MLP ja VILP cop keskustelua

kotte

Hyperaktiivi
Mikä sitten on mielestäsi merkittävämpi energianhukkaaja?
Ikkunat, ilmanvaihto ja joskus ovet. Ei kaasutäytteisiä kaksielementtisiä selektiivilasejakaan saa niin hyvin lämpöä pitäviksi, että ne vastaisivat seinää. Nykytyyli, missä suositaan korkeita oleskelutiloja ja niiden erittäin suuria lasipintoja syö aika paljon hyötyä. Myös monimutkaiset seinän muodot ja ulokkeet hukkaavat lämpöä (ja altistavat rakennusvirheille, ts. niitä on vaikea eristää kunnolla).
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
En nyt sanoisi noin. Vaikkapa kevytrakenteisen seinän U-arvovaatimus on ollut 1962 0,47, 1975 0,4, 1978 0,29, 1985 0,28, 2003 0,25, 2007 0,24 ja 2010 0,17.

Siis selkeät hyppäykset tulleet 75, 78 ja 2010 ja noista 78 ja 10 suurimmat eli n. 40% lasku U-lukuun eli paksunnos eristeisiin.

Villan paksuuksina suuruusluokkaa 100 mm -75, 150 mm -85 ja 250 mm -10.
Mistä olet nuo Uut poiminut? Nuo vanhimmat vähän sotii muistikuvia vastaan, muistaakseni 70-luvun puolivälissä ulkoseinän U-arvo noin suurinpiirtein puolitettiin kerralla.
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Ikkunat, ilmanvaihto ja joskus ovet. Ei kaasutäytteisiä kaksielementtisiä selektiivilasejakaan saa niin hyvin lämpöä pitäviksi, että ne vastaisivat seinää. Nykytyyli, missä suositaan korkeita oleskelutiloja ja niiden erittäin suuria lasipintoja syö aika paljon hyötyä. Myös monimutkaiset seinän muodot ja ulokkeet hukkaavat lämpöä (ja altistavat rakennusvirheille, ts. niitä on vaikea eristää kunnolla).
Noista ikkunoistahan oli joskus juttua. 4k elementin saa jo U=0.3, kyllä siinä hirsiseinä on ihmeissään.


 

Espejot

Hyperaktiivi
Eli kaikki kunnossa paitsi että puoli taloa lämpee pattereilla ja mlp mitoitettu persereijällä?

Niin, pumppu on 7 kW tehoinen mutta näin liian vähän pattereita ylläkerrassa. Sanosin että lämmitys on väärin mitoitettu. Ja mlp asettettu varmaankin urakahintaan. Mutta niin se on, jos sähkölasku on pieni niin se on pumpun ansioita. Jos sähkölaksu on suuri niin syy ei ole pumpussa vaan pumpun ulkopuolella ;D
 

jmaja

Hyperaktiivi

Joo ei ikkunat pääse seinän lukuihin. Mutta kolmilasisillakin pääsee nykyään helposti 0,6:een, tuplaselektiivi ja 12 mm raot. Sinänsä nykyinen raja 1,0 on aika lepsu.

Mutta tasauslaskennassa käytetään vertailupinta-alaa ikkunoille, joka on 15% kerrosalasta. Siis yli 15% ikkunoilla tasauslaskennasta ei pääse läpi vertailu-U-arvoilla ja IV-luvuilla.

Aika valtavasti saa ikkunaa olla, jotta 0,6 ja 0,17 U-arvoilla ei lämpöhukka olisi suurempi seinän kuin ikkunoiden läpi.
 

siwer

Vakionaama
Taloissahan on jo pitkään ollut yhdellä tai kahdella sivulla lasia enemmän kuin seinää. Tähän suuntaahan lähdettiin jo 60-luvulla ja suunta on koko ajan pysynyt. Ei siinä tosiaan paljon seinän U-arvo paina jos seinä ei ole nimeltään seinä vaan "ikkuna".

