Ja se että käyttövesi ei enää lämpene johtuu siitä, että kompura ei jaksa lämmittää sitä. Sen teho voi mennä esimerkiksi lattian ja tuloilman lämmitykseen. Sillon pitää nostaa joko sisälämpötilaa jollain muulla kuin F470:lla tai nostaa lisäyksen pysäytystä ja laite tekee puuttuvan sitten suorasähköllä. F470 ei kykene yksin pelkällä kompuralla lämmittämään kovinkaan viileässä. Se tarvitsee lähes poikkeuksetta jonkun muun lämmönlähteen kaveriksi. Joko takan, ilp:n tai oman sisäisen sähkövastuksen.
Kun F470ssä ei ole vaihtoventiiliä ja varaajarakenne on "manttelivaraaja" niin tosiaan käyttövesi jäähtyy jos lämmityksen kulutus ylittää kompuratuoton ja vastukset on estetty.
Erillinen käyttöveden varaaja F470 perässä auttaisi tähän asiaan. Voisi rennommin estellä vastuksia ja antaa sitten vastuut lämmityksestä takalle/ILPlle kun F470 teho ei riitä.
Erillinen käyttöveden varaaja F470 perässä auttaisi tähän asiaan. Voisi rennommin estellä vastuksia ja antaa sitten vastuut lämmityksestä takalle/ILPlle kun F470 teho ei riitä.
Kannattaa säätää esisäätöä venttiilistä pienemmälle jos haluaa sen asettuvan. Itellä on kans patteri venttiili kytketty omaan koneeseen. Tosin rinnan sen säätöruuvin kanssa.
Kiitokset vastauksista. Ok, todennäköisesti osa lisääntyneestä sähkönkulutuksesta selittyy tuolla, että kompressori käy tiheämpään tahtiin nyt (kesällähän se lepää pitkiä aikoja) ja varmaan myös tuolla tuloilman korkealla lämpötilalla. Meillä ei tällä hetkellä termareissa valo pala, ne on säädetty n. 21 asteeseen. Sisällä on lämpöä silti 23 astetta, mikä selittynee tuolla samansuuruisella tuloilman lämpötilalla. Eli jos saisin sitä nyt vähän pienemmäksi, niin oletettavasti voisi vähän paremmin riittää Nibellä kompuran lämpöä myös käyttöveden lämmitykseen, kun ei tuhlaa sitä sisäilman lämpöön.
Pari kysymystä vielä liittyen tuohon lisäyksen käyttöön. Käyttötila-valikossa voi laittaa vaihtoehdon "käsinohjaus" ja rastia siitä "lisäys" ja "lämmitys", joko molemmat tai toisen vain tai jättää molemmat pois. Jos on valittuna "lisäys" pelkästään, niin mihin se sitä lisäystä käyttää, talon ja käyttöveden lämmitykseenkö? Ja onko tällöin kompressori estettynä? Ja jos taas on valittuna pelkkä "lämmitys", niin silloinko se lämmittää pelkällä kompressorilla taloa ja käyttövettä, mutta lisäyksen käyttö ei ole sallittu? Ja jos taas molemmat on valinnat on rastittu, niin mikä ero koko asetuksella on verrattuna "automaatti"-asetukseen, jolla meidän pumppu koko ajan on ollut?
Pari kysymystä vielä liittyen tuohon lisäyksen käyttöön. Käyttötila-valikossa voi laittaa vaihtoehdon "käsinohjaus" ja rastia siitä "lisäys" ja "lämmitys", joko molemmat tai toisen vain tai jättää molemmat pois. Jos on valittuna "lisäys" pelkästään, niin mihin se sitä lisäystä käyttää, talon ja käyttöveden lämmitykseenkö? Ja onko tällöin kompressori estettynä? Ja jos taas on valittuna pelkkä "lämmitys", niin silloinko se lämmittää pelkällä kompressorilla taloa ja käyttövettä, mutta lisäyksen käyttö ei ole sallittu? Ja jos taas molemmat on valinnat on rastittu, niin mikä ero koko asetuksella on verrattuna "automaatti"-asetukseen, jolla meidän pumppu koko ajan on ollut?
Ilman termostaattia on täysin mahdotonta saada tuloilman lämpötilaa tasaiseksi. Itsellä se oli vielä viime viikkoon mennessä kokonaan kiinni mutta nopeasti laskevat yölämpötilat 3-5 pakottivat avaamaan sen. Päivisin ilmaa ei tarvisi lämmittää lainkaan. Meillä on vielä tuo tuloilmakanava lähes suoraan auringossa aamusta keskipäivään niin sekoittaa vähän pakkaa. Tosin mielellään tuon auringon lämmittämän ilman otan vastaan näin lämmityskaudella
Nyt tuloilma näyttää olevan 18 (ulkona 12), viimeyönä tuloilma kävi 6-7 asteessa. (Ulkona 3) sisälämpö tasaisen 19-21.
Edit. Ilppi käytössä. 19,5 pyynnillä.
specialist
Aktiivinen jäsen
Käsiohjauksessa lisäys-valinta sallii tai estää vastukset kokonaan riippumatta muista valinnoista. Ei vaikuta siis kompressorin käyttöön mitenkään. Käsiohjauksessa kompressori on aina sallittu. Lämmitys-valinta taas kytkee lämmityksen päälle/pois, jos se on pois niin ei lämmitetä kuin käyttövettä.
Automaattiasetuksella nämä kytketään päälle/pois valikossa 4.9.2 asetettujen ulkolämpötilojen mukaan jota ennemmin kannnattaakin käyttää noiden säätämiseen.
Ja mihin ”lämmitys” siis vaikuttaa? Lattialämmitykseen?
specialist
Aktiivinen jäsen
Se ja tuloilman lämmitys.
Eli tätä toimintoa ei pysty käyttämään pakkasilla?
Vastaan nyt amatoorikäsitykselläni tähän, mutta noin itsekin ymmärtäisin, että ei ainakaan pakkasilla (eikä edes välttämättä esim. +10 tai +15 asteen säässä) kannata laittaa käsinohjausta päälle niin, että "lämmitys"-asetusta ei ole aktivoitu. Käytännössähän se johtaa aivan liian viileään tuloilmaan, jos käsinohjaus ilman lämmitystä tosiaan blokkaa tuloilman lämmityksen pois kokonaan, ja sitten alkaa Nibe antaa hälytyksiä matalasta tuloilman lämpötlasta.
