Asetus vaatii jopa lämpömittarin paluujohtoon, monessakohan okt:ssa on.
Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Pumpuissa on nykyään sellainen mittari - ja ne säätävät kiertoa niin että vesi tulee halutun lämpöisenä takaisin. Leikin tuossa yhden sellaisen Wilon kanssa.
Miten se toimisi sitten lämpöpumpun kanssa? Aika mahdoton ajatus, että paluu olisi jatkuvasti vähintään 55 C kierrossa. Pitäisi olla käyttöveden käynnistysrajana lähes 60 C.
Laskeskelin uudestaan ja Mikin laskema 10 MWh/a sähköpattereilla sai minut muutamaan päätökseni, että rättipatterit vaihdetaan sähköisiksi.
Investointi ja vuotuiset kulut aiheuttivat muutoksn. Tulen kehittämään lähtevän LKV:n lämpösäätöä. Jos edes tarvittava 10 MWh/a saavutetaan COP 2:lla niin on hyvin kannattavaa, jopa sähkövastuksen kasvattaminen esim. 2 kW:lla voisi olla ratkaisu, eli 6 kW->8 kW.
Investointi ja vuotuiset kulut aiheuttivat muutoksn. Tulen kehittämään lähtevän LKV:n lämpösäätöä. Jos edes tarvittava 10 MWh/a saavutetaan COP 2:lla niin on hyvin kannattavaa, jopa sähkövastuksen kasvattaminen esim. 2 kW:lla voisi olla ratkaisu, eli 6 kW->8 kW.
Kyllä se varmaan meillä onnistuisi - MLP on asetettu ajamaan niin kuumaa kuin kompuralla pystyy, se katkaisee vasta painekytkimellä kun alkaa paine ahistaa.. tuo Vaillant on tehty lämmittämään ensin pumpulla ja sitten vaikka 90C asti loput vastuksilla, mutta olen kieltänyt vastusten käytön käyttöveden teossa..
Mutta eihän noista lämpötilarajoista tarvitse oikeasti tuolla tavoin välittää - eikä koko legionellasta, se Suomen laajuinen ihmiskoe on jo tehty kauan sitten. Meillä ei ole kiertoa. Putki olisi ja jossain paffilootassa pumppukin, mutta ei ole tarvittu.
Minusta tuntuu @rema että tuo 6kW on runsaasti alimittainen. Siis toinen 6kW olisi ehkäpä hyvä.
Loppujen lopuksi ei vastuksen koko ratkaise paljonko se kuluttaa. Jos teidän 6kW vastus ei riitä kovassa kulutustilanteessa niin lopputulos voi olla tavallista pidemmät suihkut mikä näkyy sekä sähkö- että vesilaskussa.
Hanasta kun tulee nopeasti se kuuma vesi niin se on hyvästä kaikin puolin.
Kyllä se meilläkin jotenkin onnistuisi eli MLP tekee kyllä pumppaamalla 65 C käyttövettä. Ehkä kuumempaakin, en ole yrittänyt. Mutta silloin häviöt ovat suuret, varsinkin kierron kanssa. Tekisi varmaan 10+ käyttövesijaksoa/vrk 60 C käynnistysrajalla eli ei kovin hyvin ehtisi lämmittämään.
Älkääs nyt brassailko. Laittakaa neste kiertämään pihalla taivasalla olevan maalämpöputkikiepin läpi ja katsokaa onnistuuko edelleenkin. Viittaan tässä ketjun MLPhen.
Tuskinpa suihku on pidempi, vaan hanassa vaan sekoitetaan mukaan vähemmän kylmää jolloin sitä haaleaa vettä menee enemmän. Tämähän lisää lämpöpumpulla tehtyä osuutta lämmöstä, mutta jos hintana on veden loppuminen kesken, se on ikävää.
