Ilmamäärän mittaus ja mittarit?

JakuS

Jäsen
Voiko noita runkojen ilmamääriä mitata jäteilma ja raitis ilma kanavista tulo/poisto kanavien sijaan? Olisi vain paljon helpommin toteutettavissa
 

Lappanen

Vakionaama
Ite yritin kuumalanka-anemometrillä mitata kokonaismäärät raitis- ja jäteilmakanavista. Ne on 200 mm ja piti melko läheltä konetta mitata niin ei siitä mitään tullut. Liian lähellä puhaltimia ja/tai liian isot putket ja/tai liian vähän suoraa putkea taisi sotkea mittauksen. Tulo- ja poistokanavissa ennen haroituksia mihinkään mulla hyvät vajaa 3 metrin suorat pätkät joista saan mitattua kokonaismäärät ja mittaukset toistettavissa vaikka vuoden päästä ja samat tulokset tulee. Eli voihan ne mitata jos tarpeeksi "tyynestä" kohdasta saa mitattua, riippuu varmaan myös mittarista millä mittaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tarkka mittaus vaatii tosiaan suoraa pätkää muutaman halkaisijan verran. Tuolloinkin pitää tehdä verkkomittaus eli mitata esimerkiksi 4x4 pisteestä koko pinta-ala. Onnistuu tuo verkkomittaus lyhyemmälläkin suoralla pätkällä, mutta vaikea sitä on tarkaksi saada. Noiden mittauksista on kokemusta voimalaitosten ilma- ja savukaasukanavista, joista myös harvoin löytyy riittävän pitkä suoria pätkiä. Yleensä mitataan monesta kohtaa, joista voi sitten laskea miten paljon eri mittaukset poikkeavat. Esim. mitataan pääkanava ja sitten Y-haaran jälkeen molemmat kanavat, joiden summa pitäisi olla sama.

Toinen tapa mitata, on käyttää hyväksi LTO:lle ilmoitettuja painekäyriä eli mitataan paine-ero tuloilman ja raitisilman sekä poistoilman ja jäteilman välillä. Vallox kehottaa tekemään mittauksen 5 halkaisijaa LTO:sta. Harvalla niin pitkää suoraa putkea on, joten ei tuotakaan saa tarkasti.

Itse keskittyisin mittaamaan paine-eron talon vaipan yli, mutta sekin toimii vain tiiviissä talossa. Vanhemmassa talossa saa olla aika reilu nettovirtaama ennen kuin paine-ero kasvaa. Tuolla ei tietysti virtaamia saa, mutta tasapainohan se tärkein on.
 

JakuS

Jäsen
Mulla raitis ja jätekanavissa ainakin 1m suoraa niin saattaisi ilmeisesti onnistua? Tulo ja poistokanavissa on heti äänenvaimentimet koneen jälkeen ja siitä eteenpäin ainakin tulossa on käyriä heti perään. Kanavat on 160mm.
Ajatuksena olisi ostaa tuo sama teston kuumalanka-anemometri mitä sinäkin olet käyttänyt.
Oliko sinulla mittaukset venttiileiltä tehty niin että mittaus putki tulee venttiilin paikalle ja venttiili putken päähän? Onko olemassa lähtökaulukseen sopivaa putkiosaa?
 

JakuS

Jäsen
Tarkka mittaus vaatii tosiaan suoraa pätkää muutaman halkaisijan verran. Tuolloinkin pitää tehdä verkkomittaus eli mitata esimerkiksi 4x4 pisteestä koko pinta-ala. Onnistuu tuo verkkomittaus lyhyemmälläkin suoralla pätkällä, mutta vaikea sitä on tarkaksi saada. Noiden mittauksista on kokemusta voimalaitosten ilma- ja savukaasukanavista, joista myös harvoin löytyy riittävän pitkä suoria pätkiä. Yleensä mitataan monesta kohtaa, joista voi sitten laskea miten paljon eri mittaukset poikkeavat. Esim. mitataan pääkanava ja sitten Y-haaran jälkeen molemmat kanavat, joiden summa pitäisi olla sama.

Toinen tapa mitata, on käyttää hyväksi LTO:lle ilmoitettuja painekäyriä eli mitataan paine-ero tuloilman ja raitisilman sekä poistoilman ja jäteilman välillä. Vallox kehottaa tekemään mittauksen 5 halkaisijaa LTO:sta. Harvalla niin pitkää suoraa putkea on, joten ei tuotakaan saa tarkasti.

Itse keskittyisin mittaamaan paine-eron talon vaipan yli, mutta sekin toimii vain tiiviissä talossa. Vanhemmassa talossa saa olla aika reilu nettovirtaama ennen kuin paine-ero kasvaa. Tuolla ei tietysti virtaamia saa, mutta tasapainohan se tärkein on.
Kyseessä tosiaan vanhempi talo eli vuotoja löytyy. Millä edullisella mittarilla noita paine-eroja vaipan yli kannattaisi lähteä mittailemaan?
Saako noin luotettavaa tietoa jos talo ei ole tarpeeksi tiivis?
 

