MLP ja VILP cop keskustelua
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Espejot
Hyperaktiivi
Selitykset on samoja miksi VILP:n COP ei voi olla 2 tai 3. Kun kaikki muut kortit ja pilkunviilaukset on käyty läpi niin viimeinen oljenkorsi on ottaa keskusteluun puun poltto.
Onneksi kenelläkään ei ole ongelmia MLP kanssa ja pakkomiellettä todistaa että kaikki kaivot jäätyy ja laitteisto asennettuna maksaa ainakin 25000€ ja Vilpin saa 6000€ kun jättää vähän asioita kertomatta
Tai että MLP cop ei voi olla 3 isompi koska _kaikki_ kaivot jäätyy ja kesälläkin keruuneste on vähintään pakkasella ja puita palaa heinäkuussakin
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Semmoisen merkillisen piirteen olen havainnut, että normaalisti kilpailijoita ei markkinataloudessa itse asiassa niin kovinkaan mollata. Kun jostain on tarjolla ilmaista rahaa, niistä käydää veristä kamppailua. Vähän niin kuin jostakin koloreunaisesta perintökahvikupista. No voihan se olla tietysti että tukiaisiin aina tulee valuvikoja. Päätökset tehdään poliittisella tasolla ja sitten virkamiehet toteuttaa. Varmaan vähän nolo sitten vetää pois, kun on ohjeistettu ja puolet rahoista jaettu ja nähty mihin se johtaa.
Meikäläisen VILP (Ultimate 5000EEV) maksoi 1700,- euroa. Lisäksi putkisto osineen n. 1000,- euroa. Yhteensä 2700,- euroa. Tossa se on on pörrännyt nyt 9,5 vuotta ja tahkoaa n. tonnin vuodessa riihikuivaa. Mikä se tollainen 6000,- VILP idea on?Onneksi kenelläkään ei ole ongelmia MLP kanssa ja pakkomiellettä todistaa että kaikki kaivot jäätyy ja laitteisto asennettuna maksaa ainakin 25000€ ja Vilpin saa 6000€ kun jättää vähän asioita kertomatta
Tai että MLP cop ei voi olla 3 isompi koska _kaikki_ kaivot jäätyy ja kesälläkin keruuneste on vähintään pakkasella ja puita palaa heinäkuussakin
Niin ja piti vielä sanoman, että reilu kakkosen vuosikopilla on menty.
Juu. Ulkoyksikkö on uusittu. Maksoi 500 euroa. Lisäksi on rempattu n. 1500 eurolla.
Minullahan oli VILP ja nyttemmin sitten MLP. Jos talvella lisälämmitystarve oli vähäinen Päästiin VILP 2,61 COP:n vuositasolla. Tuo VILP oli siis varmaan ekoja invertteri VILP:jä. markkinoilla. Eli nykyisillä pystyy parempaan. VILP vuosi COP:han johtuu paljolti oikeiden pakkaspäivien määrästä. Nyt talvella MLP:llä huonoin kuukausi oli vähän päälle 4 ja muuten ollaan karvan alle viidessä.
Puhutaan asioista eikä keskustelijoista.
Tämä oli ihan piikkinä eräällä MLP mustamaalaajalle joka aina vertaa MLP avaimet käteen tarjousta jonka sai ja sitten itse asennettua VILPpiä ja haukkuu kuinka MLP olisi ollut melkein 20000€ kalliimpi vaikka vertaa kahta eri asiaa, ja jättää tahallaan tämän mainitsematta joka ikinen kerta
Lämminvesi mukana tossa sekä lisälämmitykset?
Viimeksi muokattu:
Sama tossa, olikos LV tossa luvussa sekä lisälämmitykset?
Sullahan taisi olla priimari vielä Arieksenkin kanssa...
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pyöräytin tämmöisen kuvan, mistä näkee tämän optimoinnin niukan annin. Vaikea tästä on mitään trendiä nähdä. Setä tuli 2016 heinäkuussa ja Pollu tuli kuvioihin 2017 elokuussa mutta sähköt on mitattu alusta saakka. Sähkö on ollut Spot-hinnalla 2019 alusta, joka ei ole suosinut optimaalista käyttöä. Lämmöntarve on ollut 39 000 - 42 000 kWh haarukassa ja diagrammissa on sen tuottamisessa kulutettu energia.
