EC9 sähkön kulutusgalluppi

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
Jäin tätä miettimään, että voisiko tuosta huonelämpötilan korkeasta pyyntiasetuksesta talvisin luopua eli ”automatisoida” sen asettamalla yksinkertaisesti riittävän korkean komp min arvo? Ja tietenkin kesälämpötila-asetuksella estää esim. ilmanvaihdon ja ja viilennyksen asetusten voimaantulon.

Toki pitää löytää sellainen sopiva ulkolämpötila joka on järkevä kompuran pakkokäynnille. Pitää varmaan alkaa testailemaan taas heti kun kotio pääsen.

Tavoitteena automatisoitu Nilan vuodelle 2026 ;D
Periaatteessa, mutta sitten taas keväällä ja syksyllä voi tulla melko kuuma välillä jo kompressori käy koko ajan, ilma lämpiää plussakeleillä ja siitä lämpimämpään aika mojovasti ja meillä ainakin paahdutaan. Lisäksi silloin välillä voi tulla hukkalämpöä jos kompr pyörii vaikka se voisi levätä. Meillä varmaan noista syistä on todettu tuo noin 5 astetta olevan hyvä "raja".
 

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
Periaatteessa, mutta sitten taas keväällä ja syksyllä voi tulla melko kuuma välillä jo kompressori käy koko ajan, ilma lämpiää plussakeleillä ja siitä lämpimämpään aika mojovasti ja meillä ainakin paahdutaan. Lisäksi silloin välillä voi tulla hukkalämpöä jos kompr pyörii vaikka se voisi levätä. Meillä varmaan noista syistä on todettu tuo noin 5 astetta olevan hyvä "raja".
Aivan ja tuota rajaa tässä pitää itsekin alkaa keväällä hakemaan. Käyttöohjeissa kun lukee ”…vaikka lämmitystä muuten ei tarvittaisikaan” niin jos laittaa ympäri vuoden pyynniksi 22 astetta niin eikö silloin kompuran pakotus tapahdu ulkolämpötilan perusteella?
Eli toisin päin käännettynä katkokäynti sallitaan ulkolämpötilan ylittäessä 5 astetta, mutta ei lämmitä yli 22 asteeseen.
 

Hupiukko

Tulokas
Tuli 2021 rakennettua talo Vantaalle, huoneistoala 113m2 (huonekorkeus 2,75m)

Talossa perusrakenteet ja E=B 2018, ilmanvuotoluku 0,3 nosti A rajalle..
Nilanin EC9 ja tiilerin varaavatakka jota lämmitetään pesällinen päivässä. Tulo ja poistokanavat rakenteen "lämpimällä" puolella, saunan poisto n. 50 cm lattiasta niin ei kone häiriinny lämpimästä poistoilmasta..jne

Pitkä on tosiaan ollut räpläys ja rouvakin jo mustasukkainen Nilanille..

Mutta kulutuksiin tarkemmin ajalta 1.1-20.1.2023 (taloudessa 3 henkeä)

  1. Pohjakulutus ilman sähkökattilaa n. 8 kwh/vrk=160kwh
  2. Sauna (9 kwh) 12 X n. 7,5 kwh=90 kwh
  3. Nilanin sähkö lattiaan n. 14 kwh/vrk=280 kwh
  4. käyttöveden vastus 0 kwh
yhteensä 530 kwh (viimeisen 6kk ennusteella vuosikulutus näyttää 7200..7400kwh)

Näihin lukemiin päästy siten, että pyynnit mahdollisimman ylhäällä ja ilmanvaihto vähän pienemmällä (pakkasilla) sekä lattilämmitys tasapainoitettu (useita kertoja), kun sopivat meno/tulot sai säädetyksi.

Lämpötila pyörii 21,5..23,5 välillä ja lämmintä vettä riittää isommallekin porukalle.

Skatan ohjeilla pääsin jäljille ja loppu vaan kokeilemalla, joten erityis kiitokset siitä!
 

Kilu

Jäsen
Tuli muutettua 2022 vuoden puolella uuteen paritaloon. Allekirjoituksessa tarkemmat speksit.

Neljältä kuukaudelta olisi nyt käyttökelpoista dataa eli laite saatu säädettyä omasta mielestä suhteellisen hyvin. Kiitos tästä Skatalle kun on jakanut hyvää dataa ja vinkkejä laitteen säätöihin sekä toimintaan. Nopeutti huomattavasti omien säätöjen löytymistä.

Mielestäni kulutus alkaa olemaan kohtuullinen ottaen huomioon että ei ole rinnalla ILP tai aurinkopaneeleita ja tuo 1,6m3 vettä sähkölämmitteisessä paljussa aina 37 asteisena pihalla.

Altaan todellista kulutusta en ole mitannut niin ei tietoa miten iso vaikutus sillä tarkalleen on tuohon kulutuslukemaan, mutta kokeilujen perusteella veikkaus on 150-300 kWh/kk riippuen ulkolämpötilasta ja käyttökerroista.