Tässä on nyt specialistin kommenttien perusteella käsitykseni käsinohjauksen eri komboista:
- "lisäys" ei aktivoitu, "lämmitys" aktivoitu = Nibe lämmittää pelkällä kompressorilla lattioita, käyttövettä ja tuloilmaa
- "lisäys" aktivoitu, "lämmitys" ei aktivoitu = Nibe lämmittää kompressorilla ja sähkövastuksilla pelkkää käyttövettä, mutta lattiat ja tuloilma jäävät lämmittämättä
- "lisäys" ja "lämmitys" ei aktivoitu = Nibe lämmittää pelkällä kompressorilla käyttövettä, mutta lattiat ja tuloilma jäävät lämmittämättä
- "lisäys" ja "lämmitys" aktivoitu = Nibe lämmittää kompressorilla ja sähkövastuksilla lattioita, käyttövettä ja tuloilmaa eli toimii tavallaan kuten laitteen periaatteessa pitääkin toimia: kaikki lämpiää tarpeen mukaan eikä mikään jää kylmäksi. Mutta tätäkään ei ole syytä käyttää kai juuri missään tilanteessa, kun se "automaatti"-asetus toimii vastaavalla logiikalla, huomioiden myös Nibelle asetut sähkövastusten käytön lämpötilarajat.
Noniin, nyt taas pitkästä aikaa täällä:
LP häly tuli takaisin, viimeksi ollut 31.11.2021 joten vuosi mentiin hienosti.
Noh, ainut mikä oli niin ilmaus + veden lisäys, paine oli pudonnut taas 0,7-0,8 bar, nostin sinne 1,1.
Kävin keväällä kopioimassa paritalon toiselta asukilta Niben prosentit, edellinen asukas oli perkele nollannut koko koneen kun muutti tästä pois, siksi nuo tuloilma/poistoilma % oli ihan mitä sattuu.
Nyt kone pelannut paljon paremmin ja sähkölasku on pudonnut jonkin verran, yllättäen...
Kesällä sisällä max +27 yöviilennyksellä ja takaovea yöllä avaamalla ja poistoilman lämpötila häly on jäänyt kokonaan pois kiitos foorumin ohjeiden!
Enää en ole tuohon RN1 ruuviin koskenut edes kesällä, eipähän ainakaan unohdu aukaista.
Kone nyt mallia 2013 ja todella toivon ettei lasahda vielä lähitulevaisuudessa, työkavereilla on mennyt kuukausia saada esim maalämpömasiinat tilalle
Viimeksi muokattu:
Itselläni on Applen Airport Express ajanut tuota virkaa jo useamman vuoden ja on toiminut todella varmasti.
Osaisko joku jeesata mua ymmärtämään jakotukin salat? Niben kanssa on tullut paljon värkättyä, mutta tähän en ole vielä oikein uskaltanut koskea. Ohessa on kuva jakotukistani. Putkissa olevat kirjaimet näkyvät huonosti tuossa, mutta ne ovat järjestyksessä vasemmalta oikealle seuraavasti: 1. OH / 2. OH / 3. K / 4. MH / 5. KHH / 6. SAUNA / 7. MH / 8. ET / 9. MH
Ja sitten kysymyslistaan
1. Talossa on vain 6 huonetermostaattia (kolmessa makuuhuoneessa, olohuoneessa, eteisessä ja kodinhoitohuoneessa). Koska talossa on avokeittiö, niin mahtaako olohuoneen ainoa termostaatti säätää putkia 1-3? Keittiössä on laatta ja olohuoneessa laminaatti, niin en ole oikein huomannut, vaikuttaako termarin päällä/poissaolo eri tavalla olohuoneen ja keittiön lattialämpöihin.
2. Onkohan täällä kokonaan ne virtaussäädöt tekemättä, kun kaikki punaiset korkit on väännetty maksimiin eli 5-asentoon? Tuo korkin alla oleva harmaa osa on hieman eri asennossa eri putkissa, mutta kaikissa kuitenkin korkki väännetty tappiin asti. Sinänsä mitään ongelmia ei ole ollut, vaan talo lämpiää kivasti ja tasaisesti joka tilassa. Ihmetyttää vaan, onko tuo tosiaan "oikein" säädetty.
3. Haluaisin ratkaista ikuisuusongelman eli viileän kylppärin lattian, tai ainakin sen, että kylppärin/saunan lämpötila on käytännössä sama 22 astetta kuin muualla talossa. Kylppäri ja sauna ovat samaa tilaa, välissä vain lasiseinä ja lasiovi. Jos jätän tuon 6. korkin eli saunan, jonka oletan pitävän sisällään myös kylpyhuoneen, noin kuin se on ja väännän kaikkia muita korkkeja esim. vitosasennosta neloseen, niin kiertääkö kylppärissä/saunassa jatkossa nopeampaa vesi kuin muissa huoneissa ja se lämmittäisi tilaa suhteessa enemmän? Haluaisin nostaa kylppärin lämpötilan ainakin 23-24 asteeseen ja pitää muut tilat n. 21-22 asteessa. Meillä on minimimenoveden lämpötila 25 astetta, enkä haluaisi nostaa sitä kovin paljoa ylemmäs, ettei koko lämpökäyrä mene pilalle pakkasten tullen, vaikka ilmeisesti silläkin voisi kylppärin lämpötilaa nostaa, jos samalla kuristaa termareilla muiden huoneiden lämpöä pois. Mutta oma järkeni sanoo, että tuo jakotukkikikka voisi olla parempi tapa ratkaista ongelma.
4. Jos haluaisin myös esim. keittiön laattalattian vapaaseen kiertoon, niin voinko vain repiä irti tuon 3. putken sinisen korkin? Ja sen jälkeen keittiön lattiakin pysyi samalla tapaa jonkunlaisessa lämmössä kuin kylppärinkin lattia, vaikka olohuoneen termari olisi kiinni?
