Maalämpökaivon poraus
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
Jos ei oo vehkeitä laskea 45mm kollektoria kaivoon niin tuskin tarjoavat sitä. Samoin hankintakanavat saattavat ratkaista. Turbotecon ainakin joskus ollut ainoa(myös ensimmäinen) joka on myynyt 45mm rööriä. Osa ottaa kollektorin jostain ulkomailta.
Tuollaiseen kaivoon en muuta laittaisi kun 45mm kollektorin.
- Keskustelun aloittaja
- #3
Muovitech tekee 45 mm Turboa ja Eestistä saa 45 mm sileää 2,7 mm seinämällä. Yksi poraaja sanoo tehneensä satoja kaivoja ja 270 m saakka on mennyt ongelmitta 40 mm eikä millään halua myydä 45 mm.
Selvää on, että 40:lla tulee pienempi virtaama ja/tai suurempi kiertopumpun sähkönkulutus. Laskin Nibe F1255-12:lle 0,54 l/s 40 mm ja 0,65 l/s 45 mm kollektorilla kiertopumppu täysillä. Selvää on, että dT on suurempi 40:llä. Mutta onko sillä oikeasti mitään väliä ja kuinka usein invertteri käy niin suurella teholla, että dT jää yli 3 asteeseen?
Täydellä 12 kW teholla dT:t 4,2 ja 3,5 C. 8,5 kW tehon saa 3 C dT:llä 40 mm putkillakin.
Mitä vaikuttaa tuo 0,7 C? Kannattaaka siitä maksaa 450 € vai laittaa tuo summa syvempään kaivoon tai parempaan pumppuun?
Selvää on, että 40:lla tulee pienempi virtaama ja/tai suurempi kiertopumpun sähkönkulutus. Laskin Nibe F1255-12:lle 0,54 l/s 40 mm ja 0,65 l/s 45 mm kollektorilla kiertopumppu täysillä. Selvää on, että dT on suurempi 40:llä. Mutta onko sillä oikeasti mitään väliä ja kuinka usein invertteri käy niin suurella teholla, että dT jää yli 3 asteeseen?
Täydellä 12 kW teholla dT:t 4,2 ja 3,5 C. 8,5 kW tehon saa 3 C dT:llä 40 mm putkillakin.
Mitä vaikuttaa tuo 0,7 C? Kannattaaka siitä maksaa 450 € vai laittaa tuo summa syvempään kaivoon tai parempaan pumppuun?
Minulla on nyt viikon verran hyrissyt S1155-12 ja kun kollektorin kiertopumppu on auto-modella dT tuntuu hakeutuvan n. 3.5 paikkeille.
Keruupumpun käydessä tällöin n. 35-45% teholla.
Välillä dT on myös lähempänä 4, luulisi että Nibe tuota optimoi parhaille alueille?
Lienee totta mitä Fraatti mainitsi että ne yritykset kenellä ei ole laitteita isommille putkille on niitä vastaan, ei yrityksellä voi olla muuta syytä kieltäytyä tarjoamasta. Tuskin niissä isommissa putkissa kate on sen huonompi ja 45mm riski ettei putkea saada kaivoon lienee vielä pieni.
Millä hinnalla olet 45mm tarjouksen saanut? Itse köyhdyin siitä 35€/m kun tilasin kesäkuussa.
Keruupumpun käydessä tällöin n. 35-45% teholla.
Välillä dT on myös lähempänä 4, luulisi että Nibe tuota optimoi parhaille alueille?
Lienee totta mitä Fraatti mainitsi että ne yritykset kenellä ei ole laitteita isommille putkille on niitä vastaan, ei yrityksellä voi olla muuta syytä kieltäytyä tarjoamasta. Tuskin niissä isommissa putkissa kate on sen huonompi ja 45mm riski ettei putkea saada kaivoon lienee vielä pieni.
Millä hinnalla olet 45mm tarjouksen saanut? Itse köyhdyin siitä 35€/m kun tilasin kesäkuussa.
