Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tuo siis koskee maan pintaa, mutta ilmaston kannalta asia voi mennä toisin päin: Maapallon säteilypakotteen kannalta on ratkaisevaa, paljonko auringon lämpöä absorptoituu ilmakehään ja maan pintaan ja vastavuoroisesti, paljonko lämpöä emittoituu maanpinnalta ja ilmakehästä ylempien kerrosten lävitse avaruuteen. Fysikaalisesti tiedetään ja/tai on mittauksin todettu, että mitä lämpimämpi maan pinta on pilvettömänä yönä, sitä enemmän lämpöä säteilee avaruuteen. Toisaalta korkealle nousevat tiheät pilvet heijastavat auringon valoa avaruuteen, mutta säteilevät puolestaan enemmän omaa lämpöään ylös ja alas kuin, jos pilviä ei olisi. Tasainen ja ohut pilvikerros ilmeisesti pidättää lämpöä kasvihuonemielessä enemmän kuin turbulenttisten virtausten nostama epästabiilimpi pilivikerros, jossa on ainekset kosteuden paikallisiin tiivistymisaihioihin ja siitä syntyvään pystyvirtauksia lisäävään sateen kehittymiseen.Molemmista on osunut silmään havaintoja, yöllä lämmitävästä vaikutuksesta että päivällä jäähdyttävästä.
Joo, mikroilmastoa tai miksi tuota heti myllyn välittömässä läheisyydessä olevaa aluetta kutsuukaan. Kai siihen reitille jonkun viljelijän pellot tai talo saattaa osua.Tuo siis koskee maan pintaa, mutta ilmaston kannalta asia voi mennä toisin päin: Maapallon säteilypakotteen kannalta on ratkaisevaa, paljonko auringon lämpöä absorptoituu ilmakehään ja maan pintaan ja vastavuoroisesti, paljonko lämpöä emittoituu maanpinnalta ja ilmakehästä ylempien kerrosten lävitse avaruuteen. Fysikaalisesti tiedetään ja/tai on mittauksin todettu, että mitä lämpimämpi maan pinta on pilvettömänä yönä, sitä enemmän lämpöä säteilee avaruuteen. Toisaalta korkealle nousevat tiheät pilvet heijastavat auringon valoa avaruuteen, mutta säteilevät puolestaan enemmän omaa lämpöään ylös ja alas kuin, jos pilviä ei olisi. Tasainen ja ohut pilvikerros ilmeisesti pidättää lämpöä kasvihuonemielessä enemmän kuin turbulenttisten virtausten nostama epästabiilimpi pilivikerros, jossa on ainekset kosteuden paikallisiin tiivistymisaihioihin ja siitä syntyvään pystyvirtauksia lisäävään sateen kehittymiseen.
Jokohan noissa on kaikissa lämmitykset?Kun vastukset siivissä ei riitä...
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Jokohan noissa on kaikissa lämmitykset?
Vestaksen myllyjä näyttävät olevan.
Kai noissakin rajat tulevat jossain vastaan ja teho loppuu vain yksinkertaisesti kesken. Keväämmällä sitten. Vai sittenkin?
- Vestas Ice Detection
- Vestas De-Icing
- Low Temperature Operation to -30°C
![]()
V126-3.45 MW®
The V126-3.45 MW® IEC IIB/IEC IIA is the ideal choice for medium-wind sites with high turbulence onshore. The 126 m rotor enables greater wind capture, which in turn produces more energy at a reduced cost.www.vestas.com

www.windpowerengineering.com
Jälkikäteenkin noita on asenneltu ainakin tunnistimia toimittavan firman kertomuksen mukaan. Tuo on aikaisemmasta linkistä.Jäänesto on noissa Vestaksen turbiineissa optioina ja se, että onko niitä tilattu riippuu saitin olosuhteista ja lopulta tilaajasta. Jäätäminen esimerkiksi rannikkoseudulla ei ole tilastollisesti kovin runsasta ja yleensä jäätämisen esto -optiot jätetään noilla seuduilla pois.
