Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

Espejot

Hyperaktiivi
Katsaus erityyppisten paneleiden hyötysuhteista yms....
Tästä näkee että lähitulevaisuus on kolmen kauppaa: IBC johdannaiset, TOPCon ja HJT. Listalla olevesta paneeleista 19 kahdestakymmenestä edustaa edellämainittua tekniikka. Näistä HJT:lla on prosessin yksikertaisuudesta johtuva kustannusetu pitkässä juoksussa. TOPCon on etua pienemästä investointitarpeesta minkä takia se on seuraava valtavirtatekniikka p-PERC jälkeen.

EDIT: tänne on listattu joitain paneleeita hintoineen. Uusipien tekniikoiden saatavuus kesällä 2023 Suomessa kohtuullisen heikko, lähinnä TOPCon saa. HJT saa paremin Saksasta. REC ALPHA PURE ja PURE-R sarjaa saa Suomesta mutta ainakin listahinnat on kovat.
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Suomessa myytävien aurinkopaneelien DC kaapelien sijoittelu näyttää olevan pääsääntöisesti sarjaan kytkennän pohjalta tilattu eli ovat pitkien sivujen reunoilla.
Mikroinvertterien kanssa näppärämpi kuitenkin olisi että kaapelit on lyhyen sivun päädyssä. Eri valmistajien spekseistä en ole saanut selvää että mikä kirjain-numeroyhdistelmä kertoo kaapelien liitännän sijainnin ja mahdollisen liitäntäkaapelin pituuden.
Oisko vinkkejä paneeleista joissa on liitäntä mikroille järkevällä tavalla? Paneelien kokoluokka n.410-450Wp.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Suomessa myytävien aurinkopaneelien DC kaapelien sijoittelu näyttää olevan pääsääntöisesti sarjaan kytkennän pohjalta tilattu eli ovat pitkien sivujen reunoilla.
Mikroinvertterien kanssa näppärämpi kuitenkin olisi että kaapelit on lyhyen sivun päädyssä. Eri valmistajien spekseistä en ole saanut selvää että mikä kirjain-numeroyhdistelmä kertoo kaapelien liitännän sijainnin ja mahdollisen liitäntäkaapelin pituuden.
Oisko vinkkejä paneeleista joissa on liitäntä mikroille järkevällä tavalla? Paneelien kokoluokka n.410-450Wp.

Lyhyen otannan peristeella normikokoisella paneelilla liitäntäkaapelit on 1100-1200mm ja sijainti keskellä.
 

-Teme-

Vakionaama
Lyhyen otannan peristeella normikokoisella paneelilla liitäntäkaapelit on 1100-1200mm ja sijainti keskellä.
Sijainti pitkien sivujen keskellä vai paneelien keskellä vai miten?
Kun asennus on 2 riviä päällekkäin niin paneelit pystyy asentaa siten että ylärivissä liitännän alareunassa ja alarivissä yläreunassa, mikroinvertteri siten voi sijaita alarivin ylemmässä kiskossa jolloin 2to1, 4to1 tai 6to1 asennuksessa ei tarvita yhtään jatkoa DC kaapeleihin kun kaikki saa yksinkertaisesti kytkettyä suoraan invertteriin. Jos kaapelit taasen sijaitsee pitkien sivujen keskellä laitimmaisten paneelien DC kaapelit ei riitä mitenkään ilman jatkoja invertterille
 

Espejot

Hyperaktiivi
Sijainti pitkien sivujen keskellä vai paneelien keskellä vai miten?

pitkän sivun keskellä.

