Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia
- Keskustelun aloittaja Vesiilmatimppa
- Aloitettu
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Minulla ei ole puskurivaraajaa mutta kaikilla muilla cyclone tuntuu olevan paluuputkessa kuten järkevältä tuntuukin.
Mitähän haittaa tuosta on sen ollessa menopuolella jos unohtaa sen että se ei estä putkistosta tulevan moskan menoa sisäyksikköön?
Onkos se laitteen sisällä oleva mutasihti paluupuolella?
Mitähän haittaa tuosta on sen ollessa menopuolella jos unohtaa sen että se ei estä putkistosta tulevan moskan menoa sisäyksikköön?
Onkos se laitteen sisällä oleva mutasihti paluupuolella?
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Muut tuotteet ja tarvikkeet lämpöpumppuihin | Scanoffice
Täältä löydät muut tuotteet ja tarvikkeet lämpöpumppuihin aina vaihdettavista suodattimista erilaisiin asennustarvikkeisiin ja muihin oheislaitteisiin.
www.scanoffice.fi
keskipakosuodatIn magneetilla varustettuna.
Onko se nyt siis kokoajan päällä käytännössä koska ei tiedä kaukalon lämmöstä mitään? Äkkisteltään kuulostaisi fiksummalta että on kaukalossa kiinni ja lämmittää vain silloin kun kaukalo menee kylmäksi?Ai niin, laitampa tänne nyt yhden korjauksenkin jos sattuu muillakin olemaan termari kaukalon kyljessä kiinni:
katso liitettä 73648
Mulla on ruuvitag kaukalon lämmityslevyn päällä, pumppu oli ollut 5h huilissa ja koko sen ajan lämmityslevy hakkasi päälle/pois.
katso liitettä 73647
Tässä kävi niin että alle 10c kaukalon lämmitys iskee päälle ja kun kaukalon reuna ehtii lämmetä termari katkaisee ohjauksen ja kaukalo viilenee. Hetken päästä taas sama. Tuossa missä mittaus tasaantuu kävin irrottamassa termostaatin nippusiteet jolloin sain sen irti kaukalon reunasta. Myöhemmin lisäsin korjauksen, mäntylista! Toimi hyvin
katso liitettä 73649
Täällä kytken lämmitystä ylipäätään päälle vasta kun jo useamman asteen verran pakastaa pidempää jaksoa, muulloin tuntuisi tyhjenevän kaukalo hienosti ilman lämmitystäkin.
Huomasit varmasti kuvasta että sehän on oskillaattori. Kyllä termarin tarkoitus on haistella ulkolämpötilaa ja kun lämpötila tippuu rajan alapuolelle niin vastuslevy pitäisi sen jälkeen olla jatkuvasti päällä. Jos se termari on kytketty kaukaloon se mittaa kaukalon lämpötilaa niin siitä tulee helposti oskillaattori ellei lämpötila laske reilusti. Kun levy lämmittää kaukaloa, termarikin lämpenee ja katkaisee lämmitysen => kaukalo jäähtyy ja termari kytkee vastuslevyn taas päälle...jne. Asentaja lupasi laittaa pistorasian väliin, pystyn HAn läpi sitten ohjaamaan lämmityksen syötön kun ollaan riittävästi nollan alapuolella.
Alkaa toki pätkimään, mutta toisaalta ymmärrän sen hyvin koska tuon täytynee olla melko tehokas jotta kovallakin pakkasella riittää pitämään sulana ja näillä keleillä lämmittäminen on joka tapauksessa vielä turhaa? Kuumaksi menee kyllä näillä kelein, oliko tuo kuinka tehokas vastus tuossa?
Tässä tapauksessa vain tuntui fiksulta että termari tunnistaisi juurikin tuon pellin lämpötilan koska ulkolämpötilallahan ei ole juuri merkitystä kunhan tuo pelti on riittävän lämmin että vesi valuu kiltisti pois. Todennäköisesti kovemmilla pakkasilla se kuitenkin on kokoajan päällä kun näillä kelein noinkin kuumaksi päästää ennen kuin katkaisee.
Nämä kaukaloiden lämmittämiset on kuitenkin lopullisesta COP: sta pois ja esim. viime talvena ei ollut täällä etelässä montaa päivää kun tuolle oli oikeasti edes tarvetta.