5. Jos talossa olisi ilp (mahdollisesti tulossa) ja huonetermarit olisi väännetty kaikki kiinni tai hyvin pienelle, niin onko olemassa jokin riski, että vesiputket lattiassa jäätyy talven aikana, jos ilp ja Nibe pelkällä kompressorilla kykenisivät lämmittämään taloa ja käyttövettä? En tiedä miten todennäköistä tuo on, mutta jos tulee leuto talvi pikkupakkasilla, niin pienelle säädetyt huonetermarithan ei aktivoidu välttämättä missään vaiheessa, jos ilp yksistään pitää lämpötilan esim. 21 tai 22 asteessa. Ja tällöin vesi ei kierrä talossa lainkaan pl. kylppäri/sauna, jos olen oikein ymmärtänyt.
Menipä taas postaus pitkäksi. Mutta ei ole maallikolle niin helppoja nämä jutut...
Ja sitten kysymyslistaan
1. Talossa on vain 6 huonetermostaattia (kolmessa makuuhuoneessa, olohuoneessa, eteisessä ja kodinhoitohuoneessa). Koska talossa on avokeittiö, niin mahtaako olohuoneen ainoa termostaatti säätää putkia 1-3? Keittiössä on laatta ja olohuoneessa laminaatti, niin en ole oikein huomannut, vaikuttaako termarin päällä/poissaolo eri tavalla olohuoneen ja keittiön lattialämpöihin.
2. Onkohan täällä kokonaan ne virtaussäädöt tekemättä, kun kaikki punaiset korkit on väännetty maksimiin eli 5-asentoon? Tuo korkin alla oleva harmaa osa on hieman eri asennossa eri putkissa, mutta kaikissa kuitenkin korkki väännetty tappiin asti. Sinänsä mitään ongelmia ei ole ollut, vaan talo lämpiää kivasti ja tasaisesti joka tilassa. Ihmetyttää vaan, onko tuo tosiaan "oikein" säädetty.
3. Haluaisin ratkaista ikuisuusongelman eli viileän kylppärin lattian, tai ainakin sen, että kylppärin/saunan lämpötila on käytännössä sama 22 astetta kuin muualla talossa. Kylppäri ja sauna ovat samaa tilaa, välissä vain lasiseinä ja lasiovi. Jos jätän tuon 6. korkin eli saunan, jonka oletan pitävän sisällään myös kylpyhuoneen, noin kuin se on ja väännän kaikkia muita korkkeja esim. vitosasennosta neloseen, niin kiertääkö kylppärissä/saunassa jatkossa nopeampaa vesi kuin muissa huoneissa ja se lämmittäisi tilaa suhteessa enemmän? Haluaisin nostaa kylppärin lämpötilan ainakin 23-24 asteeseen ja pitää muut tilat n. 21-22 asteessa. Meillä on minimimenoveden lämpötila 25 astetta, enkä haluaisi nostaa sitä kovin paljoa ylemmäs, ettei koko lämpökäyrä mene pilalle pakkasten tullen, vaikka ilmeisesti silläkin voisi kylppärin lämpötilaa nostaa, jos samalla kuristaa termareilla muiden huoneiden lämpöä pois. Mutta oma järkeni sanoo, että tuo jakotukkikikka voisi olla parempi tapa ratkaista ongelma.
4. Jos haluaisin myös esim. keittiön laattalattian vapaaseen kiertoon, niin voinko vain repiä irti tuon 3. putken sinisen korkin? Ja sen jälkeen keittiön lattiakin pysyi samalla tapaa jonkunlaisessa lämmössä kuin kylppärinkin lattia, vaikka olohuoneen termari olisi kiinni?
5. Jos talossa olisi ilp (mahdollisesti tulossa) ja huonetermarit olisi väännetty kaikki kiinni tai hyvin pienelle, niin onko olemassa jokin riski, että vesiputket lattiassa jäätyy talven aikana, jos ilp ja Nibe pelkällä kompressorilla kykenisivät lämmittämään taloa ja käyttövettä? En tiedä miten todennäköistä tuo on, mutta jos tulee leuto talvi pikkupakkasilla, niin pienelle säädetyt huonetermarithan ei aktivoidu välttämättä missään vaiheessa, jos ilp yksistään pitää lämpötilan esim. 21 tai 22 asteessa. Ja tällöin vesi ei kierrä talossa lainkaan pl. kylppäri/sauna, jos olen oikein ymmärtänyt.
Menipä taas postaus pitkäksi.
Mutta ei ole maallikolle niin helppoja nämä jutut...specialist
Aktiivinen jäsen
Osaisko joku jeesata mua ymmärtämään jakotukin salat? Niben kanssa on tullut paljon värkättyä, mutta tähän en ole vielä oikein uskaltanut koskea. Ohessa on kuva jakotukistani. Putkissa olevat kirjaimet näkyvät huonosti tuossa, mutta ne ovat järjestyksessä vasemmalta oikealle seuraavasti: 1. OH / 2. OH / 3. K / 4. MH / 5. KHH / 6. SAUNA / 7. MH / 8. ET / 9. MH
Ja sitten kysymyslistaan
1. Talossa on vain 6 huonetermostaattia (kolmessa makuuhuoneessa, olohuoneessa, eteisessä ja kodinhoitohuoneessa). Koska talossa on avokeittiö, niin mahtaako olohuoneen ainoa termostaatti säätää putkia 1-3? Keittiössä on laatta ja olohuoneessa laminaatti, niin en ole oikein huomannut, vaikuttaako termarin päällä/poissaolo eri tavalla olohuoneen ja keittiön lattialämpöihin.
2. Onkohan täällä kokonaan ne virtaussäädöt tekemättä, kun kaikki punaiset korkit on väännetty maksimiin eli 5-asentoon? Tuo korkin alla oleva harmaa osa on hieman eri asennossa eri putkissa, mutta kaikissa kuitenkin korkki väännetty tappiin asti. Sinänsä mitään ongelmia ei ole ollut, vaan talo lämpiää kivasti ja tasaisesti joka tilassa. Ihmetyttää vaan, onko tuo tosiaan "oikein" säädetty.