Taloyhtiö-kokoluokassa katsoisin erillistä kv-lämpöpumppua jossa on joko itsessään kaskadi, tai sitten esim. mlp joka ryöstää lämpöä lämmityksen paluusta, kv-esilämmityksen jälkeen.
EVI on tietysti "melkein kaskadi" mutta ei ihan riitä jos pitää tehdä 65-asteista vettä rättipattereihin.
Taloyhtiö-kokoluokassa katsoisin erillistä kv-lämpöpumppua jossa on joko itsessään kaskadi, tai sitten esim. mlp joka ryöstää lämpöä lämmityksen paluusta, kv-esilämmityksen jälkeen.
EVI on tietysti "melkein kaskadi" mutta ei ihan riitä jos pitää tehdä 65-asteista vettä rättipattereihin.
Tässä asiassa olen aika omakohtaista empiiristä tutkimusta tehnyt naisoletettujen kanssa. Suihkuvesi on oltava kuumaa tai muuten plutausta ei kestä ainakaan minun hermot.
No ei kukaan silti mene edes 50-asteiseen suihkuun, kokeile vaikka lämpömittarilla. 40 astetta on jo extremeä. Itse voin joskus haluta 44 jos ääreisverenkierto lakkaa kokonaan. Suuri osa ihmisistä ei totuttelemallakaan suostu niin kuumaan veteen vaikka mikä olis. Itsekään en enää siedä 46:tta tai enempää.
Sähkölämmitin Pahlén - 2 kW - Vesilaite.fi
https://www.vesilaite.fi › ... › Altaiden lämmitysMeillä kun on jatkuva kierto, termostaatin ohitus ja katkaisu 60 C-ast käyttöön. Silloinkun lämpö lähdössä on alle 60 C-ast niin vettä lämmitetään 2 kW:n teholla
Varmaan lelu, mutta haen ratkaisua. Ohjaus voisi olla STC 1000 220 V microcomputertemostaatti jollainen minulla on yksi kpl jouten tällähetkellä. Asetus voisi olla esim. 56- 58 C-ast. eli tulee päälle 56 C-ast ja lämmittää 58 C-ast.
Viimeksi muokattu:
Ei tuosta ole kyse. Vaan jos joku avaa hanan ja sieltä ei tule totutun lämpöistä vettä ja hanaa pitää kääntää kuumaan päähän asti stoparista, niin se ärräpää tulee herkästi ja hana jätetään ainakin hetkeksi valumaan josko sieltä tulisi kuumempaa kun odottaa.
Siis mikä tuo lelu on? Ei taatusti käyttövesiverkkoon hyväksytty laite ainakaan.
Juurikin näin. Ja lopputulos on kasvanut veden- ja sähkönkulutus jos ihmiset tottuu siihen että joka kerta pitää "testata" suodaanko minkä lämpöistä vettä kullakin kertaa. Kyllä tuollaisessa rivarikohteessa se 55C vesi pitää tulla kovallakin kulutuksella.
Ikäväähän se on mutta kyllä kulutukset painottuu aamuihin ja iltoihin.
Mikki:n kehoitus olemassa olevan systeemin virittäminen parhaaseen tilaan, oli tärkeä kehoitus. Huomasin että kun pienessä varaajassa jaetaan lämmitykseen tarvittava lämpö alaosaan, eli otetaan varaajan puolestavälistä. Yläosa LKV:n lämmityksseen ( kierukka puolesta korkeudesta ylöspäin) Ihan ylhäältä CTC 420 syöttö ja myös paluu ylös. Näin menetellen saatiin varaajan yläosaan yli 50 C-ast ja lämmityksen lähtöön tarjolla 45 C-ast. lähtö 41 C-ast. ulkoilman lämpö -8 C-ast Eli saatiin yli 5 C-ast lämpötilaero ja varmistettua LKV:n lämmitys koska kun CTC 420 otto on yli 50 C_ast. niin lämpö LKV:ssä nousee noin 58 C-asteeseen.