Viimeksi muokattu:
Kuinka yleisenä tuota 3 asteen dT:tä on pidettävä, eli onko pumppukohtainen vai yleinen suositus? Hiukan suuremmasta dT:stä on joskus hyötyäkin sikäli, että höyrystimestä imeytyvän kylmäainekaasun tulistus osuu helpommin paikalleen ja pysyy stabiilina, kun lämpötila liukuu höyrystimen matkalla riittävästi. Lämpöhän siirtyy höyrystimen alkupäässä hyvin, pääasiassa nestemäiseen kylmäaineeseen (eli pieni lämpötilaerokin höyrystää hyvin), kun taas nopeasti liikkuvat roiskeet höyrystimen loppupäässä eivät ehdi kerätä lämpöä yhtä vaivattomasti. Loppupään korkeampi lämpötila edistää tästä syystä höyrystimen stabiilia toimintaa. Tokihan kovin suuri dT laskee myös keskimääräistä höyrystymislämpötilaa ja verottaa tuottosuhdetta hiukan ja lämmöntuottoa hiukan vähemmän.
Harvoin se porari taitaa samaan paikkaan tulla kyselemään että kuinka on laitteet pelannut.
Kai sillä porarilla oli joku perustelukin miksei halua myydä 45mm? Huonompi kate, ei mene kaivoon yhtä herkästi, vai jotain asiakkaan laitteiston toimintaan liittyvää?
On niitä vahinkoja käynyt että 45mm putken sijasta on laitettu 40mm keräin ja laitteet on toimineet siitä huolimatta. Ei ehkä niin kovin optimaalisesti mutta jotenkin kuitenkin. Tiedän erään hallityömaankin missä kävi näin.
Itse laittaisin tuosta parinsatkun paikkeilta 45mm:sta ja jostain 250m paikkeilta 50mm:stä. En jaksa alkaa perustelmaan asiaa sen kummemmin vaan tuota on jankattu riittävästi tuolla toisella asiaan vihkityneellä foorumilla joskus aikoinaan.
Jälkikäteen tuo on sitten se mitä on sattunut valitsemaan eikä muutosta ole syvyyteen tai keräimeen ole helposti tehtävissä. Ei se omankaan kaivon poraus aivan nappiin mennyt silloin aikoinaan.
Minkälaisia vehkeitä siihen 45mm putkeen sitten tarvitaan? Mulla kävi porari laskemassa 40mm putken kelalta ihan käsipelillä sinne kaivoon, (joku) oli sen valmiiksi tehnyt eli laittanut sen U-mutkan toiseen päähän, täyttänyt ja koeponnistanut.
- Keskustelun aloittaja
- #9
Minulle kerrottu peruste oli se, ettei toimi yhtään paremmin. Piti koko hommaa 45 mm valmistajien markkinointina ja täysin turhana ennen kuin lähestytään 300 m. Sanoi kyllä myös jossain välissä, että on vaikeampi asentaa, mutta silloinkin lähinnä viittasi kelan suureen painoon, kun pituutta on se n. 300 m. Mainitsi myös kymmenien syvähköjen (olikohan 270 m?) kentistä, jotka olivat poranneet ja joihin suunnittelija oli speksannut 40 mm keräimen.Harvoin se porari taitaa samaan paikkaan tulla kyselemään että kuinka on laitteet pelannut.
Kai sillä porarilla oli joku perustelukin miksei halua myydä 45mm? Huonompi kate, ei mene kaivoon yhtä herkästi, vai jotain asiakkaan laitteiston toimintaan liittyvää?
Ko. yritys myy ja asentaa myös ainakin kahta eri MLP-merkkiä, joten kaipa he ovat perillä miten noi toimivat.
Minäkin olen ollut siellä jankkaamassa, mutta ilman vahvaa mielipidettä. Joillain tuolla on hyvinkin voimakas mielipide. Löytyi myös yksi tapaus, jossa oli 270 m kaivoon laitettu 40 mm keräin. Moni kehotti vaatimaan 45 tai 50 mm, mutta asennusfirma ei pitänyt järkevänä. Laittoivat kyllä ulkoisen pumpun lisäämään virtausta. Tilaaja oli tyytyväinen vielä parin vuoden jälkeenkin.