3. Haluaisin ratkaista ikuisuusongelman eli viileän kylppärin lattian, tai ainakin sen, että kylppärin/saunan lämpötila on käytännössä sama 22 astetta kuin muualla talossa. Kylppäri ja sauna ovat samaa tilaa, välissä vain lasiseinä ja lasiovi. Jos jätän tuon 6. korkin eli saunan, jonka oletan pitävän sisällään myös kylpyhuoneen, noin kuin se on ja väännän kaikkia muita korkkeja esim. vitosasennosta neloseen, niin kiertääkö kylppärissä/saunassa jatkossa nopeampaa vesi kuin muissa huoneissa ja se lämmittäisi tilaa suhteessa enemmän? Haluaisin nostaa kylppärin lämpötilan ainakin 23-24 asteeseen ja pitää muut tilat n. 21-22 asteessa. Meillä on minimimenoveden lämpötila 25 astetta, enkä haluaisi nostaa sitä kovin paljoa ylemmäs, ettei koko lämpökäyrä mene pilalle pakkasten tullen, vaikka ilmeisesti silläkin voisi kylppärin lämpötilaa nostaa, jos samalla kuristaa termareilla muiden huoneiden lämpöä pois. Mutta oma järkeni sanoo, että tuo jakotukkikikka voisi olla parempi tapa ratkaista ongelma.
4. Jos haluaisin myös esim. keittiön laattalattian vapaaseen kiertoon, niin voinko vain repiä irti tuon 3. putken sinisen korkin? Ja sen jälkeen keittiön lattiakin pysyi samalla tapaa jonkunlaisessa lämmössä kuin kylppärinkin lattia, vaikka olohuoneen termari olisi kiinni?
5. Jos talossa olisi ilp (mahdollisesti tulossa) ja huonetermarit olisi väännetty kaikki kiinni tai hyvin pienelle, niin onko olemassa jokin riski, että vesiputket lattiassa jäätyy talven aikana, jos ilp ja Nibe pelkällä kompressorilla kykenisivät lämmittämään taloa ja käyttövettä? En tiedä miten todennäköistä tuo on, mutta jos tulee leuto talvi pikkupakkasilla, niin pienelle säädetyt huonetermarithan ei aktivoidu välttämättä missään vaiheessa, jos ilp yksistään pitää lämpötilan esim. 21 tai 22 asteessa. Ja tällöin vesi ei kierrä talossa lainkaan pl. kylppäri/sauna, jos olen oikein ymmärtänyt.
Menipä taas postaus pitkäksi.
katso liitettä 80204
Todennäköisesti se sama olohuoneen termari säätää piirejä 1-3, jos haluat se keittiön vapaakiertoon ruuvaa siitä tuo sininen toimilaite irti.
Löytyykö sulta lattialämmityssuunnitelmaa missä esisäätöarvot? Jos ei ole niin Uponorilta saattaa löytyä kysymällä. Vaikea sanoa noista onko säädöt tehty vai ei. Vaikuttaisi ainakin kuvassa punaisen säätöpyörän uloke olevan väärällä puolella asetusrenkaan pysäyttimeen nähden. Jos on säädetty niin ei ole säätäjä ihan tiennyt mitä tekee. Nuo säädöt menee helposti sekaisin jos tuo punainen korkki on irrotettu, asetusrengasta säädetty välissä ja laitettu korkki eripäin takaisin. Ne on kyllä helppo säätää itsekin suunnitelman mukaisiin arvoihin. Jos haluat niin voit ottaa nykyiset säädöt talteen laskemalla kuinka paljon kunkin piirin säätöä pitää vääntää kiinni asti. Joudut nostamaan tota harmaata asetusrengasta ylös kun toi punasen pyörän uloke on tosiaan väärällä puolella, nythän noita ei voi kiinnipäin vääntää ollenkaan. Sitten voit aloittaa liitteen ohjeen mukaisesti, ensin alemman laatikossa olevan ohjeen mukaan säätöarvojen ”nollaus”, sen jälkeen säädön teko ylempänä olevan ohjeen mukaan. Säätöarvon numero tulee siis sen jakotukin mustan merkkiviivan kohdalle ja sen jälkeen avataan pysäyttimeen asti.
EDIT: Ohjeessa on ylempänä muuten virhe, säätöä tehdessä asetusrengasta pyöritetään toki myötäpäivään ja sit venttiili avataan vastapäivään.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Löysin ne esisäätöarvot Uponorin papereista. Ilmeisesti tuota jakotukkia on säädetty aikanaan, mutta jotain taitaa kuitenkin olla pielessä. Alla on lista paperien esisäätöarvoista ja perässä suluissa se arvo, joka jakotukissa on harmaassa kiekossa sen loven kohdalla:
Piiri 1 OH = 2,1 (2,2)
Piiri 2 OH = 2,5 (2,5)
Piiri 3 K = 3,2 (2)
Piiri 4 MH = 5 (5)
Piiri 5 KHH = 3 (3)
Piiri 6 SA = 2,3 (1)
Piiri 7 MH = 1,9 (2,1)
Piiri 8 ET = 1,5 (1,5)
Piiri 9 MH = 2,4 (2,5)
Erityisesti tuo vapaan kierron piiri 6 näyttää olevan aivan päin persettä? Ei ihme, että kylppärissä on laatta viileä. Tuli jo stressi nyt tästäkin, että onko tuolla edes lattia kuivanut kunnolla kaikki nämä vuodet, jos lattia on lämmennyt aivan liian laiskalla teholla. On nyt sentään tullut kuivattua aina se lattia hyvin ja tehostettua ilmanvaihtoa suihkun/saunan jälkeen pariksi tunniksi. Toisaalta järkeeni ei käy sekään, että miksi tuolla tilassa on pysynyt kuitenkin sama lämpötila kuin muualla talossa, jos vesi kiertää aliteholla? Kylppärin ovikin on aina kiinni.
Sekin selvisi piirustuksista, että OH:n termari tosiaan ohjaa piirejä 1-3.
Ennen kuin alan mitään korjailemaan, niin haluaisin ymmärtää tämän asian. Kyllä mä nytkin voin vääntää kiinnipäin noita punaisia korkkeja; tartun vain kiinni ja väännän vastapäivään. Kyllä ne menevät ongelmitta pienemmälle, vaikkei koskisi harmaaseen renkaaseen.
