Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia

[Lande]

Satuin olemaan oikeaan aikaan katsomassa sisäyksikön ohjauspaneelia. Vastuksen kuva ilmestyi näkyviin ja kontaktori veti. Ulkoisesta energiamittarista seurasin sähkötehon ottoa, josta päättelin käytössä olleen vain pienimmän vastustehon. Laite otti reilut 6 kW, mutta koska kompressori kävi 86 hertsillä, niin ei tuossa voinut olla kuin 3 kW vastustehoa.

Täällä kone menee legionellakuumennuksen aikana aina vastuksille. Silloin se lämmittää käyttöveden muistaakseni 45 tai 47 asteen tienoille kompressorilla, jonka jälkeen pysäyttää sen vaikka olisi kesähelle ja käyttää aina täyttä 9 kW vastustehoa saattaakseen legionellakuumennuksen loppuun. Tämä on vähän outoa, koska testatusti laite kuitenkin pystyy lämmittämään käyttöveden 55 asteeseen ilman vastuksia (jos kv-asetus 56 tai yli, niin 55 päälle oleva lämmitetään aina vastuksilla). Mutta tuo lähes 10 asteen osuus tuonne 55 asteeseen saakka tehdään legionellakuumennuksessa aivan turhan takia vastuksilla.

 

[Duffi]

Täälläkin oli legionella käynyt yöllä päällä. Graafien mukaan puhtaasti kompuralla ~57 menoveteen, mistä eteenpäin taas pelkillä vastuksilla (3+6) tavoitteeseen asti. Pakkasta about 15. Ihan järkevästi siis mielestäni, normaalistikin käyttövedet menee aina kompuralla (pyynti 52, menovedet käy yleensä jotain 55-56 max).

Onkohan tuossa muuten jotain logiikkaa että kun molemmat vastukset käytössä niin kompuraa ei enää ajeta? Vai johtuiko vain siitä että menoveden lämpö ylittää tuossa sen mitä kompura saa tuotettua...

 

[roots]

Täällä kone menee legionellakuumennuksen aikana aina vastuksille. Silloin se lämmittää käyttöveden muistaakseni 45 tai 47 asteen tienoille kompressorilla

Ettei vaan olisi asetuksilla laitettu noin?

 

[Lande]

Ettei vaan olisi asetuksilla laitettu noin?

Käsittääkseni ainoa asetus, joka tähän voisi vaikuttaa, on legionellakuumennukseen sallittu enimmäisaika. Se on ollut oletusasetuksessa eli 3 tunnissa. Eli noin kauan saisi yrittää lämpötilan nostoa, mutta eihän se raja ole ollut lähelläkään. Kokeilin huvikseen nostaa sen 4 tuntiin, muttei sillä ollut vaikutusta. Mutta jos joku keksii jonkin muun asetuksen, niin täytyy testata senkin vaikutusta.

 

[Lande]

Tähän samaan aihepiiriin liittyen on käyty keskustelua myös @Reperei n ketjussa, tuolla. Samoilla asetuksilla tulee kummallisia eroja vastusten käyttäytymisessä eri laiteyksilöissä, kun puhutaan käyttöveden lämmittämisestä.

 

[Omppupomppu]

Mulle tuli äsken tyrkky Melcoudin ”essential firmware update”
Hyväksyin sen ja nyt se on complete.
Onko muille tullut päivitystä ja mitähän päivityksiä tuli mukana?

 

[Reperei]

Mulle tuli äsken tyrkky Melcoudin ”essential firmware update”
Hyväksyin sen ja nyt se on complete.
Onko muille tullut päivitystä ja mitähän päivityksiä tuli mukana?

Mulle tuli vähän tarkempi teksti, jossa sanottiin, että päivittää sen wifi-palikan firmiksen. Tuli sekä ILP:lle että VILP:lle eli ei valitettavasti sen kummempaa Toisaalta en tiedä olisinko kesken näitä pakkasia välttämättä uskaltanut Ecodanin firmistä päivittääkään

 

[Okin]

En tie täälä menee ainakin oikein mallikkaasti. Ei oo vikakoodeja tullut puskurivaraajan asennuksen jälkeen ja tänään aamullakin kun oli -20 astetta pihalla niin paineli pelkällä kompuralla, lämmitti liikaa ja meni huilimaan muutamaksi tuntia menolämmöt jtn 35-37 ja paluu 4-5 vähemmän.

 

[Reperei]

-20C on nyt täälläkin, tosin jatkuvaa lämmitystä käyrällä 24/7 on nyt ollut jo useamman päivän sulatuksia ja käyttöveden lämmityksiä lukuunottamatta. Meno tällä hetkellä tasaisesti 36-36.5C, hertsit vajaa 80 ja ottoa 2kW, tuottoa 5kW. Saisi kyllä antaa nuo arvioidut luvut vähän tarkemmin kuin kokonaisina kilowatteina

Vastusten käyttö näkyy kyllä olevan todella kitsasta. Vaikuttaa vähän siltä, että niitä säästetään vasta siihen, että menovesi ei nouse tarpeeksi ilman tai kun pakkasraja tekee ulkoyksikölle stopin. Vieläkin tekee yli 50C käyttövedenkin ilman vastuksia.