Kuukausikokonaiskulutus kWhkokonaiskulutus ilman hybridiauton latausta kWhkulutus ilman hybridiauton latausta kWh/pvlämpötila °C ka
Syyskuu 2022
1039​
906​
30,2​
7,8​
Lokakuu 2022
1105​
944​
30,4​
6,3​
Marraskuu 2022
1257​
1140​
38​
1,4​
Joulukuu 2022
1401​
1257​
47​
-5,1​
 

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
Tuli muutettua 2022 vuoden puolella uuteen paritaloon. Allekirjoituksessa tarkemmat speksit.

Neljältä kuukaudelta olisi nyt käyttökelpoista dataa eli laite saatu säädettyä omasta mielestä suhteellisen hyvin. Kiitos tästä Skatalle kun on jakanut hyvää dataa ja vinkkejä laitteen säätöihin sekä toimintaan. Nopeutti huomattavasti omien säätöjen löytymistä.

Mielestäni kulutus alkaa olemaan kohtuullinen ottaen huomioon että ei ole rinnalla ILP tai aurinkopaneeleita ja tuo 1,6m3 vettä sähkölämmitteisessä paljussa aina 37 asteisena pihalla.

Altaan todellista kulutusta en ole mitannut niin ei tietoa miten iso vaikutus sillä tarkalleen on tuohon kulutuslukemaan, mutta kokeilujen perusteella veikkaus on 150-300 kWh/kk riippuen ulkolämpötilasta ja käyttökerroista.

Kuukausikokonaiskulutus kWhkokonaiskulutus ilman hybridiauton latausta kWhkulutus ilman hybridiauton latausta kWh/pvlämpötila °C ka
Syyskuu 2022
1039​
906​
30,2​
7,8​
Lokakuu 2022
1105​
944​
30,4​
6,3​
Marraskuu 2022
1257​
1140​
38​
1,4​
Joulukuu 2022
1401​
1257​
47​
-5,1​
Näyttää tosi kohtuulliselta noilla tiedoilla.
 

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
Meillä meni 107 neliön uudis ok-talossa joulukuussa 1100kwh, kokonaiskulutus siis. Sisältää ilpillä 15 asteeseen lämpiävän vajaa 40 neliön autotallin. 2 aikuista, 2 lasta. Takassa paloi n. 7kg puuta pakkasella keskimäärin parin päivän välein. Sähkösauna, joka lämpeni joulukuussa 7 krt. Ihan tyytyväinen täytyy olla kun ei sen kummemmin säästelty peruselämisestä. Takan ansiosta sisälämpötila kipuaa usein yli 23 asteenkin, kun tavoitteena on 21 (tämä on takan käytön huono puoli, että lämpötila ei pysy ihan stabiilina, toisaalta hyvä sijoittelu niin makkarit pysyy viileämpinä yöllä ovet kiinni).
 
Viimeksi muokattu:

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
Kannattaa ainakin Fortumin asiakkaiden tarkastaa paljonko meinaavat laskuttaa tältä kuukaudelta.

Ei pitkään aikaan tullut 9.1. jälkeiseltä ajalta mitään kulutustietoja, mutta sitten kun tuli niin päättivät varmuuden vuoksi laittaa tuplana.

Kuvassa päivän todellinen kulutus jaettuna kahdella.

1940161B-303C-4030-AE28-C4CF146F5866.jpeg
 

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
Juu Carunalla ollut koko ajan oikein.
Koittivat tietenkin kysellä Fortumilta, että ”Ootko ihan varma? Lähetätkö kuvakaappaukset kiitos.”

06FCAC7E-9996-45EF-A23A-EFC66428EDE7.jpeg


Täällä on jo lopetettu säästökuurit, kun ei tällä halvalla kiinteällä kk-sopparilla mitään rahallisesti pysty säästämään. Kansakunnan energiatalkoisiin osallistuin jo ILPillä ja paneeleilla - se saa riittää, näin päätin.
Saunotaan ku siltä tuntuu ja ILPpi pöhisee kunnolla lämpöä tupaan :cool:
 

BUK

Aktiivinen jäsen
Fortumin sovellus aivan huikea kasa roskaa. Uskomatonta kompurointia kirjautumisen kanssa ja nyt kirsikkana kakussa kulutustiedot useita päiviä jumissa jonkinlaista energiakriisiä.

Kuinka suuri firman pitäisi oikein olla, että sovelluksen laatu olisi priimaa.
 

Skata

Vakionaama
Tammikuu 1002 kWh, josta 12 neliön varasto vei n. 82 kWh. Aurinkopaneelit tuottivat 42 kWh, josta myyntiin meni 9,06 kWh eli omakäyttöaste oli 78,43 %.

Takkaa lämmitetty 13 kertaa, puusaunaa saman verran. Huonelämpötila ka. siellä 20-21°

2022 tammikuun kulutus oli 1655 kWh, tuolloin ei takkaa juuri poltettu ja aurinkopaneeleita ei ollut. Eli pudotusta ostosähkössä 39,46%. Lämmitystarveluku 2022 Turussa oli 602, tänä vuonna ei kyllä lähelläkään tuota (ei ole Ilmatieteenlaitos vielä päivittänyt).

