Nythän olisi vielä ruhtinaalisesti avustusta tarjolla, kun purkaisitte öljyn pois ja laittaisitte MLP. 6000 €/kämppä ja enintään 50% kustannuksista. Kai tuolla jo saisi tuon toteutettua?
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Niimpä, tuo ARA taitais istua tuohon...tuskin on mitään kapuloita tuohon rattaistoon kun se öljy kerran siellä vielä roikkuu.
Olis vähän huvittavaaa saada homma tuommoseen kuosiin nyt kaikkien näiden tehtyjen tuntien jälkeen
Nyt kun vielä yks vilp on porsineena niin edes sen tilalle ja myös öljyn tilalle yhteensä vaikka 3xMLP
Tukea ei tule toistamiseen saamaan, joten kerralla kokonaan MLP:lle tai ainakin riittävät kaivot. Sitten ylläpito halpenee kummasti.
Joo jos vaan kokoukset tommoseen kaiken jälkeen kehtoo ryhtyy ja raha riittää, 3x taitais jo hoitaa kokonaisuuden...muistikuva että luokkaa ~60kW tarve...
Löytyyhän niitä 60 kW pumppujakin. Hintakaan ei ole tehoon nähden paha, 17 tonnia. Tuossa on kaksi kompuraa, mikä tuo jonkinlaista käyttövarmuutta ja tehonsäätöä. Lisää varmuutta saa ostamalla kaksi 30 kW mallia, joissa myös kaksi kompuraa/laite. Hintaa tulee enemmän eli 13 tonnia kpl.
Kolmen ostaminen voisi tulla halvemmaksi kuin kahden, mutta silloin on yksi kompura/laite ja osaako nuo toimia yhdessä ilman ylimääräistä säätöä.
pökö
Kaivo jäässä
Kai ne osaa. Minun museokoneessa oli mukana ohje miten koneita voi niputtaa yhteen niin että kaikki toimii. Täytyypä katsoa onko se lappu vielä olemassa.
Löytyyhän noita vaikka mihin saakka, esim jos perhepiirissä pysyy:
tai kun se Ecologic taitaa jo olla:
www.velltra.se
Hinta 2x35kW=70kW: ~21k€ koneille (*50% =11k€)
CTC Värmepump EcoPart 435 Basic | CTC Bergvärmepumpar | Rörprodukter
Värmepumpar, varmvattenberedare, golvvärme, radiatorer från Rörprodukter Norrland.
www.rorprodukter.se
tai kun se Ecologic taitaa jo olla:
Hinta 4x17kW=68kW: ~18k€ koneille (*50% =9k€)
Värmepump CTC EcoPart 417 17kW
en kompakt värmepump som svarar för villans, fastighetens eller den mindre industrifastighetens värmebehov. Tillverkade i Sverige och innehåller komponenter med högsta kvalite.
www.velltra.se
Viimeksi muokattu:
Ala n. 1450 m2 18 asuntoa , yhteinen tila, varasto, kattilahuone varaajahuone ja sähkötila.
Tänävuona pääsemme n. 90 MWh/a kulutukseen, sisältää lämmitys+ LKV:n lämmitys
Eli ei mikään ongelma saada täysi 50% tuki koko urakalle. Kokonaiskulutuksen saisi varmasti tippumaan 50-60 MWh välille, jolloin siis tulisi 4 tonnia/v pienemmät lämmityskulut ja paljon vähemmän vaivaa.
Investointi ehkä 70-80 tonnia eli tuen kanssa 35-40 tonnia. Takaisinmaksuaika siis enintään 10 v, vaikka ei huomioi mitenkään VILPien uusinnasta ja ylläpidosta aiheutuvia kuluja.
Investointi ehkä 70-80 tonnia eli tuen kanssa 35-40 tonnia. Takaisinmaksuaika siis enintään 10 v, vaikka ei huomioi mitenkään VILPien uusinnasta ja ylläpidosta aiheutuvia kuluja.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ilman massiivisa tukiaisia ei taida saada kannattavaksi oikein missään. Ilmeisesti sitten ajateltu, että sitä ei tarvitse koskaan korjata. Miten sitten tuommoinen kaivokenttä luovuttaisi pitkään lämmintä tuommoiselle useamman rivitalon asunto-osakehtiölle.