Edit: Tänään ei ole muuten näkynyt jostain syystä yhtään niitä käyttöveden lämmityksen lopun vastuspiikkejä.

 

[Vesiilmatimppa]

-20C on nyt täälläkin, tosin jatkuvaa lämmitystä käyrällä 24/7 on nyt ollut jo useamman päivän sulatuksia ja käyttöveden lämmityksiä lukuunottamatta. Meno tällä hetkellä tasaisesti 36-36.5C, hertsit vajaa 80 ja ottoa 2kW, tuottoa 5kW. Saisi kyllä antaa nuo arvioidut luvut vähän tarkemmin kuin kokonaisina kilowatteina

Vastusten käyttö näkyy kyllä olevan todella kitsasta. Vaikuttaa vähän siltä, että niitä säästetään vasta siihen, että menovesi ei nouse tarpeeksi ilman tai kun pakkasraja tekee ulkoyksikölle stopin. Vieläkin tekee yli 50C käyttövedenkin ilman vastuksia.

Edit: Tänään ei ole muuten näkynyt jostain syystä yhtään niitä käyttöveden lämmityksen lopun vastuspiikkejä.

Itsellä myös käyrällä mennään nyt - 19c, ilman taukoja tehdään 24/7 kv tietysti ja sulatukset. Puskuriin ajetaan 38 ja paluu 32. Taloon menee sitten vähän alle jotain 33 ja paluu 25. Pääpiirissä. Kosteet tilat 33 ja paluu 30. Taita pääpiirin pumpun
tuotto rajoittaa lämpöjä... Pykälää isompi hyllyssä kun jäi iv koneen
vesikierrosta..pitäiskö vaihtaa

 

[Luicci]

Melcloudin käyristä kysymys. Oheisessa kuvassa pätkä mm. meno/paluuvesien käyristä tuntiraportista cropattuna. Noin minuutista 18 alkaen käyrät lähestyy toisiaan kunnes sitten taas noin 29 minuutilla tiet erkanee. Mitähän siinä tapahtuu? Sitten vastaava tapahtuma noin 44 minuutista alkaen, mutta nyt tiputaan hieman erilaisilla käyrillä ja menovesi näyttää olevan (muka) paluuvettä kylmenpää. Ei kai nyt sentään?
Muuten voi todeta, että Mitsun Melcloud on näytettävän datan suhteen aika köyhää. Millähän systeemillä sitä saisi kaiveltua tuolta koneen syövereistä enemmän esille, koska varmaan sitä dataa siellä kuitenkin tarjolla olisi?

 

[Okin]

Noissa kohdissa missä läheenee tuloveden kanssa samat lämmöt ni luulisin että katkoo lämmitystä kun jotkut säädöt käyrällä tms. Täyttyy... Sitten paluuvesi vähän laskee ja uudelleenyritys jne.

 

[Duffi]

Jälkimmäinen tiputus varmaankin sulatus, noissa menovesi tippuu aina hetkellisesti paluuveden alle. Ensimmäinen varmaan vain hetkellinen tauko (kompura lepää, kiertovesipumppu käy).

 

[Okin]

Ai että. Kuin ehdeinki kehumaan. Sulatuskaukalo umpijäässä. Viimetalvenakin meni kerran.... Fiksasin vähä kaapeleita sillon ja autto. En tie mikä nyt on tullu. Olisko valkonen kaapeli menny mykäks. Tarvii sulatella ja tutkia. Kuin satuinki kurkkaamaan sinne ku harvemmin on tullu enää tutkittua mitään. Oli yhden sulatuksen verran vasta toputellu maahan.

 

[pulkkinen.3003]

Tää on kyllä ihan omaa luokkaansa kaikessa tää vekotin.

 

[Omppupomppu]

Lattialämpö, Lounais-Suomi.
Heikoimmillaan eli tiistaina COP about 2.
Silloin taisi pahimmillaan olla 22 astetta pakkasta.

 

[Okin]

Millasia sulatusvälejä porukalla on ollut? Ja millasilla ulkolämpötiloilla? Normaalimpi aikaväli täälä on tunnin luokkaa... Nyt kovilla pakkasille alko näkymään 2tunnin välejä. Joku läheni kolmeakin.

 

[iqo]

Millasia sulatusvälejä porukalla on ollut?

Ihan samaa ajattelin tässä alkaa tiedustelemaan teiltä uudemman sukupolven laitteen omistajilta.