Ohessa on kuva piiristä 1 - siinä arvo on suunnilleen kohdillaan, mutta punainen korkki on tosiaan väännetty ääriasentoon pysäyttimeen asti, kuten muutkin korkit. Tämä on nyt yksi asia, mitä en tajua ollenkaan: ilmeisesti sen harmaan kiekon numeroarvon pitää olla oikeassa kohdassa suhteessa tuohon kiekon alla olevaan väkäseen, mutta punaiset korkitko kuitenkin pitää vääntää ääriasentoon? Vai pitäisikö punaisen korkinkin ulokkeen osoittaa sitä oikeaa arvoa harmaasta kiekosta?
Piiri 1 OH = 2,1 (2,2)
Piiri 2 OH = 2,5 (2,5)
Piiri 3 K = 3,2 (2)
Piiri 4 MH = 5 (5)
Piiri 5 KHH = 3 (3)
Piiri 6 SA = 2,3 (1)
Piiri 7 MH = 1,9 (2,1)
Piiri 8 ET = 1,5 (1,5)
Piiri 9 MH = 2,4 (2,5)
Erityisesti tuo vapaan kierron piiri 6 näyttää olevan aivan päin persettä? Ei ihme, että kylppärissä on laatta viileä. Tuli jo stressi nyt tästäkin, että onko tuolla edes lattia kuivanut kunnolla kaikki nämä vuodet, jos lattia on lämmennyt aivan liian laiskalla teholla. On nyt sentään tullut kuivattua aina se lattia hyvin ja tehostettua ilmanvaihtoa suihkun/saunan jälkeen pariksi tunniksi. Toisaalta järkeeni ei käy sekään, että miksi tuolla tilassa on pysynyt kuitenkin sama lämpötila kuin muualla talossa, jos vesi kiertää aliteholla? Kylppärin ovikin on aina kiinni.
Sekin selvisi piirustuksista, että OH:n termari tosiaan ohjaa piirejä 1-3.
Ennen kuin alan mitään korjailemaan, niin haluaisin ymmärtää tämän asian. Kyllä mä nytkin voin vääntää kiinnipäin noita punaisia korkkeja; tartun vain kiinni ja väännän vastapäivään.
Kyllä ne menevät ongelmitta pienemmälle, vaikkei koskisi harmaaseen renkaaseen.Ohessa on kuva piiristä 1 - siinä arvo on suunnilleen kohdillaan, mutta punainen korkki on tosiaan väännetty ääriasentoon pysäyttimeen asti, kuten muutkin korkit. Tämä on nyt yksi asia, mitä en tajua ollenkaan: ilmeisesti sen harmaan kiekon numeroarvon pitää olla oikeassa kohdassa suhteessa tuohon kiekon alla olevaan väkäseen, mutta punaiset korkitko kuitenkin pitää vääntää ääriasentoon? Vai pitäisikö punaisen korkinkin ulokkeen osoittaa sitä oikeaa arvoa harmaasta kiekosta?
Liitteet
Viimeksi muokattu:
specialist
Aktiivinen jäsen
Siis nuohan menee kiinni myötäpäivään ja aukeaa vastapäivään?
Tässä on aika hyvin videolla näytetty miten tuo esisäätö tehdään:
Käytännössä venttiili käännetään kiinni myötäpäivään, sitten alkutilanteessa harmaa kiekko pitäisi olla siten, että numero 5 on kiekon alla olevan mustan väkäsen kohdalla ja tarvittaessa punainen säätöpyörä irrotetaan ja laitetaan takaisin niin että korkin uloke osoittaa sitä samaa mustaa väkästä. Sen jälkeen pyörität harmaata säätökiekkoa siten että suunnitelman mukainen esisäätöarvo on mustan väkäsen kohdalla, jonka jälkeen punainen säätöpyörä avataan vastapäivään harmaan kiekon pysäyttimeen asti.
Tässä on aika hyvin videolla näytetty miten tuo esisäätö tehdään:
Käytännössä venttiili käännetään kiinni myötäpäivään, sitten alkutilanteessa harmaa kiekko pitäisi olla siten, että numero 5 on kiekon alla olevan mustan väkäsen kohdalla ja tarvittaessa punainen säätöpyörä irrotetaan ja laitetaan takaisin niin että korkin uloke osoittaa sitä samaa mustaa väkästä. Sen jälkeen pyörität harmaata säätökiekkoa siten että suunnitelman mukainen esisäätöarvo on mustan väkäsen kohdalla, jonka jälkeen punainen säätöpyörä avataan vastapäivään harmaan kiekon pysäyttimeen asti.
Ilmeisesti noin pitäisi olla. Olen nyt ymmälläni, meillä kun punaiset korkit on väännetty niin myötäpäivään kuin vain saa, ja ovat kiinni noissa harmaissa asetusrenkaan pysäytysväkäsissä kuten tuosta kuvastanikin käy ilmi. Senhän pitäisi kai tarkottaa, että meillä on kaikki piirit kiinni eikä vesi kierrä missään. Itse kuvittelin, että ne ovat nykyään ääriasennossa auki, kun kerta vain vastapäivään saa kierrettyä. No, kai sekin on mahdollista, että punaiset korkit olisi jostain syystä alkuperäisen säädön jälkeen nostettu sen harmaan väkäsen väärälle puolelle, ja siksi ei saa kierrettyä myötäpäivään. Mutta en ymmärrä, miksi noin olisi tehty.
Pystynkö mä itse todentamaan jotenkin, kiertääkö täällä edes vesi lattiassa? Talvella nyt ainakin on talo ollut lämmin, ja se kai ei olisi mahdollista pelkän tuloilmalämmön myötä.
Taidan varmuuden vuoksi tilata jonkun putkijampan katsomaan tuota, etten itse ainakaan pahemmin sotke tilannetta. Sinänsä tuo säätäminen itse ei vaikuta aivan mahdottomalta, mutta haluan ehkä selvyyden nykytilanteesta ensin.
specialist
Aktiivinen jäsen
Jos lämmintä on riittänyt niin kyllä siellä vesi kiertää eikä piirit ole kiinni. Ja kyllä putket pitäisi tuntua lämpimiltä etenkin pakkasilla. Onko talo kuinka vanha? Kun kerran kaikki piirit on tehty samalla tavalla niin vaikuttaa siltä ettei säätäjä ole tiennyt mitä tekee.