Vikojahan noissa CTC:n koneissa vaikuttaa ilmenneen. Mikä mahtanee olla kaasujen karkaamisen syy ?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Vikoja ruotiessa kannattanee pitää mielessä myös se seikka että käyttötunteja kertyy ilmeisesti Keskilaakson tapaisessa rivarikohteessa hiukan eri tahtiin mitä jossain omakotitalossa.
Eli en nyt vielä tämän tapauksen valossa menisi vetämään kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä CTC:n koneiden laadun ja kestävyyden suhteen.
Mutta, uskon minäkin että tuohon kohteeseen paras täsmälääke olisi sopivankokoinen kaivokenttä ja pari kpl kiinteistökoon maalämpöpumppua.
Eli en nyt vielä tämän tapauksen valossa menisi vetämään kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä CTC:n koneiden laadun ja kestävyyden suhteen.
Mutta, uskon minäkin että tuohon kohteeseen paras täsmälääke olisi sopivankokoinen kaivokenttä ja pari kpl kiinteistökoon maalämpöpumppua.
Nyt on kulutettu kaikkiaan lämmitys laitteisiin n. 100000 € ja olemme laskeneet kulutusta 245MWh/a->90 MWh/a. Meillä on 10 m3 + 1,2 m3+ 0,5 m3 varaajat, kun saamme vähällä rahalla lämmitys-systeemin toimimaan suhteelisen hyvin pääsemm n. 75 MWh/a kulutukseen.
Me emme tarvitse enää isoa investointia.
Esim. jos yksi Ecoair mene niin huonoon kuntoon, että se tarvitsee uusia, niin se n kustannukse ovat n, 7000 €. . sinä vuona saatu säästö pienenee verrattuna lähtötilanteeseen riipuen öljyn hinnasta esim. 15000 €- 7000 €= 8000 €. Tietenkin ratkaisu täytyy tehdä suhteelisen nopeasti, ettei tule paljon korjauskuluja.
Me emme tarvitse enää isoa investointia.
Esim. jos yksi Ecoair mene niin huonoon kuntoon, että se tarvitsee uusia, niin se n kustannukse ovat n, 7000 €. . sinä vuona saatu säästö pienenee verrattuna lähtötilanteeseen riipuen öljyn hinnasta esim. 15000 €- 7000 €= 8000 €. Tietenkin ratkaisu täytyy tehdä suhteelisen nopeasti, ettei tule paljon korjauskuluja.
Viimeksi muokattu:
Tois puol jokke
Vakionaama
niimpä, on tuossa rahaa jo säästynytkin
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Sivustaseuraajaa mietityttää tuossa lähinnä se löytyykö seuraajaa joka jaksaa tuollaista laitteistoa hoitaa ja ylläpitää jos @rema ei enää syystä tai toisesta jaksa tai halua jatkaa?
Sinänsä ja niin kun aiemmin on todettu, kulutusta on leikattu ja säästöjä on saatu aikaan mutta on tuo nykylaitteisto aikamoinen lämmityksen voileipäpöytä eikä tuo homma taida olla ulkoistettavissa kovinkaan helpolla tai ei ainakaan halvalla.
Onko? Siis onko säästynyt 100 tonnia, jotka on investoitu. AIka lähellä nollaa varmaankin ollaan 10 vuodessa päästy.
Jos oltaisiin valittu maalämpö jonka hinta oli yli 100000 € vuona 2009, niin olisimme nyt vasta saaneet sen maksetuksi. Ensimmäinen investointi vuona 2009 kahteen IVLP:n ja niiden kytkentään oli 25000 € . joka maksettiin takaisin n. 2,5 vuodessa.
Investoinnit seuraavaksi yht. n. 75000 €
Vuotuinen tuotto n. 14000 € . Tuotto 8,5 vuotta x 14000 €=119000 €
Saatu säästö 119000€-75000€=44000€
Laskelma on likiarvo. olemme käyttäneet osan säästetystä rahasta patteriinvestointeihin yläpohjan eristykseen, ym.
Tilanne nyt: Meillä on kaksi uutta lämpöpumppua, CTC Ecoair 622 ja CTC Ecopart 408 ja 6 vuotta vanha CTC Ecoair 420.