Minulla on SW75VHA-ulkouksikön kanssa aina olleet sulatusvälit joko

• ääretön (siis ei sulatuksia noin +5 tai lämpimämpi)
• 160min kuivalla pakkaskelillä
• 100min osatehoilla ja RH alle 90%
• tarpeen mukaan (esim 60min) kun keli on kovin haastava ja laite on kunnolla kuormitettu

Selkeästi sulatusohjelma sisältää tuollaisen "ylivarovaisen" ajastimen, koska tietyn lämpötilan jälkeen sulatusväli ei millään kasva tiettyä aikaa pidemmäksi.

Harvoin tuo oikeastaan turhaan sulattaa, mutta ehkä laitteen suunniteltu voisi olla sikäli parempaa että kenno olisi isompi suhteessa laitteen tehoon. Tältä ainakin tuntuu, kun vertaa muiden kertomuksiin täällä. Ehkä minulla vaikuttaa myös se, että meno- ja tulovesi ovat erittäin alhaisia, jolloin höyrystinkin käy kylmänä ja kerää jäätä herkemmin.

Huomasin nyt kovilla pakkasilla, että koneen antoteho nousi ihan selvästi, kun menoveden lämpöä sai nostettua vastuksilla ja lämpöpumppukin sai lämpimämpää vettä lämmittääkseen.

 

[Lande]

Tuli kehuttua hankkimaani muovista Tecnosystemi merkkistä sulatusvesikaukaloa, että se pysyisi helpommin sulana kuin metalliset kaukalot. Ei olisi pitänyt kehua, kun se ei taida pitää paikkaansa. Tässä on tosin mennyt sähkö tuonne kaukalon sulatuskaapelille vain sulatusjakson ajan ja aina 18 minuuttia sen jälkeen. Jäätä on kyllä niin paksusti, että vähän epäilen, kuinka hyvin tuo olisi sulanut paljon pidemmälläkään ajastuksella. Kaapelin teho on vakio 15 W/m. Pakkasta oli -20 asteen tienoilla lähemmäs viikon päivät.

Näyttää siltä, ettei muovi johda lämpöä riittävästi, jotta kaapeli pystyisi lämmittämään sen ja siten estämään jään muodostumista kovemmilla pakkasilla. Näyttää enemmänkin siltä, että kaapelin ympärille ainoastaan sulaa pieni onkalo. Jos pakkaset vielä jatkuisivat, niin pitäisi sulattaa nuo vedenpoistoaukkojen alla olevat jäävuoret vaikka kuumalla vedellä.

Pitää kokeilla seuraavalla pakkasjaksolla todella paljon pidempää ajastusta tai pitää kaapelit lämpimänä koko ajan.

Toinen kuvassa näkyvä kaapeli on poistoputken saattolämmityksen kaapeli.

 

[Duffi]

Viime yönä oli ollut reilut 6h sulatusväli, nopealla vilkaisulla tuo on pisin viimeisen 7vrk ajalta. Selittynee varmaan kuivahkolla ilmalla ja lauhtuvan kelin myötä vähenevällä tehontarpeella.

Tyypillisesti tuntuu olevan 1-3h, mutta mitään selvää logiikkaa en ole tuosta vielä keksinyt. Silmämääräisesti ajoittain on turhiakin sulatuksia joukossa, mutta ehkä parempi noin kuin että liian tukkoon menisi.

 

[Reperei]

Millasia sulatusvälejä porukalla on ollut? Ja millasilla ulkolämpötiloilla? Normaalimpi aikaväli täälä on tunnin luokkaa... Nyt kovilla pakkasille alko näkymään 2tunnin välejä. Joku läheni kolmeakin.

Tuossa -20C paikkeilla pisin väli oli n. 5,5 tuntia. Eilen ilman nopeasti lämmetessä nousi myös kosteus vauhdilla ja sulatteli vähän kaiken aikaa, näyttää olevan eiliseltä lyhin väli 1h 8min, tänään lyhin 1,5 tuntia, pisin vajaa 3 tuntia. Kätevä kun pystyy nyt katselemaan noita datoja hyvin pidemmältä ajalta

En ole itse vielä nähnyt yhtään turhaa sulatusta, aina on kennosto ihan jääpalikkana, kun alkaa sulattaa. Kuten @iqo totesi, niin isompi kenno auttaisi kyllä noihin sulatusväleihin.

 

[Duffi]

Tuli kehuttua hankkimaani muovista Tecnosystemi merkkistä sulatusvesikaukaloa, että se pysyisi helpommin sulana kuin metalliset kaukalot. Ei olisi pitänyt kehua, kun se ei taida pitää paikkaansa. Tässä on tosin mennyt sähkö tuonne kaukalon sulatuskaapelille vain sulatusjakson ajan ja aina 18 minuuttia sen jälkeen. Jäätä on kyllä niin paksusti, että vähän epäilen, kuinka hyvin tuo olisi sulanut paljon pidemmälläkään ajastuksella. Kaapelin teho on vakio 15 W/m. Pakkasta oli -20 asteen tienoilla lähemmäs viikon päivät.