Sain juuri vahvistuksen, että 34 €/m saisin edelleen sen 45 mm sisältäen vaakaputket kaivauksineen ja sokkelin läpivienteineen.
pökö
Kaivo jäässä
Meillä putki (40 mm turbotech) työnnettiin kaivoon sähkökäytyöisellä koneella, se oli varsin vaivatonta ja nopeaa. En usko että 45mm olisi ollut hankalampi laittaa.
Vastaan on tullut aikaisemminkin tapauksia ettei kaivoon laskeminen ole onnistunut. Kai näissä koneissa on ollut vääränlaiset rissat tms...
Monesti kaivon seinistä irtoaa pieniä kiviä putkia laskettaessa, kaikkia ei välttämättä saada irti poraus- tai puhdistusvaiheessa. Mitä paksummat putket, sitä suurempi riski kiilautumisesta. RIski ei kasvaisi, jos reiän halkaisijaa kasvatettaisiin porattaessa vastaavasti, mutta metrihinta tietenkin tuosta nousisi.
Kyllähän noita kaikkia on. Juuri tuo eräs hallityömaa mikä meni penkinalle (maahantuojan aluepäällikkö speksasi vahingossa väärät keräimet) niin kyllähän siinäkin asiakkaalle että kaikki on ok vaikka dT oli 6-8 asteen välissä. Eikä niitä putkia kukaan sinne kaivoon vaihtanut.
Kenttien kohdalla homma voi olla erilainen ja yhtä kaivoa kohden virtaus saattaa olla loppujen lopuksi melko pieni.
Noihin rööreihin liittyen, tuollainen osui silmiin.
MAALÄMPÖKAIVON KERUUPUTKEN PAINEHÄVIÖN MITTAUS JA MALLINNUS
MAALÄMPÖKAIVON KERUUPUTKEN PAINEHÄVIÖN MITTAUS JA MALLINNUS
www.maalampofoorumi.fi
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Miksiköhän tuota ei hyödynnetä ahkerammin? Sopivasti muotoillun kollektorin voisi ennen asennusta imeä litteäksi (tai miksei varastoinnin ja kuljetuksenkin ajaksi) ja laajentaa vasta kun se on laskettu alas kaivoon. Hämärästi muistelen että olisin netin syövereissä joskus törmännyt tuollaiseen tuotteeseen.
GeoDuo M32 -kollektorissa meno- ja paluuputkia yhdistää jousen tavoin toimiva kannake, joka painaa putket energiakaivon seinämiä vasten, jolloin 40 mm putki (firman mukaan) vastaa 50 mm putkea. Kollektori siis menee kapeampaan reikään kuin tavanomainen 50 millinen kollektori menisi. Mikäköhän mahtaa tuon markkinaosuus olla - luulisi nimittäin olevan ykkösenä?
- Keskustelun aloittaja
- #16
Tuota dippatyötä tuli jo aiemmin katseltua. Siinähän lähtökohtana on virtauksen eli dT:n pitäminen vakiona. Lisäksi tuossa on on-off MLP, jolloin on aina sama virtaus.
Tuo on helppo laskea. Mun tapauksessa 45 mm siis pääsee 0,65 l/s virtaukseen pelkän kaivon keruupiirin painehäviön ollessa 55 kPa. Vastaavasti 40 mm keräimellä 112 kPa eli tarvittaisiin 57 kPa tuottava piiskapumppu, joka veisi 50% hyötysuhteella 74 W eli vaikkapa 6000 h/a käytöllä veisi 450 kWh/a. Jos pumppu olisi ilmainen, olisi 2 €/m lisähinnalla n. 10 v takaisinmaksuaika. Pumppu asennuksineen maksaa enemmän kuin 2 €/m, joten paljon järkevämpää on ottaa se 45 mm ko. tapauksessa.
Entäs sitten jos vain tyytyy pienempään virtaukseen ja suurilla tehoilla suurempaan dT:hen? Silloinkin pumppaussähköä menee enemmän. 40 mm maksimilla 0,54 l/s sen painehäviö on 73 kPa ja 45 olisi 37 kPa. 50% hyötysuhteella pumppu kuluttaisi 39 W vähemmän eli 230 kWh/a. 20 vuoden takaisinmaksuaika siis.