Voit toki oman mielenrauhan vuoksi putkarin tilata paikalle mutta ei tuossa mitään vaaraa ole niitä säätöjä tehdä itse. Ota vaan jollain tavalla talteen nykyiset säädöt niin tarvittaessa voit palata niihin.
No joo, kai se vesi tosiaan jossain määrin ainakin kiertää. Sen verran testasin äsken, että jos kierrän minkä tahansa piirin harmaata kiekkoa myötäpäivään (ja sen pysäytin siirtyy samalla), niin sitten kyllä voi pyöräyttää taas myötäpäivään punaista korkkia, kunnes törmää pysäyttimeen. Ehkä tuo todistaa, ettei piirit sentään kiinni ole. Hämmästyttävintä on kyllä tuo kph/saunan asetus, kun on niin paljon pienempi kuin suunnitelmassa. Kun juuri siinä tilassa kai olisi syytä olla jopa suunnitelmaa korkeampi arvo.
Tämä talo on 2013 rakennettu, itse olen asunut tässä vuodesta 2019. No, taidan kokeilla vielä itse säätää kokeeksi jotain yhtä piiriä, kunhan ehdin ensin ajatuksella katsoa noita ohjevideoita ja tutkia manuaalia (semmoinenkin löytyi). Jos löytyy varmuus siitä, että tietää mitä tekee, niin uskaltanee säätääkin.
Kiitokset avusta, kannatti taas kysyä. Enpä olisi muuten edes tajunnut, että jotain mätää noissa säädöissä on.
Moro, tämä kiinnostaisi itseänikin. Huhtikuussa valmistunut rivari ja käytännössä makkareissa ja olokeittiössä termarit ollu kiinni alusta asti. Kesällä toki jäähdyteltiin ja nyt kun siirrytään kohti talvea niin mietityttää tuo kierto asia. Ilpistä haluan maksimi hyödyn ottaa irti..
1. Hommaa infrapunalämpömittari jos haluat tietää muuttuko lattian lämpötila, ei maksa paljoa. Kun laittaa vaikka aamulla jonkun huoneen lämmöt kokonaan kiinni ja jonkun päälle täysille ja mittaa lämpötilan, ja illalla uudelleen, niin kyllä ne lämmöt muuttuu. Tällä löytää hyvin jos on esim termarit ristissä jakotukilla.Osaisko joku jeesata mua ymmärtämään jakotukin salat? Niben kanssa on tullut paljon värkättyä, mutta tähän en ole vielä oikein uskaltanut koskea. Ohessa on kuva jakotukistani. Putkissa olevat kirjaimet näkyvät huonosti tuossa, mutta ne ovat järjestyksessä vasemmalta oikealle seuraavasti: 1. OH / 2. OH / 3. K / 4. MH / 5. KHH / 6. SAUNA / 7. MH / 8. ET / 9. MH
Ja sitten kysymyslistaan
1. Talossa on vain 6 huonetermostaattia (kolmessa makuuhuoneessa, olohuoneessa, eteisessä ja kodinhoitohuoneessa). Koska talossa on avokeittiö, niin mahtaako olohuoneen ainoa termostaatti säätää putkia 1-3? Keittiössä on laatta ja olohuoneessa laminaatti, niin en ole oikein huomannut, vaikuttaako termarin päällä/poissaolo eri tavalla olohuoneen ja keittiön lattialämpöihin.
2. Onkohan täällä kokonaan ne virtaussäädöt tekemättä, kun kaikki punaiset korkit on väännetty maksimiin eli 5-asentoon? Tuo korkin alla oleva harmaa osa on hieman eri asennossa eri putkissa, mutta kaikissa kuitenkin korkki väännetty tappiin asti. Sinänsä mitään ongelmia ei ole ollut, vaan talo lämpiää kivasti ja tasaisesti joka tilassa. Ihmetyttää vaan, onko tuo tosiaan "oikein" säädetty.
3. Haluaisin ratkaista ikuisuusongelman eli viileän kylppärin lattian, tai ainakin sen, että kylppärin/saunan lämpötila on käytännössä sama 22 astetta kuin muualla talossa. Kylppäri ja sauna ovat samaa tilaa, välissä vain lasiseinä ja lasiovi. Jos jätän tuon 6. korkin eli saunan, jonka oletan pitävän sisällään myös kylpyhuoneen, noin kuin se on ja väännän kaikkia muita korkkeja esim. vitosasennosta neloseen, niin kiertääkö kylppärissä/saunassa jatkossa nopeampaa vesi kuin muissa huoneissa ja se lämmittäisi tilaa suhteessa enemmän? Haluaisin nostaa kylppärin lämpötilan ainakin 23-24 asteeseen ja pitää muut tilat n. 21-22 asteessa. Meillä on minimimenoveden lämpötila 25 astetta, enkä haluaisi nostaa sitä kovin paljoa ylemmäs, ettei koko lämpökäyrä mene pilalle pakkasten tullen, vaikka ilmeisesti silläkin voisi kylppärin lämpötilaa nostaa, jos samalla kuristaa termareilla muiden huoneiden lämpöä pois. Mutta oma järkeni sanoo, että tuo jakotukkikikka voisi olla parempi tapa ratkaista ongelma.
4. Jos haluaisin myös esim. keittiön laattalattian vapaaseen kiertoon, niin voinko vain repiä irti tuon 3. putken sinisen korkin? Ja sen jälkeen keittiön lattiakin pysyi samalla tapaa jonkunlaisessa lämmössä kuin kylppärinkin lattia, vaikka olohuoneen termari olisi kiinni?
5. Jos talossa olisi ilp (mahdollisesti tulossa) ja huonetermarit olisi väännetty kaikki kiinni tai hyvin pienelle, niin onko olemassa jokin riski, että vesiputket lattiassa jäätyy talven aikana, jos ilp ja Nibe pelkällä kompressorilla kykenisivät lämmittämään taloa ja käyttövettä? En tiedä miten todennäköistä tuo on, mutta jos tulee leuto talvi pikkupakkasilla, niin pienelle säädetyt huonetermarithan ei aktivoidu välttämättä missään vaiheessa, jos ilp yksistään pitää lämpötilan esim. 21 tai 22 asteessa. Ja tällöin vesi ei kierrä talossa lainkaan pl. kylppäri/sauna, jos olen oikein ymmärtänyt.