Näyttää siltä, ettei muovi johda lämpöä riittävästi, jotta kaapeli pystyisi lämmittämään sen ja siten estämään jään muodostumista kovemmilla pakkasilla. Näyttää enemmänkin siltä, että kaapelin ympärille ainoastaan sulaa pieni onkalo. Jos pakkaset vielä jatkuisivat, niin pitäisi sulattaa nuo vedenpoistoaukkojen alla olevat jäävuoret vaikka kuumalla vedellä.

Pitää kokeilla seuraavalla pakkasjaksolla todella paljon pidempää ajastusta tai pitää kaapelit lämpimänä koko ajan.

Toinen kuvassa näkyvä kaapeli on poistoputken saattolämmityksen kaapeli.
katso liitettä 75098

Ei auta jatkuva tehokaan tuon kanssa ainakaan vakioasettelulla, jäähän vetää (ja jään alle tulee sellaiset urat kaapelin kohdalle). Mulla on nyt ajastuksella +1h sulatuksesta, ei merkittävää parannusta alkuperäiseen +20min. Täytyy yrittää vielä tuon asettelua parantaa, jos ei sillä parane niin sitten kaapeli vaihtoon (=tehokkaampaa tilalle). Eristin tuota jo vanhan retkipatjan palasella pohjan puolelta, ei riittänyt.

 

[iqo]

Kuulostaa siltä, että ainakin näiden PUD-vehkeiden sulatuslogiilkaan on tehty onnistuneita parannuksia. Jos vetelee viittä ja kuutta tuntia putkeen, niin ei taida olla sitä ajastinta back uppina, joka minun vanhassa laitteessa on. Eipä tuo minullakaan vaikuta lämmitystehoa merkittävästi syövän, mutta turha on aina turhaa.

Suosittelen tässäkin kohtaa edox.fi -sulanapitokaapeleita, jos tarvitsee tehokkaampaa ja laadukasta kaapelia. Pian täytyy alkaa pyytämään tuosta putiikista korvausta mainostamisesta...

 

[Lande]

Ei auta jatkuva tehokaan tuon kanssa ainakaan vakioasettelulla, jäähän vetää (ja jään alle tulee sellaiset urat kaapelin kohdalle). Mulla on nyt ajastuksella +1h sulatuksesta, ei merkittävää parannusta alkuperäiseen +20min. Täytyy yrittää vielä tuon asettelua parantaa, jos ei sillä parane niin sitten kaapeli vaihtoon (=tehokkaampaa tilalle). Eristin tuota jo vanhan retkipatjan palasella pohjan puolelta, ei riittänyt.

Hyvä tietää. Täytyy ehkä minunkin kokeilla irrottaa kaapeli pois urista ja liimata se mahdollisimman tiheästi vedenpoistoaukkojen kohdille. Nythän kaapeli on turhan laajalla alueella. Jollei muutos auta, niin täytyy ehkä väsätä vaikka alumiinista asiallinen sulatusvesikaukalo. Luulen, ettei tämän lisäeristäminen auta, koska muovi ei muutenkaan johda lämpöä kovin hyvin (ongelma johtunee juuri siitä).

Onninen myy tätä Tecnosystemi-kaukaloa. Valmistajan mainos lupaa toimivan vielä -40 asteen pakkasella. Pötypuhetta.

 

[Kivikonna]

Nyt kun oli kovat yli 20 asteen pakkaset, minulla jolla on 70 luvun ohuteristeinen 192m2 ok talo patterilämmityksellä, pattereissa kiersi 40 asteinen vesi, lämpö kyllä riitti, mutta ihmettelin kun vesi oli niinkin haaleaa, miten teillä patteritaloissa oli veden lämpötila ,katsoin asetuksia jotka sallisivat 60 astetta kompuralla, nyt puskurisäiliöstä lähti 40 asteinen vesi, paluu oli pari astetta vähemmän. Toimiiko energiatalouden kannalta oikein? Aikaisemmin öljyllä kiersi noin 55 asteinen vesi. Lämpö kyllä riitti, pyynti 21c jonka pystyi tuottamaan.
Mitsu ecodan 80yaa+100l puskurisäiliö.

 

[Okin]

Joo. Kai se on sit vaan uskottava et tuo 50m päässä oleva joki kettuilee sen verran että täälä tarvitaan sulatuksia useammin kosteuden takia kivasti ollaan tässä heti padon jälkeen niin oli tossa kovilla pakkasilma osittain joki sulana tässä kohtaa.... Jotain outoa tapahtui myös tänään. Ensimmäistä kertaa kone yritti todenteolla käydä pitkään. Lauhoilla keleillä yleensä ylilämmittää muutamassa tunnissa ja huilii useita tunteja. Ehkä en oo räplänny asetuksia sen verran pitkään aikaan ettei oo oppimiset sisäkaukosäätimellä nollaantunu

 