Jossain rintamamiestalossa ikkunarempalla ei niin paljon säästäkään kun ikkunat on pienet ja seinät taas lähtökohtaisesti surkeat, niin parannukset kannattaa keskittää ensisijaisesti seinään, sitten yläpohjaan ja vasta kolmantena ikkunaan. Tietysti ne ikkunatkin kannattaa päivittää siksi etteivät valuta vesiä seinän sisään kuten perinteikäs kuurankukkageneraattori, mieluusti yhdistettynä sadeveden päästäviin lautoihin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Taloissahan on jo pitkään ollut yhdellä tai kahdella sivulla lasia enemmän kuin seinää. Tähän suuntaahan lähdettiin jo 60-luvulla ja suunta on koko ajan pysynyt. Ei siinä tosiaan paljon seinän U-arvo paina jos seinä ei ole nimeltään seinä vaan "ikkuna".
Ei se suuntaus kokoajan ole pysynyt. Ennen öljykriisiä oli suuria ikkunoita, mutta harvemmin läheskään huoneen korkuisia ja eivät myöskään koko seinustan levyisiä. 70/80-luvun taitteessa oli aika pieniä ikkunoita ja 80-luvun lopulla alkoivat ikkunat taas kasvaa. Vasta 2000-luvulla alkoi yleistyä lattiasta alkavat isot ikkunat.

Nykyinen lainsäädäntö tosiaan pakottaa suuria ikkunoita tekevät laittamaan tehokkaan LTO:n, ilmavuodot kuriin ja usein lisäksi myös käyttämään vertailuarvoja pienempiä U-arvoja.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ikkunat eivät sitten ole vain energian vuotoa... Kyllä kun arska paistaa - energiaa tulee toiseenkin suuntaan. Seinä toimii pääosin täysin yhteen suuntaan. Varsinkin puutalo jossa on tuuletusrakoa pintalaudoituksen takana.
 

pökö

Kaivo jäässä
Meillä luode-länsiseinällä ikkunat lähes lattiasta kattoon. Kai noista lämpöä katoaa mutta keväällä tulee kyllä yli tarpeen ihan kunnolla
 

kotte

Hyperaktiivi
Isoissa lounaan-lännen-puoleisissa ikkunoissa on vain vikana, että silloin, kun noista tulee auringon valoa sisään, sitä tulee melkein aina liikaa. Toki ulkopuolinen kaihdin, markiisi tms. auttaa paljon. Yllättävän pienestäkin tuon suunnan ikkunasta tulee jo kevättalvella niin paljon lämpöä, ettei nykytaloon muuta silloin tarvita, kun paistaa.

Idän puolen ikkunat taas herättävät kesällä turhan aikaisin, jos valo pääsee makuupaikkaan. Paras on kuitenkin lähes etelään suuntautuva matalahko ja leveä ikkuna, jonka päällä on leveä räystäs tai muu lippa. Tuo lämmittää talvella, kun paistaa, mutta mitä pitemmälle kevät ja kesä edistyy, sitä vähemmän paiste osuu sisälle. Keskikesällä ei osu käytännössä laisinkaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sitten halutaan ikkunoihin aurinkosuojat, laitetaan sälekaihtimet tai markiisit. Eipä tulekaan enää energiaa. Laskentapalvelun energiatodistuksella leikkimällä peruslasit U=1,0 ja g=0,55 antaa saman lämmitystarpeen kuin hyvät ikkunat tehokkaalla aurinkosuojalla eli U=0,6 ja g=0,16. Riippuu tietysti myös ikkunoiden suunnasta.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ihan pehmeetä touhuu ja lähtee lapasesta kun MLP vs VILP cop-vääntö vaihtui U-arvoiksi ja ikkunoiksi.:sormet:

Taisi tulla aika valmista siitä keskustelusta. Menisiköhän niin että COP ero on 1,5 MLP eduksi, jos samassa talossa vaihtaisi lämmityslaitteen muuttamatta mitään muuta.

Todisteet viittaisi siihen vahvasti.
 

roots

Hyperaktiivi
Taisi tulla aika valmista siitä keskustelusta. Menisiköhän niin että COP ero on 1,5 MLP eduksi, jos samassa talossa vaihtaisi lämmityslaitteen muuttamatta mitään muuta.