Nuo edellä viittaamasi jutun 2 kokeilu- ja myöhemmin 10 muuta myllyäkin Kanadassa olivat jälkiasennuksia. Toimittajana oli jutun mukaan Wisetec Oy (Helsingistä, aikoinaan yhtiöitetty VTT:n spinoff). Tuo sähkölämmitysteknologia lienee suomalaista alkuperää useamman vuosikymmenen takaa.Jälkikäteenkin noita on asenneltu ainakin tunnistimia toimittavan firman kertomuksen mukaan. Tuo on aikaisemmasta linkistä.
Juu, noissa ei näytä olevan ainuttakaan Vestasin myllyä.Nuo edellä viittaamasi jutun 2 kokeilu- ja myöhemmin 10 muuta myllyäkin Kanadassa olivat jälkiasennuksia. Toimittajana oli jutun mukaan Wisetec Oy (Helsingistä, aikoinaan yhtiöitetty VTT:n spinoff). Tuo sähkölämmitysteknologia lienee suomalaista alkuperää useamman vuosikymmenen takaa.
www.windpowerengineering.com
Eri valmistajat varmaan kokeilevat erilaisia systeemejä jo ihan patenttikysymysten takia. Epäilen, että lämmintä ilmaa käyttävät ratkaisut ovat aika hankalia toteuttaa käytännössä ja kun hukkalämpöä johdetaan generaattorista tai vaihteistosta siipiin, tulee kaikenlaisia lämpöhäviöitä matkalla (sähkölämmitys nyt tuskin tulee ilman lämmönlähteenä kyseeseen). Käsittääkseni tuo lavan tuulta halkovan pinnan sähkölämmitys vie sähköä sen verran vähän, että kun käyttöjaksot ovat lyhyitä ja tuottoon nähden suhteellisen pieni lämmitysteho riittää, jäätymättömän siiven pinnan tarjoama parempi hyötysuhde suurin piirtein kompensoi lämmityksen viemän energian vuositasolla.Tuossa on mainittu muutama erilainen sulatusmenetelmä vuonna 2012, ilmeisesti tuo kuumailma pääsi sitten jatkoon.
http://winterwind.se/2012/download/2_Vestas_Winterwind.pdf
2018 on esitelty uusi sulatussysteemi.
Balsapuutahan taidat tarkoittaa ja tuohan on nopeakasvuinen puulaji, joka luonnostaankin kasvaa sinne, mistä metsä on kaadettu tai hylätylle sademetsästä raivatulle pellolle. Sitä paitsi monin paikoin balsa puu on muutenkin viljeltyä suomalaisen metsänkasvatuksen tyyliin (myös eukalyptusplantaaseilla) eikä puu tyypillisesti edes elä kovin paljon pitempään kuin tuuliturbiinisiiven suunniteltu käyttöikä, vaikka annettaisiin kasvaa. Jotenkin tuo huoli balsapuun käytöstä rakenneaineena vaikuttaa liioittelulta, kun hakatun tilanne kasvaa sama puumäärä tuuliturbiinin lavan elinaikana. Samahan se on hiukan Suomenkin metsien kohdalla, eli jos noita ei hakata lainkaan, hiilen sidonta loppuu ennen pitkää (ja järeitä tukkejakin kasvaa sillä tavoin, että matalamman kasvuston on annettava periksi, eli jollei metsää ollenkaan harvenneta, ei suuriakaan puita pääse kasvamaan kuin hitaasti ja sattumalta paikka kerrallaan luonnonvalinnan seurauksena). Toki metsänhoitoon liittyy paljon muutakin, kuten luonnon monimuotoisuuskysymykset, kuten kaikkeen muuhunkin maan ja vesistöjenkin käyttöön, ja täysin säätelemätön ja pidäkkeetön riistohakkuu voi johtaa metsän katoamista seuraavaan paikallisen ilmaston ja maaperän muutoksiin, joilla saattaa on pitkäaikaisia ja katastrofaalisia seurauksia.Saksalaisten tehdessä energiakäännettä, siinä sivussa vilahtaa sademetsät kumoon Equadorista. Yksi myllyn lapa haukkaa 100m3 bambua sisäänsä ja maassa tehdään puun vientiennätyksiä jatkuvasti.