[Lande]

puskurisäiliöstä lähti 40 asteinen vesi, paluu oli pari astetta vähemmän. Toimiiko energiatalouden kannalta oikein? Aikaisemmin öljyllä kiersi noin 55 asteinen vesi. Lämpö kyllä riitti

Sinulla on varmaan parannettu veden kiertoa pattereissa samalla, kun on asennettu VILP? Kuten asennettu tehokkaampi kiertovesipumppu, poistettu patterien termostaatit tai otettu niistä rajoittimet pois ja kierretty termarien runko-osan esisäätö auki? Tämä voisi selittää, miksi nyt pärjätään noin paljon matalammalla veden lämmöllä. Vanhaan taloon ja vanhoihin pattereihin tuo 40 @-20 on hyvä saavutus. Talossa lienee jotain parempaa kuin vain 1-levyiset patterit?

Meillä 60-luvun talossa 1-levyisissä pattereissa tarvitaan noin 45-asteinen vesi, jos ulkolämpötila on -20 astetta. Tällöin huonelämpötila on +20.

 

[Harrastelija]

Aikaisemmin öljyllä kiersi noin 55 asteinen vesi.

Öljyllä usein on tehty turhankin kuuma vettä vaikka vähemmälläkin olisi pärjännyt. Luotettu että pattereiden termostaatit ovat rajoittaneet liikalämpöä.
Olitko kokeillut öljyaikana jos vähempikin olisi riittänyt?

Tarkennetaan sen verran että itse öljykattilan lämpö on varmaan pyörinyt jossain 60-70 asteessa mutta oumanilla tms on säädetty patterivesi esim tuohon 55 asteeseen ja lauhemmalla ehkä 30 asteeseen.

 

[Ilimavesj]

Moi kaikille Mitsun vilpin omistajille. Lokakuun puolivälissä asennettiin meille perinteiseen rintamamiestaloon (lämmin kellari, sekä keski ja yläkerta) Mitsun EHST20D-YM9D Ecodan yksikkö sisälle ja ulos juuri 8 kW PUD-SWM 80 YAA ulkoyksikkö ja lisänä 100 litran sylinterivaraaja.

Lokakuusta marraskuun puoliväliin olin tyytyväinen pumpun lukemiin ja kulutukseen mitä tuo koneen oma näyttö nyt arvioi. Kuukaudessa kulutus kokonaisuudessa oli n. 600 kwh luokkaa ja jaettuna tuotto 1800 kwh / kulutuksella hyötysuhde oli n. 3 luokkaa. Kaikki ok. Talossa on lämmitettäviä neliöitä n. 140 neliötä ja pääosi pattereista 2 lamelli pattereita ja muutama patteri on vanhoja ohuita pattereita ilman termostaattia.

No tuo lokakuu - marraskuun alkuhan mentiin vielä lämpimässä n. 5 - 7 asteen keskilämpötiloissa.

Tulimme kotiin viikon mittaisesta reissusta, jolloin n. 10 asteen yöpakkaset olivat saapuneet Lahteenkin, sekä päivät mentiin n. - 5 asteen lukemissa. Ihmettelin kun vaatekaappi, josta patteriputket nousevat yläkertaan on todella kuuma ja samoin kaikki termostaatittomat patterit esim. Pesuhuoneessa on polttavan kuumia. Rupesin seuraamaan menoveden lämpötilaa ja käytännössä alle 50 asteen ei menoveden lämpötila patteriverkkoon laske koskaan edes näillä pikku pakkasilla ja pumppu käy koko ajan ( poislukien jotkut jäänpoistot mitä kone tekee)

Nyt kun pakkaset oli täällä etelässäkin koko ajan alle - 15 ja parhaimmillaan - 23, niin ymmärrän että tuota lähes maximi 60 asteista vettä verkkoon vaaditaan, mutta hämmentää tämä kun järjestelmä pitää menoveden koko ajan yli 50 asteisena ( tänäänkin keli n. - 5 ja menovesi 57 - 59 astetta ollut viimeiset 2 tuntia mitä koneen näyttö taaksepäin näyttää. Itse termari patterit ovat pääosin näillä keleillä viileinä, tai korkeintaan hieman yläreunasta lämpimät, vaikka termostaatit ovat kokonaan auki. Ilmeisesti nämä termarit eivät luovuta lämpöä patteriin täysilläkään, jos huoneen lämpötila on se n. 22 astetta. Olen siis laittanut kaikki termostaatit auki, että ei vaikuta menoveden lämpöön ja ilmannut järjestelmän. Ilmaa oli kyllä kertynyt, mutta kun sain varsinkin yläkerrasta ilmat pois, niin tuloveden lämpötila nousi lähemmäksi menovettä.