Menipä taas postaus pitkäksi.
3. Jos sulla oli säädöt khh 3(3) ja sauna 2,3(1) niin voithan kääntää sinne saunaan lisää hönkää. Tätä ennen voit vaikka mitata sillä infralämpötilamittarilla saunan ja khh lattialämpötilat, onko niissä eroa, ehkäpä varmistaa myös onko ph kummassa piirissä (=laita päiväksi yksi jakotukki kiinni). Suunniteltu esisäätö ei aina ole paras mahdollinen talon ja sinun tarpeisiin, paha sanoa onko tuo kokemusperäisesti säädetty tuommoiseksi, vai vahingossa väärä säätö. Ei tuo vaikuta mitään että olisi pesuhuone märkä. Jos sulla on kylppärissä liian viileää niin sun pitää luultavasti nostaa lämpökäyrää. Sillä keinolla saat vapaakierrossa oleviin tiloihin lisää lämpöä jos niiden virtaus on jo tarpeeksi kovalla. Toki voit kääntää virtaustakin lisää, itselläni pesuhuone on maksimissa. Periaatteessa myös sitten muista tiloista virtausta pienemmälle virtausta riittää pesuhuoneeseen riittävästi, eli juuri niin että kun jonnekkin laittaa kusoa lisää, niin ottaa sitten vastaavasti pois jostain minne haluaisi ehkä vilpoisempaakin, niin kusoa riittää kaikkialle.
4. Mulla on eri merkkinen jakotukki, mutta itse saan lattian vapaaseen kiertoon kun otan termarin irti. Säädöstä/korkista sitten säädän sen paljonko haluan sinne virtausta.
5. Kun on ILP niin ei kannata välttämättä käyttää termareita missään, tai ei ainakaan huoneessa missä ILP on. Just siksi koska sitten on helposti lattiat koko ajan kylmänä kun termarit ei laita koskaan lämmitystä päälle ja sitten kun haluaisit ne lämpimäksi -25 pakkasilla kun ILP ei enään riitä, niin siinä voi jokunen päivä mennä että lattiat lämpeää. Ehkei olisi terveellistä talollekkaan ettei vesi kiertäisi koskaan. Mutta teeppäs niin että ota ILP huoneen termari tai kaikki termarit irti ja säädä jakotukilta virtaama hyvin pieneksi, niin sulla on lattiassa koko ajan pieni peruslämpö päällä, keksitään vaikka että semmoinen millä lämpötila talossa olisi asuinhuoneissa +18 ja ILPillä lämmität loput muutaman asteen. Pesuhuoneessa tietty pidetään virtaama isolla ja lämpökäyrä semmoiseksi että pesuhuoneen lämpö on sopiva. Nibe + ILP itselläni on riittänyt johonkin nollakeliin ilman vastuksia, kun lattiassa on kiertänyt myös jonkunverran lämpöä, eli haaveilet hieman liikaa talveksi ettei vastuksia tarvitsisi. Mutta sanosin että ILP kannattaa ehottomasti ostaa ja lämmittää sillä rinnan.
Minusta et välttämättä tarvi putkijamppaa. Jos sun koneesta löytyy lan piuha takaa niin liitä se nettiin ja hommaa nibe uplink, niin näät miten sinun säädöt vaikuttaa käppyröihin ja opit nopeaa.
(jäätyykö lattiassa olevat putket jos huone on lämmin ja vesi ei kierrä). Eivät jäädy, koska lämpöä siirtyy silloin huoneilmasta sinne lattiaan. Jos ne jäätyisivät, niin eivät ne silloin pystyisi myöskään huonetta tehokkaasti lämmittämään. Eli eivät ne lattiat jääkylmiä ole missään tilanteessa, kyllä ne lämpiävät ilmasta - aivan kuten ne eivät ole jääkylmiä aina patteritalossakaan.
Eli sitä ei tarvitse pelätä, mutta sen sijaan lattian lämmitys silloin kun ILPistä loppuu potku voi kylläkin olla hidasta. Riippuu aivan rakenteesta, onko putket betonissa joilla on iso massa vai onko ne vain lähellä lattiapinnoitetta ilman sitä paksua betonilaattaa ympärillään. Jotkut toki suosittelevat että maanvaraisessa betonilaatassa on aina jokin pieni lämmitys talvisin, ettei kosteutta keräänny. En osaa sanoa onko sillä mitään faktapohjaa, luulisi sen olevan sen verran hyvin eristetty ettei lämmin vesi sitä lämmittelisi ja hukkaisi energiaa.
Kiitos vastauksesta. Kohde tosiaan huhtikuussa valmistunut rivari-kolmio rossipohjalla. Mielenkiinnolla odotan millaisiin kulutuslukemiin talvella päästään.
No niin, nyt meni kunnolla kaaliin tämäkin homma, kun rauhassa katsoin vielä nämä viestit ja ohjeet ja nysväsin jakotukilla.
Kyllä tämä jakotukki on sittenkin aikalailla kohdilleen säädetty. Huomasin, että kun nostaa harmaan asetusrenkaan ylös ja vääntää punaista korkkia myötäpäivään, niin se lopulta pysähtyy tuon mustan väkäsen kohdalle eli venttiili on tällöin kiinni. Sama toistuu jokaisella punaisella korkilla. Jakotukin säätäjä on vaan jostain syystä nostanut nuo punaisten korkkien väkäset harmaan asetusrenkaan väkäsen väärälle puolelle säädöt tehtyään, ja syyksi veikkaan sitä, että on haluttu varmistaa ettei joku typerys (kuten minä) mene tietämättömyyttään vääntämään venttiiliä kokonaan kiinni. Käytännössä tuolla ratkaisulla on estetty piirien sulkeminen.Nyt kun punaisten korkkien ulokkeet on väärällä puolella renkaan väkästä, niin pystyn toki lisäämään virtauksia eri piireissä, mutta koska harmaa rengas ei tällöin liiku mukana, niin se näyttää näin toimiessa väärää arvoa. Mutta nyt ainakin tajuan tuon, että virtausta tosiaan kasvatetaan kääntämällä punaista korkkia vastapäivään. Se hämäsi itseäni, kun tuosta väkäsen väärän puolen sijainnista johtuen punaisen korkin väkäsen osoittama luku asetusrenkaassa pieneni samalla kun korkkia käänsi vastapäivään, ja kuvittelin virtauksen tällöin pienenevän, vaikka se todellisuudessa kasvaa.