Olemme voineet tiputtaa Multiheaterin ja CTC 622 asetusarvoja kun ei tarvitse nostaa LKV:n takia korkealle ainoastaan hivenen yli lämmityksen lähtölämpötila tarpeen..
Tällä viikolla asennetaan kaksi STC 1000 microcomputer termostaatia , 1 kpl aurinkolämmön kiertopumppujen ohjaamisenn ja LKV:n esilämmityksen pumppujen ohjaamiseen ei yli 62 C-ast. eli varaudutaan aurinkolämön vastaanottamiseen, koska Solixi contorolleri ei enään ohjaa tomintoja.
Kattokerto lämpöpumppu on tominut hyvin aina - 17 C-ast saakka. Kun aurinko alkaa lämmittämään kattokiertoa, niin lämpöpumppu ohjataan kellokytkimellä pois päiväajaksi, yöllä käy jos lämpö isosssa varaajassa on lämpöpumppun asetusarvon alapuolella.
Olemme voineet tiputtaa Multiheaterin ja CTC 622 asetusarvoja kun ei tarvitse nostaa LKV:n takia korkealle ainoastaan hivenen yli lämmityksen lähtölämpötila tarpeen..
Tällä viikolla asennetaan kaksi STC 1000 microcomputer termostaatia , 1 kpl aurinkolämmön kiertopumppujen ohjaamisenn ja LKV:n esilämmityksen pumppujen ohjaamiseen ei yli 62 C-ast. eli varaudutaan aurinkolämön vastaanottamiseen, koska Solixi contorolleri ei enään ohjaa tomintoja.
Kattokerto lämpöpumppu on tominut hyvin aina - 17 C-ast saakka. Kun aurinko alkaa lämmittämään kattokiertoa, niin lämpöpumppu ohjataan kellokytkimellä pois päiväajaksi, yöllä käy jos lämpö isosssa varaajassa on lämpöpumppun asetusarvon alapuolella.
Viimeksi muokattu:
On kytketty 40 kW.n levylämmönvaihdin lämpökiertoon, Kesällä jäähdytetään, talvella sama lämmönvaihdin tuo lisälämpöä isosta 10 m3:n varaajasta keskikorkeudelta, eli tarvitaan levylämmönvaihtimen huuhtelu ennen kun se kytketään lämmitykseen. Näin menetellen saadaan
paremmin käytettyä isonvaraajan ja kattokiertolämpöpumpun mahdollisuudet hyväksi. Se että tarvitaan öljyä lisälämmitykseen vähenee.
Alkuvuona on kulunut 300 L öljyä.
Seuraavaksi rakennetaan liuos putkisto,( yhteet liuos linjaan on jo tehty), pitäisi saada valmiiksi ennen kesäkuuta, jolloin tarvitaan jäähdytystä lämpökiertoon. Aurinkolämpö on eroitettu omaksi osaksi liuoslinjaa.
paremmin käytettyä isonvaraajan ja kattokiertolämpöpumpun mahdollisuudet hyväksi. Se että tarvitaan öljyä lisälämmitykseen vähenee.
Alkuvuona on kulunut 300 L öljyä.
Seuraavaksi rakennetaan liuos putkisto,( yhteet liuos linjaan on jo tehty), pitäisi saada valmiiksi ennen kesäkuuta, jolloin tarvitaan jäähdytystä lämpökiertoon. Aurinkolämpö on eroitettu omaksi osaksi liuoslinjaa.
Viimeksi muokattu:
Laitoin lämmityskiertoon johtavan ventiilin kiinni, eli lämpöventtiilin 10.06. samoin IVLP:t 1 ja 2 seisomaan Tänä aamuna 22.06 lämmityskierto ( jäähdytyskierto) lähtö lämpötila 22 C-ast., vielä ei ole tarvinnut jäähdyttää kiertoa. Meillä on kaikki valmiina kierron jäähdyttämiseen, säädön tominta on vielä ? , vaatiiko se vielä jotakin muutosta. Tästä päivästä on tulossa lämmin, ehkä pääsemme kokeilemaan säätöä.