Miksihän pumppu heittää koko ajan menoputkeen noin kuumaa vettä, kun lämpö menee ns. hukkaan, kun patteritermarit eivät ota lämpöä vastaan niin paljon kun putket on kuumina? Kulutus on noissut hurjasti ja näillä joulukuun pakkasilla kulutus nousee jo 1600 kwh, josta n. 40 kwh lämmintä vettä ja loput pattereille, tuotto heikkenee jolloin jaolla laskettuna hyötysuhde on enää 1,5 luokkaa, eli aika heikkoa mielestäni nyky vehkeellä.

Meillä on käytössä tämä langaton huoneohjain, jonka mukaan kone arvoja säätelee. Ohjain on oleskelutilassa ja arvo säädetty 22 astetta, jossa se n. Asteen tarkkuudella pysyykin. Taloon on uudet ikkunat vaihdettu, välitilassa ja seinissä eristeenä purua, mutta eikai lämpövuodot voi olla sellaista luokkaa, että pikkupakkasilla putket ovat polttavan kuumia ja pumppu pyörii koko ajan tiottaen melkein 60 asteista vettä todella heikolla hyötysuhteella, vaikka patteritkaan eivät ole lämpimät? Kiertovesi pumppu on III, eli täysillä ja samoin näytti olevan yksikön sisäinen pumppu. Paineet siinä 1,5 baarin hujakoilla.

Osaatteko arvon ihmiset auttaa, että missä mahtaa olla vika? Huoltovalikoita olen selannut, mutta eihän niille tavan ihminen mitään tajua tehdä... Kiitoksia avusta jo etukäteen.

Alla todisteena kahden tunnin käyntitiedot tänään Lahdessa, kun pakkasta n. - 5 astetta.

 

[Vesiilmatimppa]

Arvaus, virtaus patterissa liian pieni, esisäädöt, termostaatti jumissa. Jos huone termostaatti tälläisessä tilassa jossa pattereihin ei kierrä rajoittamattomasti vettä, joutuu pumppu ajamaan liian kuumaa vettä ja lämpöä pudotetaan vasta kun kokorakennus/muista tiloista tulee lämpöä mittariin. Konehan ajaa vain sen mitä huonemittaus pyytää ja nythän tilanne sen puolesta hyvä, mutta ns väärin lämmitetty. Patterit nyt ensin pitäisi saada lämpimiksi ja ajaa vaikka lämpököyräyrällä sen aikaa että virtausta kaikissa patterissa jotka nyt suoraan vaikuttaa huonemittaukseen.
Näistä termostaateista ja muista kuristuksistahan paljon juttua juurikin vesiilmapumpuissa...

 

[Harrastelija]

käytännössä alle 50 asteen ei menoveden lämpötila patteriverkkoon laske koskaan edes näillä pikku pakkasilla ja pumppu käy koko ajan ( poislukien jotkut jäänpoistot mitä kone tekee)

Mitähän lämpökäyrä näyttää? Vai onko sillä mitään merkitystä jos on sisätermarin ohjauksessa?
Yhdellä näytöllisellä on inhimillisempiä lukemia.
Aika kovia lämpöjä. Onkohan tuolla jo jotain sähkölämmittimiä avustamassa jotta noihin lämpöihin edes pääsee?
Edit: kyllä sitä lämpöä jonnekin menee kun paluu on 7-8 astetta kylmempää kuin meno. Siis pattereiden yläreuna on tuon lähemmäs 60 astetta ja alareunassa 7 astettä kylmempi?

 

[Vesiilmatimppa]

Ei mielestäni silloin merkitystä jos sisämittauksella ajetaan. Ja jos oleskelutilassa termostaatti rajoittaa / jostain muusta syystä vesi ei kunnolla kierrä ajautuu laite tekemään noin kuumaa vettä kun lämpö ei nousekkaa kun virtaus patterissa ilmeisen pieni/termostaatti rajoitettaa

 

[Vesiilmatimppa]

Tilanne kuin jos lämpöpatterin termostaatti vietäisiin toiseen huoneeseen säätämään niin toki tilan jossa patteri on on ylikuuma

 

[Duffi]

Kun kerran virtaama pumpulta suht ok ja (oletettavasti) puskurilta eteenpäin kiertovesipumppu täysillä niin ihan ekaks kattoisin termareiden esisäädöt/asetukset ja pattereiden paluuventtiilien säädöt. Siellä siis voi termareissa olla asetettu rajoituksia että ei aukea kunnolla vaikka onkin käännetty auki. Selvästikään nuo lamelliset eivät kunnolla saa virtaamaa, kyllä tuollaisilla pitäisi lämmöt pysyä hallussa. Nimimerkillä vastaava täyslämmin rintsikka huonommilla pattereilla (lamellittomia), menovedet pysyi kovallakin pakkasella 40-50 välillä ja meno/paluuveden erotus pysyy selvästi maltillisempana. Silloinhan tuo erotus nousee kun virtaama on alhainen.

Kuten tuossa jo yllä sanottiin niin tuossa käy siis niin että sisäohjaus pyytää pumpulta lämpöä -> lämpö ei nouse toivotusti -> lisätään pökköä pesään. Pakkasella kun meno lämmöt menee selvästi yli 50 niin todennäköisesti paljon myös vastuksilla ajettu, eli sähköä kuluu.