Ja pörssisähkön käyttö alkoi 1.1. Alustavat laskelmat tekee 8,8 c/kWh sähköyhtiön marginaaleineen + tuohon kk-maksu 3,94 €. Ei pääse tukihimmeliä hyödyntämään…onneksi :)
 

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
Puolessa välissä kuukautta lopetin kaikennäköset säästötoimet. Sauna lämmenny ehkä n. 8 kertaa, sisällä 21-22.
Muutaman kerran kevyttä lattialämmitystä.

C5B47750-0D90-4A89-927D-452F9D365314.jpeg


Voimala tuottanut huimat 7,15 kWh.
10 W myyntiin :D


14,5 s/kWh kaikkine siirtoineen ym.

Sitä pienempi yksikköhinta mitä enemmän kuluttaa :cool:
 

Suokuokka

Aktiivinen jäsen
Tammikuu 1184kwh, ei yhtään kertaa takkaa päällä, sähkösauna 7 kertaa. Tuo siis sisältää 37 neliöisen tallin lämmityksen ilpillä 15 asteiseksi. Sisälämpötila ollut 22 tässä kuussa, ja on pärjätty normaalilla ilmanvaihdolla ilman talvi iv:tä koko kuukausi, kivasti tuntuu lämpö pysyvän jo pilpin kautta näillä pikkupakkasilla :)
 

Kilu

Jäsen
Tammikuu 1246 kWh. Kevyttakkaa lämmitetty 20 kertaa (Ei varaa lämpöä). Huonelämpötila ka. 20-21°. Lämmitystarveluku 602.

Sähkösaunassa käyty 5 kertaa ja pihalla 1,6m3 vettä eristetyssä sähköpaljussa pidetty 37 asteisena koko kuukausi.

Olen yrittänyt pitää talon alipaineen suositelluissa rajoissa josta syystä Nilan ei jaksa pakkasilla enää lämmittää pelkällä ilmanvaihdolla kovin hyvin. Kokeilujen perusteella jos tuloilmaa rajoittaa huoltovalikosta pudottamalla puhallintehoa niin jaksaa hyvinkin vielä 27 astetta ilmanvaihdolla työntää pienillä pakkasilla, mutta tiiviissä talossa tämä tuloilma pyrkii sitten rakenteiden lävitse jota en koe mieluisaksi vaihtoehdoksi.
 

Skata

Vakionaama
Helmikuussa kulutusta 815 kWh, josta 12 neliön varasto vei n. 76 kWh. Aurinkopaneelit tuottivat 124,2 kWh, josta myyntiin meni 38,67 kWh eli omakäyttöaste oli 68,86 %.
Takkaa lämmitetty n. 10 kertaa, puusaunaa n. 15. Huonelämpötila ka. siellä 21°

2022 helmikuun kulutus oli 1467,93 kWh, tuolloin ei takkaa juuri poltettu ja aurinkopaneeleita ei ollut. Eli pudotusta ostosähkössä 44,48 %.
Lämmitystarveluku 2022 Turussa oli 534, tänä vuonna 523 eli aika samoissa mentiin.

Ja pörssisähkön käyttö jatkui. Alustavat laskelmat tekee 8,92 c/kWh sähköyhtiön marginaaleineen + tuohon kk-maksu 3,94 €.

Alkuvuonna sähköä kulunut 1817 kWh, viime vuonna 3123 kWh eli pudotusta 41,82 %

Alkuvuodesta aurinkosähköä tuotettu 166,2 kWh, josta myyntiin 47,73 kWh eli omakäyttöaste on ollut 71,28 kWh

Liukuva vuosikulutus nyt 8235,08 kWh
 

Liitteet

  • 6A333182-562B-4D3D-85CF-D4E380122732.jpeg
    6A333182-562B-4D3D-85CF-D4E380122732.jpeg
    78,5 KB · Katsottu: 100
Viimeksi muokattu:

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
1112 kWh meni täällä.

Energiatalkoot päättyivät viime kuussa ja lisäksi tuli vielä sähköauto pihaan niin alkaa menemään melko turhaksi raportoida kulutuksia. Katolta tuli huimat 18,44 kW.

Varmaan kesään mennessä tulee ihan virallinen oma latausasema joka kykenee vaihtamaan 1- ja 3-vaihelatauksen välillä aurinkosähköä autoon ja samalla äppi mistä näkee paljonko on mennyt ylipäätänsä autoon. Ehkä sitten saa myös jotain järkeviä kulutetun ja tuotetun energian käppyröitä.

ILPpi puhkuu hieman ulkolämpötilasta ja auringonpaisteesta riippuen välillä 21-23 astetta.

Nuo "automaatti"säädöt on toiminu hyvin ja kevättä kohdin mentäessä sitten nähdään vielä tarviiko enää koskea koko pömpeliin. IV tasapainossa jatketaan. Kosteussäätö taitaa toki olla sellanen mikä pitää nostaa tasolle 3 kunhan ilmat lämpenee.