Viimeksi muokattu:
Piti tilata DN 16 mutterit, pökö:n kertomasta paikasta Saksasta, joilla saamme liitettyä kaksi panelia järjestelmään, joudumme käyttämään 1 tuuman jakoventtiiliä,( varmistetaan että nykyiset kaksi pumppua riittävät pumppaamaan lisääntyvän lämmön) eli osa virtauksesta jaetaan ennen Stellatoria ja uusista paneleista tuleva virtaus yhtyy ennen Stellatoreja, Nyt ennen uusien panelien liittämistä lämmöt kattokierrossa ovat nousseet max n. 72 C-asteeseen. Wellrohr Edelstahl online kaufen | eBay ax
Fittingsatz Verschraubung 10er Montage Set DN 16, 3/4" Edelstahl Wellrohr Solar
Viimeksi muokattu:
Tänään 26.06. sammutin LP 3 eli Ecoair 420. Nyt lämpöisen käyttöveden lämmitys on aurinkolämmöllä ja kiertoa (lämmityskierto)jäähdyttävän LP:n varassa, aamulla kun auringosta ei vielä tullut lämpöä, niin LKV:n lämpö oli n.55 C-ast. jolloin 3 C-ast. lämmitettiin suoralla sähköllä.
Viimeksi muokattu:
Kaksi aurinkolämpö panelia yht. 5,2 m2 on liitetty järjestelmään, sijainti ennen Stellatoreja.
Jos auringosta saadaan max 100 kWh/d, niin jäähdytyksestä max 100 kWh/d. Meille on tärkeää, ettei aurinkolämpöä kasvateta, ettei menetetä kierron jäähdytys mahdollisuutta. LKV:n lämmitykseen n.200 kWh/d. Aurinkosähköä voimme harkita, josta osa myyntiin, tai yö käyttöä varten n. 15 kWh:n akku Paras vrk. teoriassa voisi olla että kulutus on n. 30 kWh LKV:n lämmitykseen.
Kierron jäähdys toimii, mutta vaatii vähän muutoksia. Pitää rakentaa vaihtoehto varaajaan, veden syöttö LP:lle myös 10m3:n varaajan alaosasta, Näin menetellen varmistetaan LP:n käynti lämpöisimmillä päivillä, koska LP saavuttaa liian aikaisin max syöttölämpötilan 55 C-ast., ja pysähtyy, käynnistyy n. 49 C-ast:ssa. Kierrossa lämpötilat vaihtelevat, mutta jäähdytystä tapahtuu. Jos LP:n syöttö max ei rajoita, niin kierron jäähdytys menee suhteellisen nopeasri 26 C-asteesta n. 7 min:ssa 20 C-asteeseen.
Lämpökierron jäähdytyksessä olisi paras invertteri maalämpöpumppu, mutta kun sellaista ei ole myös on/off pumppu välttää.
Jos auringosta saadaan max 100 kWh/d, niin jäähdytyksestä max 100 kWh/d. Meille on tärkeää, ettei aurinkolämpöä kasvateta, ettei menetetä kierron jäähdytys mahdollisuutta. LKV:n lämmitykseen n.200 kWh/d. Aurinkosähköä voimme harkita, josta osa myyntiin, tai yö käyttöä varten n. 15 kWh:n akku Paras vrk. teoriassa voisi olla että kulutus on n. 30 kWh LKV:n lämmitykseen.