CTC Ecoair 125 on ollut meillä käytössä 10 vuotta ja se saadaan toimimaan vuodon paikallistamisen ja korjauksen jälkeen.
Totta on, että lämmitysjärjestelmämme ei ole yksinkertainen, mutta se on suhteelisen helposti hoidettava. Lämmitysjärjestemän olen suunnitellut sellaiseksi, että jos yksi osa ei toimi, niin muut korvaavat sen. Nyt on tilanne ettei kaksi lämpöpumppua toimi, mutta kaksi toimii ,niilä on öljykattila varmistus lisäksi suora sähkö lämpöisenkäyttöveden varaajaan. Kun meillä on 10 m3 varaaja johon teemme lämpöä CTC Ecopart 408 ;lla ,sillä on saatu hyvin esilämmitettyä lämminkäyttövesi n. 40-45 C-ast:n . Tämä on ollut ratkaiseva tässä tilanteessa.
Investoinnit seuraavaksi yht. n. 75000 €
Vuotuinen tuotto n. 14000 € . Tuotto 8,5 vuotta x 14000 €=119000 €
Saatu säästö 119000€-75000€=44000€
Laskelma on likiarvo. olemme käyttäneet osan säästetystä rahasta patteriinvestointeihin yläpohjan eristykseen, ym.
Tilanne nyt: Meillä on kaksi uutta lämpöpumppua, CTC Ecoair 622 ja CTC Ecopart 408 ja 6 vuotta vanha CTC Ecoair 420.
CTC Ecoair 125 on ollut meillä käytössä 10 vuotta ja se saadaan toimimaan vuodon paikallistamisen ja korjauksen jälkeen.
Totta on, että lämmitysjärjestelmämme ei ole yksinkertainen, mutta se on suhteelisen helposti hoidettava. Lämmitysjärjestemän olen suunnitellut sellaiseksi, että jos yksi osa ei toimi, niin muut korvaavat sen. Nyt on tilanne ettei kaksi lämpöpumppua toimi, mutta kaksi toimii ,niilä on öljykattila varmistus lisäksi suora sähkö lämpöisenkäyttöveden varaajaan. Kun meillä on 10 m3 varaaja johon teemme lämpöä CTC Ecopart 408 ;lla ,sillä on saatu hyvin esilämmitettyä lämminkäyttövesi n. 40-45 C-ast:n . Tämä on ollut ratkaiseva tässä tilanteessa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos VILPille riittää työtä niin se kone voi tienata hintansa suunnilleen vuodessa. Suuressa kohteessa ensimmäinen kone voi tähän päästäkin. Siitä seuraaville töitä riittää vähemmän ja vähemmän. Omakotitalossakin tuotto suoraan muuttuvista kuluista laskettuna voi kattaa koneen hinnan kolmessa vuodessa - ja kuten minulla - koko investoinnin kustannukset 3,5 vuodessa.
Lopullinen kannattavuus riippuu sitten käyttöiästä ja korjauskustannuksista, joita ei ole syytä unohtaa.
Nyt ei ihan logiikka päde! Olette laittaneet sen maalämmön verran huonompaan laitteistoon. Silti lasket säästöksi 44 000 € ja sanot, että maalämpö olisi maksanut itsensä vasta nyt. Todellisuudessa se olisi samalla laskentaperusteella säästänyt n. 50 000 € enemmän eli maksanut itsensä vuosia sitten öljyyn verrattuna.
Jotenkin kyllä vaikuttaa myös, että säästöjen laskuissa öljykulut ovat todellisia suurempia ja onkohan kaikki korjauskulutkaan mukana. Sähköön ja öljyyn lienee mennyt yli 10 000 €/v ja nykyisillä leudoilla talvilla öljyyn tuskin olisi mennyt 24 000 €/v, varsinkaan tämän hetken öljyhinnalla.
Kuten olen ennenkin sanonut, olisi kannattanut lopettaa siihen 25 000 € investointiin tai ottaa MLP. MLP:n verran VILPiin laittamisessa ei ole mitään järkeä.
Ehkä se olisi 100kEUR maksanut. Mutta se olisi ollut täystehoinen lämmitysjärjestelmä sitten.
