Epäilemättä, mutta onko realistista? Finnfoamin sivuilta (kursivoinnit minun): "Tällöin maksimikuormituksella Finnfoamin F300 -eriste painuu kasaan 50 vuoden aikana ainoastaan 1,5%"
Pieniä kysymyksiä rakentamisesta
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Ei varmasti ole tulossakaan. Kyse on edelleen siitä 80-100 mm kh lattiasta. Siitä tulee ehkä 3 kPa painetta ja noissa puhutaan helposti 10..20-kertaisista kestävyyksistä. Sitäpä tässä juuri selvittelen asettaako tuo minkäänlaisia vaatimuksia puristuskestävyydelle...
Ei tämä nyt minulle ihan selvä ole, eikä vastauksista päätellen muillekaan. Ehdotuksia on tullut parhaasta mahdollisesta heikoimpaan:
Eristettä tulee näillä näkymin 200 mm. Vähintään 100 mm ajattelin laittaa sitä Isodrän-tyylistä salaojittavaa eristettä, koska 80-luvun talossa tuskin mitään sepelikerrosta on. Ainut mitä löysin markkinoilta on Byggmaxista Pordrän-tuotenimellä. Kovuutta ei ole mainittu, mutta oletan sen olevan heikointa >60 kPa. Tämä vastaa (kai) heikointa lattia-EPS:ää. Tuo lujuusko riittää ja perustelu koska vastaavassa EPS:ssä lukee "lattia"? Voinko huoletta laittaa 200 mm tuota? Vai pitäisikö kompensoida tuota pehmeyttä laittamalla 100 mm tuota ja päälle 100 mm vaikka 300:sta finnfomia? Vai unohtaa koko salaojituskerros? Eipä se rakenne siitäkään nykyistä huonommaksi muuttuisi. Silloin mitään ongelmaa ei oikeastaan olisikaan, voisin laittaa vaikka 200 mm finnfoamia tai "riittävän lujaa" EPS:ää. Mutta en piinaa asialla enempää, etsin muualta tietoa, kartoitan saatavuutta ja teen sitten jonkun ratkaisun.
Viimeksi muokattu:
lmfmis
Vakionaama
....jos pitää mitoittaa lattia trukille ja on 6m korkeat varastohyllyt täynnä autonosia niin kyllä kannattaa miettiä ensin 
Joo. Siksi käytetään noita tuotteita että niillä pysytään mitoitusrajoissa helposti...
Voihan lattian alle laittaa vaikka kivivillaa eristeeksi mutta silloin lattialistat pitää kyllä kiinnittää kiskoilla
Joo. Siksi käytetään noita tuotteita että niillä pysytään mitoitusrajoissa helposti...
Voihan lattian alle laittaa vaikka kivivillaa eristeeksi mutta silloin lattialistat pitää kyllä kiinnittää kiskoilla
Kyllä tuolla sanottiin että 60kpa. Mutta laita sitä se 100mm ja päälle Finnfoam 2x50mm ristiinladottuna. Hyvä tuloo.
No niinpä olikin. Tämä ratkaisu kuulostaisi omaankin korvaan suht turvalliselta kaikin puolin.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Eikös se Finnfoam ole melkoisen höyrytiivistä? Mieluummin suoraan Pordräniä se 200mm tai sitten alle 100mm Pordräniä ja päälle jotain mahdollisimman hyvin höyryä läpäisevää "lattiastyroxia". Itselläkin on juuri kellariremppa käynnissä pariin kevyeen käyttöön tulevaan huoneeseen ja niihin tulee kyllä ihan vaan 200mm 60kPa salaojittavaa eristettä, ei ole valmistajan speksien mukaan mikään ongelma. Aikanaan autotalliin (joka myös osa rintsikan kellarikerrosta) saatan laittaa vähän tukevampaa, mutta sekin taitaa järkevän painoisten autojen kanssa olla vähän hätävaran maksimointia.