Mysteeriksi jää lähinnä se, miksi noissa parissa tilassa on asetettu esiarvoja alemmat virtaukset. Mietin, voiko esim. joku putkituksen tiheys vaikuttaa asiaan, mutta vaikea sanoa kun ei ole lattian alle itse nähnyt. Jos olettaisi, että esim. kylppäriin on vedetty tuplatiheä putkitus, niin onko silloin järkevää/loogista asettaa virtaus puolta pienemmäksi kuin esiarvoissa on laskettu?
Kiitos myös juhamatille ja burmanmille kommenteista. Jos tuo ilp tänne tulee, niin pitää tosiaan harkita jakotukin säätöä siten, että menis jonkinlaisella perusvirtauksella lattialämmitys eri tiloissa, lähinnä mukavuussyistä. Infrapunalämpömittarin vois kyllä hommata mielenkiinnosta, näkis helpommin virtausten säädön vaikutuksen. Hyvä tuokin, ettei tarvi lattiaputkien jäätymistä pelätä. Joka tapauksessa kylmillä keleillä sitä lattialämpöä tarvitaan tosiaan ilpin lisäksi, kun ei kai missään ilpissä potku riitä loputtomiin.
On ja ei. Kulutus riippuu siitä miten kova imupaine on. Ts. Miten ”lämmintä se tekee”. Esim. 28C lattialämmitysveden lämmitys vie vähemmän sähköä mitä 52C käyttöveden teko.
Löytyykö numeroarvoja kulutuksille?
22-23C vettä tehdessä otto noin 500-550W. 54C vettä tehdessä karkeasti 700-750W. En ole millään pihtimittarilla mittaillut, vaan seurannut vain F470:n syöttöön kytkettyä etäluettavaa mittaria. Noista luvuista on vähennetty jo puhaltimien ja kiertovesipumpun viemä teho.
Itse olen saanut lomaasetuksella maksimikulutukseksi 400W kun peruskulutus on vähennetty. (menovesi n:26 C ja postoilma n:1 C )
Lämminvesi 45-52 C vastaavissa olosuhteissa 500 W. Nämä mittaukset siis sähköyhtiön kulutusmittauksesta poimittuja. Vaikeampi juttu lienee todellisen hyötysuhteen ero yhdistelmälaitteessa.
Siis yhden tunnin datasta 400wh? Tuskin on käynyt koko tuntia.
Moro!
Osaisiko joku hieman selventää tuota digitermostaatin ohjelmavalintoja? Käytössä siis NIBE ja vesikiertoinen lattialämmitys. Olohuone/keittiö ja makkarit varustettu digitaalisilla termostaateilla (enerline?)
Nyt haluaisin tietää mitä eroa on pelkällä aurinkosymbolilla verrattuna auto+aurinkosymboli?
Tarkoittaako tuo auto, että menee lämpökäyrän mukaan eikä huomioi termariin asetettua lämpötilaa vai mitä tuo mukavuusohjelman mukainen toiminta tarkoittaa?
Osaisiko joku hieman selventää tuota digitermostaatin ohjelmavalintoja? Käytössä siis NIBE ja vesikiertoinen lattialämmitys. Olohuone/keittiö ja makkarit varustettu digitaalisilla termostaateilla (enerline?)
Nyt haluaisin tietää mitä eroa on pelkällä aurinkosymbolilla verrattuna auto+aurinkosymboli?
Tarkoittaako tuo auto, että menee lämpökäyrän mukaan eikä huomioi termariin asetettua lämpötilaa vai mitä tuo mukavuusohjelman mukainen toiminta tarkoittaa?
Liitteet
Sammuta kone ja katso lähteekö pelti sulkeutumaan.
Laite käy pätkää kun ei ole vielä riittävästi lämmitystarvetta.
Itse rakensin luukun, jotta pääsee helposti ilmausruuviin käsiksi tarpeen niin vaatiessa.
Liitteet
Omassa F470:ssä on alkanut näyttöpaneelin säätörulla oikuttelemaan. Eli kun haluan siirtyä valikoissa, niin rullasta kääntö toimii vähän miten sattuu ja vaatii kärsivällisyyttä saada valittua oikea asetuskohta.
Onko muilla ilmennyt samaa ongelmaa ja vaatiiko se koko näyttöpaneelin vaihdon? On nimittäin aika suolainen hinta…
Tai onko kokemusta tuosta RMU 40- huoneyksiköstä? Pystyykö sillä tekemään täysin samat säädöt kuin itse laitteesta ja pääseekö tuolla myös huoltovalikkoon?
Mietin nimittäin, että jos tuo Niben oma rulla antautuu lopullisesti, niin tuolla huoneyksiköllä pääsisi jo paljon halvemmalla (edellyttäen että sillä pääsee myös huoltovalikkoon).
Edit: Eiku mullahan on tuossa laitteessa vielä se 6v Nibeturva ja laite hankittu 05/2018. Eli pitänee kysellä takuukorjausta.
Onko muilla ilmennyt samaa ongelmaa ja vaatiiko se koko näyttöpaneelin vaihdon? On nimittäin aika suolainen hinta…
Tai onko kokemusta tuosta RMU 40- huoneyksiköstä? Pystyykö sillä tekemään täysin samat säädöt kuin itse laitteesta ja pääseekö tuolla myös huoltovalikkoon?
Mietin nimittäin, että jos tuo Niben oma rulla antautuu lopullisesti, niin tuolla huoneyksiköllä pääsisi jo paljon halvemmalla (edellyttäen että sillä pääsee myös huoltovalikkoon).
Edit: Eiku mullahan on tuossa laitteessa vielä se 6v Nibeturva ja laite hankittu 05/2018. Eli pitänee kysellä takuukorjausta.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Kokeilepa ensin päivittää softa. Jossain aiemmassa softaversiossa oli tuota ongelmaa.
Tuo RMU40 on lähinnä ilman ilmanvaihdon, käyrän korjauksen ja tilapäisen luxuksen säätöön. Mitään muuta sillä ei juuri tee.