Tässä tapauksessa vain tuntui fiksulta että termari tunnistaisi juurikin tuon pellin lämpötilan koska ulkolämpötilallahan ei ole juuri merkitystä kunhan tuo pelti on riittävän lämmin että vesi valuu kiltisti pois. Todennäköisesti kovemmilla pakkasilla se kuitenkin on kokoajan päällä kun näillä kelein noinkin kuumaksi päästää ennen kuin katkaisee.
Nämä kaukaloiden lämmittämiset on kuitenkin lopullisesta COP: sta pois ja esim. viime talvena ei ollut täällä etelässä montaa päivää kun tuolle oli oikeasti edes tarvetta.
Tuo pistorasian ohjaus HA:lla on täälläkin tavoitteena, asteen-parin pakkasilla tuo oma muovikaukalo näkyy vetävän vielä ihan hyvin, poistoputki eristetty armaflexillä ja osittain maassa joten pysynee sulana pidempään. Kaukalon vastus sekä erillinen poistoputken vastus tulevat olemaan täällä etelärannikon tuntumassa ison osan talvesta turhaan päällä mikäli tuohon ei mitään ohjausta virittele, ja haluan varmaan pitää tuon irrallisena pumpun ohjauksesta.
Kyllä vain @Omppupomppu, juurikin verkoston paluussa sen lianerottimen pitää olla. Laitetta suojellaan verkostosta tulevalta moskalta, eikä verkostoa laitteesta tulevalta, eli tuossa on asennusfirma mokannut pahasti. Laitteen oma karkeasuodatin on imupuolella, joten se estää kyllä kaikkein isoimpien partikkelien päätymisen mm. lämmönvaihtimelle.
Valmistajan oma ohje sanoo näin:
"Zeparo Cyclone lianerotin tulee asentaa paluuputkeen ennen lialta suojattavaa yksikköä tai energialähdettä."
Minulla oli myös huono tuuri ja sain hommiin putkimiehen, joka asensi ensimmäistä kertaa vesi-ilmalämpöpumppua. Lianerottimen hän jätti kokonaan asentamatta, vaikka se kuului laitepakettiin (kuten ScanOfficen maahantuomissa taitaa aina olla). Huomasin puutteen välittömästi, joten korjauskin tehtiin saman tien. Mutta siitä syntyi sellainen putkihässäkkä ettei ole tosikaan ja lianerotin tuli puskurivaraajan taakse lähes luoksepääsemättömään paikkaan. Sekin sitten korjattiin ja hukkakuparia syntyi, onneksi asennusliikkeen omaan laskuun.
Valmistajan oma ohje sanoo näin:
"Zeparo Cyclone lianerotin tulee asentaa paluuputkeen ennen lialta suojattavaa yksikköä tai energialähdettä."
Minulla oli myös huono tuuri ja sain hommiin putkimiehen, joka asensi ensimmäistä kertaa vesi-ilmalämpöpumppua. Lianerottimen hän jätti kokonaan asentamatta, vaikka se kuului laitepakettiin (kuten ScanOfficen maahantuomissa taitaa aina olla). Huomasin puutteen välittömästi, joten korjauskin tehtiin saman tien. Mutta siitä syntyi sellainen putkihässäkkä ettei ole tosikaan ja lianerotin tuli puskurivaraajan taakse lähes luoksepääsemättömään paikkaan. Sekin sitten korjattiin ja hukkakuparia syntyi, onneksi asennusliikkeen omaan laskuun.
No niin, sain lopulta viriteltyä Home Assistantiin rajapinnan suoraan MELCloudin API:iin. Home Assistantissa on kyllä valmis integraatio MELCloudia varten ja se toimii sinänsä ihan ok, mutta sitä kautta saa vain rajallisen osan datoista näkyville, ohjaus toimii kyllä myös rajatusti mutta integraatio on enemmän ILPiä varten rakennettu. Suoraan APIsta pystyykin sitten hakemaan haluttaessa lähes kaiken mahdollisen tiedon mitä ohjausyksikkö tuottaa (mm. valtaosan asetusten arvoista), olettaisin että pitkälti samat mitä modbussilla saisi ulos.