Kierron jäähdys toimii, mutta vaatii vähän muutoksia. Pitää rakentaa vaihtoehto varaajaan, veden syöttö LP:lle myös 10m3:n varaajan alaosasta, Näin menetellen varmistetaan LP:n käynti lämpöisimmillä päivillä, koska LP saavuttaa liian aikaisin max syöttölämpötilan 55 C-ast., ja pysähtyy, käynnistyy n. 49 C-ast:ssa. Kierrossa lämpötilat vaihtelevat, mutta jäähdytystä tapahtuu. Jos LP:n syöttö max ei rajoita, niin kierron jäähdytys menee suhteellisen nopeasri 26 C-asteesta n. 7 min:ssa 20 C-asteeseen.
Lämpökierron jäähdytyksessä olisi paras invertteri maalämpöpumppu, mutta kun sellaista ei ole myös on/off pumppu välttää.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #1 665
Tuo teidän systeemi on jo sen sortin prosessiteollisuutta, että kannattaako nyt vielä lisätä järjestelmän monimutkaisuutta akkusähköjärjestelmällä? Aurinkosähköpanelit voi laittaa hyvin ilman akkujakin, löytyyhän noita virtuaaliakkuja jos tahtoo sähköä jemmaan jättää. Kun panelien tuotosta saa spot-hinnan, niin aika hyvin sillä tienaa ilman akkujakin - onhan panelien tuotto ja hinta molemmat yleensä päivisin korkeimmillaan. Teillä on tuota etelään päin suunnattua katonlapetta aika monta neliötä, äkkiseltään mittailin ilmakuvasta että yli 500 m2 taitaa olla vapaana?
tet on oikeassa, meillä on nyt käytössä yö sähkö, akun tarve on ainakin niin kauan kun spot hinnoittelu ja yö sähkö on voimassa minimaalinen.
Aurinko sähkö on mahdollinen, mutta ei ole vielä päätetty hankinnasta. Täytyy seurata hintoja sähkön/ panelien, voi olla että tarve hankinnasta tulee nopeasti.
Aurinko sähkö on mahdollinen, mutta ei ole vielä päätetty hankinnasta. Täytyy seurata hintoja sähkön/ panelien, voi olla että tarve hankinnasta tulee nopeasti.
Jos olen kärryillä pysynyt niin nyt on 15m2 keräimiä katolla. Sinänsä ihan hyvä määrä, josko 10m3 varaaja voisi vieläkin isommat kestää.
Stellatorit on kytketty, 15,2 m2 aurinkopinta-alaa+ peilit. Liuos putkisto on jaettu ventiileillä , aurinko ja jäähdytys. Aurinkoisimmilla päivillä on ollut ongelma liiasta lämmöstä ajatellen jäähdytystä. Kun rakennan varaajaan myös alhaaalta vedenoton LP:lle, niin saamme hoidettua myös kaikkein kuumimmat päivät. Lisäksi ensi talvena laitan LP:lta tulevan veden, varaajan syöttöön kolmitieventtiilin, jolla ohjataan yli 55 C-ast. vesi varaajan yläosaan ohjaus STC 1000 220 V . Kolmitieventtiili on jo hankittu, moottori puuttuu, samoin STC 1000.
Vedenottoon varaajan ala/ keski osasta laitetaan myös venttiili ulostuloon johon kytketään pumppu esim. Nology 24 V 2000 L/h. Pumpulla pumpataan levylämmönvaihtimelle joka on lämmitys/jäähdytys-kierrossa, saamme lisälämpöä kiertoon , voimme paremmin hyödyntaa LP:n ja öljynkäyttö tarve vähenee, alkuvuona olemme käyttäneet 300 L öljyä.
Vedenottoon varaajan ala/ keski osasta laitetaan myös venttiili ulostuloon johon kytketään pumppu esim. Nology 24 V 2000 L/h. Pumpulla pumpataan levylämmönvaihtimelle joka on lämmitys/jäähdytys-kierrossa, saamme lisälämpöä kiertoon , voimme paremmin hyödyntaa LP:n ja öljynkäyttö tarve vähenee, alkuvuona olemme käyttäneet 300 L öljyä.