Lappanen

Vakionaama
Mulla raitis ja jätekanavissa ainakin 1m suoraa niin saattaisi ilmeisesti onnistua? Tulo ja poistokanavissa on heti äänenvaimentimet koneen jälkeen ja siitä eteenpäin ainakin tulossa on käyriä heti perään. Kanavat on 160mm.
Ajatuksena olisi ostaa tuo sama teston kuumalanka-anemometri mitä sinäkin olet käyttänyt.
Oliko sinulla mittaukset venttiileiltä tehty niin että mittaus putki tulee venttiilin paikalle ja venttiili putken päähän? Onko olemassa lähtökaulukseen sopivaa putkiosaa?

Nuo kokonaismäärät olisi kyllä hyvä saada mitattua niin saisi koneen puhallinnopeudet ennen venttiilisäätöjä luotettavasti kohdilleen. Varmaan tuo 1 metri suoraa riittää, toki siinä ainakin poistopuhallin saattaa sotkea silti. Toiseen kohteeseen jouduin tekemään raitisilmakanavaan talon ulkoseinään jatkoa että sain raitisilmamäärän mitattua kun siinä ei muuten onnistunut. Jäteilmakanava oli onneksi niin pitkä ja suora että sen sai kanavaan poratusta reiästä mitattua. Jos ei muuten saa, niin tee raitisilman ottoaukkoon vaikka 1,5 metrin jatko ja siihen mittausreikä ja sama juttu sitten vaikka talon katolle, jäteilmaputken hattu pois ja siihen jatko josta mittailla samalla tavalla kuin raitisilmassa.


Mittaussysteemi eli mittaputki mulla tehty niin, että 1 metrin pituiseen 125 mm kanavaan porattu 13 (vai oliko 16) mm reikä mittarille, 30 cm päähän kanavan toisesta päästä. Tuo mittaputki kiinnitetään venttiilin tilalle sopivilla yhteillä ja venttiili sen toiseen päähän sopivilla yhteillä. Tuolla voi siis mitata myös 100 mm venttiilit ja varmaan myös 160 mm vaikka omakotitaloissa semmoisia harvemmin taitaa olla.

Tuloventtiiliä mitattaessa venttiili tulee siihen päähän missä mittausreikä on lähellä päätä, poistoventtiili taas siihen päähän missä mittausreikä on kauempana. Näin ilmavirta ehtii tasoittua reilu 5xD mittakanavan pituudella jolloin ilmavirran mittauksessa ei esiinny häiriötä.

Se mitattavan venttiilin lähtökaulus pitäisi saada irti kanavasta jotta tuo mittaputki saadaan pysymään siinä paikoillaan tiiviisti mittauksen ajan, kun siinä pitää toisella kädellä mitata ja toisella räplätä kännykkää mittauksen alussa ja lopussa. Siinä on myös siten helppo pyöritellä venttiiliä kun mittaputki pysyy paikallaan tukevasti. Mulla yksi venttiili suihkussa jonka kaulus on liimattu vedeneristeeseen ja laatta päällä, joten siihen jouduin tekemään sovitteen itse. Kunhan sen saa tiiviisti siihen sopimaan ja pysyy jotenkuten paikallaan niin ajaa asiansa (jouduin mittaputkea tukemaan pääni päällä ettei alkanut roikkumaan).

Mittaus keskiarvomittauksena, pitää vaan muistaa asetuksista valita pyöreä 125 mm kanavamittaus, tulon ja poiston saa valita siihen myös ja se näkyy logeissakin sitten.

Mittareiästä mittari kanavan "pohjaan" eli vastakkaiseen kylkeen kiinni ja mittapää oikeassa asennossa, käynnistää mittauksen ja siitä tasaisesti vetää mittapäätä ulos noin 1 cm/s vauhdilla ja pysäyttää mittauksen siihen. Jokusen kerran jälkeen tuo tasainen liike onnistuu helposti, sitten kun vähintään kolme tulosta peräkkäin on +-0,1 l/s päässä toisistaan niin olen hyväksynyt tuloksen. Yleensä tuo tulee kerrasta kun on rutiini kunnossa, joskus tarvitsee neljännen vedon. Se on sitten itsestä kiinni mihin tuon mittauksen luotettavuuden rajan asettaa ;)

En ole vertausmittausta vielä tehnyt, että mitä näyttäisi "perinteisellä" paine-eromittauksella tehtynä. Eli en väitä että nuo virtausmäärät olisi mitenkään absoluuttiset, mutta niiden suhde tulossa ja poistossa on tärkeämpi ja tuolla mittaustavalla ne saa kyllä omasta mielestä luotettavasti kohdilleen. Sen verran olen verrannut, että runkokanavasta mitattu kokonaisilmamäärä on parin l/s sisällä venttiileistä mitatuista summista.