Vaihtoehtoja on monia.. eipä sieltä ylhäältäpäin pitäisi kai paljon höyryä tulla vesieristeen läpi. Mistä ostit Pordräniä jos saa kysyä?Eikös se Finnfoam ole melkoisen höyrytiivistä? Mieluummin suoraan Pordräniä se 200mm tai sitten alle 100mm Pordräniä ja päälle jotain mahdollisimman hyvin höyryä läpäisevää "lattiastyroxia". Itselläkin on juuri kellariremppa käynnissä pariin kevyeen käyttöön tulevaan huoneeseen ja niihin tulee kyllä ihan vaan 200mm 60kPa salaojittavaa eristettä, ei ole valmistajan speksien mukaan mikään ongelma. Aikanaan autotalliin (joka myös osa rintsikan kellarikerrosta) saatan laittaa vähän tukevampaa, mutta sekin taitaa järkevän painoisten autojen kanssa olla vähän hätävaran maksimointia.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Juu no jos vesieriste tulee niin sitten toki höyrynläpäisevyyden hyöty jää olemattomaksi, tavallisessa lattiassa siitä sen sijaan on ihan oikeaa hyötyä.
Pordräniä en ole itse ostanut, Fuktisol-jämiä ihmisten projekteista Tori.fi:stä, ja sitten isompia määriä tarvittaessa on paikallinen palveleva lvi-liike tilannut minulle Isodräniä ihan siedettävään hintaan. Käytännössä samaa tuotetta eri nimillä nuo kaikki kolme, Pordrän taitaa olla se "alkuperäinen".
Pordräniä en ole itse ostanut, Fuktisol-jämiä ihmisten projekteista Tori.fi:stä, ja sitten isompia määriä tarvittaessa on paikallinen palveleva lvi-liike tilannut minulle Isodräniä ihan siedettävään hintaan. Käytännössä samaa tuotetta eri nimillä nuo kaikki kolme, Pordrän taitaa olla se "alkuperäinen".
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Lattiaeristeen sallittu painuma tässä tapauksessa on se minkä pintarakenne määrää tai sen riittävässä korkeusasemassa pysyminen edellyttää. Voihan sitä eristettä laittaa vaikka metrin jos pintarakenne pystyy elämaan sen minkä eristekin. Tietysti vielä erikseen on käyttörajatilamitoitus, siinä tarkastellaan millaisia ilmiöitä rakenteessa tapahtuu murtokuormia pienemmillä kuormilla. Käyttörajatilamitoituksessa ei olla kiinnostuneita rakenteen kestävyydestä, vaan sen toimivuudesta mm. ulkonäön ja käyttömukavuuden kannata. Mutta ei nyt puututa tuohon käyttörajatilamitoitukseen, sitä tarvitaan enempi jossain kun mietitään voiko joku välipohjapalkki notkua ja värähdellä ikävästi jalkojen alla, vaikka se kestäisikin kävelyn murtumatta. Puisen välipohjapalkin poikkileikkauksen koon määrittääkin lähes aina värähtely- ja taipumamitoitus (käyttörajatilamitoitus) rakenteellisen kestävyyden (murtorajatilamitoituksen) sijaan.
Betoninen 10m2 kylppärin lattia kun ei värise eikä huoju niin ei sinun tarvitse oikeastaan välittää kun siitä että laatta pysyy käytännössä reunoistaan riittävän tarkasti korkeusasemassaan jotta vesieriste ei repeydy. Tuosta laatastahan tulee ”uiva” eikä mitään pistekuormia tule joten betonilaatan taipumista ei tarvitse ajatella, eikä sen myötä lattialaattojen saumojen murenemista.
En tiedä Isodrän tyyppisten pitkäaikaisia painuma-arvoja mutta kai ne tuommoisella paksuudella mitä olet suunnitellut ryhdissään pysyy kun kuormaa ei tule juuri mitään. Vesieristehän venyy mukavasti joten ei tuossa ehkä siitä millin luokkaa olevasta putoamisesta sille uhkaa ole.
Ehkä enempi miettisin tuota wespan mainitsemaa vesieristeen höyrynläpäisevyyttä. Vanhaan epämääräiseen kohteeseen kannattaa valita vesieriste mikä läpäisee vesihöyryä mahdollisimman hyvin, sitä kun kuitenkin nousee sieltä maasta aina. Samoin niin pieni laatta kun silmä kestää ja niin iso sauma kun kehtaa laittaa jolloin nousevan kosteuden saa mahdollisimman hyvin haihdutettua lattian läpi sen sijaan että sen ajattaa sivuttain nousemaan väliseiniä pitkin.