Todisteet viittaisi siihen vahvasti.
Ei kyllä pysty mitään lukua tuohon hommaan laittaa, se on kovin liukuva luku loppuviimeksi, on niin laaja skaala erilaisia koneita ja kohteita (35/55ºC; ulkolämmöt; tehot etc), näytteenotto tähän mennessä on tosi suppee...mitä mm. on Mitsun tulokset VILP puolelta eikös suurimmat massat tässä maassa ole tuota vehjettä?
Maalämpövehkeet eri merkeillä eivät kyllä hurjasti eroa toisistaan, aikas samaa tulosta hakkaavat olosuhteiden mukaan...hyvin pientä hajontaa ja taitaa muut sivuseikat ratkaista mikä kennellekin on mieluinen/sopivin.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ei cop-eroon voi eksaktia lukua laittaa, mutta kyllä @Mikki tämän keskustelun pohjalta on hehtaarilla tyypillisestä cop-luvusta. Vähän samaa kuin miettisi, kuinka paljon elokuu on marraskuuta lämpimämpi. Vaihteluväli vuosittain on iso, mutta joku tyypillinen arvo on silti haarukoitavissa. Toki sekin vaihtelee, josko ollaan etelässä tai pohjoisessa. Mutta aloitellaan uudestaan vänkäys tyypillisestä cop-luvusta. :)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo COP ero riippuu aika kovasti tasosta missä ollaan. Lappasen tapauksessa eroksihan muodostui tasan 1 (4,2 vs 3,2), joskin tarkastelujakso oli VILPille perin edullinen.

Kaivoimpa jälleen esille oman MLP tarjoukseni. Luottavaisesti voisi lähteä, että se olisi osoittautunut täysitehomitoitetuksi "16 kW", josta antotehoa ~15 kW. Jos pudotan siihen sisäänleivotun pienen sähköboostin pois, Oilonin MLP:n COPiksi tulisi 3,1 ja eroksi jäisi siis 0,4 (ilman lj:n kiertopumppuja, jotka olisivat jääneet ennalleen). Toteutuneen lämmöntarpeen mukaisella kulutuksella tämä olisi merkinnyt 2 200 kWh sähkönkulutuseroa. MLP kulutusarvion taustaa en voi purkaa, koska se on jollakin mitoitusohjelmalla pruutattu eikä mitään lämpötilojakaan ole muuta kuin "patterilämmitys".
Arvelen, että MLP mitoituslaskelman kulutusarvio on erittäin konservatiinen ja toimita olisi ylittänyt odotukset. :hattu:
Ehkä tarjottu kone ei ollut myöskään terävintä kärkeä (on/off). EN14511 0/35 sen pitäisi antaa COP4,5. Vain pieni osa lämmityksestä on tuotettu yli +35 °C lämpötilassa, joskaan mitään ei sen alle. VILP pumppausCOP ~+35 on ollut 3,1 ja ilmeisesti tuolla Oilonilla se olisi ollut ainakin lähellä tuota COP4,5. Tässä on kyllä iso ero. Jos tarkastellaan VILP tuottoa (~37000 kWh) COP ero (3,1 vs 4,5) merkitsee yksinään 3713 kWh sähkössä. Ei kuitenkaan sen enempää. Lisäksi sitten VILP tukilämmitykset ja eroa vedestä MLP:n eduksi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei cop-eroon voi eksaktia lukua laittaa, mutta kyllä @Mikki tämän keskustelun pohjalta on hehtaarilla tyypillisestä cop-luvusta. Vähän samaa kuin miettisi, kuinka paljon elokuu on marraskuuta lämpimämpi. Vaihteluväli vuosittain on iso, mutta joku tyypillinen arvo on silti haarukoitavissa. Toki sekin vaihtelee, josko ollaan etelässä tai pohjoisessa. Mutta aloitellaan uudestaan vänkäys tyypillisestä cop-luvusta. :)

Koska kaikki riippuu kaikesta niin aino järkevä tapa verrata on laitekohtainen COP joka sitten sovitetaan omaan talon ja oman käyttötottumuksen mukaan... onko talo eristetty hyvin, onko mahdollisuus takan polttoon, meneekö paljon käyttösähkä, viilennys, lto tarve jne jne. Lopputuloksena on sitten vuosihyötysuhe tai lämmitykseen menevä sähkä tai käyttökustannukset mitä on lähes mahdotonta verrata ilman laskentaohjelmaa. Enkä oikein tiedä onko siinä mitään järkeäkään kun kusikaaren mittaus palvelee vain vänkääjän hyvänolon tunnetta.