Liittenä pari esimerkkikuvaa datoista, säätäminen on vielä kesken ja ainakin energia/COP -laskennoista pitää viritellä pidemmän ajan summalaskelmat vielä, rajapinta antaa ulos aina edellisen päivän lukemat. Sattuuko joku tietämään mitä tuo "Demand percentage" tarkalleen ottaen meinaa? Tuntuu osuvan hyvin yhteen kompuran hertsien kanssa, eli kertooko suoraan mitä pumpun FTC pyytää ulkokyksiköltä tehoja? KVV-moodissa (eco) pyynti on 70% esim suihkun jälkeen ja lämmityksessä näillä keleillä pääosin 10-20%. Kyseinen arvo on siis prosenteissa mutta kuvissa näkyy yksikkönä HZ, tämä vain siksi että HA suostuu piirtämään samaan kuvaan kompuran HZ kanssa.
Nyt ollaan taas siinä lämpötilassa että pumppu vetää useamman tunnin pätkää minimitehoilla, lähempänä nollaa pätkät lyhenevät 1-2h pituisiksi.
Liittenä pari esimerkkikuvaa datoista, säätäminen on vielä kesken ja ainakin energia/COP -laskennoista pitää viritellä pidemmän ajan summalaskelmat vielä, rajapinta antaa ulos aina edellisen päivän lukemat. Sattuuko joku tietämään mitä tuo "Demand percentage" tarkalleen ottaen meinaa? Tuntuu osuvan hyvin yhteen kompuran hertsien kanssa, eli kertooko suoraan mitä pumpun FTC pyytää ulkokyksiköltä tehoja? KVV-moodissa (eco) pyynti on 70% esim suihkun jälkeen ja lämmityksessä näillä keleillä pääosin 10-20%. Kyseinen arvo on siis prosenteissa mutta kuvissa näkyy yksikkönä HZ, tämä vain siksi että HA suostuu piirtämään samaan kuvaan kompuran HZ kanssa.
Nyt ollaan taas siinä lämpötilassa että pumppu vetää useamman tunnin pätkää minimitehoilla, lähempänä nollaa pätkät lyhenevät 1-2h pituisiksi.
Liitteet
Kerrotko vielä @Duffi miten sinulla on lämmityspuolen (ja miksei käyttövedenkin) kytkentä tehty. Mielenkiintoinen järjestelmä, kun siinä on tuo OSO-pönttö mukana. Kiinnostaa myös, ajatko laitosta käyräohjattuna vai itseoppivalla sisälämpötilaohjauksella. Entä millaiset on hystereesiparametrit.
Kuvat asennuksesta olisi tietysti kivat, ja vaikka omassa käyttökertomuksessa niin ei huku tänne. Enpä tosin ole itsekään sellaista saanut ikinä aikaiseksi, vaikka monesti ollut tarkoitus tehdä.
Kuvat asennuksesta olisi tietysti kivat, ja vaikka omassa käyttökertomuksessa niin ei huku tänne. Enpä tosin ole itsekään sellaista saanut ikinä aikaiseksi, vaikka monesti ollut tarkoitus tehdä.
Ei ole kunnon kytkentäpiirrosta enkä jaksa nyt sellaista tehdä, mutta pohjana valmistajan suosittelema kytkentä jossain määrin modattuna, ks. kuva. Ei tuo täysin päde esim. paisarin osalta mutta sinne päin tuo on.
Tuolla itseoopivalla sisäohjauksella ajetaan toistaiseksi, Oumani nyt manuaaliajolla täysin auki eli paluu suoraan takaisin pumpulle/puskuriin. Katsellaan miten tuo Mitsun logiikka toimii ja korjaillaan sitten Oumanilla jos tarvetta tulee. Hystereesit toistaiseksi oletus eli +-5c. Sisäanturin sijoittelu hieman haastavaa kolmikerroksisessa talossa ja koska vähän auttelen "mukavuuslämpöä" keskikerroksen ILPillä niin sekin täytyy huomioida. Siksi tällä hetkellä kellarin rapun yläpäässä (avoimet porraskäytävät molempiin kerroksiin), tuntunut toimivan ainakin näillä keleillä ok. Patteritermarit avattu pääosin kokonaan.