Mutta ei invertteri käy 6000 tuntia läheskään täydellä teholla. 6 kW teholla 3 C dT:hen riittää jo 0,39 l/s virtaus, jolla painehäviöt 37 ja 20 kPa. Pumppaustehoa säästyisi 13 W eli 80 kWh/a. Miniteholla 3 kW riittää jo 0,19 l/s, jolla painehäviöt 15 ja 9 kPa. Tehoeroa enää 2 W eli 14 kWh/a.
Invertteripumppu taitaa käydä hyvin suuren osan vuoden tunneista puolen ja minimitehon välissä ja vain aniharvoin lähelläkään maksimia. Uskoisin siis, että keskimäärin vuodessa tulisi pumppaushäviötä alle 100 kWh/a eli 10 € eli n. 50 v takaisinmaksuaika 45 mm keruuputkelle.
Toinen juttu sitten on miten paljon COP huononee niinä aikoina, kun 0,54 l/s virtaus ei enää riitä siihen dT:hen mihin MLP pyrkii. Tuollaista tuskin tulee enempää kuin kymmeniä tai muutamia satoja tunteja vuodessa.
Oma fiilikseni on, että täysteho- tai ylitehomitoitetussa invertterissä ei ole tarpeen pyrkiä täydellä teholla sinne n. 3 c dT:hen. On-off on täysin eri juttu tässä mielessä, koska se toimii aina tuolla maksimivirtaamalla.
Sitten vielä tuo pahuksen F1255-12 tuottaa pahimmillaan jopa 20 kW ja taitaa silloin COPkin olla 6:n pintaan. Jos sattuisi täyttä tehoa käyttämään jäähdytykauden päätteeksi lämpimästä kaivosta.
Tuo on helppo laskea. Mun tapauksessa 45 mm siis pääsee 0,65 l/s virtaukseen pelkän kaivon keruupiirin painehäviön ollessa 55 kPa. Vastaavasti 40 mm keräimellä 112 kPa eli tarvittaisiin 57 kPa tuottava piiskapumppu, joka veisi 50% hyötysuhteella 74 W eli vaikkapa 6000 h/a käytöllä veisi 450 kWh/a. Jos pumppu olisi ilmainen, olisi 2 €/m lisähinnalla n. 10 v takaisinmaksuaika. Pumppu asennuksineen maksaa enemmän kuin 2 €/m, joten paljon järkevämpää on ottaa se 45 mm ko. tapauksessa.
Entäs sitten jos vain tyytyy pienempään virtaukseen ja suurilla tehoilla suurempaan dT:hen? Silloinkin pumppaussähköä menee enemmän. 40 mm maksimilla 0,54 l/s sen painehäviö on 73 kPa ja 45 olisi 37 kPa. 50% hyötysuhteella pumppu kuluttaisi 39 W vähemmän eli 230 kWh/a. 20 vuoden takaisinmaksuaika siis.
Mutta ei invertteri käy 6000 tuntia läheskään täydellä teholla. 6 kW teholla 3 C dT:hen riittää jo 0,39 l/s virtaus, jolla painehäviöt 37 ja 20 kPa. Pumppaustehoa säästyisi 13 W eli 80 kWh/a. Miniteholla 3 kW riittää jo 0,19 l/s, jolla painehäviöt 15 ja 9 kPa. Tehoeroa enää 2 W eli 14 kWh/a.
Invertteripumppu taitaa käydä hyvin suuren osan vuoden tunneista puolen ja minimitehon välissä ja vain aniharvoin lähelläkään maksimia. Uskoisin siis, että keskimäärin vuodessa tulisi pumppaushäviötä alle 100 kWh/a eli 10 € eli n. 50 v takaisinmaksuaika 45 mm keruuputkelle.
Toinen juttu sitten on miten paljon COP huononee niinä aikoina, kun 0,54 l/s virtaus ei enää riitä siihen dT:hen mihin MLP pyrkii. Tuollaista tuskin tulee enempää kuin kymmeniä tai muutamia satoja tunteja vuodessa.