Lähden kohta tutkailemaan kaverin väärin rakenettua taloa/lämmityjärjestelmää mlp+2 x ilp+sähköpatterit) jonka COP ei taida olla kummoinen mutta se on kuitenkin tosielämän tapaus.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jospa jatkan vielä ...
Tukilämmitystä on tarvittu siinä 1500 kW/h vuodessa, vaihtelu (0-2600 kWh).
Jos MLP olisi tämän tehnyt sanotaan peräti 4:n COPilla , se olisi tarvinnut tähän tukilämmitysosuuteen sähköä 375 kWh

Jos MLP:n kanssa olisi myös haalistus käytössä, se olis joutunut tekemään lisäksi vain veden loppulämmitystä 1700 kWh vuodessa sanotaan vaikka @COP2,8. Sähkön tarve 607 kWh.

Eli edelliseen pumppauksen eroon 3713 kWh + 1500 kWh + 1700 kWh - 375 kWh - 607 kWh = 5931 kWh. Näin laskien tuo MLP:n kulutus olisi saattanut olla tämän verran pienempi, perustuen siihen että myös MLP:n kanssa olisi käytetty haalistettua kylmää vettä.
 

roots

Hyperaktiivi
COP ja U-arvot on turhaa vänkäystä, elinkaarikustannus ratkaisee valinnan.
Se on selvä tuosta löytyy lopullinen vastaus, mutta monista pienistä palasista se elinkaarikustannuskin muodostuu, eikä sitä vastausta elinkaarikustannuksista ilman palastelua arvioitua saa. Voihan sen mutullakin tietty arvailla tai Motivan laskurilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
COP ja U-arvot on turhaa vänkäystä, elinkaarikustannus ratkaisee valinnan.
Ei elinkaarikustannuskaan, vaan ns. mutu. Peruskansalainen valitsee homman lyhyen aikavälin helppouden ja ennustettavan hinnan perusteella. Pitkän aikavälin elinkaarikustannus ei useimmilla paina ja noitahan ei todellisuudessa voi tietää, ainoastaan ennustaa historiallisten ja monen käytännöllis-teoreettisen seikan pohjalta. Taloudellisen lisäsitoumuksen mukanaan tuomia riskejä painotetaan kansalaisten arvioissa enemmän kuin liiketaloudellisesti tehdyissä päätöksissä.
 

pelzi_

Vakionaama
Ei elinkaarikustannuskaan, vaan ns. mutu. Peruskansalainen valitsee homman lyhyen aikavälin helppouden ja ennustettavan hinnan perusteella. Pitkän aikavälin elinkaarikustannus ei useimmilla paina ja noitahan ei todellisuudessa voi tietää, ainoastaan ennustaa historiallisten ja monen käytännöllis-teoreettisen seikan pohjalta. Taloudellisen lisäsitoumuksen mukanaan tuomia riskejä painotetaan kansalaisten arvioissa enemmän kuin liiketaloudellisesti tehdyissä päätöksissä.
Niin, elinkaarikustannus on vaikeampi laskettava kuin COP kun on vielä seassa omaa työtä, ja lisäksi vaaditaan ennustajanlahjoja. Mutta epätarkka laskelma siitä on parempi kuin yksittäiset COP-luvut.

Kuluttajien päätökset nyt lähtökohtaisesti perustuu tunteisiin ja naapurin kanssa kilpailuun ja myyjien lupauksiin, se on oma toivoton suonsa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pyöräytin tämmöisen vertailun omien tulosten ja kuvitteellisen MLP välillä. Molemmissa on lähdetty siitä, että tuotetaan ensin se VILPin tuottama lämpö niillä lämpötiloilla, sitten tukilämmityksen osuus sen COPilla ja veden tulistuksen osuus sen COPilla. Eli vaikka tuossa puhutaan tukilämmityksestä, se tarkoittaa MLP tapauksessa että se osuus tuotetaan sitten vain hiukan huonommalla COPilla (lämpötilataso ehkä ~45 °C) mutta kovin paljon tämä tukilämmityksen COP ei tässä merkitse. Lopuksi kaikki on laskettu yhteen ja alimpana on valmiiksi laskettu erotukset VILP-MLP. Jos noihin COPeihin olisi näkemyksiä niin voisi vaikka korjailla.