Ja tuli toistettavuuskin tarkistettua ja todettua hyväksi kun vaihdoin muutaman tuloventtiilin eri mallisiksi. Mittasin aina ensin vanhan tuloventtiilin ilmamäärän ja sitten säädin uuden venttiilin vastaavaksi. Nuo mittaukset täsmäsi reilu vuosi sitten tehtyihin säätöihin +-0,2 l/s tarkkuudella.
 
Viimeksi muokattu:

JakuS

Jäsen
Ok. Kiitoksia hyvistä ohjeista. Voisi tuon mittarin tilata niin pääsee harrastamaan. Toimiiko sovellus uusilla Android versioilla? Ilmoitti että ei välttämättä toimi oikein. Mitään ei pääse vielä tutkimaan kun laitetta ei ole.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kyseessä tosiaan vanhempi talo eli vuotoja löytyy. Millä edullisella mittarilla noita paine-eroja vaipan yli kannattaisi lähteä mittailemaan?
Saako noin luotettavaa tietoa jos talo ei ole tarpeeksi tiivis?
Saahan sen paineen mitattua, mutta se tulee olemaan hyvin pieni, jos talo ei ole tiivis. Saatetaan siis repiä suuriakin ilmamääriä vaipan läpi, vaikka paine-ero olisi pieni, vaikkapa pari Pa. Jos uuden talon ilmanvuotoluku q50 on vaikkapa 1, tarkoittaa se 1 m3/h vuotoa vaippa-m2 kohti 50 Pa paine-erolla. Vaippa on suuruusluokkaa 3x huoneistoala. Siis 100 m2 asunnossa 300 m2 vaippa ja 300 m3/h eli 83 l/s vuoto. IV-määrä suuruusluokkaa 40 l/s. 5 Pa paineella vuoto on vuodon tyypistä riippuen 1/10-1/3 tuosta 50 Pa vuodosta siis 8-28 l/s. 1 Pa 1/50-1/7 eli 2-12 l/s.

Vanhassa talossa q50 on 3-6, jolloin kaikki arvot 3-6-kertaisia. Siis jo 1 Pa paine-erolla vuotaa helposti yli 10 l/s, mikä on liian suuri epätasapaino 40 l/s IV-määrälle.

Tyypillinen vuotoilman exponentti on 0,65, jolloin 5 Pa vuoto on 22% 50 Pa vuodosta ja 1 Pa vuoto 8%. Siis q50 1:llä 18 ja 7 l/s. q50:n 6:lla 108 ja 42 l/s.

Vanhassa talossa ei siis todellakaan saisi olla 5 Pa alipainetta, ei edes 1 Pa.

Itse ostin tämän https://www.digikey.fi/product-detail/en/sensirion-ag/SDP810-500PA/1649-1074-ND/6605489
sekä siihen sopivan USB-systeemin https://www.digikey.fi/product-deta...rnational-ltd/UM232H-B-WE/768-1161-ND/3770838
Lisäksi sopivat liittimet

Ei tarvitse juotella, mutta liittimet pitää kaapeliin puristella. Maksoi 70 € ALV 0%, kun tilasin kaksi noita (vain yksi USB). Ohjelman tuohon sain väännettyä parissa tunnissa ja nyt saa tietokoneelle luettua paineet. Varsin tarkka tuo on, taitaa mennä tonnin hintaluokkaan, että saa yhtä tarkan valmiin tuotteen.

Tuo mittaa painetta virtauksen avulla eli päästää pienen ilmavirran lävitseen. Se ei siis sovellu mittauksiin, joissa paine laskee tuon pienen vuodon takia. Esimerkiksi työnnettäessä putki vesilasin pohjalle näyttää hetken pohjan hydrostaattista painetta, mutta sitten vesi pääsee putkeen ja muutaman sekunnin kuluttua näyttää nollaa.

Tuo ei ole mikään ongelma IV-mittauksissa, mutta se pitää huomioida, jos käyttää ohutta mittausputkea (muutama mm tai ohuempi). Tuolloin painetta pitää korjata, koska virtaus mittausputkessa aiheuttaa paine-eron.

Tuolla on tarkoitus mitata vaipan paine-ero, LTO:n paine-erot ja venttiilien säädöt, kunhan saan joskus LTOn ja kanaviston asennettua. Saa nähdä miten tiivis -76 Siporex-talosta tulee, kun on tarkoitus paikkailla puuyläpohjan höyrynsulku ilmatiiviimmäksi.
 