 

[Vesiilmatimppa]

Tai ihan verkon tasapainotus pielessä. Luultavasti kuitenkin 2 Putkinen järjestelmä tai useampi rinnan. Pitäisikö
nyt kuristaa näitä tulikuumia pattereita nämä päästää niin suuren osan virtauksesta takaisin paluu puolelle ettei virtausta välttämättä riitä muille tarpeeksi

 

[Harrastelija]

Eli tuossa kannattaa tarkistaa (niin kuin tuolla jo mainittiin) että huoneen patteri/termostaatti on kunnossa. Siis sen huoneen jossa sisämittaus.
Yksi vaihtoehto on poistaa hetkellisesti sisämittaus ja termarit irti ja selvittää minkä lämpöistä vettä todella tarvitaan.

 

[Lande]

Täällä on ollut jo muutaman kerran juttua kaukosäätimen / sisämittauksen toiminnasta sähkökatkojen jälkeen. Kaukosäädin on laitepaketin mukana normaalisti tuleva Mitsubishi PAR-WT50R-E. Tuon avulla laite kykenee niin sanottuun oppivaan sisälämpötilan mittaukseen, jolloin lämmitysverkostoon osataan lähettää kussakin lämpötilassa juuri sopivan lämpöistä vettä tasaisen sisälämpötilan ylläpitämiseksi.

Allekirjoittaneen ohella ainakin @Okin on kertonut kokemuksista, että sähkökatkon jälkeen oppiva mittaus aloittaa nollasta. Kertyneet tiedot häviävät taivaan tuuliin.

Mutta joskushan laite pitää saada sähköttömäksi. Vaikkapa silloin, kun avataan sisäyksikön etuseinä verkoston karkeasuodattimen putsaamista varten. Olen ollut siinä luulossa, ettei oppiva sisämittaus hukkaisi tietoja, mikäli sammuttamisen tekee "oikein" eli painaa virtanapista muutaman sekunnin, jolloin laite ajaa itsensä alas. Tämän jälkeen odotellaan muutama minuutti, että kaukosäädin huomaa sammutuksen ja näyttää "off". Sitten vasta sähköttömäksi.

No, tämän päivän kokemuksen mukaan se ei onnistu aina edes noin. Hieman sähköjen katkaisun jälkeen kaukosäätimeen ilmestyi kolmion sisällä oleva huutomerkki ja numero 3. Käyttöohjeen mukaan se tarkoittaa yhteysvirhettä kaukosäätimen ja vastaanottimen välillä. Käsittääkseni tuo on normaali ja oikea virheilmoitus, koska vastaanotin saa sähkön sisäyksiköltä. Ja nyt sieltä oli siis sähköt katkaistu ihan katkaisimella. Sitä olen hieman ihmetellyt, että ainakin pari kertaa vastaavassa tilanteessa kaukosäädin on näyttänyt vain off-tekstiä. Mitä tuo teillä muilla näyttää, jos sisäyksikön sähköt on katkaistu?

Mutta nyt siis näytti tuota virhettä, opitut tiedot hävisivät ja laite alkoi lykkäämään 10 astetta kuumempaa vettä verkostoon kuin olisi tarvinnut. Jälleen menee "perusopintoihin" muutama päivä ja sen jälkeen vielä huomattavan pitkä aika, ennen kuin datapisteitä on saatu kerättyä riittävästi eri ulkolämpötiloissa. Eli vakaata sisälämpötilaa ei saavuteta aikoihin.

Ongelma on kiusallinen. Jos asuisi jollain sähkökatkoherkällä alueella, niin käyräohjaus olisi luultavasti parempi kuin oppiva sisämittaus.

Voisittekos muutkin kertoa, onko samanlaisia kokemuksia, tai oletteko peräti keksineet ratkaisun? Tai onko korjattu takuuna jotain tähän liittyvää vai onko vain sanottu, että tietojen hukkaaminen on ominaisuus? Ei voi edes huoltaa konetta ilman, että sisämittaus aloittaa elämänsä jälleen alusta?

 

[Ilimavesj]

Tai ihan verkon tasapainotus pielessä. Luultavasti kuitenkin 2 Putkinen järjestelmä tai useampi rinnan. Pitäisikö
nyt kuristaa näitä tulikuumia pattereita nämä päästää niin suuren osan virtauksesta takaisin paluu puolelle ettei virtausta välttämättä riitä muille tarpeeksi

Kiitos. 2 putkinen järjestelmä on kyseessä joo. Täytyy mahdollisesti kokeilla tuota josko voisi auttaa.