Tuolla itseoopivalla sisäohjauksella ajetaan toistaiseksi, Oumani nyt manuaaliajolla täysin auki eli paluu suoraan takaisin pumpulle/puskuriin. Katsellaan miten tuo Mitsun logiikka toimii ja korjaillaan sitten Oumanilla jos tarvetta tulee. Hystereesit toistaiseksi oletus eli +-5c. Sisäanturin sijoittelu hieman haastavaa kolmikerroksisessa talossa ja koska vähän auttelen "mukavuuslämpöä" keskikerroksen ILPillä niin sekin täytyy huomioida. Siksi tällä hetkellä kellarin rapun yläpäässä (avoimet porraskäytävät molempiin kerroksiin), tuntunut toimivan ainakin näillä keleillä ok. Patteritermarit avattu pääosin kokonaan.
Liitteet
Tuo selventää jo paljon, kiitoksia @Duffi kaaviosta. En tajunnutkaan heti, että tämä oli Hydrobox-sisäyksiköllä. Ihmettelinkin, mitä järkeä olisi kahdessa kv-varaajassa.
Ihan fiksulta peruskytkennältähän tuo vaikuttaa ja puskuri on varmaankin hyvä olla olemassa patterien kanssa; virtaukset säädettävissä vapaammin ja sulatukset ei aiheuta napsumista. Yksisuuntaventtiili on ilemisesti laitettu estämään jotain skenaariota, mutta en äkkiä keksinut mikä se voisi olla.
Muistatko ulkoa, että miten paljon on pinta-alaa OSOn kierukassa? Itsellä on kanssa OSOn kierukallinen varaaja odottamassa pääsyä käyttövesipuolle ja joskus olin huolissani, että miten hyvin sen kautta lämpöä siirtyy käyttöveteen. Sen kierukka on sileää rosteria ja pinta-ala 1.8m2.
Jos kehtaat, niin laita vielä kustannuksia näkyville. Ei taida ihan ilmainen olla virossakaan tuo Zubadan ja vieläpä noin tehokkaana.
Ihan fiksulta peruskytkennältähän tuo vaikuttaa ja puskuri on varmaankin hyvä olla olemassa patterien kanssa; virtaukset säädettävissä vapaammin ja sulatukset ei aiheuta napsumista. Yksisuuntaventtiili on ilemisesti laitettu estämään jotain skenaariota, mutta en äkkiä keksinut mikä se voisi olla.
Muistatko ulkoa, että miten paljon on pinta-alaa OSOn kierukassa? Itsellä on kanssa OSOn kierukallinen varaaja odottamassa pääsyä käyttövesipuolle ja joskus olin huolissani, että miten hyvin sen kautta lämpöä siirtyy käyttöveteen. Sen kierukka on sileää rosteria ja pinta-ala 1.8m2.
Jos kehtaat, niin laita vielä kustannuksia näkyville. Ei taida ihan ilmainen olla virossakaan tuo Zubadan ja vieläpä noin tehokkaana.
Viimeksi muokattu:
Joo en erikseen tainnut mainita että kyseessä siis Hydroboxilla varustettu versio (EHSD). Takaisku laitettu estämään KV-varaajan latauksessa kierukan paluun sekoittumista/karkaamista varaajaan, ei todennäköistä mutta periaatteessa mahdollista kahdesta kiertovesipumpusta johtuen.
Tuon kyseisen OSOn kierukka näkyy olevan speksien mukaan myös samainen 1,8m^2. Ripeästi on ainakin varaaja tuntunut latautuvan tuolla.
Kuten joskus aikaisemmin kirjoitin niin tuo erillinen varaajapönttö lisäsi kustannuksia töiden ja etenkin tarvikkeiden muodossa jonkin verran. Kaiken kaikkiaan kustannusta tuli arviolta reilut 13k€, tästä itse Zubadan kilkkeineen (lisäanturit, kaukosäädin, wifi, sulatuskaukalo vastuksineen jne) vajaat 8k€ (pelkkä pumppu taisi olla 6700€). Sen verran laskin että ainakin ~1,5k€ säästyi Suomesta ostamiseen verrattuna. Perusversion SWM80 tapauksessa todennäköisesti ei olisi ollut järkeä muualta tilailla.