Lappanen

Vakionaama
Ok. Kiitoksia hyvistä ohjeista. Voisi tuon mittarin tilata niin pääsee harrastamaan. Toimiiko sovellus uusilla Android versioilla? Ilmoitti että ei välttämättä toimi oikein. Mitään ei pääse vielä tutkimaan kun laitetta ei ole.

Mulla CAT S61 jossa Android 9 ja siinä ainakin toimii tuo appi.

Väittäisin, että jos lataat nyt sen appin ja kokeilet käynnistää sen, jos se käynnistyy niin se myös toimii mittarin kanssa. Joskus mulla se appi ei tunnu käynnistyvän vaan jää vain logo näyttöön, mutta kun lopettaa sen ja kaikki muutkin appit taustalta ja käynnistää tuon uudestaan niin lähtee pelittämään.
 

jarkko_h

Vakionaama
Mulla siipipyöräanemometrissä myös "laatikko" että saadaan ilma menemään siipipyörän läpi mutta tosiaan joutuu liikuttelemaan hieman venttiilien edessä että masiina ottaa piikki arvoja..liekö sekään sitten oikein

Mittauslaatikko aiheuttaa painehäviä, jos (ja kun) virtaus kääntyy siipianemometria kohti. Lisäksi siivissä on kulmariippuvuutta. Pienemämpään heittelyyn pääsee isommalla mittauslaatikolla ja joskus noihin pitää väsätä pahvista adaptereita (isoissa tulokanavissa).

Olen käyttänyt siipianemometria, kuumalanka-anemometria ja pitotputkea (painemittarin kanssa) ja painemittaria ritilän/filterin tunnetun painevirtakäyrän kanssa.
Mikään ei ole paras ja kaikilla pääsee ok lopputulokseen ja kaikilla on oma paikkansa. Nopein on painemittari painevirtakäyrän kanssa.

Tarkoissa teollisuussovelluksissa joskus joutunut käyttämään useampaa tapaa virheen poissulkemiseksi ja tullut joskus todettua että aavistus parhaasta tavasta ei ole mennyt nappiin (-> uuden oppiminen)
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Vakionaama
Nollassa ja tuulettomalla kelillähän noi kai olisi paras mittailla ja säädellä. Näin ainakin jostain muistan lukeneeni ja itekkin säätelin jossain -1 keleillä.

Huomasi tuossa myrskyn aikana hyvin, että jäteilmaa alkoi imeytyä tuulen avustuksella vähän extraa kun tulon hyötysuhde harppasi ylös 82% ja poiston alas 72% kun nyt tyynellä näyttää olevan 78%/78% ja tulon lämpötila nousi asteen-pari. Ei mikään paras IV:n säätökeli ;)
 

mtrantalainen

Jokapaikannörtti
Itse ostin tämän https://www.digikey.fi/product-detail/en/sensirion-ag/SDP810-500PA/1649-1074-ND/6605489
[...]
Ei tarvitse juotella, mutta liittimet pitää kaapeliin puristella. Maksoi 70 € ALV 0%, kun tilasin kaksi noita (vain yksi USB). Ohjelman tuohon sain väännettyä parissa tunnissa ja nyt saa tietokoneelle luettua paineet. Varsin tarkka tuo on, taitaa mennä tonnin hintaluokkaan, että saa yhtä tarkan valmiin tuotteen.
Jos haluaa vielä halvemmalla päästä niin joutuu kolvaamaan tuon Sensirion-anturin johdoilla suoraan johonkin laitteeseen missä voi käyttää I²C -laitteita. Samaan I²C-väylään voi lisäksi juottaa monta anturia, jos haluaa mittailla usempaa kanavaa yhtä aikaa(*). Halvin helposti ohjelmoitava laite on varmaan https://www.raspberrypi.org/products/raspberry-pi-pico/ (hintaluokka 4€ + postikulut), tai jos haluaa väkertää softan millä voi lukea arvoja langattomasti suoraan kännykän näytöstä niin https://www.raspberrypi.org/products/raspberry-pi-zero-w/ (hintaluokka 10€ + postikulut) riittää, jos on ennestään riittävän laadukas USB-laturi esimerkiksi vanhasta kännykästä. Toki näissä ratkaisuissa pitää osata vielä itse ohjelmoida että saa numeron I²C-väylästä omille silmille asti toivotussa esitystavassa.

Ja olen samaa mieltä, että mikä tahansa kaupasta löytyvä laite mikä pääsee samaan tarkkuuteen (tuon Sensirion-piirit on kalibroitu tehtaalla ja antavat suoraan I²C-väylään tarkan arvon digitaalisesti) maksaa älyttömästi.

Miksi muuten valitsit SDP810-500PA eikä SDP810-125PA -anturin? Jälkimmäinen olisi ollut käsittääkseni hieman tarkempi niillä paine-eroilla mitä omakotitalon säätämisessä pitäisi tarvita. Hinta ja ohjelmointirajapinta on käsittääkseni molemmissa sama.