 

[Ilimavesj]

Mitähän lämpökäyrä näyttää? Vai onko sillä mitään merkitystä jos on sisätermarin ohjauksessa?
Yhdellä näytöllisellä on inhimillisempiä lukemia.
Aika kovia lämpöjä. Onkohan tuolla jo jotain sähkölämmittimiä avustamassa jotta noihin lämpöihin edes pääsee?
Edit: kyllä sitä lämpöä jonnekin menee kun paluu on 7-8 astetta kylmempää kuin meno. Siis pattereiden yläreuna on tuon lähemmäs 60 astetta ja alareunassa 7 astettä kylmempi?

Asennusfirman mukaan, ei lämpökäyrää käytetä jos on käytössä tuo sisämittari, eli se hoitaa kaiken ja kone lämmittää sen mukaan mitä tietoa langaton säädin huoneilmasta antaa.

Välillä patterit joissa on termostaatti ovat myös kauttaaltaan kuumia, mutta turhan usein tulo putki on käteen polttavan kuuma ja termostaatin yläreuna haalean lämmin ja muuten kylmä, tuntuu kuin nämä kaikki patteritermostaatit katkaisisivat veden menon patteriin kun huonelämpö on n. 22 asteessa ja sitten mitsu yrittää vaan työntää kuumempaa.

 

[Ilimavesj]

Kun kerran virtaama pumpulta suht ok ja (oletettavasti) puskurilta eteenpäin kiertovesipumppu täysillä niin ihan ekaks kattoisin termareiden esisäädöt/asetukset ja pattereiden paluuventtiilien säädöt. Siellä siis voi termareissa olla asetettu rajoituksia että ei aukea kunnolla vaikka onkin käännetty auki. Selvästikään nuo lamelliset eivät kunnolla saa virtaamaa, kyllä tuollaisilla pitäisi lämmöt pysyä hallussa. Nimimerkillä vastaava täyslämmin rintsikka huonommilla pattereilla (lamellittomia), menovedet pysyi kovallakin pakkasella 40-50 välillä ja meno/paluuveden erotus pysyy selvästi maltillisempana. Silloinhan tuo erotus nousee kun virtaama on alhainen.

Kuten tuossa jo yllä sanottiin niin tuossa käy siis niin että sisäohjaus pyytää pumpulta lämpöä -> lämpö ei nouse toivotusti -> lisätään pökköä pesään. Pakkasella kun meno lämmöt menee selvästi yli 50 niin todennäköisesti paljon myös vastuksilla ajettu, eli sähköä kuluu.

Kiitos vastauksesta.

Kun kerran virtaama pumpulta suht ok ja (oletettavasti) puskurilta eteenpäin kiertovesipumppu täysillä niin ihan ekaks kattoisin termareiden esisäädöt/asetukset ja pattereiden paluuventtiilien säädöt. Siellä siis voi termareissa olla asetettu rajoituksia että ei aukea kunnolla vaikka onkin käännetty auki. Selvästikään nuo lamelliset eivät kunnolla saa virtaamaa, kyllä tuollaisilla pitäisi lämmöt pysyä hallussa. Nimimerkillä vastaava täyslämmin rintsikka huonommilla pattereilla (lamellittomia), menovedet pysyi kovallakin pakkasella 40-50 välillä ja meno/paluuveden erotus pysyy selvästi maltillisempana. Silloinhan tuo erotus nousee kun virtaama on alhainen.

Kuten tuossa jo yllä sanottiin niin tuossa käy siis niin että sisäohjaus pyytää pumpulta lämpöä -> lämpö ei nouse toivotusti -> lisätään pökköä pesään. Pakkasella kun meno lämmöt menee selvästi yli 50 niin todennäköisesti paljon myös vastuksilla ajettu, eli sähköä kuluu.

Kiitos vastauksesta. Selvästi virtaamissa siis häikkää. Nytkin eteisen termostaatiton patteri kuumana ja kaikki muut saman kerroksen termostaattipatterit kylminä. Mitenhän kuvan danfoss termarin esiasetuksia säädetään, onko kellään tietoa? Missähän on paluuputkien säädöt? Patterien paluuputkissa ei ainakaan ole mitään ruuveja mitä säätää... Kuvassa myös eteisen vanha 1 lamelli patteri, jossa vaan tuollainen käsin pyöritettävä sulkuventtiili ja vastaava on myös yläkerran rappusten päällä ja pesuhuoneessa muuten sama, mutta siinä ei ole edes tuota pyöritettävää käsisäätöä vaan virtaus täysillä koko ajan. Jotenkinhan ne nyt noihin liittyy, että virtaus ei riitä näille muille pattereille. Yläkerrassa on termostaatittoman patterin seinän toisella puolella makuuhuoneen patteri, joka sekin yleensä kylmä, mutta taasen tämän termostaatittoman patterin jälkeen käytävässä oleva termopatteri on lämmin, hämärää. Eikait se auta kun putkimies kohta tilata selvittämään, vai liekö nämä jo olemassa olevana olleen patteriverkon oikea toiminta kuuluu tuolle vilpin asentaneelle firmalle?