Tuon kyseisen OSOn kierukka näkyy olevan speksien mukaan myös samainen 1,8m^2. Ripeästi on ainakin varaaja tuntunut latautuvan tuolla.
Kuten joskus aikaisemmin kirjoitin niin tuo erillinen varaajapönttö lisäsi kustannuksia töiden ja etenkin tarvikkeiden muodossa jonkin verran. Kaiken kaikkiaan kustannusta tuli arviolta reilut 13k€, tästä itse Zubadan kilkkeineen (lisäanturit, kaukosäädin, wifi, sulatuskaukalo vastuksineen jne) vajaat 8k€ (pelkkä pumppu taisi olla 6700€). Sen verran laskin että ainakin ~1,5k€ säästyi Suomesta ostamiseen verrattuna. Perusversion SWM80 tapauksessa todennäköisesti ei olisi ollut järkeä muualta tilailla.
Viimeksi muokattu:
Kehuin Mitsubishin oppivaa sisämittausta aiemmin, mutta nyt pidemmän kokemuksen jälkeen en ole enää niin varma asiasta. Ainakin näissä nollan ja plus kymmenen välillä vaihtelevissa ulkolämpötiloissa sisälämpötila on vaihdellut aivan liikaa. Talo on patterilämmitteinen, yhdessä kerroksessa ja tila yhtenäistä, jonka lisäksi anturi on sijoitettu keskeiseen paikkaan, jossa lämmönlähteet eivät sitä häiritse. Pitäisi olla siis suhteellisen helpot olosuhteet automatiikan hoideltavaksi.
Pyynti on ollut nyt hyvän aikaa +20 astetta, mutta kaukosäätimen anturin itsensäkin mittaama lämpötila on vaihdellut välillä 19,0 - 20,5 astetta. Mitä kylmempi ulkona, sitä alempi lämpötila myös sisällä. Nyt kun ulkolämpötila on siellä +10 tienoilla, niin sisälämpö on +20,5. Välitön syykin tälle on ilmeinen: menoveden lämpötila ei vaihtele juuri yhtään tällä 0-10 plus-asteen skaalalla. Vaikka sisälämpötila on +20,5, niin laite puskee lisää lämpöä. Ja jos ollaan siellä vaihtelun toisessa päässä +19,0 asteessa eli 1 aste alle pyynnin, niin laite ei silti koe tarvetta mihinkään buustaukseen. Laite voi pitää tuota alilämpöäkin vaikka päiväkausia.
Tällä perusteella näyttää siltä, että käyrällä ajo olisi aivan yhtä tarkkaa, jollei tarkempaakin.
Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia. Onko vastaavaa ilmennyt? Onko laitteiston alasajo ja uudelleen käynnistys tai joku muu temppu auttanut?
Pyynti on ollut nyt hyvän aikaa +20 astetta, mutta kaukosäätimen anturin itsensäkin mittaama lämpötila on vaihdellut välillä 19,0 - 20,5 astetta. Mitä kylmempi ulkona, sitä alempi lämpötila myös sisällä. Nyt kun ulkolämpötila on siellä +10 tienoilla, niin sisälämpö on +20,5. Välitön syykin tälle on ilmeinen: menoveden lämpötila ei vaihtele juuri yhtään tällä 0-10 plus-asteen skaalalla. Vaikka sisälämpötila on +20,5, niin laite puskee lisää lämpöä. Ja jos ollaan siellä vaihtelun toisessa päässä +19,0 asteessa eli 1 aste alle pyynnin, niin laite ei silti koe tarvetta mihinkään buustaukseen. Laite voi pitää tuota alilämpöäkin vaikka päiväkausia.
Tällä perusteella näyttää siltä, että käyrällä ajo olisi aivan yhtä tarkkaa, jollei tarkempaakin.
Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia. Onko vastaavaa ilmennyt? Onko laitteiston alasajo ja uudelleen käynnistys tai joku muu temppu auttanut?
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Täällä on pyynti ollut jo pidempään 22 astetta sisäohjauksella. Laitteen näyttämä lämpötila vaihtelee 22 ja 23 asteen välillä. Muissa mittareissa ympäri taloa vaihtelu on samaa luokkaa eli asteen verran.
Talossa on lattialämmitys.
Talossa on lattialämmitys.