Tukilämmityksellä saa minkä tahansa VILPin vuosiCOPin romutettua eli kapasitetti on siinä mielessä oleellinen kysymys. KokonaisCOP on vaihdellut 2,6 - 3,0 suoraan suhteessa tukilämmitykseen. 2020 tukilämmitystä tarvittiin vain korjauksen vuoksi, ei pakkasen vuoksi.
Selkeä ero 2020 johtuu lämmitystarpeesta, joka oli n. 15% alempi kuin edellisenä kolmena lämmöntarvelukujen perusteella.
Olikos haalistus käytössä jo 2017?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näkyy kirjatun, että 24.11.2016 on aloitettu kokeet haalistetulla kylmällä vedellä ja 16.4.2017 se on ollut valmis kokonaan uusituilla putkilla. Kuuma vesi on esilämmitetty alusta saakka mutta kyllä noissa -17 tuloksissa tuo kylmän veden haalistus on siis myös ollut käytössä.
Vuotta kohti vettä on kulunut 105 m3, joka keittiön kylmää hanaa lukuun ottamatta on kaikki haalistettua. Jos laskisi 90 m3 mukaan vuodessa ja +6 °C ->33 °C, haalistus olisi voinut ottaa ~2800 kWh, joka tarkoittaa siis kuuman ja kylmän veden esilämmitystä varaajana toimivan kattilan kierukassa.
Vuotta kohti vettä on kulunut 105 m3, joka keittiön kylmää hanaa lukuun ottamatta on kaikki haalistettua. Jos laskisi 90 m3 mukaan vuodessa ja +6 °C ->33 °C, haalistus olisi voinut ottaa ~2800 kWh, joka tarkoittaa siis kuuman ja kylmän veden esilämmitystä varaajana toimivan kattilan kierukassa.
Ei ole. Tässä pelkästään VILP. Eli pollucomista varaajaan siirtynyt lämpöteho jaettuna VILPin ottamalla sähköteholla, Ulti on yksivaihekone ja minulla on töpselin ja pistorasian välissä halpa kw-mittari. Myöskään sulatuksia ei ole huomiotu, joka laskee coppia jonkin verran.
Eikä ole tiedossa paljonko nuo lisäenergiat on?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minä olen vaimolle kertonut, että vesi on meillä ainut ilmaishyödyke ja sitä ei tarvitse säästää. Enempää ei olla tarvittu. Haalistuksen kannalta on oleeellista, kuinka lämpimissä vesissä kirukkaa uittelee. Tänä vuonna tulistuksen pitäisi jäädä 1500 kWh kieppeisiin.
Minäkin olen sanonut että vettä ei tarvitse säästää, mutta lämpöä kyllä. Ihme kyllä se kylmä vesi ei ole niin kovassa huudossa =). No toki saa käyttää mitä tarvitsee, mutta missään suihkussa lämmittelyssä en näe järkeä. Sellaisestakin olen kuullut.
On kyllä. Minulla on jatkuva kirjanpito vihkossa. Priimausvaraajan ottama kwh määrä, patteriverkoston syötössä on pollucom, talon ottama sähköteho verkosta, jne. Saan riittävällä tarkkuudella laskettua taloussähkön osuuden noista mittauksista. Toisaalta taloussähkökin lämmittää kämppää.
Tuosta sulatukseen käytetystä energiasta tein aikoinaan laskelmia pollun lukemista. Logtemp ottaa anturilukemat 2 minuutin välein. Niistä pystyin karekasti laskemaan sulatuksen ottaman energiamäärän. Se on vaan sikäli hankala laskettava, että riippuu ulkoilman lämpötilasta. sulatus esim. +3 asteen ulkolämpötilassa ottaa paljon vähemmän energiaa, kun -15 tehty sulatus. Lisäksi sulatukseen käytettävä lämminvesi on VILPillä tuotettu.