Tuo on täsmälleen sama ongelma kuin öljypalmuviljelyssä, jos sademetsää kaadetaan monokulttuuriplantaasin tieltä. Balsapuun kohdalla sykli lienee saman pituinen, eli vuosikymmenen, parin takaiset synnit painavat taustalla, jos silloin on hakattu sademetsää ja tulosta niitetään nyt. Mutta tuo on siis osa yleistä maankäytön muutosten problematiikkaa, eli melkein mihin vain hankeeseen, jossa alkuperäistä luontoa muokataan raskaasti, jotta aluetta voitaisiin käyttää johonkin muuhun taloudellisesti perusteltuun käyttötarkoitukseen, voi liittyä aivan samanlaisia kysymyksiä.Turbiinien siipiä ei pidä tehdä laittomien sademersien hakkuiden voimalla, ja veikkaan että tähän asiaan lapatoimittajat tulevat kiinnittämään huomiota jos eivät ole jo kiinnittäneet.
Balsaa toki. Joskus näppis näköjään suoltaa mitä sattuu...Balsapuutahan taidat tarkoittaa ja tuohan on nopeakasvuinen puulaji, joka luonnostaankin kasvaa sinne, mistä metsä on kaadettu tai hylätylle sademetsästä raivatulle pellolle. Sitä paitsi monin paikoin balsa puu on muutenkin viljeltyä suomalaisen metsänkasvatuksen tyyliin (myös eukalyptusplantaaseilla) eikä puu tyypillisesti edes elä kovin paljon pitempään kuin tuuliturbiinisiiven suunniteltu käyttöikä, vaikka annettaisiin kasvaa. Jotenkin tuo huoli balsapuun käytöstä rakenneaineena vaikuttaa liioittelulta, kun hakatun tilanne kasvaa sama puumäärä tuuliturbiinin lavan elinaikana. Samahan se on hiukan Suomenkin metsien kohdalla, eli jos noita ei hakata lainkaan, hiilen sidonta loppuu ennen pitkää (ja järeitä tukkejakin kasvaa sillä tavoin, että matalamman kasvuston on annettava periksi, eli jollei metsää ollenkaan harvenneta, ei suuriakaan puita pääse kasvamaan kuin hitaasti ja sattumalta paikka kerrallaan luonnonvalinnan seurauksena). Toki metsänhoitoon liittyy paljon muutakin, kuten luonnon monimuotoisuuskysymykset, kuten kaikkeen muuhunkin maan ja vesistöjenkin käyttöön, ja täysin säätelemätön ja pidäkkeetön riistohakkuu voi johtaa metsän katoamista seuraavaan paikallisen ilmaston ja maaperän muutoksiin, joilla saattaa on pitkäaikaisia ja katastrofaalisia seurauksia.
Eli pumpataan tilalle öljyä maan sisästä. No onhan tuo toki järkevämpää kuin polttaa öljyä energianlähteenä. Ja sittenhän periaatteessa lopulta päästään eroon öljystäkin, kun on riittävästi aurinko- ja tuulivoimaa ja uutta PETtiä voidaan syntetisoida vedestä ja palokaasuista, joita vanhojen lapojen polttaminen tuottaa. Silti lienee useimmiten järkevää säilyttää huomattava osa balsapuuplantaaseistakin ilmakehän hiilen sitojana ja käyttää balsa hyödyllisiin tarkoituksiin, vaikkakin paikoin sademetsän olisi perusteltua antaa vallata takaisin siltä riistettyjä maita (joita on kyllä napattu varsin moniin tarkoituksiin).Mutta vaihtoehto on tuohonkin tulossa, PET joka korvannee balsan.
Tuo on täsmälleen sama ongelma kuin öljypalmuviljelyssä, jos sademetsää kaadetaan monokulttuuriplantaasin tieltä. Balsapuun kohdalla sykli lienee saman pituinen, eli vuosikymmenen, parin takaiset synnit painavat taustalla, jos silloin on hakattu sademetsää ja tulosta niitetään nyt. Mutta tuo on siis osa yleistä maankäytön muutosten problematiikkaa, eli melkein mihin vain hankeeseen, jossa alkuperäistä luontoa muokataan raskaasti, jotta aluetta voitaisiin käyttää johonkin muuhun taloudellisesti perusteltuun käyttötarkoitukseen, voi liittyä aivan samanlaisia kysymyksiä.