Viimeksi muokattu:
Adamooppeli
Vakionaama
Mikä on tämän järjestelmän tilanne nykyisin. Onko lisätty tarvittavat kWh-mittarit sähkönsyöttöpisteisiin ja vedestä tehoa / tuotettua energiaa mittavat mittari vesiputkiin lähtöpuolelle ?
Mittareita ei ole lisätty.
Seurataan sähkönkäyttöä kuukausittain. Elokuun kulutus oli n. 2800 kWh. LKV:n lämmitys otti n. 6200 kWh, eli COP ei ollut kovin hyvä, kun myös auringosta saatiin lämpöä.
Meillä oli koko kuukauden lämmityskierron jäähdytys ( 15 puhallinpatteria )toiminnassa, eli lämpöpumpulla jäähdytettiin kiertoa ja lämpö siirrettiin LKV:n, Kuuminpana aikana oli ongelmana lämpöpumpulle tulevan latausveden ( isosta varaajasta )lämpö nousi 52-53 C-ast. ja lämpöpumppu ei käynnistynyt. Lämpöpumppu käynnistyy 51 C-asteessa. Täytyy ensikesäksi tehdä pieni muutos.
Tuli havaittua että n. 20 C-ast. on käytännön mukainen alaraja jäähdytys kierrolle, koska puhallinpattereille tuleva eristämätön putki hikoilee jos lämpö on esim 18,5 C-ast.. tai putki on eristettävä.
CTC ecoair 420 oikuttelee,, Ecoair 622 asetusarvoa on nostettu, sillä tedään penen varaajan yläosaan kuumaa vettä, jossa keerukassa LKV :n lämpö nostetaann n. 60 C-asteeseen.
Seurataan sähkönkäyttöä kuukausittain. Elokuun kulutus oli n. 2800 kWh. LKV:n lämmitys otti n. 6200 kWh, eli COP ei ollut kovin hyvä, kun myös auringosta saatiin lämpöä.
Meillä oli koko kuukauden lämmityskierron jäähdytys ( 15 puhallinpatteria )toiminnassa, eli lämpöpumpulla jäähdytettiin kiertoa ja lämpö siirrettiin LKV:n, Kuuminpana aikana oli ongelmana lämpöpumpulle tulevan latausveden ( isosta varaajasta )lämpö nousi 52-53 C-ast. ja lämpöpumppu ei käynnistynyt. Lämpöpumppu käynnistyy 51 C-asteessa. Täytyy ensikesäksi tehdä pieni muutos.
Tuli havaittua että n. 20 C-ast. on käytännön mukainen alaraja jäähdytys kierrolle, koska puhallinpattereille tuleva eristämätön putki hikoilee jos lämpö on esim 18,5 C-ast.. tai putki on eristettävä.
CTC ecoair 420 oikuttelee,, Ecoair 622 asetusarvoa on nostettu, sillä tedään penen varaajan yläosaan kuumaa vettä, jossa keerukassa LKV :n lämpö nostetaann n. 60 C-asteeseen.
CTC 420 on ollut ongelma tapaus. Puhaltimen moottorissa on edelleen vika, käynnistyy tai ei käynnisty. Matalapaine hälytys on usein, sovittu korjauksesta., ennen talvea. Uusin vika, näyttö katoaa, pitää olla yhteydessä maahantuojaan
Jos lämpöpumppua käytetään jäähdytykseen, niin aurinkolämpöä ei voi kovin paljon vastaanottaa, vaikka on iso varaaja, eli aurinkosähköpanelit ovat oikeampi ratkaisu siinä tapauksessa.
Jos lämpöpumppua käytetään jäähdytykseen, niin aurinkolämpöä ei voi kovin paljon vastaanottaa, vaikka on iso varaaja, eli aurinkosähköpanelit ovat oikeampi ratkaisu siinä tapauksessa.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Kaverilla ctc 408 on ollut pitkään tuo sama häly mutta kone toimii silti normaalisti. Anto/ottotehoista ei tietoa onko normaalit kun ei ole mitään mittauksia mutta se lämmittää kuitenkin.