KH edustaa kokonaispinta-alasta ehkä 5...10%. Onkohan silläkään lopulta väliä kokonaisuuden kannalta mistä tältä alueelta mahd höyry tulee? Sama tietysti koskee vähän tuota koko Isodrän-asiaa. Periaatteessa vaan uusi pitäisi jossain määrin tehdä nykymääräysten mukaan.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Kyllä ehdottomasti nykymääräysten mukaan, eli laadukas vesieristys. Se ei sulje pois sitä että ostaa mahdollisimman hyvin vesihöyryä päästävän vesieristeen. Käsittääkseni se tänä päivänä on joku Ardexin vesieriste, en muista noita ulkoa mutta on viimeisen päälle laadukastakin. En näe syytä mikseikö koittaisi antaa vesihöyrylle parhaat mahdolliset edellytykset poistua kun sen saa samalla vaivalla. En tarkoittanut että vetää homman överiksi, ei tarvi mitään 2cm x 2cm laattaa sentin saumoilla mutta jos edes 10x20 jollain 4mm saumalla.
Jotain riippuu viereisistä seinistäkin, jos on kiviset niin ei oikeastaan mitään väliä. Jos on puiset alaohjauspuut ja joku kipsilevyseinä niin silloin koittaisin ajattaa sinne mahdollisimman vähän kosteutta. Tuo maasta nouseva kosteuden nouseminen lisääntyykin jos nyt tulee lattialämmitys eikä sitä ole ennen ollut.
Jotain riippuu viereisistä seinistäkin, jos on kiviset niin ei oikeastaan mitään väliä. Jos on puiset alaohjauspuut ja joku kipsilevyseinä niin silloin koittaisin ajattaa sinne mahdollisimman vähän kosteutta. Tuo maasta nouseva kosteuden nouseminen lisääntyykin jos nyt tulee lattialämmitys eikä sitä ole ennen ollut.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ollisiko tarjota perustetta, miksi korkeampi lattian lämpötila nostaisi kosteuden nousua lattiaan ?
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Kun lattian lämpötila nousee niin se pystyy haihduttamaan enempi kosteutta ja vesihöyryhän siirtyy diffuusiolla suuremmasta vesihöyrypitoisuudesta pienempää. Mitä suurempi vesihöyrynpitoisuusero on, sitä voimakkaampi on diffuusiovirtaus.
Tää on suunnilleen ainoa foorumi jossa yleisöllä on ymmärrystä siitä miten höyryt käyttäytyvät eri paineissa ja lämpötiloissa
Fuktisolin hyvä höyrynläpäisyvyys yhdistettynä matalaan kapillaarisuuteen (käytännössä eriste ei kastu) ja hyvään lämmöneristyskykyyn saa aikaiseksi sen että lattiabetonin sisällä vesihöyryn osapainen asettuu maanpinnan (fuktisolin alapuolella) lämpötilaa vastaavaksi höyrynpaineeksi. Kaikki tätä korkeammat höyrynpaineet aiheuttavat (heikohkon) massavirtauksen maata kohden jonne "ylipaineinen" vesihöyry tiivistyy.
Maanvaraisen lattian (tai muuten ilman efektiivistä kapillaarikatkosta olevan) lämmittäminen toki nostaa höyrynpaineen juuri niin korkeaksi ko lattian lämpötilakin on (kun vettä on tarjolla aina senverta paljon että se betoni on käytännössä märkää).
-Topi
Jos tarkoitit tällä sitä että vesieristeen höyryrasite (höyryn paine-ero eristeen yli) kasvaa, ni Fuktisol-lattiassa ei välttis toimi nuin.
Fuktisolin hyvä höyrynläpäisyvyys yhdistettynä matalaan kapillaarisuuteen (käytännössä eriste ei kastu) ja hyvään lämmöneristyskykyyn saa aikaiseksi sen että lattiabetonin sisällä vesihöyryn osapainen asettuu maanpinnan (fuktisolin alapuolella) lämpötilaa vastaavaksi höyrynpaineeksi. Kaikki tätä korkeammat höyrynpaineet aiheuttavat (heikohkon) massavirtauksen maata kohden jonne "ylipaineinen" vesihöyry tiivistyy.