(*) Jos ostaa monta samanlaista anturia niin kaikkien muiden kuin yhden käyttämän osoitteen joutuu vaihtamaan, että ne toimivat samassa johdossa. Esimerkiksi nuo Sensirionin anturit voi ohjelmoida I²C-väylän kautta, mutta toki silloin väylässä saa olla vain yksi laite oppimassa itselleen uuden osoitteen pysyvästi eli juottamisen ja ohjelmoinnin joutuu tekemään vaiheissa jos ei ole ennestään laitteita, joilla noita antureita voisi ohjelmoida ilman juottamista. Ja Sensirionin anturien osoitteen vaihtaminen on julkinen salaisuus, johon pitää pyytää ohjeet Sensirionin asiakastuesta (ne lähettävät sieltä PDF-ohjeet, mutta jostain syystä niitä ei ole netissä jaossa julkisesti).
 
  • Tykkää
Reactions: pre

mtrantalainen

Jokapaikannörtti
Pakkaskelit aiheuttaa paine-eroa rungon yli.
Hakusana "terminen paine-ero" auttaa, jos haluaa tietää tarkemmin. Virallisesti paine-ero kai nykyisin mitataan metrin korkeudella lattiasta välittämättä ulkoilman lämpötilasta (https://ym.fi/documents/1410903/384...87C51D_EFAA_41F7_BCAC_7F81A18AAA4C-151430.pdf)

Tuossa virallisessa ohjeessa on mielestäni sellainen ongelma, että jos huonekorkeus on kovin suuri niin kovalla pakkasella termisen paine-eron takia paine-ero lähellä sisäkattoa vs ulkoilma voi olla aivan erilainen kuin metrin korkeudella lattiasta. Esim. jos sisäilman ja ulkoilman lämpötilaero on noin 40 °C niin terminen paine-ero aiheuttaa noin 2 Pa/m eli jos metrin korkeudelle säätäisi talon alipaineeksi 2 Pa niin 3.5 m korkeassa huoneessa sisäkaton korkeudessa oltaisiin silti jo noin 3 Pa ylipaineen puolella. Jos talon yläpohjassa on tuossa tilanteessa ilmavuotoa niin tuo 3 Pa puskee siitä pihalle koko ajan. Itse olen yrittänyt laittaa paineen siten, että sisäkaton pinnassa olisi paine-ero 0 Pa kun ulkona on kovasti pakkasta.

Jos talo on tiivis niin ikkunoiden huurtuminen ikkunoiden välistä on hyvä merkki siitä, että ollaan todellisuudessa ylipaineen puolella ja olisi syytä korjata ilmanvaihtoa. Ja ylipainetta muodostuu jo siitä, jos IV-koneen poistopuolen suodatinta ei ole vaihdettu riittävän usein.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Onko muut kuin @Lappanen kokeillut tätä Testo 405i ? Vaikuttaa kelpo mittarilta puhelin apilla ja hinta kohtuullinen.
Selvisikö koskaan että kun tehdään mittaus putkesta vetämällä hitaasti mittapäätä koko halkaisijan matkan, laskeeko ohjelmisto todellisen tilavuusvirran putkessa ?



Samaan sarjaan saa edullisen paine-ero mittarin.

https://www.sensorcell.fi/epages/se...ctPath=/Shops/2016080104/Products/"0560 1510" on
 

Lappanen

Vakionaama
Onko muut kuin @Lappanen kokeillut tätä Testo 405i ? Vaikuttaa kelpo mittarilta puhelin apilla ja hinta kohtuullinen.
Selvisikö koskaan että kun tehdään mittaus putkesta vetämällä hitaasti mittapäätä koko halkaisijan matkan, laskeeko ohjelmisto todellisen tilavuusvirran putkessa ?



Samaan sarjaan saa edullisen paine-ero mittarin.

https://www.sensorcell.fi/epages/sensorcell.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2016080104/Products/"0560 1510" on

Edelleen tyytyväinen mittariin, antaa samoja tuloksia vielä vuodenkin päästä uudelleen mitattuna samasta venttiilistä.

En ole saanut aikaiseksi mitata paine-eromittauksena venttiilien ilmamääriä ja verrata tuloksia. Itselle riittää, että ilmamäärien suhteet on kunnossa ja sisäilma on hyvä ja se onnistui kyseisellä mittarilla.

Mutta joskus kyllä tulee vielä verrattua, ihan mielenkiinnosta.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:

specialist

Aktiivinen jäsen
Hei spesialist! Voitko kertoa mistä tilasit mittarin? oliko kuinka kallis?