Suunnittelija75
Aktiivinen jäsen
On ekoja asennuksia kyseessä jos tulee tollasia "unohduksia" lianerottimiin.
Omppupompun tavoin täällä on pyynti ollut 22.0 ja sisälämpö vaihtelee 22.0 ja 23.0 välillä. Koskaan en ole huomannut että olisi päässyt lipeämään alle asetusarvon. Lattialämmitys.
Hyvin on toiminut täälläkin huoneohjaus pattereilla. Pyynti on 20,5 (kellarin rapun yläpäässä, käytännössä asuinlämpö ~+22) ja tuon lämpö seilaa 20,5 -21,5 välillä. Talon muut anturit seilaavat myös asteen sisällä. Lämmitysjakso näyttäisi useimmiten alkavan kun huoneanturi laskee vähäksi aikaa tuohon pyyntiin 20,5 ja loppuu kun saavutetaan riittäväksi aikaa asteen ylitys siitä.
Mutta kyllä tuossa jotain älyä ainakin ulkolämpötilaan nähden on, koska nyt illalla kun lämpötila laski nopeasti parissa tunnissa +9 -> +4 niin löi lämmityksen päälle vaikka tavoitelämpöön ei vielä edes ollut laskenut. Lisäksi laittoi suoraan tehoa ja menovettä reilummin kuin mitä viime päivien muissa sykleissä...
Mutta kyllä tuossa jotain älyä ainakin ulkolämpötilaan nähden on, koska nyt illalla kun lämpötila laski nopeasti parissa tunnissa +9 -> +4 niin löi lämmityksen päälle vaikka tavoitelämpöön ei vielä edes ollut laskenut. Lisäksi laittoi suoraan tehoa ja menovettä reilummin kuin mitä viime päivien muissa sykleissä...
Viimeksi muokattu:
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
124m2 asunto + noin 30m2 autotalli ja varasto. Varsinais-Suomi.
Lattialämmitys, laitteen oma mittaus. Sähkö sähkölaitoksen lukema.
Lattialämmitys, laitteen oma mittaus. Sähkö sähkölaitoksen lukema.
kirikamina
Tulokas
Myyjä lupaili patterilämmitystaloon Ecodanin vuotuiseksi COPksi peräti 3,1. Uskoo ken tahtoo. Lämpimässä lokakuussa päästiin asialliseen 2,8 laitteen omalla mittauksella. Ihmetyttää nuo kesäkuukaudet kun suihkuvesien teossa saavutti 1,6. Muoviputki nurtsilla olisi ollut tehokkaampi.
pökö
Kaivo jäässä
Käyttötunteja tulee niukasti ja koneen tyhjäkäyntiteho syö copit kun tyhjäkäyntiä on paljon
(SHWM120+erillinen OSOn kierukallinen varaaja)
Lokakuu patteritalo (+200m^2), Uusimaa. 4h vedenkulutus:
kohde / otto / tuotto / COP
käyttövesi / 90 / 213 / 2,37
lämmitys / 327 / 1172 / 3,58
kokonais / 417 / 1385 / 3,32
Ihan ok lukemat, laitteen omat mittaukset käytössä. Joskus tulevaisuudessa uusintalistalla ainakin osa talon pattereista, lamelleja ei ole yhdessäkään ja muutama yksilehtinenkin vielä löytyy. Alustavilla laskelmilla lähemmäs 10c saisi vielä kierron lämpötilasta pois noita uusimalla.
Lokakuu patteritalo (+200m^2), Uusimaa. 4h vedenkulutus:
kohde / otto / tuotto / COP
käyttövesi / 90 / 213 / 2,37
lämmitys / 327 / 1172 / 3,58
kokonais / 417 / 1385 / 3,32
Ihan ok lukemat, laitteen omat mittaukset käytössä. Joskus tulevaisuudessa uusintalistalla ainakin osa talon pattereista, lamelleja ei ole yhdessäkään ja muutama yksilehtinenkin vielä löytyy. Alustavilla laskelmilla lähemmäs 10c saisi vielä kierron lämpötilasta pois noita uusimalla.
