoon?

Eikai siinä periaatteellista eroa ole - jos sähköä karkaa matkalla muualle vikuri laukeaa, eihän se muusta ymmärrä. Se voiko sähköä karata tavalliseen tapaan riippuu niistä kytkennöistä. Jos siellä on maat mukana verkkosähkön tyyliin se toimii tavalliseen tapaan.
 

hempanpumppu

Aktiivinen jäsen
Mitäs arvonraati on mieltä 2 paketista, missä molemmissa samat Trinasolarin halfcut 335W mustat paneelit.
Toisessa on Kostal Plenticore Plus 5.5 kW Inventteri ja toisessa yleisin Fronius Symo 6kW Wlan malli.
Tuo Kostal tamulla oleva setti olisi 300€ halvempi.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Salosolar ei erityisemmin kerro mistä panelien kennot tulevat. Pääsivät aikoinaan kotimaisten mustien kennojen kanssa demoilemaan, mutta ei niistä tainnut kaupallista tuotetta tulla.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Arevasolarista juttu.
On kyllä jännä juttu että saavat paneeleita kaupaksi Aasiaan, mutta eivät ole näkyvästi esillä täällä netin tai television mainoskampanjoissa, sillä luulisi että hyvin hyvin moni suomalainen maksaisi mielellään kympin tai useammankin enemmän Suomessa tehdystä aurinkopaneelista - erityisesti kun vielä vakuuttavat jutussa että ovat saaneet paneelien valmistuskustannukset automaation ansiosta jokseensakin samoihin kuin mitä ne Kiinassa ovat (jos ymmärsin oikein).
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
On kyllä jännä juttu että saavat paneeleita kaupaksi Aasiaan, mutta eivät ole näkyvästi esillä täällä netin tai television mainoskampanjoissa, sillä luulisi että hyvin hyvin moni suomalainen maksaisi mielellään kympin tai useammankin enemmän Suomessa tehdystä aurinkopaneelista - erityisesti kun vielä vakuuttavat jutussa että ovat saaneet paneelien valmistuskustannukset automaation ansiosta jokseensakin samoihin kuin mitä ne Kiinassa ovat (jos ymmärsin oikein).

Jos luit jutun ne eivät itse arvosta pelkkää kiinankennojen kehystämistä alumiiniraamiin, taitaa olla voittomarginaali aika ohkonen, pitäisi olla paljon isompaa skaalaa. Ne haluavat myydä muille sitä kehystysautomaatiolinjaa ja isoja avaimetkäteen toimituksia tai muuta kustomia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
On kyllä jännä juttu että saavat paneeleita kaupaksi Aasiaan, mutta eivät ole näkyvästi esillä täällä netin tai television mainoskampanjoissa, sillä luulisi että hyvin hyvin moni suomalainen maksaisi mielellään kympin tai useammankin enemmän Suomessa tehdystä aurinkopaneelista - erityisesti kun vielä vakuuttavat jutussa että ovat saaneet paneelien valmistuskustannukset automaation ansiosta jokseensakin samoihin kuin mitä ne Kiinassa ovat (jos ymmärsin oikein).

Jotenkin veikkaan että mahtaako tuossa olla kuitenkin katsottu asioita joidenkin lasien läpi...
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jotenkin veikkaan että mahtaako tuossa olla kuitenkin katsottu asioita joidenkin lasien läpi...

Eise välttämättä väärin ole, mutta eise automaatiokaan halpaa ole. Ehkä nuo ovat keksineet jotain ihan itse ja myyvät sitä. Kun salcompin melko automatisoitu kännylaturitehdas muinoin siirrettiin Kiinaan laskettiin että kiinalainen käsityö tulee halvemmaksi ja automaatiota ei sinne viety.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Jos luit jutun ne eivät itse arvosta pelkkää kiinankennojen kehystämistä alumiiniraamiin, taitaa olla voittomarginaali aika ohkonen, pitäisi olla paljon isompaa skaalaa. Ne haluavat myydä muille sitä kehystysautomaatiolinjaa ja isoja avaimetkäteen toimituksia tai muuta kustomia.
Huomasin kyllä että tuota kokoonpanolinjaa haluavat myydä, mutta kun sen nyt noin muotoilit, niin tuohan siinä taitaa taustalla olla... Liekö sitten aasialaiset toimijat ostaneet noita paneeleita kokeeksi, jotta voivat vakuuttua tuotantolinjan toimintalaadusta? Enempikin ihmetyttää tuo markkinointipuoli, mutta enpä alalla olekaan...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näköjään sekä invertteriin että Froniuksen datamanageriin oli tullut päivityksiä. Pläräsin nopeasti muutoslogit läpi ja tälläinen osui silmiin.

/ Sverige SE:
/ Reactive Power Mode Characteristics COSPHI to P30 100% => 95%

Mitähän tuo mahtaa tarkoittaa? Jotenkin se liittyy loistehon generointiin. Alkaakohan invertterit myös ruotsissa tekemään loistehoa?