Viimeksi muokattu:
Jos on hyvä kaivo, tokin noin, mutta veden lämmittäminen ei välttämättä tuo järin paljon lisää kustannuksiin, jos on maksettava kunnallisia vesi- ja jätevesimaksuja. Maalämpöpumpulla veden lämmittäminen tuo vain muutaman kymmenen prosenttia lisää veden hintaan.
v. 2020 talon kokonaiskulutus oli 20700 kwh. Ulti tuotti 8200 kwh. Ultin vuosicop oli 2,1.
Kokonaisvedenkulutukseen joo, mutta maksaahan se kuuman käyttöveden lämmitys n. 2 €/m3 lämpöpumpullakin. Meillä vedestä ja jätevedestä pitää maksaa 3,3 €/m3
Niin, luokkaa 60kWh menee korkeintaan normilämpöisen (so. kuuman) käyttöveden tekoon kuutiota kohden (n. 58 astetta). Jos lämmittäminen veisi n. 5c/kWh sähkön nykyhinnoilla ja luokkaa lähes COPilla 3, niin hiukan enemmänkin voi mennä (luokka 3€ kuutiota kohden), mutta harvoinpa vaikkapa suihkussa tuota tarvitsee paljon yli puolta kylmään sekottaa, jotta saa tyypillistä peseytymiseen käytettyä vettä. Kymmenistä prosenteista tuossa kuitenkin (vain) silloin puhutaan lämmityksen lisäkustannuksena veden hintaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos raati vaikka olisi vastaanottavaisemmalla tuulella, VILPilläkin saavuttaa 35 °C tuottolämpötilalla pumppaukselle keskimäärin COP 3,74 (kuukausikeskiarvojen aritmeettinen keskiarvo / 36 kk, joka voisi olla mielestäni aika lähellä totuutta).
Ihan vaan sillä, kun esitellään aina välillä niitä epälyksiä, kuinka se vesi ei muka VILPillä lämpenisi. Peukalosääntönä, tuo kuukausikeskiarvojen keskiarvo vastaa myös likimäärin COPia vuoden keskilämpötilaa vastaavassa ulkolämpötilassa, joka on vaihdellut täällä 3,5 - 5,5 °C haarukassa. COP3,74 ja COP5 ero on ~7% sähkönkuluksessa. On se MLP tietysti kiistatta parempi.
Noin 45 °C tuottolämpötilalla tulee +4 °C:ssa vielä niukasti yli COP3, joka sitten voisi vastata tässä lämpötilassa vuoden ympäri keskiarvoa tasaiselle veden lämmitykselle.
Ihan vaan sillä, kun esitellään aina välillä niitä epälyksiä, kuinka se vesi ei muka VILPillä lämpenisi. Peukalosääntönä, tuo kuukausikeskiarvojen keskiarvo vastaa myös likimäärin COPia vuoden keskilämpötilaa vastaavassa ulkolämpötilassa, joka on vaihdellut täällä 3,5 - 5,5 °C haarukassa. COP3,74 ja COP5 ero on ~7% sähkönkuluksessa. On se MLP tietysti kiistatta parempi.
Noin 45 °C tuottolämpötilalla tulee +4 °C:ssa vielä niukasti yli COP3, joka sitten voisi vastata tässä lämpötilassa vuoden ympäri keskiarvoa tasaiselle veden lämmitykselle.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Menee nyt OT:ksi mutta tuollainen 3,3€/m3 tuntuu vielä aika siedettävältä, Paraisilla tuo taisi olla lähemmäs kuuden euron luokkaa ja kiinteä kuukausimmaksukin ihan tuntuva silloin kun olimme vielä kunnallisen veden piirissä. Tosin Paraisilla nuo vesimaksut taisivat olla valtakunnallisestikin huippuluokkaa. Siinä ei lämmityksen kustannus enää paljoakaan tunnu tuollaisen vesimaksun jälkeen.
pökö
Kaivo jäässä
- Keskustelun aloittaja
- #672
Täytyypä katsoa cop 35 asteen tuottolämmöllä. Äsken koneen käydessä tuottolämpö oli 39,8 astetta, otto 1690W ja anto 6,9 kW (otto sis kiertopumput). Kaivosta tuli 7,7 astetta.