Kokonaishinta ostosähkölle 14,93 s/kWh, (sis. siirto + verot).
Voisi sanoa, että selvisi täysin kuivin jaloin tästä energiakriisistä.
 

Ali Koo

Jäsen
Tällaisia meillä.
Pörssisähkö alkoi helmikuussa, mutta kulutukseen se ei ole toistaiseksi juuri vaikuttanut. Joskus ollaan ajoitettu pyykin- ja astianpesua halvemmille tunneille, mutta eipä juuri muuta.
Kerran pari jättänyt takan lämmittämättä, jos on ollut tosi halpaa sähköä.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230313_120456.jpg
    Screenshot_20230313_120456.jpg
    60 KB · Katsottu: 147

Skata

Vakionaama
Laitetaan tähän nyt vielä parin viime kuun kulutukset. Aurinkopaneelit olleet nyt vuoden katolla ja nuo tekevät tästä seurannasta nyt turhan / mahdottoman verrata mitenkään muihin. Toki puun poltto on jo aiemmin tehnyt vertailun mahdottomaksi.
Maaliskuussa sähköä kului 764,4 kWh , huhtikuussa 533,34 kWh. Maaliskuussa takkaa vielä poltettiin, huhtikuussa tulisijat ovat lepäilleet.

Alkuvuonna (tammi-huhti) sähköä on kulunut 3114,44 kWh, viime vuonna 5407,15 kWh eli pudotusta viime vuoteen on 42,4 %.

Alkuvuodesta aurinkosähköä tuotettu 1300 kWh, josta myyntiin 634,03 kWh eli omakäyttöaste on ollut 51,23 %

Liukuva vuosikulutus on nyt 7248,57 kWh :cool:

Voi olla, että alle seiskan pääsisi, viime marras-joulukuussa en puuta polttanut. Mutta pihalle tullut osasähkövispilä lisää kulutusta, joten tuskin alle 7 lukua pääsen näkemään… Vuodesta 2011 lähtien taidan olla näitä lukuja tänne enemmän tai vähemmän laittanut. Pahimmillaan tuona aikana EC9 on vienyt vajaan 12 000 kWh:ta vuodessa (näitä vuosia 2 kpl) lähes ilman puun polttoa. Kokonaisuudessa 2011 lähtien keskiarvo on alle 10 000 kWh:ta / vuosi. Tulisija (maltillinen puun poltto), ”järkevä” käyttösähkön kulutus ja oma sähköntuotanto (☀️-paneelit), niin kulutus voidaan saada varsin maltilliseksi Nilan-taloudessa :)
IMG_1969.jpeg

Edit: lisätty kaavio
 
Viimeksi muokattu:

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
Huhtikuulta
Sähköauto vastaa kuukauden kulutuksesta karkealta arviolta noin 300 kWh ja vajaalla toimiva aurinkovoimala tuotti 285 kWh.
Myyntiin tuosta meni n. 69 kWh. Laskutettava kulutus 760 kWh.

Mitään ei ole optimoitu mihinkään eli autoa on latailtu kun ollut tarve. Harvoin koittanut aurinkoisella pitää tuota väliaikaista 1-vaihelaturia kiinni, mutta johtuen kaikennäköisistä Nilanin säätöyrityksistä veikkaan, että mennyt tuon vajaalla toimivan voimalan "ohi" kaikki säätelyt eli lopputulos pers-miinus-nolla.

Katsotaan josko vuosi 2024 on vasta ensimmäinen optimoitu lämmitys-lataus-aurinkovoima-vuosi vai keksinkö taas jotain ihme virityksiä esim. mahdolliseen pörssisähköön siirtymisen myötä... aika näyttää.

Näyttökuva 2023-5-15 kello 10.15.52.png
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Ensimäinen lämmityskuukausi etäohjauksen takana on paketissa ja lopputulemana lämmitykseen (EC9 + Gree Pular ILP) meni 410 kWh (talo ilman auton latausta 802 kWh) ja takka lämpeni ehkä 5 kertaa. 2022 lokakuussa ilman ILP:ä koko talon kulutus oli ollut noin 175 kWh enemmän vaikka kuukauden keskilämpötila oli noin 3 C korkeampi. Ensimmäisenä lämmitysvuotena (lokakuu 2022-syyskuu 2023) kokonaiskulutus ilman auton latausta oli 12000 kWh vaikka takkapuut oli loppu puoli talvea ja rakenteet kuivuivat vielä rakentamisen jäljiltä.

Käyttöveden lämmityksen ja ILP:n ohjausta lukuun ottamatta suurempia optimointeja ei ole vielä käytössä. Laskenta on tehty valmiiksi pörssihinnoitellulle, vaikka lokakuu ja osa marraskuuta menee kiinteällä 6,99 snt/kWh hinnalla. Pörssisähköllä lämmityksen toteuma olisi ollut 6,2 snt/kWh. Optimoinnin säästöpotentiaali olisi lokakuussa ollut laskentatavasta riippuen 10-15 €. Talven kylmemmät kelit ja pörssisähköön siirtyminen tuovat lisää mielenkiintoa optimointiin kun ILP:n COP laskee merkittävästi ja nollahintaisilla tunneilla pääsee varaamaan lattiaan energiaa.