Datamatamanagerin muutoslogissa näytti olevan myös maininta Smartmeter TS:stä. Kuulinkin tuosta jo aikaisemmin Froniuksen asiakaspalvelusta että uusi mittari on tuloillaan. Tuossa on jo kunnolliset ruuvikiinnitykset jotka kestävät vääntää liittimet kiinnikin kunnolla. Mullahan sähkäri rikkoi tuosta smartmeteristä terminaalit vääntämällä ruuvit liian lujaan kiinni. Sain onneksi nuo korjattua itse eikä tarvinnut ostaa uutta mittaria.

Uusi mittari näyttää tälläiselle. Tuo näköjään näyttää datan kaikista vaiheista samalla kerralla.
1598211886829.png
 

Jolberious

Vakionaama
Pitäisi tuohon omaan järjestelmään laittaa smart meter ja viritellä ylijäämäsähkön ohjausta 9kW vastukseen (kun VILPpiä ei varmaan kannata tuohon hommaan hankkia pelkästään)
 

hempanpumppu

Aktiivinen jäsen
Tuossa miettinyt lisätä Trinasolarin 335W paneeleita 6-8kpl katoksen puoleiseen etelä/lounas lappeelle. Päärakennuksen kaakko/etelä lappeella Trinasolarin 335W paneeleita on jo16kpl, niin järjestelmä koko on 5,36kW.
Invertteri on Froniuksen 6.0-3 M, jota valmistaja antaa maksimissaan ilman takuun menetystä kuormittaa 1,5 kertaisesti, eli jopa 9kW?
Froniuksen sivuilta löytyy laskentaohjelma, ja sen mukaan näyttäisi noilla Trinasolarin 335W paneeleilla 16+6 ryhmää(7,37kW)
Tuolla 16+8 paneelilla tulisi hieman yli 8kW, mikä pitäisi mahtua Froniuksen 1,5kertaisen ”takuuseen” vaikka ei laskuri sitä antanut.
Paneeleiden maksimikuorma voi tulla eteen talon/katoksen ilmansuunnissa ehkä klo 14 aikoihin tunniksi pariksi. Nyt Froniuksen näytöltä/Appista tuolla 5,36kW systeemillä huipputehot on näyttänyt jopa 5500W. Tosin tuo Froniuksen sivuilla oleva käppyrä ei sinne asti yllä?
6 paneelin nimellinen toisi 2000W lisää ja tuo suunnittelemani 8 paneelin lisäys tuonne katokseen 2700W.
85D02AB0-4F65-466E-8183-BA170AD39B93.jpeg
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nyt Froniuksen näytöltä/Appista tuolla 5,36kW systeemillä huipputehot on näyttänyt jopa 5500W. Tosin tuo Froniuksen sivuilla oleva käppyrä ei sinne asti yllä?

Asteikko skaalatuu aina sen mukaan mikä on kunkin päivän huipputeho. Toisena päivänä ylin viiva voi olla 1kW ja toisena 6kW. Käyrässä näkyy muutenkin 5min keskiarvoteho joten joskus hetkittäin lukema voi olla suurempikin.

Jos lisäät paneeleita niin saatko myös itse kulutettua lisääntyneen tuoton? Ettei vaan kaikki lisäpaneeleiden tuotto valu myytäväksi?
 

hempanpumppu

Aktiivinen jäsen
Asteikko skaalatuu aina sen mukaan mikä on kunkin päivän huipputeho. Toisena päivänä ylin viiva voi olla 1kW ja toisena 6kW. Käyrässä näkyy muutenkin 5min keskiarvoteho joten joskus hetkittäin lukema voi olla suurempikin.

Jos lisäät paneeleita niin saatko myös itse kulutettua lisääntyneen tuoton? Ettei vaan kaikki lisäpaneeleiden tuotto valu myytäväksi?
Tuonne katokseen lisäämällä saisin tuottoa lisää, kun kulutusta on arkisin enemmän klo 16- eteenpäin, kun kotiudutaan.
töistä.
Ainakin TMA saadaan pitemmäksi jos ei muuta:)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa miettinyt lisätä Trinasolarin 335W paneeleita 6-8kpl katoksen puoleiseen etelä/lounas lappeelle. Päärakennuksen kaakko/etelä lappeella Trinasolarin 335W paneeleita on jo16kpl, niin järjestelmä koko on 5,36kW.

Puhutaanko tuossa sitten 45 asteen erosta? 24/360*45=3h eli kohtisuoraan aurinko paistaisi paneeleihin tuon verran myöhemmin. Auringon korkeudesta johtuen huipputeho ei taitaisi siirtyä aivan yhtä paljoa eteenpäin.