Kimrok.fi Lähemmäs tonnin se tais maksaa. Hintaansa nähden kyllä on aika "vanha", ajaa siis asiansa, mutta usb taitaa olla joku usb1, lisäsin venttiilitietokantaan muutaman venttiilin tietokoneella ja latasin uuden kannan mittariin. Ensin se poisti kaikki venttiilit mittarista ja sen jälkeen latasi kaikki yksitellen uudelleen, meni varmaan pari tuntia koko operaatiossa yhteensä.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Tarkkuus 5 Pa.

Halvin tarkka paine-eromittari minkä olen löytänyt on Testo 521-1 joita löytää ebaystä silloin tällöin 100-200 EUR. Omastani maksoin 50EUR ja oli suojamuoveissa. Tarkkuus on 0,1 Pa. Omani luulin hajoneeni mutta kyse olikin akku/paristo ongelma.
Niinpäs onkin, jos oikein tulkitaan ilmoittavat tuolle +/- 0,05 hehtopascalia eli 5 Pa tarkkuudeksi jolloin vaihteluväli on 10Pa ?
Ei tuolla paljon taida tehdä okt:n paine-ero mittauksissa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Niinpäs onkin, jos oikein tulkitaan ilmoittavat tuolle +/- 0,05 hehtopascalia eli 5 Pa tarkkuudeksi jolloin vaihteluväli on 10Pa ?
Ei tuolla paljon taida tehdä okt:n paine-ero mittauksissa.
Minulla meni Teston mallit sekasin. Testo 521-3 tarkkus on ±0,2 % mittausalueesta, mitta-alue on 0-250 Pa. Eli tarkkuus +/- 0,5 Pa. Parasta tässä mittarissa on keskiarvolaskutoimitus, eli aloitat mittauksen ja kone laskee esim 30s keskiarvon. Mittausten toistetavuus hyvää tasoa. Toisaalta, ilmamäärein mittaus on aika epätarkkaa touhua.
 

Liitteet

  • testo-521-3.jpg
    testo-521-3.jpg
    55,6 KB · Katsottu: 21
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Vakionaama
Tuli juuri tarkistettua yläkerran alipaine suhteessa hyvin tuulettuvaan yläpohjaan.

Huomenna tulee vihdoinkin puhallusvillat yläpohjaan ja vedin vielä yhden 50mm sähkösuojaputken läpivienniksi tulevaisuutta varten, nyt kun se vielä oli helppoa.

Yläkerran puolella vielä teippailin putkea tiiviiksi höyrysulkumuoviin, niin tuli oikein raikas puhallus naamalle siitä putkesta. Eli alipainetta on sisällä, iv-säätö on onnistunut myös siltä osin (eipä tuosta ollut epäilystäkään, tulipahan nyt todettua vielä noinkin).

Ruuvitägit yläkerrassa ja yläpohjassa näyttää näin, ei ihan tuo painemittaus toimi vaikka ne vierekkäin ennen asennusta kalibroin näyttämään samoja lukemia:

Screenshot_20211006-200900.png
 

Mikki

Hyperaktiivi
IV määräykset nykyään sanoo, että ilmanvaihto pitäisi säätää tasapainoon. Taitaa IV-suunnittelijat vetää vanhasta muististaan vielä alipaineiseksi. Että oikein ja oikein säädetty.

Parempi toki, että alipainetta kuin ylipainetta. Tässä on kuitenkin asetus ja ohje asetuksen tulkintaan:

1633540791776.png
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Vakionaama
Ei tuossa ole paljoakaan alipainetta, ulko-ovilla ja hormin savupellin välistä tehty aistinvarainen hienosäätö tulopuhaltimen prosentteja muuttelemalla. Nippa nappa alakerran ulko-ovi ja terassin ovi toisella puolella taloa jaksaa imeytyä kiinni ja hormista ei tule hajua. Prosentti-pari pois tulopuhaltimesta ja alkaa vähän hajua tulla ja ovet imeytyy jo selvästi kiinni.

Eihän tuota ikinä saa tasapainoon kesät talvet myrskyissä ja poudalla ilman aktiivista säätöä. Mieluummin inasen alipainetta lähtökohtaisesti.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruuvitägit yläkerrassa ja yläpohjassa näyttää näin, ei ihan tuo painemittaus toimi vaikka ne vierekkäin ennen asennusta kalibroin näyttämään samoja lukemia:

katso liitettä 73489
Kännykällä olen kokeillut joskus mitata pieniä paine-eroa. Hetkellinen voi onnistua mutta pidempi tai saati sitten useamman anturin lukeman seuraaminen ei onnistu. Lukema vippaa jatkuvasti johonkin suuntaan(drifting).