Kahdella patterilämmitystalolla voi olla isokin ero. Esimerkiksi meillä on lähes yksinomaan 1-lehtisiä pattereita, joiden lämmönluovutuskyky on heikko. Se näkyy väistämättä alempana coppina, kun verkostoveden pitää olla turhan lämmintä. Kuten @Duffi tuossa edellä visioi, niin patterien uusiminen voi olla joskus hyväkin ajatus. Siitä on kyllä keskusteltu eri ketjuissa täällä jo aiemmin, eikä ole ollenkaan varmaa, että patterien vaihto maksaisi itseään takaisin. Mutta jos pattereista ei tarvitse maksaa ihan kovinta mahdollista hintaa ja vaihtotyön voi tehdä ainakin osittain itse, niin laskelma näyttäytyy jo paljon parempana.
Mm. tuolla on patterikeskustelua.
Viimeksi muokattu:
Jäi laittamatta tieto todellisesta sähkönkulutuksesta. VILPillä on oma ryhmäkeskus ja kaikki sen kuluttama sähkö oli lokakuussa 369 kWh, sisältäen mm. kaukalon sulatusvastuksen ja saattolämmityksen käytön muutamana päivänä. Laitteen oma arviokulutus ilman noita oli siis 397 kWh - eli enemmän kuin todellinen. Mielenkiintoista on, että syyskuussa arvio sen sijaan oli lähes täysin oikein. Kesällä vain käyttövettä lämmittäessä mittaus oli 15-25 % yli todellisen, nyt vaikeampi sanoa noiden vastusten vuoksi. Mutta omituisesti vaihtelee tuon arvioidun sähkönkulutuksen totuusarvo. Mikään mittaus se ei ainakaan ole.
Lämmöntuoton oikeellisuudesta on vaikea sanoa mitään. Mutta ehkäpä joku on sisäkin tutkinut?
Okin
Aktiivinen jäsen
Vaikkei tuohon Mitsun omaan mittaukseen olekkaan varmaan luottaminen, niin olisi hauska tietää että minkälaisilla hertzeillä, minkälaisilla virtausnopeuksilla ja ylipäätänsä minkälainen lämmitysjärjestelmä ja kämpän koko on, jotta päästään tollasiin yli nelosen lämmitys COPeihin. Itse kun ei ole koskaan vielä päässyt. Itsellä siis n. 100neliötä 21 asteista tilaa ja n. 75neliötä 16 asteista tilaa. 14mm lattialämmitysputkea arviolta hiukan alta 500metriä joka puolella. Sisäohjaus. Virtaus 18-19l tällä hetkellä. Kone käy vähän riippuen kerran päivässä 8-14h syklin lämmitystä ja tunnin käyttöveden tekoa. Hertzit 15-30 ainakin kuin viimeksi lämmityksen aikana kurkkasin ja menovedet 26-28 dt 1-3 astetta näillä 5-7 asteen ulkolämpötiloilla. Tälläisinä päivinä kokonaissähkönkulutus on jtn 7-9kwh ja käyttöveden cop hiukan yli 2 ja lämmityksen
jtn 3.3-3.7 useimmiten tuolla alapäässä.
Onko mulla näillä keleillä lämmitystarve vaan niin pientä ettei parempaan coppiin päästä. Sähkönkulutus nyt on ainakin todella maltillista ja vuosikulutukseen olin todella tyytyväinen.
jtn 3.3-3.7 useimmiten tuolla alapäässä.
Onko mulla näillä keleillä lämmitystarve vaan niin pientä ettei parempaan coppiin päästä. Sähkönkulutus nyt on ainakin todella maltillista ja vuosikulutukseen olin todella tyytyväinen.
Täällä lähes identtiset lukemat kuin sinulla @Okin. Neliöitä 120, lämpötila 22 astetta. Toistaiseksi ohjaus sisämittauksella. Virtaus 18l/m. Menovesi 30 astetta ja paluu 26-28. Kone tekee yhden 8-10h lämmitys syklin ja yhden käyttöveden lämmityksen vuorokaudessa. Pumpun taajuus 32-16Hz.
Kulutuslukemat eiliseltä: lämmitys kulutus 9kWh ja tuotto 39kWh. Lämminvesi kulutus 1.5kWh ja tuotto 4.6kWh.
Lokakuun lukemat vielä kuvissa, kone ollut käytössä 5 viikkoa.