Laitoin tuohon vertailuksi oman käyrän samalta päivältä. Mulla paneelit oli 175 asteessa. Ja huipputeho on 30min myöhemmin. Tuolisiko tuohon sinulle joku öbaut tunti lisää aikasempiin huippuihin? Onko tuolla sitten merkitystä jos tuottoa on jo muutenkin riittävästi..? Toki harrastukset on erikseen. ;)
1598833230951.png
 

Jolberious

Vakionaama
Lotikon elokuu voidaan käytännössä lyödä jo nyt lukkoon. Eilinen ja tämä päivä sai samanlaiset ennustukset, n.20kWh tuottoa.

elokuu.png


Paras päivä 10.8:

10.8.png
Kokonaistuotot:
Maaliskuu: 1143kWh
Huhtikuu: 1920kWh
Toukokuu: 3263kWh
Kesäkuu: 3164kWh
Heinäkuu: 3050kWh
Elokuu: 2344kWh

Myyntiin mennyt:
Maaliskuu: 111kWh
Huhtikuu: 370kWh
Toukokuu: 946kWh
Kesäkuu: 884kWh
Heinäkuu: 508kWh
Elokuu: 318kWh

23.2 startannut järjestelmä on taivaalta kerännyt nyt 15030kWh sähköä.
 
Viimeksi muokattu:

hempanpumppu

Aktiivinen jäsen
Puhutaanko tuossa sitten 45 asteen erosta? 24/360*45=3h eli kohtisuoraan aurinko paistaisi paneeleihin tuon verran myöhemmin. Auringon korkeudesta johtuen huipputeho ei taitaisi siirtyä aivan yhtä paljoa eteenpäin.

Laitoin tuohon vertailuksi oman käyrän samalta päivältä. Mulla paneelit oli 175 asteessa. Ja huipputeho on 30min myöhemmin. Tuolisiko tuohon sinulle joku öbaut tunti lisää aikasempiin huippuihin? Onko tuolla sitten merkitystä jos tuottoa on jo muutenkin riittävästi..? Toki harrastukset on erikseen. ;)
katso liitettä 65697
Harrastuksen piikkiin kohta voi laittaa, kun TMA karkaa käsistä:)
Tuon 1-2h pitempää ja ennen kaikkea enemmä tehoa, kun pystyisi tehokkaammin hyödyntämään sähköautonlatausta. Saisi parhaimmillaan yli 2kW per vaihe.
Tosin Skoda ei tue kuin 2 vaihetta(2x16A)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Harrastuksen piikkiin kohta voi laittaa, kun TMA karkaa käsistä:)
Tuon 1-2h pitempää ja ennen kaikkea enemmä tehoa, kun pystyisi tehokkaammin hyödyntämään sähköautonlatausta. Saisi parhaimmillaan yli 2kW per vaihe.
Tosin Skoda ei tue kuin 2 vaihetta(2x16A)

Sulla yhtiö ei varmaan netota vaiheita? Jahka tuo lakimuutos menee läpi ja se otetaan käyttöön niin sitten onneksi on se ja sama mihin vaiheelle se sähkö menee.

Onko laturi säädettävä vai työntää sähköä vain vakioteholla? Se mitä asiaa tutkin itsekseni aikaisemmin niin hitaalla yksvaiheisella latauksella säädettävyys on paras ja sma:lla taitaa nykyään olla joku laturi mikä käyttää yhdestä kolmeen vaiheeseen tarpeen mukaan.
 

hempanpumppu

Aktiivinen jäsen
Sulla yhtiö ei varmaan netota vaiheita? Jahka tuo lakimuutos menee läpi ja se otetaan käyttöön niin sitten onneksi on se ja sama mihin vaiheelle se sähkö menee.

Onko laturi säädettävä vai työntää sähköä vain vakioteholla? Se mitä asiaa tutkin itsekseni aikaisemmin niin hitaalla yksvaiheisella latauksella säädettävyys on paras ja sma:lla taitaa nykyään olla joku laturi mikä käyttää yhdestä kolmeen vaiheeseen tarpeen mukaan.
ABB Terran laturi mitä pystyy säätämään 6,10,12, 14 ja 16A portaissa sovelluksen kautta.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Kyllä Jolberious joudut ottamaan tämänkin päivän mukaan,ainakin meillä tämä päivä ei ollut se huonoin tässä kuussa,4-5 päivää on ollut huonompaa.Tämä kuukausi kolmisenkymmentä kWh parempi kuin viimekuu.
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Kesä loppuu ja alkaa syksy.
Oheisessa kuvassa on esitetty 5,5 kWp paneeliston tuotanto ja ennuste vuoden alusta elokuun loppuun.
Hämmästyttävän hyvin on ennuste pitänyt paikkansa.
- Toteutunut tuotanto 4014 kWh
- Ennuste 3989 kWh
- Toteutuneen ja ennusteen ero on vain 25 kWh (0,6%)
 

Liitteet

  • toteutunut tuotanto ja ennuste.JPG
    toteutunut tuotanto ja ennuste.JPG
    144 KB · Katsottu: 68
Ylös Bottom