Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

jmaja

Hyperaktiivi
Iris 160 asentokäyräpisteitä
2: p-ero on huono, kun ei jarruta riittävästi
3: p-ero on noin 6Pa
4: p-ero on noin 10Pa
Ei! Nuo kuvaavat Iriksen aiheuttamaa painehäviötä. Mittayhteet ovat aivan säätöaukon vieressä, joten niiden välille saadaan selvästi suurempi paine-ero paikallisesti.

K-kerroin on 2:lla 10,7 ja 4:lla 14,8. Tuosta saa paine-eroksi 47 l/s:llä 19,3 ja 10,1 Pa. 1 Pa mittausvirhe aiheuttaa noissa reilun 1 ja reilun 2 l/s virheen. Saahan tuolla 2:lla jo kohtuu hyvin mitattua.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mistä saa haaroittimia tai koonmuutos yhteitä silikoniletkulle? Huomasin sellaisen ongelman että kun jätin letkut mittausyhteisiin n. pariksi viikkoa niin tuloilmapuoli kerää kostetutta letkuihin ja lukemat on sitten perseellään. Eristys tai silikoni letku kulkemaan höyrysulun pinnassa voisi olla ratkaisu...
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Kunnan viemäristä voisi saada aika paljonkin energiaa, tuota voisi kyllä ihan piruuttaan kokeilla, mutta jossain kohtaa alkaa hajulukot imeytyä sisään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Krääh.. kielsin keskustelemasta aiheesta, kun tuo viemäriputki on 10cm päässä radon putkesta.

Viemärissä on onneksi se puoli ettei ilma kulje vain ulospäin. Pääosin kuitenkin ilmeisesti. Vähän rajoittaa intoa tuo kaksisuuntainen liikenne kuitenkin.

Mutta josko ihan vain pikkuisen painostaisi imua ulospäin... Vaikka ihan vain 5l/s niin eikai se nyt vielä haittaisi.... Jos syystä tai toisesta imu menisi toiseen suuntaan niin eikai pikkuimu sitä estäisi.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
lainaukset




Kun iriksen voi säätää muutamaan kohtaan asteikolla 0, 1 ... 7, niin millä nyrkkisäännöllä kannattaa laittaa valittava säätöarvo, että mittaus olisi tarkempi ja painehäviötä (ja mahdollista ääntä) ei olisi liikaa, jos suunniteltua virtausta on noin 47L/s ja vauhti noin 2.34m/s. Jos iris enemmän kiinni niin jarruttaa painehäviötä enemmän ja jos vähän auki, niin ei jarruta riittävästi ja vaikea mitata. Tarve olisi saada säästöpiste jossa paine-eron lisäys olisi kohtuullinen, hyvä mittatarkkuus ja iv konetta ei tarvitse ajaa paljon kovemmalla painehäviön kasvun takia. MR mittarengas on myös ok, mutta nuohousta varten pitäisi tehdä huoltoluukut molemmin puolin. Kuvassa 160mm iris ja MR vertailun vuoksi

Iris 160 asentokäyräpisteitä
2: p-ero on huono, kun ei jarruta riittävästi
3: p-ero on noin 6Pa
4: p-ero on noin 10Pa
5: p-ero on noin 20Pa eli jarruttaa liikaa (ellei haara ole aivan koneen lähellä)

Käytettävän paine-eromittarin tarkkuus pitäisi olla noin +-1Pa, että arvio menee edes suunnilleen hehtaarille ja lisäksi Iris-ympäristössä luvattu tarkkuus on häiriöttömälle virtaukselle +-5%.

Tuon perusteella laittaisin iriksen ehkä asentoon 4 ja suhina ei olisi paha ongelma ja käytettävän paine-eromittarin lukeman odotusarvo olisi noin 9-10Pa ja arvio litroille 50L/s marginaalilla +-3L/s ja koneen kokonaispainetuoton tarve nousisi hieman. Kommentteja?