Asteminuuttielämä on siitä kiusallinen että kun pyynti on nyt 35 niin kone käy yli 40 asteeseen että tuo 35 saavutetaan
Asteminuuttielämä on siitä kiusallinen että kun pyynti on nyt 35 niin kone käy yli 40 asteeseen että tuo 35 saavutetaan
Eikös tuo pidä sentään painottaa lämmöntarpeella eikä vain ottaa COPeista keskiarvo? Vai mitä yrität laskea?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Karkeasti arvioiden (oman arvioini mukaan) cop nousee/laskee noin kymmenyksen jokaista muutettua pyynnin astetta kohden eli jos tuo cop on 35C noin 3,5 niin on se 30C aika lähellä 4. Mutta ihan noin suoraviivaista se ei käytännössä kyllä ole, jonkinlaisena suuntaa antavana tuo voinee kuitenkin käyttää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tämähän tässä juuri on. Veden lämmitystarve ei painotu pakkaspäiville ainakaan normaalissa asumisessa. Siis vedestä oli kysymys. Ainakin meillä tuo veden tarve on melko tasaista vuoden ympäri, kesällä hiukan suurempaa kuin talvella sikäli kuin ei olla pidemmillä reissuilla.
Lämmitykselle tuo COP on laskettu tietysti tuotannon suhteessa, jokainen päivä erikseen. Näistä muodostuu kk-arvo, joka toki painottuu lämmitystarpeen mukaan mutta kuukauden sisällä vaihtelu on jo marginaalista. Päädyin tähän, koska ero päiväCOPien keskiarvoon ei paljon poikkea. PaiväCOPien keskiarvo on korkeampi mutta ero on marginaalinen.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Toki noin eli pumpulle pitää saada sitä viileintä vettä järjestelmässä jotta saavutetaaan parasta taloudellisuutta. Mutta lämpötilan nostohan on kuitenkin lämpöpumpun normi virtaamilla joku 3-5K eli hyvin viileistä vesistä ei tehdä vielä kiertoon (lämmitykseen) kelpaavia/hyödyllisiä. Eli sisääntuleva täytyy olla siinä haarukassa että lämpiää kiertoon sopivaksi jollei sit lämmitetä varaajaa. Jolloin tuo pyyntilämpötila ja virtaus määrittelee kuitenkin loppupeleissä raamit.
On hiukan muna/kana asetelma tuo eli niin kun @pökö toteaa niin viileällä vedellä saadaan hyvä cop mutta toisaalta liian viileällä ei pysty lämmittämään tarpeeksi. Pitkässä juoksussa ihannetilanne olisi varmaan se että paluuvesi olisi juuri tuo noin 3-5K pyyntiä matalempi eli tuon verran energiaa menisi lämmitysjärjestelmän kierrossa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sivusta seuraajana en voi kuin ihmetellä, että mikä tämän höyhennyksen tavoite on. Löytää yksi VILP talo, missä lämmitysjärjestelmän COP jää alle 2:n ?
Rapiat 10 vuotta sitten tuo ei näkynyt olevan mitenkään harvinaista. En ole myöskään ollenkaan vakuuttunut, että sinun maalämpötalossasi tuo tavoite täyttyisi, jos lasket polttopuut (~194 kg/kk) mukaan.
HalpisVILP ratkaisulla ei varmasti hätyytellä COPssa terävintä kärkeä. Se vaikuttaa kuitenkin olevan talousmielessä turvallinen valinta, koska siitä kiistatta jää massiin rahaa säästöinä ja takaisinmaksuaika on lyhyt.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itselläni jää hiukan alle tuon 5:n asteen ja juuri mainituista syistä. Tämän pitäisi kai mieluusti ylittää kylmäaineen lämpötilaliukuma. Jos se jää alle, lauhtumispaine hiukan kasvaa eli tilanne on vähän sama kuin kone tekisi piirun verran lämpimämpää. Tietysti jos nyt aivan kerrassaan kylmää saisi sisään, sehän johtaa siihen, että lauhtumislämpötila lähestyy tuottolämpötilaa ja kaasun tulistuksen vuoksi voi teoriassa jopa alittaa sen. Sinulla on R410A kone, jolla tämä liukuma on mitätön (0,1°C) mutta R407C:llä peräti 5,4 °C.
Olikos @pökö kone myös R407C:llä kuten omani ?