 

jmaja

Hyperaktiivi
Ruuvitägit yläkerrassa ja yläpohjassa näyttää näin, ei ihan tuo painemittaus toimi vaikka ne vierekkäin ennen asennusta kalibroin näyttämään samoja lukemia:
Toivotonta hommaa yrittää päästä absoluuttiantureilla ~ 1 Pa tarkkuuteen, varsinkin tuollaisessa lämpötilaerossa. Olen noita tarkkoja absoluuttiantureita käyttänyt jo 20 v sitten, jolloin tein omaksi iloksi korkeusmittarin sellaisesta. Siis sellainen kuin Suunnon kelloissa oli jo tuolloin. 16 bittiä on tolkutoton tarkkuusvaatimus, aivan AD-muuntimien rajoilla ja sitten tietysti virhettä tulee itse anturista. 16 bittiä tarkoittaa jo n. 2 Pa heittoa absoluuttianturilla.

10 Pa eroon olisi vielä jotain mahdollisuuksia päästä käsiksi, mutta silloinkin pitää lämpötilan olla stabiili. 10 Pa vastaa n. 0,8 m korkeuseroa huoneenlämmössä. Korkeuserokin pitää muistaa korjata pois absoluuttianturilla. Suhteellisella anturillakin voi tulla merkittävää virhettä, jos mittauspisteet on eri korkeudella. Mittausletkussa olevan ilman lämpötila vaikuttaa savupiippuefektin kautta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eihän tuota ikinä saa tasapainoon kesät talvet myrskyissä ja poudalla ilman aktiivista säätöä. Mieluummin inasen alipainetta lähtökohtaisesti.
Niin, tuollainen "staattinen tilannehan" ei voi toteutua kuin kesällä tuulettomana ja pilvisenä päivänä, joten virkamies kaiketi odottaa varmistusmittauksenkin tekemistä tuollaisella säällä. Aina muulloin johonkin rakennuksen vaipan osaan tulee paine-eroa suuntaan tai toiseen olkoon vaikka millainen säätö tahansa.

Korkeintaan voi keskustella siitä, onko rakenne muutoin sellainen, että rakenteiden läpi ei jostakin pääse tunkeutumaan havaittavaa määrää "pahaa ilmaa" eikä muualta (ylempää) ainakin jossakin määrin ulos vuotava ilma aiheuta kosteusvaurioriskiä. Jos on tosi kuumaa kesällä, tuokin kääntyy pakosta päälaelleen ... eli sisään katosta vuotava "paha ilma" aiheuttaa kosteusvaurioriskin sisäverhoukselle ja sisältä vuotava "hyvå ilma" mahdollisesti kuivaa kosteusvaurioherkät lattiarakenteet ja kastelee alempana olevia kosteuskestävyyttä edellyttäviä rakenteita. Oletuksena on siis, että sisätilan lämpötila saadaan tavalla tai toisella pysymään hyvänä normin vaatimassa mielessä.
 

Lappanen

Vakionaama
Omaan mieleen on sellanen pilvetön tuuleton sää ja ulkona 0...max -5 astetta kun säätöjä tekee ja sisällä normaali ilmasto.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Testo 405i menossa tilaukseen kun alan räppäämään vähän IV hommia. Onko tämä edelleen hinta-laatusuhteeltaan hyvä vehje omakotitalon vaatimaan tarkkuusluokkaan?

Vai onko parempia vaihtoehtoja?

Edit: tilaukseen meni, aika edukas tuo on. Ja ihan hyviä kommentteja palstallakin kun haeskelin.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Vakionaama
Kohta pitäisi alkaa ottamaan yläkertaa käyttöön ja edessä siten isompi iv-säätöurakka. Tekisi mieleni valjastaa iv-koneelta ylä- ja alakertaan lähteviin runkokanaviin asennetut irikset silleen, että asentaisin niiden mittayhteisiin ilmamäärämittarit joista näkisin heti paljonko runkokanavissa liikkuu ilmaa. Ajatuksena, että saan helposti säädettyä puhaltimet=kokonaisilmamäärät kohdilleen ennen venttiilien säätöä (ja taka-ajatuksena tietenkin harrastus joka maksaa ihan liikaa), ja olisihan se ihan pro-juttu muutenkin niitä mittauksia käydä iltahämärissä katsastelemassa. Paine-eromittari kyllä löytyy omasta takaa jolla saan iriksiltä saman asian mitattua yksi kerrallaan, mutta mielellään katsoisin ilmavirrat samaan aikaan näytöiltä. Näkisihän noista varmaan myös suodatinten vaihtotarpeenkin.

Produal IML näyttäisi tällä hetkellä olevan yksi vaihtoehto, listahinta aika suolainen 350€/kpl alv24, alennuksilla/tarjouksilla saisi kyllä reilusti alle 300 €/kpl alv24, mutta kun noita tarvisi 4 kpl niin ei ilman lottovoittoa lompakko varmaankaan taivu vaikka hyvään tarkoitukseen menisikin.