En nyt heti muista minkä valmistajan irikset mulla on, Onniselta ne on ostettu eikä niillä tainnut olla kuin yhden valmistajan tuotetta suoraan myynnissä, mutta muistelisin että mittatarkkuus oli 5-10% luokkaa kun paine-ero iriksen yli oli vähintään 20 Pa.
 

pre

Aktiivinen jäsen
Testo 521-3 tarkkus on ±0,2 % mittausalueesta, mitta-alue on 0-250 Pa. Eli tarkkuus +/- 0,5 Pa. Parasta tässä mittarissa on keskiarvolaskutoimitus, eli aloitat mittauksen ja kone laskee esim 30s keskiarvon. Mittausten toistetavuus hyvää tasoa. Toisaalta, ilmamäärein mittaus on aika epätarkkaa touhua.
Löysin vaihtoehdoksi T 512 alv0% 395,- Suomessa ja saa myös ebay:stä ym. sopivasti ja valittava sopivan mitta-alueen malli. 512:ssa ei ole mittauksia tasapainottavaa dataloggeritoimintoa, joka on näppärä. Onko jollain 512 2hPa mallin kokemuksia? Tarkkus näyttäisi olevan mitta-alueella +-1Pa eli huonompi kuin 521-3:lla, mutta reilusti halvempi.

Paine-eromittareille kun ilmoitetaan hieman epähavainnollisia tarkkuusarvoja, niin tuossa toisessa kuvassa on havainnollistettu eri arvoja.
Pointti siinä, että voi epähuomiossa ostaa sellaisen mittarin, jonka tarkkuus ei riitä iv-mittaustouhuun, jossa virhettä voi tulla yhdestä sun toisesta lähteestä.
 

Liitteet

  • testo-512.pdf
    359,4 KB · Katsottu: 163
  • hPa ja Pa.png
    hPa ja Pa.png
    38 KB · Katsottu: 151
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Kiinteän mittarin asentaminen. Ongelma on että jos mittausyhteiden letkut kulkee kylmässä niin ainakin tuloilmayhde kerää vettä. Kaksi ratkaisua:

1) viedään putket mahdollisiman lähellä höyrysulkua niin ei kondensoi.
2) mittausyhtee lämpöiselle puolelle heti puhaltimen jälkeen. Varsinkin tulopuhallin vaatisi 3D turvaetäisyyden. Voidaanko virhe poistaa kasvattamalla otantaa ja laskemalla keskiarvo ts hidastamalla mittausta? Tai asentamalla useampi mittausyhde? Minua ei siänsä haittaa virhe mutta jos virhe on erillainen tulo/poistopuolella niin vääristää tilanetta.
 
Viimeksi muokattu:

pre

Aktiivinen jäsen
hk instruments:n täällä jo aikaisemminkin mainittu ilmanvirtauslähetin FloXact näyttäisi olevan lupauksiltaan +-2% tarkka dokumentaation mukaan. Luvattu mittauskyky pienillä vauhdeilla vaatii tarkkaa mittaria. Kuulostaa sen verran hyvältä, että pitää varmaan tilata. https://hkinstruments.fi/fi/tuotteet/ilmanvirtauslahettimet/floxact/
Sondi irroitetaan asennusreijästä nuohouksen ajaksi joten ei tarvitse tehdä puhdistusluukkuja ympärille. Jos hieman viilaisi tuotetta, niin se ehkä kaipaisi paksumpaa asennuslaattaa, jossa asennusreikä valmiina ja kiinnitetään tiivisteellä ja niiteillä putkeen ja mittari sitten lyhyillä hienokierreruuvilla asennuslaattaan.

Espejot:n vinkin perusteella etsin 521-3 mittaria käytettynä ja onnistuin sellaisen löytämään sopivasti. Tärkeä pointti mittarin ostossa on ikäluokka, koska mittausergonomia, patterin kulutus ja parametrointi on varmaankin helpompaa uudemmissa mittareissa. 521-3 on ollut jo pienen ikuisuuden markkinoilla ja taitaa olla poistuva malli. 512 on uudempaa suunnittelua. Malli-ikä tuntuu ja valikkorakenne on hieman syvä, mutta tukevasti tehty, tarkka ja mittarin voi nollata mittaukseen.
1635580097497.png
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Tilasin testiin kiinteät mittarit mallia HK Intrument DPT-Priima 2 kpl ja yhden staattisen paineportin. Tarkkus on 0.4 % ±0.4 Pa mitatusta paineesta.
 

pre

Aktiivinen jäsen
Mikä olisi sopiva paikka ostaa EU:n alueella noita FloXact mittapäitä, kun ostos on muutama kpl eikä lavallista ja halvalla pitäisi saada? Löytyi naapurimaasta https://www.smartone.ee sopivilla maksutavoilla oleva nettikauppa, joten ehkä sieltä, ellei joku vinkkaa sopivampaa. Onko joku tilannut tuolta?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Mikä olisi sopiva paikka ostaa EU:n alueella noita FloXact mittapäitä, kun ostos on muutama kpl eikä lavallista ja halvalla pitäisi saada? Löytyi naapurimaasta https://www.smartone.ee sopivilla maksutavoilla oleva nettikauppa, joten ehkä sieltä, ellei joku vinkkaa sopivampaa. Onko joku tilannut tuolta?