1698822247988.png
 
Viimeksi muokattu:

Skata

Vakionaama
Alkuvuonna (tammi-huhti) sähköä on kulunut 3114,44 kWh
Täällä on tuon 1.5 päivityksen jälkeen kulunut 2700 kWh lisää kokonaiskulutuksen ollessa nyt 5814 kWh (meriselitykset ylempänä viestissä #459).
Ilman osasähkövispilää oltaisiin tod.näk. ~ 5000 kWh:n lukemissa. Takkaa ei vielä syksyllä ole poltettu, lokakuussa saunottiin x 5.
Liukuva vuosikulutus on nyt 8157 kWh, tavoite olis päästä 31.12 alle 8000 kWh:n vuosikulutukseen auton latauksen kanssa mut todennäköisesti tuo tavoite karkaa :rolleyes:
IMG_3168.jpeg
 

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
Täällä tähän mennessä 7488 kWh.
Mukana sähköauton lataukset.
Tavoitteena päästä alle 10 MWh mikä olis mielestäni sähköautotaloudelle aika mukava lukema.

Sitten ne kaikki vuoden 2023 erikoisuudet:
En edes ala laskemaan paljonko meni autolle (n. 2000 kWh alkaen helmikuun alusta jos en ihan väärin muista kun kuukausi sitten matkalaturin laskuria vilkaisin).

Lisäksi voimalan toinen kenttä oli pimeenä tammikuu-kesäkuun alku aikavälin jolloin oletettu n. 4,7 kWp voimala olikin todellisuudessa jotain 2,5-3 kWp.

Eikä siinä vielä kaikki. Taloyhtiössä on myös voimala jonka tuotanto jaetaan Carunan aurinkoyhteisössä jyvitettynä osakkaille - jos se vaan toimisi.

Vuoden säätäminen Carunan kanssa hyvin lyhyesti: Mikäli osakkaalla on oma voimala niin Fingrid ei kykene mittaamaan tuotantoja ja jyvityksiä eli erottamaan taloyhtiön voimalaa omastani. Niinpä todellisuudessa kaikki oman voimalan tuotanto (tietenkin pl. omakäyttö) on mennyt jyvitettynä naapureille aikavälillä kesä-marraskuu.

Toi on jo sellanen pskavyyhti, että tämä(kin) vuosi jäänee edelleen mysteeriksi. Viime vuonna tuli ILP ja voimala sekoittamaan pakkaa ja nyt vielä Caruna kusi muroihin.
Ehkä vuosi 2024 olisi se ensimmäinen häiriötön ja jos vaikka nollais autonlaturin lukeman 1.1.2024… ainiin helmikuussa asennettaneen ihan oikea latausasema. Ehkä sen jaksaa sitten laskea :tonttu:
 
Meillä on tähän mennessä kulunut 9400kWh.
V.2021 valmistunut 110m2 puutalo Pirkanmaalla, ei ILPpiä, ei maalämpöä, ei aurinkovoimalaa, ei varaavaa takkaa..

Sähköauto ja latausasema hommattu vapusta lähtien. v. 2022 vastaavana ajanjaksona kulutus oli n. 7500kWh. Auton lataukseen on mennyt arviolta vähän alle 2000kWh, joten kulutus on näemmä pysynyt samoissa lukemissa edelliseen vuoteen verrattuna.
 
Uusi talo 143 neliötä + 15 neliöinen varasto ja autokatos, ei sähköautoja, ei ILP mutta aurinkopaneelit löytyy, asennettiin toki vasta kesäkuussa.

Nilan hoitaa ilmanvaihdon ja lämmityksen.

Muutettiin huhtikuussa, eli nyt asuttu 7 kk, kulutus yhteensä tähän asti 3800 kWh. Paneelit ovat juurisyy tähän pieneen kulutukseen. Eli jos löytyy ylimääräistä rahaa ja voi asentaa paneelit niin sanoisin että kannattaa.

Lämmityskaudet tulossa niin varmaan menee vielä paljon sähköä mutta ihan hyvä tulos tähän asti. Jos jäädään alle 10000 kWh olen tyytyväinen .
 

Kilu

Jäsen
Vajaa 1,5 vuotta asuttu nyt nilan taloudessa ja kyllä alkuun meinasi usko loppua toiminnan opetteluun sekä oikeiden säätöjen löytymiseen. Nyt olen kuitenkin Nilanin sielunelämästä perillä ja oikeat säädöt koneelle (omasta mielestä) löytynyt omaan taloon sopiviksi.

Iso kiitos vielä Skatalle kun on jakanut tänne tietämystään ja oppeja laitteen sielunelämästä sekä säädöistä. Nämä nopeuttivat huomattavasti säätämistä, sekä varmasti säästivät myös oppirahoja kulutuksen myötä.

-23 vuodelle tammi-lokakuu kulutus 7908kWh, josta n.1700kWh kulunut sähkölämmitteisen paljun lämpimänä pitämiseen(aina lämmin).