Nythän ei vieläkään ole sellaista vaikka 100kEUR on investoitu. Öljyä kun käytetään plus keleilläkin näemmä.
Tässä verrataan nyt Ladaa ja E-mersua keskenään. Ei oikein mielekästä. Lada on Lada vaikka siihen olisi kuinka investoitu.
Nythän ei vieläkään ole sellaista vaikka 100kEUR on investoitu. Öljyä kun käytetään plus keleilläkin näemmä.
Tässä verrataan nyt Ladaa ja E-mersua keskenään. Ei oikein mielekästä. Lada on Lada vaikka siihen olisi kuinka investoitu.
Viimeksi muokattu:
Hauska yksityiskohta muuten on, että Reman sanojen mukaan homma nojaa nyt pieneen MLP pumppuun, joka ilman kaivoakin tekee töitä, kun VILPt odottaa huoltoa.
Olisi kiinnostavaa tietää että vaikka pumput kaikki toimisi, niin mille pakkasille tämä 100tEUR järjestelmä toimisi ilman öljyn tukea?
Ja sitten voisi katsoa mitä vastaavan MLP kustannus olisi. Varmaan yksi 16-20kW pumppu kahdella kaivolla olisi lähellä samaa.
Olisi kiinnostavaa tietää että vaikka pumput kaikki toimisi, niin mille pakkasille tämä 100tEUR järjestelmä toimisi ilman öljyn tukea?
Ja sitten voisi katsoa mitä vastaavan MLP kustannus olisi. Varmaan yksi 16-20kW pumppu kahdella kaivolla olisi lähellä samaa.
Viimeksi muokattu:
Tuolla perusteella arvioisin, että kaikki pumput toimivina ja käytössä täydellä teholla, joku -5C lienee raja että öljyä tarvitaan.
Se alkuperäinen MLP tarjous lienee tehdyn mitoituslämmölle -26C täystehoiseksi. Ja korvaamaan öljyn kokonaan. Siis täysin eri kategorian järjestelmä vrt. mikä nyt on.
Sen järjestelmän elinkaari olisi myös PALJON pidempi kuin näillä VILP laitteilla. Jos VILPt nollakeleillä jo käy liki täysillä, niin kauanko ne kestää sitä? Ei kovin kauan ilmeisesti kun kokoajan joku niistä on rikki.
Se alkuperäinen MLP tarjous lienee tehdyn mitoituslämmölle -26C täystehoiseksi. Ja korvaamaan öljyn kokonaan. Siis täysin eri kategorian järjestelmä vrt. mikä nyt on.
Sen järjestelmän elinkaari olisi myös PALJON pidempi kuin näillä VILP laitteilla. Jos VILPt nollakeleillä jo käy liki täysillä, niin kauanko ne kestää sitä? Ei kovin kauan ilmeisesti kun kokoajan joku niistä on rikki.
Viimeksi muokattu:
Joskus aiemmin on mainittu -14C rajana tehon riittävyydelle. Silloin ei oikein päästy selvyyteen tehosta. VILPien tehokäyristä vaikutti pääsevän jonnekin enintään 33 kW paikkeille, mutta kerrotuista öljynkulutuksista taas yli 50 kW, mikä on VILPeiltä mahdoton.
Valitettavasti minkäänlaisia mittauksia ei taida olla.
Jos +2C:ssä jo menee 25-30 kW paikkeilla, pitäisi -14C:ssä mennä n. tuplat, mikä ei voi mikä on pahasti ristiriidassa VILPien tehojen kanssa noin kylmässä.
Valitettavasti minkäänlaisia mittauksia ei taida olla.
Jos +2C:ssä jo menee 25-30 kW paikkeilla, pitäisi -14C:ssä mennä n. tuplat, mikä ei voi mikä on pahasti ristiriidassa VILPien tehojen kanssa noin kylmässä.
Tuossa joitain käyriä: https://www.pakmelo.fi/wp-content/uploads/Tuote-esite-17003518-fi-version-1-1.pdf
Sen mukaan Ecoair 622M tuottaa +2 C:ssä 15 kW, -7 C 14 kW ja -14 C:ssä 12 kW.
420:lle luvataan 11,5 kW -7 C:ssä, joten jäänee alle 10 kW -14 C.