MItähän muita vaihtoehtoja (halvempia) olisi olemassa hommaan? Googlen hakusanat siis hakusessa.. Aika paljon löytyy erikoisempaakin osaa ulkomaan verkkokaupoista halvalla joista Suomessa saisi pulittaa vähintään tuplahinnan. Josko näitäkin löytyisi.

Edit. No nyt alkoi löytymään halvemmalla, eka löytö ~140€ (samalla sivulla muitakin): https://www.heiz24.de/WOLF-DPT-Flow-volume-flow-meter-2745101#anker
 
Viimeksi muokattu:

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Olis kans 2 kpl 160 mm iiristä, vois asentaa mutta millä mitata. Vielä tarvis pienemmän iiriksen yhteen kanavaan. Mulle riittäis
ehkä vuorotellenkin mittaus.
 

Lappanen

Vakionaama
Mukana kannettavia paine-eromittareita sais nippanappa alle 100€, nekin ehkä menisi tuossa. Enemmän kyllä hotsittais kiinteästi asennettavat jotka koko ajan päällä..

Tuota ylläolevaakin halvempaa vain 1 kpl varastossa, taitaa toimitusajat olla pitkiä tehtaalta.

Mulla on Teston 510i mukana kannettava joka ihan hyvä, hintaluokka 140€ hujakoilla.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tein F750 päälle 100mm sivuhaaran noin 20cm koneen päälle. Ja jos kurotan niin saisin mitattua siitä 20-25cm yläpuolelta vielä Testo 405illä.

Mutta häiritseekö tuo 100mm haara mittausta pahasti että lukemaan ei voisi luottaa? Vai olisiko parempi ottaa jäteilman puolelta ja vähentää siitä sivuhaaran osuus. Vai tuleeko tuosta tuplavirhe ja epäluotettava tulos?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mutta häiritseekö tuo 100mm haara mittausta pahasti että lukemaan ei voisi luottaa? Vai olisiko parempi ottaa jäteilman puolelta ja vähentää siitä sivuhaaran osuus. Vai tuleeko tuosta tuplavirhe ja epäluotettava tulos?
Kanavista mittaaminen on kovin haasteellista. Pitäisi olla pitkä suora pätkä (vähintään 5 halkaisijaa), mutta eihän sellaista juuri koskaan ole. Virtaus ei juuri tiedä tulevasta eli ennen T-haaraa ei tule pitkälle häiriötä. Sen sijaan sen tai mutkan jälkeen tulee.

En tiedä miten Testo mittaa, mutta kanavaan tulee nopeusprofiili. Keskellä on suurempi nopeus kuin reunoilla. Mutkien, T-kappaleiden jne. jälkeen suurin nopeus voi olla yhdessä nurkassa ja pahimmillaan toisessa nurkassa virtaa taaksepäin.

Virtausmäärän mittaaminen tuosta edes 20% tarkkuudella on kaikkea muuta kuin triviaalia. 10% olisi jo loistava tulos. Voimalatoksen kanavissa (yleensä neliskanttisia) tehtiin verkkomittaus esim. 16 pisteellä. Ei virtausten summa tai saman virtauksen mittaus kahdesta eri kohtaa samaa kanavaa koskaan täsmännyt, vaan sihen jäi noita 10% suuruusluokan virheitä. Sitten oli vielä laitoksen oma mittausjärjestelmä. josta sai taas eri tuloksen. Käsin Testolla mittaamalla menee taatusti huonommin. Riippuu mihin kohtaan saat sohittua.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuossa Testossa yksi tapa mitata on vedellä sitä tikkua hitaasti edes takaisin ja napsutella napilla lukemia ylös, mistä se laskee keskiarvon sitten. Tuossa on muutamia tapoja mitata, en ole ihan vielä päässyt kaikista täysin jyvälle.

Mutta hyvin huomaa kyllä kun siinä Radon putkessa mikä on 2m suora putki ja sen puolesta välistä mittasin, että tikkua liikuttelemalla eri kohdista tulee hyvinkin eri lukemia. Mutta toistoissa keskiarvo asettui suunnilleen samaksi.
 

Lappanen

Vakionaama
Sain tuolla Teston 405i:llä keskiarvomittauksella putken läpi sopivalla nopeudella vetämällä noin 5% virheellä mitattua (3 mittauskertaa per mittaus, tulokset ~1l/s sisällä toisistaan) kun vertasin venttiileistä mitattuja ja summattuja ilmamääriä runkokanavien kokonaisilmamääriin. Venttiileistä siis summasin ~5% isommat ilmamäärät kuin runkokanavista. Runkokanavissa 3 metrin suorat osuudet joista mittasin, venttiilit mittasin 1 metrin pituisella suoralla 125mm kanavalla jolla sai mittauskohdalle suoraa osuutta ilmavirralle 5x kanavan halkaisijan.
 
Ylös Bottom