Oma fiilikseni on, että täysteho- tai ylitehomitoitetussa invertterissä ei ole tarpeen pyrkiä täydellä teholla sinne n. 3 c dT:hen. On-off on täysin eri juttu tässä mielessä, koska se toimii aina tuolla maksimivirtaamalla.
Sitten vielä tuo pahuksen F1255-12 tuottaa pahimmillaan jopa 20 kW ja taitaa silloin COPkin olla 6:n pintaan. Jos sattuisi täyttä tehoa käyttämään jäähdytykauden päätteeksi lämpimästä kaivosta.
- Keskustelun aloittaja
- #17
Soitin tuonne muutama viikko sitten. Valitettavasti vastaus tuli sairaalasta ja en saanut selville miten kallis tuo on ja mistä saa. Tavallisia 50 mm putkia ei oikein kukaan suostu tunkemaan 110 mm kaivoon ja isommat kaivot reilusti kalliimpia.
- Keskustelun aloittaja
- #18
Eikös monissa maissa hoideta tuo valamalla kaivo täyteen betonia. Suomessa kielletty?
Mulla kun on sellanen muistikuva, että se kaivossa oleva vesi tuo (pohjaveden virtaukset) ja johtaa sitä lämpöä paremmin niille putkille kuin kallio tai mikä vaan ei-nestemäinen aine putkien ympärillä.
Tilanne päinvastoin, parempi olis kaivaa 2*40mm kaivoa...
Tilanne päinvastoin, parempi olis kaivaa 2*40mm kaivoa...
Nyt en saanut ajatuksesta kiinni
Kallio johtaa lämpöä paremmin kuin vesi...Nyt en saanut ajatuksesta kiinni
Eli kuiva kaivo on parempi kuin vettä täynnä oleva kaivo? Mitä se hölynpöly niistä aktiivimetreistä sitten on? Onko otettu huomioon, että se virtaava vesi siirtää lisää lämpöä sinne kaivon ympärille?
- Keskustelun aloittaja
- #24
Ei tietenkään. Silloin putken ja kallion välillä olisi vielä paljon vettä parempi eriste eli ilmaa. Kaivon toiminnan kannalta pitäisi kallion ja keruuputken olla mahdollisimman lähellä toisiaan.
Kallio johtaa n. 5 kertaa paremmin lämpöä kuin vesi. Betoni n. 3 kertaa paremmin.
Joissain erikoistapauksissa ehkä veden vaihtuminen kaivossa on niin vilkasta, että betoni on huonompi? Betoni ei kai kuitenkaan virtauksia pysäytä kaivon ulkopuolelta.
Näinhän se taitaa olla kun tarkemmin miettii. Jostain jäänyt vaan mielikuvana se, että kun joillakin oikein pulppuaa vesi energiakaivosta haitaksi asti niin kaivon lämmöt olleet sitten melko mukavalla tasolla. Että paranisiko entisestään jos tuollaisen valaisi betonia täyteen. Taitaa kuitenkin joka kaivo olla yksilö, että mennee turhan pähkimiseksi.
Mistä sen kolmannen pyörän 'ilman' nyt kaivoit yhtäkkiä, vertasit tuolla vesi<>kallio vaihtoehtoja ...
Tuo virtaus on sitten toinen asia, se tuo energiaa kauempaa sen kaivon alueelle ja se on posari-tuuria kun semmoset sattuu kohille...
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #27
Onkos tutkittu miten veden käyttö kaivosta vaikuttaa tuohon? Jostainhan vesi sinne tulee ja luulisi silloin tuovan lämpöä mukanaan. Saattaa tietysti vaatia järjettömiä virtausmääriä. Varmaankin ainakin samaa luokkaa kuin kierto eli suuruusluokkaa 0,5-1 l/s.
0,5 l/s taitaa olla jo äärimmäisen suuri tuotto porakaivolle eli ei niistä pysty pumppaamaan lämmönsiirron kannalta merkittäviä määriä. Vedenpinta myös laskisi tuosta.
Vieressä on 40 m talousvesiporakaivo, josta ei koskaan vesi loppunut, vaikka tuolla on uima-allastakin täytetty. Voikohan tuosta päätellä, että 230 m kaivosta vettä tulisi mielin määrin?