Melkein kaikki teiden, asuinalueiden, sähköverkkojen, kaivosten, teollisuusalueiden, peltojen ym. rakentamiseen liittyy aivan samanlaisia kysymyksiä. Jos Euroopassa puututaan siihen, mitä Etelä-Amerikassa tehdään, on heillä vastaava oikeus puuttua siihen, mitä Euroopassa tehdään. Suomi on oikein erikoinen silmätikku, kun täällä on varsin paljon metsiä jäljellä ja puita hakataan tavallaan keskenkasvuisena vessapaperin tekoon, nettiostosten pakkausmateriaaliksi tai betolaudoiksi. Toisaalta, hiukan kummallista on sekin, jos Euroopassa vuosituhansien aikana tehty alkuperäisen luonnon tuhoaminen peltojen ja muun kulttuurimaiseman alta annetaan anteeksi pelkästään kuluneen ajan perusteella, mutta kaikkeen muutokseen kehittyvissä valtioissa suhtaudutaan erityisen tiukalla ulkoa tulevalla ohjauksella.
Olikos tuolla alumiinituotantoa?Ruotsalaisia on tuplat, mutta norskeja samanverran kuin suomalaisia - mihin norjassa tuota sähköä menee ?
Eivät kaikki viljellyt balsametsiköt ole Ecuadorissakaan alkuperäistä sademetsää, vaan huomattavilta osin aikaisempia balsametsiä, jotka on kaadettu vientituotteeksi moneen kertaan ja sitten istutettu uudelleen säännöllisemmiksi ja tehokkaammin tuottaviksi plantaaseiksi. Joillakin alueilla tuo on luontainen puu, kuten Suomessa kuusi tai mänty. Ei suomalaisen ja equadorilaisen metsänhoidon välillä välttämättä ole valtavaa kontrastia. Sademetsän tuhoamisen ongelmat painottunevat aivan toiseen valtioon.Trooppinen sademetsä on hyvin monitahoinen elinympäristö ja jos se korvataan euka tai balsaviljemällä, se ei toimi elinympäristönä lainkaan niin kuin se alkuperäinen villi sademetsä.
Alumiinin valmistuksen ohella rakennusten lämmitys vie Norjassa paljon sähköä, koska jokseenkin kaikki lämmitetään sähköllä. Tuo kulutus lienee viime vuosina pudonnut, kun lämpöpumput ovat yleistyneet suoran sähkölämmityksen rinnalle.Ruotsalaisia on tuplat, mutta norskeja samanverran kuin suomalaisia - mihin norjassa tuota sähköä menee ?
Näin välillä on ja siksi koko sähköjärjestelmän tuotantoportfolio pitäisi miettiä uusiksi (ja sama koskee myös kulutusjoustoa). Valitettavasti lyhyellä jänteellä ei selvitä ilman maakaasua ja öljytuotteita (ennen kuin kaasunkorvikkeita ja sähkövarastoja on käytettävissä).Eipä tuulivoimasta tämmöisinä kirpakoina pakkaspäivinä ole juuri mitään iloa.
Juu, kyllä niitä tuulettomia aikoja on ja jolloin nekin gäpit pitää täyttää.Näin välillä on ja siksi koko sähköjärjestelmän tuotantoportfolio pitäisi miettiä uusiksi (ja sama koskee myös kulutusjoustoa). Valitettavasti lyhyellä jänteellä ei selvitä ilman maakaasua ja öljytuotteita (ennen kuin kaasunkorvikkeita ja sähkövarastoja on käytettävissä).
Nyt tuulituotanto alkaa voimistua minimitasolta ja saattaa jo huomenna hipoa kaikkien aikojen ennätystä Suomessa (Fingridin tuulivoimaennusteen mukaan, https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/).
www.verkkouutiset.fi