Maanvaraisen lattian (tai muuten ilman efektiivistä kapillaarikatkosta olevan) lämmittäminen toki nostaa höyrynpaineen juuri niin korkeaksi ko lattian lämpötilakin on (kun vettä on tarjolla aina senverta paljon että se betoni on käytännössä märkää).
-Topi
Puolestani väittäisin, että lattilämmityksen seurauksena enemmän lämpöä falskautuu alas kosteisiin materiaalikerroksiin ja veden höyrysnpaineen nousu tuolla ajaa sitten vesihöyryä kaikkiin suuntiin. Lattialämmitys toisaalta toimii niin, että jos vesieriste on alhaalla eikä ylhäällä, kosteus haihtuu paremmin lattian pintakerrosten lävitse sisälle päin ja vesieristeen yläpuoliset kerrokset saattavat vähitellen kuivuakin. Jos taas lattian pinta on samalla vesieriste, kakki kerrokset pysyvät märkinä ikuisesti ja kosteustasapaino asettuu kapilliaarisesti ylimmäs kosteutta vetävien materiaalien lämpötilan mukaiseen höyrynpaineeseen. Suhteellinen kosteus sitten riippuu materiaalista ja lämpöltilasta, mutta on ainakin betonin ilmahuokosissa varsin korkea betonin jossakin määrin kapillaaristen ominaisuuksien takia.
pökö
Kaivo jäässä
Jos nyt laitat sen 200mm eristettä soran päälle etkä suoraan vesilätäkköön niin lattia ei lämpimänäkään höyrystä maasta enää mitään ylös niin paljoa että sillä olisi merkitystä.
Näin uskon myös.
Vuokraamo? OKT vedot uraa helposti päivässä styroksiin jos on suunnitellut hiukan hommaa etukäteen.
Jos oikein luovaksi ja sotkuiseksi haluaa heittäytyä, niin vaikka akkukäsisirkkelillä vetelee urien reunat ja jollain kaivertaa uran auki tai sitten vaikka rälläkkään teräsharjalaikka jolla vetelee urat (joku imuri siihen imemään isoimmat muruset pois ilmasta).
Mutta styroksia nyt kaivertaa vaikka yllämainitulla mattoveitselläkin jos ei halua sotkea.
Mutta styroksia nyt kaivertaa vaikka yllämainitulla mattoveitselläkin jos ei halua sotkea.
Itse urasin putkarin jollain tälläisellä. En voisi kuvitellakaan että tuota uraa tekisi jollain muulla tavalla kuin tuolla. Niin hienosti se sujui. 1m pätkä on eri juttu. Yhden okt takia en ehkä moista ostaisi vaan hakisin sitten vuokralle jostain muualta jos lähimmästä putiikista ei löydy. Vuora vrk:lle on alle 25e.
www.onninen.fi
www.oivarauta.fi
Tuossa koko setti yleisimmille putkille joku rontti 300e.
www.motormarket.fi
esimerkki vuokrakoneesta
www.cramo.fi
Styrox- leikkurit | Työvälineet ja työturvatuotteet
www.onninen.fi
STYROXLEIKKURI 190W / Oivarauta.fi
www.oivarauta.fi
Tuossa koko setti yleisimmille putkille joku rontti 300e.
MotorMarket | Styroxleikkurit - Sähkötyökalut - Työkalut
MotorMarket - työkalujen ja autotarvikkeiden verkkokauppa. Meiltä löydät varmasti sopivat varaosat kaikkiin automerkkeihin.
www.motormarket.fi
esimerkki vuokrakoneesta
Cramo
Näitä löytyy jonkinsorttisia vähän joka halpahallista, motonetissäkin pari
www.motonet.fi
Ei ole halpiksissa hienoja upotusteriä yms, mutta moneen tarpeeseen välttänevät nuokin
Styrox leikkurisarja 106 & 202 mm 150 W | Motonet Oy
Leikkuri leikkaa esim. polypropyleeniä (PP), styroxia (EPS) ja vaahtomuovia ja se on kevyt, kompaktin kokoinen ja helppo kuljettaa mukana. Pakkauksessa on...
www.motonet.fi
Ei ole halpiksissa hienoja upotusteriä yms, mutta moneen tarpeeseen välttänevät nuokin
Mietin kanssa kaikennäköisiä ratkaisuja, yhtään kolviin tehtyä ei sattunut silmiin.