Tuo on ainakin halvin mistä noita löytyy. Itse ajattelin tuolta kyllä tilata 4 kpl DPT Flow 1000-D (132€) tai -AZ-D (182€).

Kalliimmassa automaattinen nollapisteen kalibrointi, halvemmassa manuaalinen painonapilla.

Nuo kun mulla tulee vaan ilmavirran satunnaiseen tarkkailuun ja iv-säätöä helpottamaan, niin en varmaan käytännössä tarvitse tuota kalliimpaa versiota. Kai tuo tarkkuutensa säilyttää sen muutaman tunnin mitä säätö kestäö ja sitten satunnaisesti tarkistusmittauksissa painaa kalibroinnin namiskuukkelia?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Automaatio tavaraa ei suomen tukuista oikein löydy. Näitä on perinteisesti tilattu joko valmistajilta tai automaatio firmoilta. Esim. iv kone + ohajus joltan IV firmalta mutta automatio klikkeet ventiilit automaatiofirmalta joka laittaa koneet toimimaan. Saksasta taas löytyy mitä löytyy mutta hinnat on aika kovia.
Mikä olisi sopiva paikka ostaa EU:n alueella noita FloXact mittapäitä, kun ostos on muutama kpl eikä lavallista ja halvalla pitäisi saada? Löytyi naapurimaasta https://www.smartone.ee sopivilla maksutavoilla oleva nettikauppa, joten ehkä sieltä, ellei joku vinkkaa sopivampaa. Onko joku tilannut tuolta?

Kaksi kappaletta mittausyhteitä olen tuolta tilannut. Kysyin myös DPT Priiman hintaa mutta eivät vastanneet tai vastaus meni roskapostiin.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Hyvä, päästään vertailee hintaa ;) miksi muuten laitat neljä anturia?

Haluan päästö helpolla ja vähän hifistellä. Taisin jossain jo mainita, että iv-kone yläkerran teknisen tilan lattialla josta haarautuu yläpihjaan ja alapohjan kattoon runkokanavat, noiden haarojen alussa irikset joista pääsen noilla mittareilla seuraamaan kokonaisilmamääriä ylä- ja alakertaan reaaliajassa. Helpottaa huomattavasti iv-koneen puhaltimien säätöjä eri käyttötiloille ja samalla niistä käytön aikana näkee mm. suodatinten vaihtotarpeen. Varmaan jo tässä kuussa saadaan yläkerta käyttöön ja se tietää iv-säätörumbaa.
 

pre

Aktiivinen jäsen
Tänne tilattu aikaisemmin mainittuja FloXact-R mittatuubeja Tallinnasta. Kerron myöhemmin miten tilaus onnistui. Tänne tulee tuloilmakanavaan 2 anturia (1x kellari + 1x yläkerran nousulinja) ja poistoon myös 2 kpl (1 x runkolinja ylös + 1x keruu kellarissa). Ja excel laskee loput raporttiin.

Mielenkiinnosta kysyn miten huomioisitte jäteilman ja raitisilman putkissa liikkuvan ilman lämpötilan vaikutus saatavaan L/s virtausmäärän tarkkuuteen pyöreän putken FloXact sondilla. K-arvon valinta ja kompensointi on kerrottu luvussa 5 oheisen linkin pdf:ssä.
Corr factor kerrottu kanttikanavalle. Jos esim merkitään lämpötiloja seuraavasti hihasta ja oletetetaan, että paine-eromittauksen karvalakkimittari ei pysty kompensoimaan lämpötilaeroja paine-eromittauksessa. Pdf:n kuva 7 ei kerro kierresaumakanavan sondien k-arvojen ehtoja, mutta oletan että ne ovat samat kuin kanttikanavalle : Ilman tiheys 1,20 kg/m 3 ja 20°C, 50 % rH ja 1013 mbar
Jos olisi näin :
T(ulkoilma) = esim 5C
T(jäteilma) = esim 10C
T(raitisilma) = esim ~5C
T(huone) = esim ~20C

Q = K V x √P fs , jossa
Q = tilavuusvirtaus l/s
K V = K V -arvo l/s/Pa
P fs = mitattu paine-ero FloXact-R virtausanturin yli (Pa)