0,5 l/s taitaa olla jo äärimmäisen suuri tuotto porakaivolle eli ei niistä pysty pumppaamaan lämmönsiirron kannalta merkittäviä määriä. Vedenpinta myös laskisi tuosta.
Vieressä on 40 m talousvesiporakaivo, josta ei koskaan vesi loppunut, vaikka tuolla on uima-allastakin täytetty. Voikohan tuosta päätellä, että 230 m kaivosta vettä tulisi mielin määrin?
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #28
Nyt tuli tarjous, jossa kokonaishinta olisi alle 32 €/m 45 mm kollektorilla ja vaakaputkilla. Pitää vielä tavata tarjous läpi eli tuleelo jostain lisähintaa. Kollektori 45x2,7 eli ei Turbo. Onko mielipiteitä Eestiläisen 45x2,7 vs. Muovitechin uritetun 45x2,4 välillä? 50x3,0+isompi (125mm) kaivokin olisi n. 33 €/m eli ei hirveästi kalliimpi. Tuossa on 1 €/m lisähinta 40->45 ja hiukan yli 1 €/m 45->50, joten ainakin 45 mm tuntuu selvältä valinnalta.
Jääkin johtaa lämpöä huomattavasti paremmin kuin vesi (ja kylmyys jopa hieman parantaa johtavuutta). Kaivoa ei pidä vaan päästää jäätymään, koska jäätyminen ei ole tasaista, vaan muodostuu tulppa, joka nostaa paineen ja puristaa kollektorin kasaan.
Entäpä, jos asentaisi kaivoon sähkökaapelin tai vielä mieluummin ohuen metalliputken, jonka kautta voisi sulattaa jään paikallisesti vahvalla pakkasnestekierrolla? Noitahan ei käytettäisi jatkuvasti, vaan ajoittain tai vielä mieluummin tarpeen perusteella (pakkasneste + metalliputki tekisi tarvemittauksen mahdolliseksi tavallaan sivutuotteena) ja ajatuksena olisi vain avata "varoventtiili", jotta kaivo pääsee jäätymään mahdollisimman tasaisesti ilman paineen kasvua. Jään ottama lisätilahan puristaa keruuputkea kasaan varsin maltillisesti tässä tapauksessa. Kirjoitan nyt siis spekuloiden riskialttiista kokeilumahdollisuudesta ...
Montako metriä suojaputkitettua tuollaiseen tarjoukseen nykyään sisältyy? Entä montako metriä vaakaputkitusta ja sisältyykö seinän läpiviennit? Poraustuhkan poisviennistä lisähintaa?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Omasta mielestäni tuo energiakaivo on huono keksintö. Lyijypaino jää pohjalle ikiajoiksi, koska seinistä irtoilee kiviä, minkä vuoksi kollektori vain harvoin tulee vanhasta kaivosta ulos. Reikä siis jää ikiajoiksi ja oletettavasti keräimen kanssa sen täyttäminen ("betonointi") on vaikeaa mutta putoaahan sinne sitten jotkin kurat kun tuo rautainen suojaputki ruostuu puhki.
Vielä kovemmin tulevaisuuden huoltoriskit koskevat talousvesiporakaivoja: Uppopainepumppu on aika kantikas laite ja ero laitteen sekä kaivon halkaisijan välillä on vähäinen. Kivien kiilautuminen laitteen ja kaivon väliin on ajoittain todettu toteutunut riski. En menisi takuuseen, että syvälle hapekkaaseen veteen asennettu pumppu johtimineen kestää useampia vuosikymmeniä, vaikka olisi laadukaskin.
- Keskustelun aloittaja
- #33
Tähän toistaiseksi halvimpaan kuuluu 6 m teräsputki, 5 m vaakaputket ja sokkelin poraus. Ei kuulu kivituhkan poisvientiä.