Edit: Päivitetty taulukko seuraavassa viestissä
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Lisäsin tähän vaihtoehdoksi MLP tulistusvaraajalla ja sen erotus on viimeinen A-C. Mukana on myös alkuvuosi 2021. 3 vuotta tarkoittaa 3 kokonaista vuotta (2018, 2019 ja 2020) ja alkuvuosi ei kuulu siihen mutta sitä voi tarkastella erillisenä kuten muitakin vuosia.

Nyt pitäisi sitten jotenkin ratkaista talouspuoli. Tuo MLP tulistusvaraajalla olisi toki ollut yhtä hyvin Tee-Se-Itse projektina mahdollinen. Olisi tarvittu vain ne kaivot ja kone + samat pikkuvermeet kuin pannarissa nytkin on öljykattilan lisäksi. Se olisi pyörinyt maalämmöllä vuodesta riippuen näin laskien mahdollisesti 2700 - 5600 kWh vähemmällä sähköllä (öljy jyvitetty mukaan).

VILP vs MLP.jpg
 

jmaja

Hyperaktiivi
Nyt pitäisi sitten jotenkin ratkaista talouspuoli. Tuo MLP tulistusvaraajalla olisi toki ollut yhtä hyvin Tee-Se-Itse projektina mahdollinen. Olisi tarvittu vain ne kaivot ja kone + samat pikkuvermeet kuin pannarissa nytkin on öljykattilan lisäksi.
Miksei sitten MLP sisäisellä käyttövesivaraajalla?

Tuossa laskemasi säästö 17 MWh/3v. Rahassa n. 2 tonnia. 10 tonnin kaivon TMA 15 v, mutta kaivon käyttöikä vaikkapa 50 v. Samalla pääsee eroon öljylämmityksestä sen vaatimine huoltoineen, kuluineen ja tilantarpeineen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jotenkin tulee ajatus, että jos päätyy vilppiin, niin sellaiset ylimääräiset klumeruulit kuin varaajat ja käyttöveden esilämmitykset kannattaisi jättää kokonaan pois. Noihin nimittäin hukkuu paljon rahaa saatuun hyötyyn nähden. Vanhan öljylämmityksen tukeminen on eri asia, kun tuollaisia laitteita on valmiina, mutta uusi invertteri-ilp voidaan kytkeä suoraan lattiakiertoon ja pelkkä huipputehovastuspaketti on edullinen moniin laitteisiin jo sisältyvä varuste. Vanhan niukasti mitoitetun patteriverkoston lämmönlähteen korvaaminen vilpillä on tyypillisesti huono idea muutenkin, kun vastuslämmityksen osuus nousee hallitsevaksi pakkasilla tarvittavan korkean lämmitysverkon lämpötilan takia.
 

pelzi_

Vakionaama
Juu, ilman varaajaa on paras jos ei ole puulämmitystä tai pörssisähköajastus-visioita.

Käyttöveden esilämmitys levylämmönvaihtimella kierrosta, kierron tilavuus varaa tarpeeksi.

Kesällä voi olla että pelkkä pesuhuoneen lattia on liian pieni tilavuudeltaan, silloin riittää joku 50l varaaja joka kytketään sarjaan pumpun kanssa, jolloin ei meno ja paluu sekoitu. Tosin kesällä siitä vaihtoventtiili-käyttövesivaraaja-sisäyksiköstä olisi myös hyötyä, että saa kesälläkin esilämmitettyä käyttöveden yli lattian lämpötilan.

Öljy ja sähkövastukset suoraan pumpun jälkeen kiertoon, niin toteutuu myös se että tukilämmitys tulistaa pumpusta tulevaa vettä eikä lämmitä paluuvettä mitä on varaajien kanssa vaikea taata.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kesällä voi olla että pelkkä pesuhuoneen lattia on liian pieni tilavuudeltaan, silloin riittää joku 50l varaaja joka kytketään sarjaan pumpun kanssa, jolloin ei meno ja paluu sekoitu. Tosin kesällä siitä vaihtoventtiili-käyttövesivaraaja-sisäyksiköstä olisi myös hyötyä, että saa kesälläkin esilämmitettyä käyttöveden yli lattian lämpötilan.
Kesällä vilpistä periaatteessa riittäisi lämpöä käyttövedenkin tekoon, mutta varaaja voisi hyvin olla sellainen aurinkoenergiavaraajan tyyppinen, jossa vilpin vesi kiertää suhteellisen lyhyen lämmitettävään käyttöveteen upotetun putken kautta. Periaatteessahan mihin tahansa sähkölämmitteiseen varaajaan voisi lisätä tuollaisen putken, jollainen sisältyy venekäyttöön tarkoitettuhin käyttövedenvaraajiin (jolloin siis varaaja lämmitetään vaihtoehtoisesti joko moottorin jäähdytysvesikierrolla tai sähkövastuksella). Nuo putkethan on sijoitettu aivan käyttövedenvaraajan pohjalle, joten varauksin voisi jopa ajatella tuollaisen kiertopiirin jälkilämmön käyttöä pesutilojen kesäaikaisen lattialämmityksen lämmönlähteenä (vaikkakaan en pidä käyttövedenvaraajan pohjankaan jäähdyttelyä lämmitysverkon lämmönlähteenä ongelmattomana ratkaisuna).
 