125:lle luvataan peräti 17,2 kW -7 C:ssä, mutta pudotus on jyrkkää 22 kW +2C:stä. Reilut 10 kW -14 C?
-7 C:ssä siis nuo kolme tuottavat enintään 42,7 kW, mikä varmaankin riittää. -14 C:ssä jäänee 32-35 kW paikkeille, joka ei alkuunkaan riitä öljynkulutuksen perusteella.
Sen mukaan Ecoair 622M tuottaa +2 C:ssä 15 kW, -7 C 14 kW ja -14 C:ssä 12 kW.
420:lle luvataan 11,5 kW -7 C:ssä, joten jäänee alle 10 kW -14 C.
125:lle luvataan peräti 17,2 kW -7 C:ssä, mutta pudotus on jyrkkää 22 kW +2C:stä. Reilut 10 kW -14 C?
-7 C:ssä siis nuo kolme tuottavat enintään 42,7 kW, mikä varmaankin riittää. -14 C:ssä jäänee 32-35 kW paikkeille, joka ei alkuunkaan riitä öljynkulutuksen perusteella.
Oletkos @rema tehnyt minkäänlaista käyrästöä ulkolämpötila vs. sähkönkulutus tai ulkolämpötila vs. pumppujen käyttöaikasuhde? Noistahan pääsisi jotenkin käsiksi tuohon energiankulutukseen.
24500 l/v öljynkulutus sisältäen 50 asukkaan vedet Anjalassa ilman mitään muuta tietoa antaa tällaisen tehokäyrän Bergheatissä. Siis + 2C n. 35 kW, -7 C 43 kW (tehorajalla siis), -14 C 51 kW ja mitoitusteho 68 kW. Noilla parametreilla menisi 45 C menolämmöllä 60 MWh. Edit: tuossa oli vahingossa menolämpönä 52 C. 45 C:llä sähkönkulutus 56 MWh.
24500 l/v öljynkulutus sisältäen 50 asukkaan vedet Anjalassa ilman mitään muuta tietoa antaa tällaisen tehokäyrän Bergheatissä. Siis + 2C n. 35 kW, -7 C 43 kW (tehorajalla siis), -14 C 51 kW ja mitoitusteho 68 kW. Noilla parametreilla menisi 45 C menolämmöllä 60 MWh. Edit: tuossa oli vahingossa menolämpönä 52 C. 45 C:llä sähkönkulutus 56 MWh.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse olen seurannut tällä tavalla. Täällä tuo kattavuus on aika hyvä, koska teho riittää ~käyntirajalle -19 °C sakka.
Kuvassa on 1 piste / vrk, yhteensä 1447 punaista ja sinistä pistettä. Kesäajalta puuttuu ehkä noin 10 viikon pisteet ja ne oletettavasti sijoittuisivat parven lämpimimpään oikeaan laitaan. Muulta ajalta kaikki päivät ovat mukana. Lämpimämmissa olosuhteissa "käyrältä tippuneet pisteet" ovat kattilan keittämisiä putkiasennusten jälkeen + pumpun korjauksesta (2 pv).
4 vuoden ja 4 kk:n aikana on ollut 9 päivää, jolloin VILP ei ole osallistunut lämmitykseen. Lämpimimmät vuorokaudet ovat noin -12 °C keskilämpötilalla, jolloin on käyty osa vuorokaudesta toiminta-rajan alapuolella. Kaikkiaan nuo öljyllä paikatut pisteet vastaavat 3,1 % ja tulistussähkö 4,7 % lämmön kokonaistarpeesta, yhteensä 7,8 %. Tarvittavan tukilämmityksen osuus on säiden armoilla mutta jatkossa tuo tulistussähkön osuus tulee putoamaan alle 4%:iin.
Sikäli kuin tuohon tukilämmitykseen saa riittävän tehon, ei ole kovin oleellista, millä energiamuodolla sen tuottaa.
Mutta kun VILP ajetaan käytännössä 24h täydellä teholla niin kauanko nuo kestää sitä?
Ilmeisesti tuolla tarvittaisiin 2-3 isoa VILP lisää että päästäisiin pidemmälle pakkasilla vilpeillä JA ettei niitä tarvitse ajaa 24h 100% teholla
Olisi siinä komea rivi VILPejä että päästään edes -15C ilman tukilämpöä. Kun taas kahdella 30kW MLPllä pääsisi -26C ja vastaavasti pienillä osatehoilla suuren osan talvea säästäen pumppuja.