- Keskustelun aloittaja
- #1 675
Jotta elämä ei olisi liian synkkää, sallittaneen väliin pieni jäniskevennys. Ketjun jo eläköitynyt pumppuparoni rema teki työuransa paikallisella teollisuuslaitoksella. Tehtaalla meneillään olevan projektin tiimoilta laitoksen parkkipaikalla on näkynyt kesän ja alkusyksyn aikana paljon ulkomaisten komennusmiesten autoja. Joukossa on myös baltiasta tulleita vieraita, joiden firman nimessä on jotakin osuvaa... 
Liitteet
Syyskuun sähkön kulutus 5675 kWh, vuoden 2021 syyskuu 7537 kWh.
Lämpökanaalin eristystyö, jakokaivosta taloon 20 on menosa. Kahden eristetyn putkielementin pääle ja sivuille laitetaan 70mm:n polyuretaanilevy. Sivulevy korkeus 300 mm. Samalla laitetaan parkkipaikalle sadevesikaivo, johon liitetään talon 22 päädyn toinen sadevesi suppilo ja talon 20 päädyssä olevat sadevesisuppilot. Vesi johdetaan ojaan.
Lämpökanaalin eristystyö, jakokaivosta taloon 20 on menosa. Kahden eristetyn putkielementin pääle ja sivuille laitetaan 70mm:n polyuretaanilevy. Sivulevy korkeus 300 mm. Samalla laitetaan parkkipaikalle sadevesikaivo, johon liitetään talon 22 päädyn toinen sadevesi suppilo ja talon 20 päädyssä olevat sadevesisuppilot. Vesi johdetaan ojaan.
Viimeksi muokattu:
Kaikki muut, paitsi CTC ecoair 420 ovat kunnossa. Ecoair 420 toimii lähes häiriöttä, mutta puhallin ei aina käynnisty. Matalapaine hälytyksiä, jolloin pysähtyy, täytyy kuitata että lähtee käyntiin. Korjaus kylmäaine lisäykseen on tilattu. Näyttö vaihdettu
Sähkösopimus: Nordic Green Energy. Elokuu 2022 sähkö 2872,93 kWh verollinen 4,27 c/ kWh, yht. 122,79 €. Päivä sähkö 2298,34 kWh 1,34 c/kWh yht.29,78 €, yo sähkö 574,59 kWh 4,65 c/kWh 26,74 €.
Sähkö yht. 2872,93 kWh verollinen hinta 179,31 €= 6,24 c/kWh
Sähkösopimus: Nordic Green Energy. Elokuu 2022 sähkö 2872,93 kWh verollinen 4,27 c/ kWh, yht. 122,79 €. Päivä sähkö 2298,34 kWh 1,34 c/kWh yht.29,78 €, yo sähkö 574,59 kWh 4,65 c/kWh 26,74 €.
Sähkö yht. 2872,93 kWh verollinen hinta 179,31 €= 6,24 c/kWh
Viimeksi muokattu:
Paha paikka, investoinnit vaikeutuvat, ennen sähkönhinnan nousua pitäisi tehdä mahdottomia, että saisi kulutuksen pieneksi
Pieniä asioita kerkeää tekemään, kuten isosta varaajasta keskikorkeudelta n. 45-50 C-ast veden lämmönsiirto levylämmönvaihtimella lämpökiertoon, lisätään kattokierrossa olevan maalämpöpumpun toiminta aikaa.
Pieniä asioita kerkeää tekemään, kuten isosta varaajasta keskikorkeudelta n. 45-50 C-ast veden lämmönsiirto levylämmönvaihtimella lämpökiertoon, lisätään kattokierrossa olevan maalämpöpumpun toiminta aikaa.