pelzi_

Vakionaama
Ne sisäyksiköt missä on kierukka alempana kuin vastukset on aika lailla optimoitu ratkaisu tästä, jos ei ole jo olemassa sitä sähkövaraajaa.
 

Ton1A

Vakionaama
Tätä MLP vs. VILP vänkäystä voisi lähestyä myös n.s vähenevien tuottojen kautta. Ainakin etelässä vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa on täysin mahdollista ylittää COP-arvo 2.0. Esimerkiksi mun taloni lämmitys vie noin 15000 kWh energiaa vuodessa (10 vuoden edestä dataa Pollucomista), tähän päälle käyttövesi, vaikkapa Motivan mukaan 5 henkeä * 1000 kWh/v. Pyöreästi 20000 kWh, joka maksaisi vaikkapa 2400€ / v jos sähkö maksaisi 12 snt / kWh => 2400 €/v. Kumpikin vähän yläkanttiin, mutta olkoon.
  • VILP COP 2.0, saadaan säästettyä puolet, jolloin sähköä tarvitaankin enää 10000 kWh ja säästetään 1200 €/v
  • MLP COP 4.0, säästetään puolet vielä jäljelle jääneestä puolikkaasta, säästetään 1800 €/v
  • MLP COP 5.0, säästetään 1920 €/v
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kesällä vilpistä periaatteessa riittäisi lämpöä käyttövedenkin tekoon

Kovin nyt ollaan taas hakoteillä. Aikaa ja tehoa riittää niitä muutamaa pakkaspäivää lukuunottammatta paremmin kuin hyvin jos on järkevästi mitoitettu lämmityksen tarpeisiin. Harvemmin tehot edes kesällä nousevat siitä noin +7 tai 10 asteesta ylöspäin. Kyllä VILPin ja myös MLP toimintaa edistää varaaja. Esim. TomAlen liputtaa kovasti puskurivaraajan puolesta MLP asennuksiinsa eikä se ole mitään 50 litraa. VILPille eduksi jos on suurempi, jotta ei nitkahda sulatusten aikana. Jotain 500 litraa suosittelisin mutta jos jo valmiina isompi, sen parempi sen toiminnan kannalta. Mitä ihmettä tämä köyhäily on juuri VILP asennuksissa ?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Toimilaitteet alkaa pikkuhiljaa heräilee. Viimmeisin mittaus antais mlp COP 5,2 kun tuotto L+LV on 24+4 kWh/vrk. Virtaus on kohtuu pienellä 8 l/min että ei ihan mittareiden optimialuueella olla.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Käyttöveden esilämmitys levylämmönvaihtimella kierrosta, kierron tilavuus varaa tarpeeksi.
Kai tämäkin voi toimia, mutta pitää olla aikamoinen kierto ja sitä tilavuutta. Meillä kun haalistuu myös kylmä vesi, niin eipä siihen mikään kierto taida riittää varsinkaan kesällä. Kattilan tilavuus varaajana (250 l) on jo hyvä apu mutta suurempi tuokin saisi olla. @kurre orava taisi olla semmoinen veden viimeinen lämmitys lämmönvaihtimella vai miten se oli ?
 

pelzi_

Vakionaama
On se kaikki kotiin päin vaikka se vesi ei kylpyammetta kohisten täyttäessä 40-asteista oliskaan. Tiskaus ja käsien pesut pienellä virtauksella ehtii lämmetä sitten paremmin.
 
Back
Ylös Bottom