Kuviosahat, käsisirkkelit yms kyllä tuli mieleen jo ekana.
Ei tule itselle ja määrästä en tiedä, mutta ei vissiin paljoa? mutta kuitenkin vissiin sen verran että urakone olis hyvä. En osaa sanoa.
Vuokraamoja ei ole kuin yksi kylällä niin ei oikeen oo vaihtoehto. Mutta ei auta kuin etsiä ja kysellä, tai sitten käsisirkkelillä ja nyppien.
Sellainen pitkäteräinen mattoveistä muutoin muistuttava styrox-veitsi on toiminut itselläni hyvin sekä styroxin että uretaanivaahtoleyjen leikkaamisessa. Kovin tiukkojen mutkien tekeminen vain ei tuolla onnistu. Leikkaaminen tapahtuu eräänlaisella sahausliikkeellä tai viiltäen alaspäin kerroksittain. Olen hankkinut noita veitisä Bauhausista. Terän pituus on jotakin 15cm luokkaa mattoveitsen muutaman sentin pituuden sijasta. Terä kannattaa ajoittain teroittaa koneellisella tms. keittiöveitsenterottimella.
Kyllähän sitä leikkaa millä vaan, mutta urien tekemisestä oli kyse. On se vähän hankalaa/sotkuista on millään muulla kuin sillä kuumaterällä. Varsikin EPS muistaakseni menee sellaiseksi sähköiseksi palloksi ja niitä on ärsyttävä siivota. Nuo oikeat leikkurit näyttävät olevan n. 300 W tehoiltaan ja tyypilliset kolvit <100W. Ei ehkä riitä sekään...
Viimeksi muokattu:
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Voipi olla fuktisolin kanssa noinkin, tuo edellyttänee että se maanpinta pysyy oikeasti selvästi kylmempänä kun lattialämmityslattia. Pysyykö se sitten käytännössä kovasti kylmempänä varsinkaan semmoisissa tapauksissa missä kylppärien seinät seisoo omalla betonianturalla siellä märässä kissanhiekassa, näinhän usein on. Pienien huoneiden ollessa kyseessä seinien antureiden lämmön alaspäinsiirtämisen osuus taitaapi olla niin suuri että lattian lämmöneristeiden merkitys lämpötilaeroon laatasta kissanhiekkaan kutistuneen merkittävästi.
Niinpä allekirjoitan tuon jäsen koten kommentin,
”Puolestani väittäisin, että lattilämmityksen seurauksena enemmän lämpöä falskautuu alas kosteisiin materiaalikerroksiin ja veden höyrysnpaineen nousu tuolla ajaa sitten vesihöyryä kaikkiin suuntiin.”
>>eli antureihin>lattiaan>seiniin joista kaikista kosteuden on hyvä päästä ”esteettä” haihtumaan huoneilmaan, jotta tuo oravanpyörä rajattomasti ja turvallisesti pyöriä ikuisesti varsinkin lattialämmityksellä boostattuna. Ja tämä siis fuktisolin kanssakin….???
Mainitaan vielä että puhutaan yleisellä tasolla eikä jäsen kargan kohteesta joka tuli jo taputelluksi.
Mainitaan vielä sekin että tuo isodrän/fuktisol on kaikin tavoin vieras materiaali, en ole sitä ikinä nähnyt oikeilla rakennus/saneeraustyömailla vaikka niissä pyörin 20% ajastani. Pikaisesti sitä googletin niin painuma maksimikuormalla on aika iso, ja maksimikuorma on aika pieni. Olisiko tuo enempi seinäkamaa??
Juu, tylsää….
Toimisikohan jos taloon tulevan vesijohtoputken vetäisi koko lattia-alueen alle siksakkina pitämään sitä kissanhiekkaa kylmänä?
-Topi
Toimii se teoriassa ja periaatteessa, jos vedenkulutus on sangen runsasta. Mutta pitäisi olla ennemmin vaikka maalämpö talon alla koko alalla.
En nyt suoraan ole vakuuttunut, että lattialämmitys vuotaa seinien kautta sen enempää kuin muukaan lämmitys. Laatan koko alalta lattialämmitys vuotaa varmasti enemmän lämpöä maahan, jos eristeitä ei ole tarpeeksi.