Oma tavoite oli päästä koko vuodelle n. 10000kWh ja ilman paljua n. 8000kWh lukemiin. Tämä näyttää näillä näkymin onnistuvan, joten ei voi kuin olla tyytyväinen

Allekirjoituksessa tarkemmat tiedot talosta yms.
 

Skata

Vakionaama
Iso kiitos vielä Skatalle kun on jakanut tänne tietämystään ja oppeja laitteen sielunelämästä sekä säädöistä. Nämä nopeuttivat huomattavasti säätämistä, sekä varmasti säästivät myös oppirahoja kulutuksen myötä.
Ole hyvä, kiva et hyödyit. Tosi hyvät lukemat :)

Toi uusi malli tuntuu olevan hiukan erilainen kuin vanha mutta onneksi täällä uudetkin käyttäjät ovat jakaneet neuvoja mm. siitä kosteusvalikosta ja sen asetuksista.
 
Nilanin johdon mukaan uusi malli on optimoitu lämmittämään vettä tehokkaammin ja siksi tuloilma jossain kohteissa saattaa olla vähän vilpoisempi kun EC9 vanha malli.

Toki ei saisi olla niin kylmä kun jollain täällä ollut.

Sanoisin että säädöistä kiinni mutta on se kummallista kun pakko melkein ajaa alipaineisena että saa lämmön pysymään kohtuullisella tasolla.

Siihen ne tietenkään ei halua ottaa kantaa. Mutta mielestäni voisi seuraavaan malliin asentaa heti se jälkilämmitys tai Polar jäätymisenesto.

Sitten olisi käyttäjän valinta jos haluaa käyttää sitä tai ei.

Kulutus nyt ollut meillä suht kova, marraskuun osalta näyttää menevän se 1500 kWh. Onhan talon koko, 143 neliötä ihan suht iso.

Ja pidetty mukava lämpötila sisällä. Tarkoittaen se 22-23 astetta.

Vuosikulutus vielä 5500 kWh marraskuun jälkeen mutta muutettiin vasta huhtikuussa niin nousee kyllä vielä vuoden kulutus sinne 10000 kWh paremmalle puolelle veikkaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
pakko melkein ajaa alipaineisena että saa lämmön pysymään kohtuullisella tasolla.
Ei kai tuo mikään pakko ole? LTO-taloissa tuloilma on pakkasilla kylmää,jopa alle 15 C, eikä siitä ole ongelmaa. Eihän se alipaineisuus lämmöntarvetta vähennä eikä lämmöntuottoa lisää. Osa ilmasta vaan tulee ohi tulokanavan mistä sattuu vuotamaan. Paremminkin taitaa heikentää lämmöntuottoa, kun COP on parempi mitä kylmempää on tuloilma eli kompuran tuotto kasvaa.
 

Kilu

Jäsen
Nilanin johdon mukaan uusi malli on optimoitu lämmittämään vettä tehokkaammin ja siksi tuloilma jossain kohteissa saattaa olla vähän vilpoisempi kun EC9 vanha malli.

Toki ei saisi olla niin kylmä kun jollain täällä ollut.

Sanoisin että säädöistä kiinni mutta on se kummallista kun pakko melkein ajaa alipaineisena että saa lämmön pysymään kohtuullisella tasolla.

Siihen ne tietenkään ei halua ottaa kantaa. Mutta mielestäni voisi seuraavaan malliin asentaa heti se jälkilämmitys tai Polar jäätymisenesto.

Sitten olisi käyttäjän valinta jos haluaa käyttää sitä tai ei.

Kulutus nyt ollut meillä suht kova, marraskuun osalta näyttää menevän se 1500 kWh. Onhan talon koko, 143 neliötä ihan suht iso.

Ja pidetty mukava lämpötila sisällä. Tarkoittaen se 22-23 astetta.

Vuosikulutus vielä 5500 kWh marraskuun jälkeen mutta muutettiin vasta huhtikuussa niin nousee kyllä vielä vuoden kulutus sinne 10000 kWh paremmalle puolelle veikkaan.
Tuon uuden mallin optimoinnin olen huomannut ihan käytännössä itsekkin, kun olen vertaillut täällä muiden tuloilman lukemia eri lämpötiloilla omiin lukemiin.

Aluksi ihmettelin pitkään mikä omassa laitteessa vikana, kun tuloilmat pysyivät melko maltillisina verrattuna muihin käyttäjiin, mutta tämä on juuri tuon uuden mallin erilaisen optimoinnin vuoksi.

Henkilökohtaisesti kahden ihmisen talous kun kyseessä, niin haluaisin ennemmin tuon vanhemman mallin optimoinnin eli lämpimämmän tuloilman ja vähemmän lämmintä vettä.