Mikähän on näiden muovisten keräinputkistojen oletettu kestoikä? Periaatteessahan ne saattaa reiässä hankautua toisiaan ja seinämiä vasten ja kulua puhki. Kieltämättä kaukaa haeuttua, mutta mikään materiaali ei ole muutenkaan ikuinen: ominaisuudet heikkenevät ajan myötä. Keräimen pohjassa on ilmeisesti joku muovihitsattu / valettu kappale, jonka sisällä nesteen virtaus kääntyy putkesta toiseen. Nuo liitokset ja valut lienevät heikoin lenkki.
Tietääkö joku, miten paljon esim. 200m pitkä keräin painaa? Paino + kitka voi olla jo niin suuri, että nostoon tarvitaan ainakin jonkinlainen vinssi tai jopa nosturi. Riskinä on, että vetävä voima ylittää muoviputkien vetokestävyyden. Siitäkin syystä keräimen vaihto voi olla hankalaa jopa uusien kaivojen tapauksessa.
Alkaa vaikuttaa siltä, että reikä on ikuinen, kuten täällä tavataan kirjoittaa, mutta lämmönkeruujärjestelmä kokonaisuutena ei. Näkisin myös, että uuden kaivon betonointi tai täyttö bentoniitilla tmv. ei olisikaan hullumpi idea. Putkiin välikkeet, jotka pitäisivät ne valun aikana irti toisistaan. Onkohan ei-toivotussa lämmön siirtymisessä putkesta toiseen eroa täytetty kaivo vs. vesikaivo?
Kaivon täyttämiseen liittyy kuitenkin ainakin kaksi ongelmaa. Esim. betonin valuputki pitäisi saada pohjalle asti, muuten massa ei taatusti valu noin pienessä reiässä pohjalle asti. Reiän pitäisi tätä varten olla huomattavasti isompi. Toinen ongelma on noste: betonin tilavuuspaino on yli kaksinkertainen verrattuna viinan (+ putken seinämän) tilavuuspainoon. Pohjapaino ei taida riittää tätä eroa kumoamaan?
Kysyppä KS-Geoenergiltä myös tarjous. 45mm putki on parempi tuon syvyiseen kaivoon ja lisähinta on jotain 1,5€/m.
Porarit saattaa puhua ihan mitä sattuu ja kyllä se 270m kaivokin toimii 40mm:llä mutta ei niin hyvin kuin 45mm. Oma lehmä ojassa eli luultavasti rulla jo hyllyssä...
Porarit saattaa puhua ihan mitä sattuu ja kyllä se 270m kaivokin toimii 40mm:llä mutta ei niin hyvin kuin 45mm. Oma lehmä ojassa eli luultavasti rulla jo hyllyssä...
No kauanko sen lämmönkeruujärjestelmäkokonaisuuden elinikä sitten olisi? 50-100 vuotta? Sitten kun aika siitä jättää (tai oletetusti jättää), niin kierrättää kollektorissa vettä niin kauan ettei siellä enää ole viinaa tippaakaan ja sinetöit reiän. Sitten porataan uusi reikä ja taas mennään pari sukupolvea eteenpäin, tuossa vaiheessa on ehkä jo tullutkin uusi maalämpötekniikka joka saattaa vaatia myös kaivon ja kollektorin osalta muutoksia parhaaseen hyötysuhteeseen päästäkseen.
Tuollaista itsekin veikkaisin. Pitkä aika se on tuokin, ja jos kaivot toimivat myös taajamien reikäjuustoksi kairatussa kalliossa ilman jäähtymistä tuon ajan, niin sijoituksen tuotto on kyllä taattu. Ikuiseksi kaivoja ei kuitenkaan tällä logiikalla voi mainostaa. Uuden reiän voi toki porata heti viereen, tilanne ei siitä "huonone" enää mitenkään.
Sitä odotellessa, että EU keksii viinojen kanssa saman kuin F-kaasujen, että päätyvät lopulta luontoon -> käyttöä aletaan rajoittaa
Jos minun pitäisi yrittää keräin pois saada, pyrkisin tyhjentämään sen vaikka paineilmalla ja toisesta putkesta imemällä. Eikös hydrostaattinen paine työnnä silloin keräimen ulos? Ei ole kyllä käytännön kokemusta.
- Keskustelun aloittaja
- #39
On kysytty, 34 €/m.