Tälle diffuusio-ongelmalle ei minusta Fuktisolit ym. tee mitään. Ne ratkaisee aivan eri ongelmaa, eli nestemäisen veden valuttamista pois. Ja ne on nimenomaan diffuusioavoimia kuten styrox, jotta sitten tapahtuu se kuivuminen ulospäin eli diffuusio.
Ja tilannehan on myös se että jos koko kellarissa on lattialämmitys ja se on aina päällä, ongelmaa ei oikein pitäisi olla, koska vaikka maa lämpenee, on lattia aina lämpimämpi ja silloin diffuusio kuivattaa lattiaa.
Ongelma tulee esim. kahdessa tapauksessa:
1. Lattialämmitystä käytetään kitsaasti ja sammutetaan välillä kokonaan, ja eristys on kehno ja vesi lähellä -> tullaan tilanteeseen että maa on lähes samanlämpöinen kuin lattia, jolloin kosteus alkaa puskea höyrynpaineen vuoksi lattiaan eikä ainakaan kuivu sieltä lattiasta poispäin. Samalla, kun on kesä, voi kellarin sisäilmakin mennä lähes 100% kosteuteen, eli kosteutta puskee molemmista suunnista eikä se pääse mihinkään pois
2. Lattialämmitetyn alan vieressä on ei-lattialämmitetty tila, jossa on vielä pahimmillaan muovimatto yms. jolloin vaikka se lattialämmitetty lattia pysyy lämpimänä ja kuivuu alaspäin, kunhan sen alla on edes jotain eristeitä jolloin maa pysyy kuitenkin selvästi viileämpänä, niin siellä ei-lattialämmitetyssä tilassa voi kosteutta puskea lattialämmitystilan viereisillä seinustoilla ja nurkissa melkoisella voimalla, teoriassa jos se tila on vielä jotain kylmävarastoa, voisi maa olla liki lämpimämpi kuin se lattia ja silloinhan kosteutta puskee oikein voimalla ja tiivistyy vaikka pisaroiksi asti.
Asiaa voi ajatella niin että laitat kattilaan vettä, päälle styroxin ja siihen betonin ja vesieristeen. Jos vesi on kylmää, betoni kuivuu sen styroxin läpi sinne kattilaan ja kattilan vesimäärä lisääntyy. Jos kattila on liedellä, niin sieltä puskee höyryä ja sitä ei Fuktisolit tai muutkaan pysty estämään, ne auttaisi sitten siinä tapauksessa että se Fuktisol lilluu siellä vedessä, se ei silloin kapillaarisesti ime sitä vettä. Ja silloinkin, jos vesi on kylmää, niin betonilaatta kuivuu sinne veteen päin -> olennaista on eristeen riittävä paksuus, että se vesi pysyy kylmänä.
Ilmeistä on että jos veden tasoa lasketaan 1) salaojittamalla 2) vaihtamalla maata mm. siihen Fuktisoliin tai muuhun kapillaarikatkoon jotta nestemäinen vesi ei nouse varsinaista pohjavettä ylemmäs kapillaarisesti, ongelma kuitenkin vähenee, koska nestemäisen veden taso laskee ja silloin se nestemäinen vesi on aina myös viileämpää kun ollaan talosta kauempana.
Jos taas ollaan pohjaveden tasolla, siinä ei auta mikään ihmemateriaali jos vettä ei saada vaikka pumppaamalla alemmas. Vain lämpötilaero saa rakenteet kuivumaan ulospäin, ja sisäänpäin kuivuminen on vaihtoehto vain jos lattiana on paljas betoni.
En nyt suoraan ole vakuuttunut, että lattialämmitys vuotaa seinien kautta sen enempää kuin muukaan lämmitys. Laatan koko alalta lattialämmitys vuotaa varmasti enemmän lämpöä maahan, jos eristeitä ei ole tarpeeksi.
Tälle diffuusio-ongelmalle ei minusta Fuktisolit ym. tee mitään. Ne ratkaisee aivan eri ongelmaa, eli nestemäisen veden valuttamista pois. Ja ne on nimenomaan diffuusioavoimia kuten styrox, jotta sitten tapahtuu se kuivuminen ulospäin eli diffuusio.