Meillä kyllä lämmintä vettä riittänyt ympäri vuoden ilman vastuksia, vaikka välillä 6 henkeäkin saunonut ja suihkutellut illassa. Eli varmasti meidän normaalikäytössä vanhan mallin optimointi olisi meille kustannustehokkaampi. Yleensä käyttövesi pelkällä kompuralla huitelee siinä 55-70 asteen välillä riippuen miten paljon suihkutellut
 
Ei kai tuo mikään pakko ole? LTO-taloissa tuloilma on pakkasilla kylmää,jopa alle 15 C, eikä siitä ole ongelmaa. Eihän se alipaineisuus lämmöntarvetta vähennä eikä lämmöntuottoa lisää. Osa ilmasta vaan tulee ohi tulokanavan mistä sattuu vuotamaan. Paremminkin taitaa heikentää lämmöntuottoa, kun COP on parempi mitä kylmempää on tuloilma eli kompuran tuotto kasvaa.
Toki LTO-taloissa näin saattaa olla mutta koska tuloilman lämpötila tai oikeastaan lauhduttimen lämpötila vaikuttaa kaikkeen, myös veden lämmittämiseen, kun tulee Nilaniin niin tuloilmaa lämpötila on tärkeämpi kun LTO-taloissa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Toki LTO-taloissa näin saattaa olla mutta koska tuloilman lämpötila tai oikeastaan lauhduttimen lämpötila vaikuttaa kaikkeen, myös veden lämmittämiseen, kun tulee Nilaniin niin tuloilmaa lämpötila on tärkeämpi kun LTO-taloissa.
Väittäisin, että ei ole. Toimenpiteet, joilla jäteilman lämpötila ei laske, eivät auta kokonaistaloudellisuuteen. Yksinkertaisesti ei enää ole otettavissa ilmaisenergiaa, vaan loppu lämmitys on tehtävä jollain muulla kuin kompuralla.

Takka ja ILP tekevät kokonaisuudesta vaikeammin arvioitavan, mutta ilman niitä ei voi olla hyötyä alipaineistaa taloa saadakseen lauhduttimen ja tuloilman lämpötilaa ylös. Pitää se vuotoilmana tullut ulkoilma kuitenkin lämmittää suorasähköllä eikä pieni tuloilmamäärä riitä kompensoimaan talon lämpöhäviöitä. Yhtä hyvin sen käyttöveden ja tuloilman voi lämmittää suorasähköllä ko. tilanteessa.
 

grendy

Vakionaama
Tuon uuden mallin optimoinnin olen huomannut ihan käytännössä itsekkin, kun olen vertaillut täällä muiden tuloilman lukemia eri lämpötiloilla omiin lukemiin.

Aluksi ihmettelin pitkään mikä omassa laitteessa vikana, kun tuloilmat pysyivät melko maltillisina verrattuna muihin käyttäjiin, mutta tämä on juuri tuon uuden mallin erilaisen optimoinnin vuoksi.

Henkilökohtaisesti kahden ihmisen talous kun kyseessä, niin haluaisin ennemmin tuon vanhemman mallin optimoinnin eli lämpimämmän tuloilman ja vähemmän lämmintä vettä.

Meillä kyllä lämmintä vettä riittänyt ympäri vuoden ilman vastuksia, vaikka välillä 6 henkeäkin saunonut ja suihkutellut illassa. Eli varmasti meidän normaalikäytössä vanhan mallin optimointi olisi meille kustannustehokkaampi. Yleensä käyttövesi pelkällä kompuralla huitelee siinä 55-70 asteen välillä riippuen miten paljon suihkutellut
Eikä se "prioriteetti TULOILMA tai VESI" -asetus vaikuta tohon mitenkään?
 

vesala

Jäsen
Kulutus marraskuussa 1.454 kWh
Koko vuosi luultavasti noin 11.000kWh

115m2 yhdessä kerroksessa pk-seudulla. Uusi talo. Lämpötila yleensä maltillinen 20-21 asetta. Lämmitys pelkkä Nilan kiertävällä lattia-lämmöllä. Töpseli-auto on mutta arvioilta vaan muuta sata kWh mennyt siihen.
 

Skata

Vakionaama
Täällä marraskuu kulutti kaikkinensa 1196,55 kWh.
Aurinkopaneelit tuotti 45 kWh, josta omaan käyttöön 35 kwh. Töpseliautoon meni ~ 250 kWh, ulkovarasto vei ~ 84 kWh. Takkaa tuli poltettua n. 8-9 kertaa, puusaunaa ~ 10-15 kertaa.
Lämmitystarveluku Turku 531 (omilla hoodeillani yleensä vähän Turkua kylmempää). Viime vuonna lämmitystarveluku oli 427 eli selvästi kylmempi kuukausikin ollut kuluvana vuonna:lumiukko:

Vuoden kokonaiskulutus tällä hetkellä 6969,68 kWh, valitettavasti menee vuoden osalta 8000 kWh rikki. No auto tohon on suurin syyllinen, olen tyytyväinen lukemiin :)