Kulutuslukemat eiliseltä: lämmitys kulutus 9kWh ja tuotto 39kWh. Lämminvesi kulutus 1.5kWh ja tuotto 4.6kWh.
Lokakuun lukemat vielä kuvissa, kone ollut käytössä 5 viikkoa.
Miten pitkät kylmäaineputket teillä on? Oman laitoksen COP on myöskin sieltä alhaisimmasta päästä ja putket varmaan pisimmästä päästä eli 15,5 m. Tosin on pieni vanha patteritalo, jossa vielä 1-lehtiset patterit, jolloin COP ei voikaan olla mikään huippu. Mitsubishin databookin mukaan tuon pituiset putket alentavat huipputehoa 3-4 %, kun ulkolämpötila on +7 astetta. Kylmemmässä varmaan enemmän, mutta se on vain oma arvaus. Vaikutuksesta COPiin ei databookissa sanota mitään.
Sinulla ollut vissiin VILP jo vuoden? Oletko verrannut sähkönkulutusta siihen, minkä verran sähköä/öljyä kului ennen pumppua? Tosin yhden vuoden VILP-tuloksista saa vain suuntaa.
Okin
Aktiivinen jäsen
Juu hieman suuntaa antavaa vertailua. Sähkönkulutus nyt on sielläpäin hehtaarilla, mutta jotenkin tuntuu että tuottolukemat olis alakanttiin.... Oli sen verran kylmä talvikin. Varma ei voi olla kyllä mistään kun neljä vuotta tulee vasta täyteen tässä talossa ja lämmitysjärjestelmän säätöjä on haettu oikeastaan joka vuosi öljynkin kanssa. Täältä löytyy jotain https://lampopumput.info/foorumi/th...t-105m²-70m²-lounais-suomi.31183/#post-492742
Minulla kone näyttää vain kokonaislukuja. Mistä saat noin tarkkoja lukemia?
@Okin kävin katsomassa lukemiasi linkistä. Sinulla siis korvattu 1200-1500 öljylitran vuosikulutus, jossa on laskennallisesti 12000-15000 kWh energiaa (josta noin 10 % mennyt piipusta pihalle ja pannuhuoneen tarpeettomaan lämmittämiseen). Jolloin lämmön nettotuotto olisi 10800-13500 kWh. Nyt vuoden aikana VILP tuottanut noin 12300 kWh laitteen oman arvion mukaan. Oisko se suunnilleen linjassa?
Luen ne rasbilla home assistenttiin ( modbussin läpi ), taitaa näyttää se koneen oma näyttö vain noita kWh lukuja. Kokonaikulutukseen tulee jonkin varran virhettä jos esim vesi olisi 5.9kWh ja lämmitys 39.9kWh niin desimaaliosat jää laskematta.
HA:lla voi tuottaa datasta eri tyyppistä seurantaa/graafia. Tarkoitus olisi piirrellä viikko ja kokonais seurantaa. Tämä vielä vaiheessa mutta homma etenee....
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Täällä on kylmäputkien pituudet kaikkiaan noIn 4 metriä. 1.5 metriä ulkoseinässä ylös ulkoyksiköstä, 1,5 metriä kattilahuoneen katossa ja 1 metriä katosta sisäyksikköön.
Millä komponentilla @AjuriPee piirtelet HomeAssistantissa noita palkkigraafeja? Vastaavaa olisi tarkoitus viritellä itsekin, päivädatat/kk-summat energioista menee jo kantaan mutta kunnon graafeja en ole vielä ehtinyt piirrellä...
Yleisenä kommenttina syyskelin COPeista: tämän laitteen COPin kannalta nämä ~7c lämpötilat yhdistettynä tyypillisesti mataliin talojen lämmöntarpeisiin johtaa varsin keskinkertaisiin hyötysuhteisiin. MIDitehoilla COP olisi about pykälää parempi, mutta matalasta pyynnistä johtuen laite ei sitä tuota vaan vetää usean tunnin pätkää minimihertseillä (~16Hz). DeltaT pysyy matalasta lämmöntarpeesta johtuen niin pienenä että pienikin tehonlisäys nostaisi tuottolämpötilan nopeasti liiaan korkeaksi ja johtaisi pätkäkäyntiin. Tai näin sen olen ainakin itse päätellyt.
Kylmäaineputkien pituus ~12-13m.