Tuonne NIIIIN tarvittaisiin edes yksi tuollainen isompi MLP. Sen rinnalle yksi iso VILP ja sähkövastuksia pahimmille pakkasille.
Tästä vaikka ostoon:
m.tori.fi
Stellatorit mäkeen ja samoin se Ecopart ja vanhat VILPt.
Ilmeisesti tuolla tarvittaisiin 2-3 isoa VILP lisää että päästäisiin pidemmälle pakkasilla vilpeillä JA ettei niitä tarvitse ajaa 24h 100% teholla
Olisi siinä komea rivi VILPejä että päästään edes -15C ilman tukilämpöä. Kun taas kahdella 30kW MLPllä pääsisi -26C ja vastaavasti pienillä osatehoilla suuren osan talvea säästäen pumppuja.
Tuonne NIIIIN tarvittaisiin edes yksi tuollainen isompi MLP. Sen rinnalle yksi iso VILP ja sähkövastuksia pahimmille pakkasille.
Tästä vaikka ostoon:
Ilmoitusta ei löytynyt...
m.tori.fi
Stellatorit mäkeen ja samoin se Ecopart ja vanhat VILPt.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Tuo riittää kyllä lämmitykseen mutta riittäisikö jos VILP tekisi myös käyttövedet loppulämpöön asti?
Tuossa on tietysti valtava ero kun @Kellarinlämmittäjä VILP on nimellisteholtaan n. tuplat mitoitustehoon nähden ja @rema taas mitoitusteho on suunnilleen sama kuin kolmen VILPin nimellistehon summa. Siis kuudella isolla VILPillä pääsisi kutakuinkin vastaavaan ja ehkä silloin COPkin olisi parempi. Nythän se lienee vain n. 2.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Veden osuus nyt ei ole tuossa kauhean suuri. Nykyisinhän tuosta tulee haalistuksella suurin osa, tulistuksen osuus vastaa tehona 0,2 kW. Oleellinen kysymys olisi varmaankin kuinka kylmässä kone pystyisi tuottamaan riittävän korkeaa lämpötilaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä on vielä minun lämmitystarpeen jakauma ulkoilmahavaintojen mukaan (lämpötilat perustuvat Ilmatieteenlaitoksen mittauksiin) Useimmilla ei liene tuota kellarin lämmitystarvetta, joka tuo tässä jonkinlaista ylimääräistä hampaan kasvua +10 asteesta ylöspäin. Toisaalta veden lämmityksen osuus on minulla suhteelllisesti pieni ja useimmilla se varmaan vastaavasti sitten jossakin määrin (suhteellisesti) kompensoi minun kellarin lämmittämistä. Lämmitys on edellisen 4 vuoden aikana selvästi painottunut +5 ... -5 °C välille, jos lämpötilat jakaa tasan 5 jaollisiin luokkiin vuorokausikeskiarvojen mukaan. Tämä on siis kWh määrän mukaan painotettu, sisältäen lämmityksen ja veden. Ajallinen puoli on sitten vielä erikseen.
Tämä on hyvä aina muistaa aina ennen kuin rupeaa saarnaamaan niistä pakkaspäivistä. Etelään päin tilanne saattaa vielä jonkin verran muuttua.
Ainakaan noiden muutaman pakkaspäviän takia ei kannata pumppuaan rikkoa, jos sattuu olemaan sitä mieltä että se kärsii korkeiden lämpötilojen tuottamisesta.
Edit: kuvaa korjattu
Tämä on hyvä aina muistaa aina ennen kuin rupeaa saarnaamaan niistä pakkaspäivistä. Etelään päin tilanne saattaa vielä jonkin verran muuttua.
Ainakaan noiden muutaman pakkaspäviän takia ei kannata pumppuaan rikkoa, jos sattuu olemaan sitä mieltä että se kärsii korkeiden lämpötilojen tuottamisesta.
Edit: kuvaa korjattu
Viimeksi muokattu:
Kulutus on toki tippunut. Suurin tiputus ylivoimaisesti tuli ensimmäisestä VILPstä.