Edit: oli muuten kylmin marraskuu Turussa sitten vuoden 2010, jolloin lämmitystarveluku oli 574. Vuonna 2016 lämmitystarveluku oli 524 eli lähes sama kuin tämä vuonna. 2020 lämmitystarveluku oli 357 mikä on pienin 2010 jälkeen. Entistä tyytyväisempi marraskuun kulutukseen :cool:
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Väittäisin, että ei ole. Toimenpiteet, joilla jäteilman lämpötila ei laske, eivät auta kokonaistaloudellisuuteen. Yksinkertaisesti ei enää ole otettavissa ilmaisenergiaa, vaan loppu lämmitys on tehtävä jollain muulla kuin kompuralla.
PIlppi kuitenkin toimii aivan eri ehdoilla kuin lto-laite. Alipaine ilman muuta vähentää ilmavuotoja ulospäin rakennuksen vaipan lävitse (useampikerroksisen talon ylimmän kerroksen sisäkatto ja nurkat ovat potentiaalisin vuotokohta). Alipaine myös saattaa siirtää vaipan lämpötilajakautumia kohti sisätilaa enemmän tai vähemmän. Tämä myös vähentää johtumisen kaltaisia häviöitä lämpimältä puolelta ulos päin, vaikka sivuvaikutuksena vaipan sisäpuoli hieman viileneekin. Alipainen myös pakkaa vähentämään poistoilmavirtaa, jos puhallinasetus pidetään ennallaan. Nilanin EC9:n kaltaisilla laitteet toki asettuvat tässä mielessä lto-laitteen ja Niben 410/470-tyyppisten laitteiden väliin, koska kylmäpiiri alijäähdyttää nesteen raitisilman avulla. Ei tuosta kuitenkaan saa lisähyötyä riittävästi kompensoimaan noita edellisiä energiansäätöhyötyjä.

LTO-laitteilla hyöty alipaineesta jää hyvin vähäiseksi poikkeuksena ehkä äärimmäisten epätiiviit rakennukset.
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Marraskuun kokonaiskulutus ilman auton latausta oli 1148 kWh, josta lämmitykseen karvan alle 800 kWh:
1701458165171.png

Marraskuussa ylimääräistä lämmitystä tuli tehtyä varmaan 200 kWh edestä parametrisointia, lattialämmityksen varastointikokeilua ja ohjauslogiikan testausta varten. Kuukausi meni vielä kiinteähintaisella sopimuksella, joten pörssisähkökäytön optimikulusta jäätiin kauas:
1701458823248.png

Joulukuuhun lähdetään lattialämmityskierrot auki märkätilojen lisäksi olohuoneessa, jossa ILP pitää huonelämmön 2-3 °C yli lattialämmityskierron vähentäen huomattavasti sähkövastusten käyttöä. Lisäksi erityisen halvoilla tunneilla lattialämmityksen minimiä nostamalla ladataan mukavuuslämpöä lattialaattaan.
 

Kilu

Jäsen
Marraskuun kokonaiskulutus 1169kWh, josta
-Nilan vei 538kWh (mitattu)
-Autolataus vei 145kWh (mitattu)
-Palju vei 189kWh (mitattu)
-Loput 297kWh sauna, jääkaappi ja pakastimet, ruuanlaitto, toisen auton esilämmitys yms. Muu käyttösähkö

Kevyttakassa polteltu muutama klapi melkein joka päivä. Marraskuun lämmöntarveluku 554.

2023 kokonaiskulutus tällä hetkellä 10610 kWh, josta autolatausta 1679kWh ja palju vienyt 1914kWh. Eli ilman näitä kokonaiskulutus 2023 7017kWh.

2022 marraskuu lämmöntarveluku 470 ja kokonaiskulutus 1257kWh, joten 2023 kulutus pudonnut -7% vaikka kuukausi ollut kylmempi. Tyytyväinen voi olla.
 

Kilu

Jäsen
Eikä se "prioriteetti TULOILMA tai VESI" -asetus vaikuta tohon mitenkään?
Käsittääkseni tuolla prioriteetilla vaikutetaan vain tuloilma puhaltimen nopeuteen. Korjatkaa Jos olen ymmärtänyt väärin.

Jos prioriteettina vesi ja käyttöveden lämpö alle asetetun tavoitelämpötilan, niin nilan pudottaa tuloilmapuhaltimen hetkellisesti pois päältä. ( jos huoltovalikosta ei ole määriteltynä muuta minimi tulopuhallusta) Tällöin Nilan saa maksimaalisen hyödyn kompurasta käyttöveteen ja vesi saadaan lämmitettyä nopeammin/tehokkaammin.

Jos prioriteettina ilma niin Nilan ei pudota tuloilmapuhallusta, kun käyttöveden lämpötila putoaa alle pyynnin. Vaan laite lämmittää ilmaa sekä käyttövettä samanaikaisesti. Tällöin käyttövesi lämpiää hitaammin, mutta plussana ilmanvaihto ei myöskään katkea.
 

Skata

Vakionaama
Poissaolokulutus eiliseltä. Vuorokauden ka. -7,9°. Kulutus 39,73 kWh. Takka poltettu perjantaina 14:00 paikkeilla. Perushärpäkkeet, varaston 1 kwh patteri, 2 pakastinta.
IMG_0231.jpeg
 
Back
Ylös Bottom