Minkälaisella muunnoskertoimella säädettäisiin virtauksen korjauskertointa kaavaan ja huomioidaan ilman tiheyden vaihtelu lämpötilan mukaan. Sinällään kierran mittaamisongelman sillä, että varsinaiset summa-ilmamäärien sondimittaukset teen tuloilmalle ja poistoilmalle sellaisista putkiston kohdista, että lämpötilan ero virtauksessa on "pienehkö". Vai onko lämpötilaero jäteilma vs. raitis-ilma tuossakin niin pieni, että paine-eron ja mittasondin mittaustarkkuuden rajoissa ei ole mitään käytännön merkitystä.
 

pre

Aktiivinen jäsen
Jotain kämmiä tuossa tilausprosessissa oli kun ensin meni pitkään ja mitään ei tapahtunut tuolla smartonen saitilla. Saitilta näkee oman tilauksen tilan ja kun mitään ei tapahtunut muutamaan viikkoon, niin laitoin tiedustelun ja vastattiin, että kohta tulee. Paketti saapui sitten tänään Postnord DPD kyydillä. Mittasondit ovat laadukasta Suomalaista osaamista. Elkoral:n lasku päivätty 11.11. ja nyt 11.12 eli kesti hieman. Ihan hyvä narikka tilata.

Erikokoisten sensorien asennusreikä on 25mm ja putkikoosta riippuen tiivisteen koko hieman kasvaa. Paketissa olisi voinut tulla vielä silikonitulpat mittayhteiden päähän. Ei lisäisi valmistuskulua merkittävästi ja olisi ammattiasentajalle valmis kokonaispaketti. Vähän sama kuin auton jarrusatuloihin ei toimitettaisi samassa paketissa ilmausruuvin päihin nippoja. ~7cm pitkästä silikooniletkupätkästä saa sopivan tulppavirityksen molempiin mittareikiin ettei tule kanavavuotopisteitä.
 

specialist

Aktiivinen jäsen
Paine-eroletkut jotka kulkevat kapilaariletkun nimellä

... kallis. Onko muita tuotteita tiedossa jotka ajaisi saman asian kun en haluasi vielä lähteä porailemaan reikää seiniin.

Edit: ratkaisu 1) cu-kapilaariputki liitetään silokooniletkuun 2) jäykkäseinämäinen pneumatiikkaletku

Itse olen mittaillut tällaisella: https://www.pietiko.fi/tuotteet/ilmanvaihto/pitot-putket-ja-tarvikkeet/kapillaariputki-kupari-200mm/

Tuon saa suoraan mittarin silikoniletkuun kiinni. Kupariputken olen taivutellut ovenkarmin muotoiseksi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Käviskö joku tämmönen?

Joo ja juu... yhdessä opinnäytetyössä oli kuva missä oli sinistä pneumatiikkaletkua. IKH:ssa näytti olevan 3-5mm ulkohalkaisijalla olevaa eli kokeilaan ekaksi sitä niin ei tarvitse postista tilailla.


kapilaarinen-mittausletku.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Onko konsensusta minkä verran pitäisi olla paine-ero vaipan yli ei niin tiivissä talossa.

Nyt siis testailen... pnemaattiika letku työnetty ikkunan läpi staattiseen paineportiin ja yhdistty + napaan mittarissa. Lukemay heiluu +0,3...+2 Pa välissä ollen yleensä +1Pa luokkaa. Eniten tässä nyt hämää että LTO hyötysuhteet laskee ihan jotain muuta kuin paine-eromittarit.

Edit: vai onko toi nyt niin että ei-niin-tiivissä talossa paine-ero vaipan yli ei ole kovin mielekäs suure...
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Mitä tarkoitat?

Hyötysuhteet 90/80

Jos talo ei ole todella tiivis, ei tule vaipan yli juuri mitään paine-eroa edes tuloilmapuhallin sammutettuna.

jos poisto 54% (normi) ja tulo 20% niin alipainenne vaipan yli 6-7 Pa. Luku kyllä hietelhtii noidenkin arvojen ali/yli mutta ollen about noissa lukemissa. Yläpohjaan on joitakin tukkimatta olevia läpivientejä (projekti jäi viimeistelmättä kesällä)
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
jos poisto 54% (normi) ja tulo 20% niin alipainenne vaipan yli 6-7 Pa.
Sittenhän talo on kohtuu tiivis. Tuossa olen hiukan laskeskellut vuotoilmaluku q50 ja paine-eron yhteyttä:

Sulla on 185 m2 kämppä, jolloin ilmamäärä lienee 65 l/s suuruusluokkaa ja vaipan pinta-ala suuruusluokkaa 550 m2. Siis q50=1:llä 50 Pa tulisi 550 m3/h eli 152 l/s vuodolla ja tyypillisellä 0,65 exponentilla 5 Pa 34 l/s. Tuota q50=1 suuruusluokkaa lienee talosi, kun 6-7 Pa syntyy tuolla 20% tulolla, jolloin tuloilma lienee vielä melko suuri.