Ja toinenkin VILP oli varmaan ihan perusteltua.
Mutta niiden jälkeen homma on mennyt oudoksi. Kulutukset ei ole tippunut enää ja laitteistot on monimutkaistuneet. Eikä riippuvuus öljystä ole lähimainkaan katoamassa.
Teille tekisi niin hyvää edes yksi MLP 20-30kW. Se antaisi niin tukevan pohjan peruslämmölle pakkasista huolimatta, että koko paketti toimisi aivan eri tavalla.
Ja toinenkin VILP oli varmaan ihan perusteltua.
Mutta niiden jälkeen homma on mennyt oudoksi. Kulutukset ei ole tippunut enää ja laitteistot on monimutkaistuneet. Eikä riippuvuus öljystä ole lähimainkaan katoamassa.
Teille tekisi niin hyvää edes yksi MLP 20-30kW. Se antaisi niin tukevan pohjan peruslämmölle pakkasista huolimatta, että koko paketti toimisi aivan eri tavalla.
Taisi tulla kaksi VILPiä heti alussa? Ecoair 120:iä. Sitten toinen aika pian takuuna 125:ksi. Syksyllä 2014 ostettiin kolmas, Ecoair 420. Jossain vaiheessa myöhemmin 120 vaihtui 622:ksi. Sitten tuli se MLP, jonka keruu aurinko/ilmakeräimestä.
Kulutukset on aika hyvin kerätty yhteen tässä: https://lampopumput.info/foorumi/th...usiksi-keskilaakso-14-7-2009.6940/post-419448
2010 oli varmaan vielä säätöä ja ehkä tuo 120:en hajoaminen vaikutti myös. 2011-2014 ostonergiaa meni 105-112 MWh, josta öljyä 1500-3900 l.
Tuon jälkeen on rahaa ja aikaa palanut, lämpöpumppujen määrä on kasvanut 2->4, tullut aurinkokeräimiä jne. MUTTA ostoenergian määrä ei ole vähentynyt. 2015 jälkeen ostoenergiaa 100-115 MWh, josta öljyä 1100-2300 l.
Tämän vuoden ennuste oli 90 MWh, mutta eihän tänä vuonna ollut talvea, joten aika selvä, että varsinkin VILPillä vuosi on hyvin poikkeuksellinen. Eli varmaankin olisi taas mennyt 100 MWh rikki normaalitalvella.
Säästöjä laskiessa näyttää öljyn hinta olleen keskimäärin alle 1 €/l
Sähkö taas on maksanut n. 12 c/kWh keskimäärin.
Öljykulutuksen on kerrottu olevan 22 000 tai 24 500 l. Mahtaisko noin paljoa edes mennyt 2010-luvun leutoina talvina? Öljy 1 €/l tekisi siis 22-24 500 € ja 100-115 MWh sähkönä 12-13 800 € 12 c/kWh hinnalla. Säästö siis 8 2000 - 12 500 €. Tuosta vielä laitteiston ylläpitokulut pois.
Millä matikalla saa 14 000 € säästön? MLP:llä olisi päässyt kerralla 60 MWh kulutukseen, jolloin siis sähkökulutut 7 200 €/v ja säätöä 14 800 - 17 300 € eli 5-7 vuoden takaisinmaksuaika 100 tonnin investoinnillakin ja nykyisellä ARA-tuella puolet tuosta.
Sähkö taas on maksanut n. 12 c/kWh keskimäärin.
Öljykulutuksen on kerrottu olevan 22 000 tai 24 500 l. Mahtaisko noin paljoa edes mennyt 2010-luvun leutoina talvina? Öljy 1 €/l tekisi siis 22-24 500 € ja 100-115 MWh sähkönä 12-13 800 € 12 c/kWh hinnalla. Säästö siis 8 2000 - 12 500 €. Tuosta vielä laitteiston ylläpitokulut pois.
Millä matikalla saa 14 000 € säästön? MLP:llä olisi päässyt kerralla 60 MWh kulutukseen, jolloin siis sähkökulutut 7 200 €/v ja säätöä 14 800 - 17 300 € eli 5-7 vuoden takaisinmaksuaika 100 tonnin investoinnillakin ja nykyisellä ARA-tuella puolet tuosta.