Ja tilannehan on myös se että jos koko kellarissa on lattialämmitys ja se on aina päällä, ongelmaa ei oikein pitäisi olla, koska vaikka maa lämpenee, on lattia aina lämpimämpi ja silloin diffuusio kuivattaa lattiaa.
Ongelma tulee esim. kahdessa tapauksessa:
1. Lattialämmitystä käytetään kitsaasti ja sammutetaan välillä kokonaan, ja eristys on kehno ja vesi lähellä -> tullaan tilanteeseen että maa on lähes samanlämpöinen kuin lattia, jolloin kosteus alkaa puskea höyrynpaineen vuoksi lattiaan eikä ainakaan kuivu sieltä lattiasta poispäin. Samalla, kun on kesä, voi kellarin sisäilmakin mennä lähes 100% kosteuteen, eli kosteutta puskee molemmista suunnista eikä se pääse mihinkään pois
2. Lattialämmitetyn alan vieressä on ei-lattialämmitetty tila, jossa on vielä pahimmillaan muovimatto yms. jolloin vaikka se lattialämmitetty lattia pysyy lämpimänä ja kuivuu alaspäin, kunhan sen alla on edes jotain eristeitä jolloin maa pysyy kuitenkin selvästi viileämpänä, niin siellä ei-lattialämmitetyssä tilassa voi kosteutta puskea lattialämmitystilan viereisillä seinustoilla ja nurkissa melkoisella voimalla, teoriassa jos se tila on vielä jotain kylmävarastoa, voisi maa olla liki lämpimämpi kuin se lattia ja silloinhan kosteutta puskee oikein voimalla ja tiivistyy vaikka pisaroiksi asti.
Asiaa voi ajatella niin että laitat kattilaan vettä, päälle styroxin ja siihen betonin ja vesieristeen. Jos vesi on kylmää, betoni kuivuu sen styroxin läpi sinne kattilaan ja kattilan vesimäärä lisääntyy. Jos kattila on liedellä, niin sieltä puskee höyryä ja sitä ei Fuktisolit tai muutkaan pysty estämään, ne auttaisi sitten siinä tapauksessa että se Fuktisol lilluu siellä vedessä, se ei silloin kapillaarisesti ime sitä vettä. Ja silloinkin, jos vesi on kylmää, niin betonilaatta kuivuu sinne veteen päin -> olennaista on eristeen riittävä paksuus, että se vesi pysyy kylmänä.
Ilmeistä on että jos veden tasoa lasketaan 1) salaojittamalla 2) vaihtamalla maata mm. siihen Fuktisoliin tai muuhun kapillaarikatkoon jotta nestemäinen vesi ei nouse varsinaista pohjavettä ylemmäs kapillaarisesti, ongelma kuitenkin vähenee, koska nestemäisen veden taso laskee ja silloin se nestemäinen vesi on aina myös viileämpää kun ollaan talosta kauempana.
Jos taas ollaan pohjaveden tasolla, siinä ei auta mikään ihmemateriaali jos vettä ei saada vaikka pumppaamalla alemmas. Vain lämpötilaero saa rakenteet kuivumaan ulospäin, ja sisäänpäin kuivuminen on vaihtoehto vain jos lattiana on paljas betoni.
Fluktisolin asennusohjeesta löytyi maininta että pehmeinkin riittäisi tähän kylppärihommaan. Löysin tämän äskettäin vasta.
metsänhoitaja
Aktiivinen jäsen
Joo, varmaan. Tuo painuisi 100mm betonin alla jotain luokkaa millin 50-vuodessa. Sulla ei ole hätää mutta onhan fuktisolien painuma paljon isompi kun finnfoamin sitten kun aletaan kuormaa päälle latomaan.
Ensimmäisen järkytyksen sain spostiin tuosta "isodränin" hinnasta. Onhan se lähes 10-kertainen finnfoamin nähden, mikä sekin on arvimokkaampaa kuin eps. Pitää kysellä vielä muualta. Byggmaxin hinta olisi ok, mutta sieltäkin tunkee jotain 100 € toimituskuluja väkisin, mikä pienessä erässä on iso osa. Vähän offtopic, sori.