Edit: 185 m olikin kaivon syvyys, joten virtaamat ja vaipan pinta-ala pienemmät.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Kyllä noi paine-ero vaipan yli heittelehtii siihen malliin että prosessiin ohjaukseen sitä ei voi käyttää... vai?
Vaikeaksi menee seinien läpi mitata, kun pienikin tuulenvire tekee paineet erilaisiksi seinältä toiselle. Onko siis ajatus säätää puhaltimia paine-eron mukaan? @HotZone on tuollaisen toteuttanut yläpohjan yli. Tuolla villat mukavasti tasoittavat tuulen vaikutusta. Esimerkiksi täällä:
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Täällä meni justiinsa runkokanavat tiputukseen (tai siltä toi letkuhässäkkä nyt näyttää..). Eli paine-eromittarit runkokanavien iriksiin kiinni, näkee litramäärät aika kivasti nyt joka haarasta. Pikasesti säädin ylä- ja alakerran ilmamäärät kohdilleen, yläkerrassa päätelaitteet säätämättä eli hihavakiolla ilman jako huoneisiin. Pitää vielä siistiä asennusta nyt kun kaikki näyttää toimivan ja säätää kunnolla kaikki kunhan kerkiää.

IMG_20211230_214350.jpg
 

Espejot

Hyperaktiivi
Täällä meni justiinsa runkokanavat tiputukseen (tai siltä toi letkuhässäkkä nyt näyttää..). Eli paine-eromittarit runkokanavien iriksiin kiinni, näkee litramäärät aika kivasti nyt joka haarasta. Pikasesti säädin ylä- ja alakerran ilmamäärät kohdilleen, yläkerrassa päätelaitteet säätämättä eli hihavakiolla ilman jako huoneisiin. Pitää vielä siistiä asennusta nyt kun kaikki näyttää toimivan ja säätää kunnolla kaikki kunhan kerkiää.

katso liitettä 75724

Oliko nämä DTP Priimat? Tuliko tukun kautta vai suoraan HK:lta?
 

pökö

Kaivo jäässä
Täällä meni justiinsa runkokanavat tiputukseen (tai siltä toi letkuhässäkkä nyt näyttää..). Eli paine-eromittarit runkokanavien iriksiin kiinni, näkee litramäärät aika kivasti nyt joka haarasta. Pikasesti säädin ylä- ja alakerran ilmamäärät kohdilleen, yläkerrassa päätelaitteet säätämättä eli hihavakiolla ilman jako huoneisiin. Pitää vielä siistiä asennusta nyt kun kaikki näyttää toimivan ja säätää kunnolla kaikki kunhan kerkiää.

katso liitettä 75724
Eikö iriksen molemmin puolin pitäis olla suoraa putkea jonkiN verran?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eikö iriksen molemmin puolin pitäis olla suoraa putkea jonkiN verran?

Mun mielestä vain yhteen jälkeen luokkaa 1-2D


Asiaa löyhästi sivuten FloXact-yhteissä on yksi suden kuopppa ja se on herkyys asenolle/suuntaukselle. Päädyin asentaamaan yhteet asennuspannalla* niin että suuntausta saa muutettua l. etsitty parhaan asennon mikä on tietty kohtusuoraan ilmavirtaa vasten.

*) pantaan reikä ja yhde puristetaan/kiinitetään iv kanavaav panalla.

Edit: tarkenettu
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Oliko nämä DTP Priimat? Tuliko tukun kautta vai suoraan HK:lta?

Dpt flowt. Manuaalikalibroinnilla. Piti tulla tukun kautta halvemmalla, mutta olikin out of stock eikä tietoa milloin saavat lisää, tilasin sitten yksityisenä jostain ranskalaisesta alan liikkeestä jossa piti olla varastoa. Yllättäen ei ollutkaan, mutta 4 vai 5 viikon odottelun jälkeen alkoi paketti liikkua kohti Suomea. Kyllähän noista toista sataa köyhtyi kappaleelta, mutta harrastukset maksaa. Tietty ne automaattikalibroituvat olisi olleet vielä kivemmat, mutta hintaa taisi olla 50e lisää per kpl niin olisi ollut jo vähän turhan tyyristä.
 
Back
Ylös Bottom