Kun asennus on 2 riviä päällekkäin niin paneelit pystyy asentaa siten että ylärivissä liitännän alareunassa ja alarivissä yläreunassa, mikroinvertteri siten voi sijaita alarivin ylemmässä kiskossa jolloin 2to1, 4to1 tai 6to1 asennuksessa ei tarvita yhtään jatkoa DC kaapeleihin kun kaikki saa yksinkertaisesti kytkettyä suoraan invertteriin. Jos kaapelit taasen sijaitsee pitkien sivujen keskellä laitimmaisten paneelien DC kaapelit ei riitä mitenkään ilman jatkoja invertterille

Ai niin, noi useamman paneelin mikrot voi olla ongelma. Nyt muistan että jollakin valmistajalla oli jokin sortin asennusohje, olisiko APSystems.
 

roots

Hyperaktiivi
Sijainti pitkien sivujen keskellä vai paneelien keskellä vai miten?
Kun asennus on 2 riviä päällekkäin niin paneelit pystyy asentaa siten että ylärivissä liitännän alareunassa ja alarivissä yläreunassa, mikroinvertteri siten voi sijaita alarivin ylemmässä kiskossa jolloin 2to1, 4to1 tai 6to1 asennuksessa ei tarvita yhtään jatkoa DC kaapeleihin kun kaikki saa yksinkertaisesti kytkettyä suoraan invertteriin. Jos kaapelit taasen sijaitsee pitkien sivujen keskellä laitimmaisten paneelien DC kaapelit ei riitä mitenkään ilman jatkoja invertterille
Aika usein nykyään myös tälläsiä, eli lyhyet tumpit keskellä...
1680859430735.png
 

-Teme-

Vakionaama
Aika usein nykyään myös tälläsiä, eli lyhyet tumpit keskellä...
Ja tuohan on vallan mainio kun kyseessä sarjaan kytketty paneelisto, mutta keskari muille asennuksille.
Toisaalta jatkoilla saadaan se liitintyyppien yhdenmukaisuusvaatimus täytettyä - kunhan vaan tietää invertterissä ja paneeleissa käytettyjen liittimien valmistajat.
Hoymiles HMS/HMT laitteissa on betteri bc03a liittimet joiden saanti vaikuttaa aika haasteelliselta.
 
K

korsteeni

Vieras
Eikös tuo varjo periaatteessa johda siihen, että paneeli tuhlaa aurinkoisen osan tuottaman tehon tuon varjostuneen osan lämmittämiseen? Kun varjo poistuu, tuon osan jäähtyminen ainakin vie tovin ja käsittääkseni seurauksena on, että paneeli antaa kokonaisuutena jäähtymisen aikana pienemmän, vaikkakin jatkuvasti kasvavan jännitteen. Mppt-säädin ei sitten ehkä kykene adaptoitumaan tilanteeseen, jossa yhden sarjassa olevan paneelin jännite jatkuvasti kasvaa (sotkee algoritmia) ja vielä ilmeisemmin tuollaisen paneelin kytkentä rinnan toisten paneeleiden kanssa pudottaa kyseisen paneelin ja sen kanssa mahdollisesti sarjassa olevat kokonaan pois pelistä, kunnes paneeli on jäähtynyt suunnilleen muita paneeliketjuja muistuttavaan lämpötilaan.

muistan ainakin kahdesti ottaneesi kantaa panelien rinnankytkentään (ettet kytkisi paneleita rinnan)
eikö tuo halfcut ole juurikin sama yhdessä yksikössä kuin kytkisi kaksi erillistä panelia rinnan
ovat suurempia mutta teho/m² likimain samaa suuruusluokkaa
ihan vaan tuli mieleen että poistuvatko rinnankytkennän haitat jollai tapaa halfcuteissa onko siellä jotain tyyliin diodi tms

hyötynä näkisin vain kehysmateriaalin säästön
en mitään varjoshyötyjä kahteen erilliseen rinnankytkettyyn

tuosta fraatin kuva vielä

1681017415801.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Espejot

Hyperaktiivi
Trendi on diodien määrän kasvu, REC Pure-R:ssä paneeli on jaettu neljään osaan ja diodejakin on neljä. Johdot on 1700mm ja sijoitettu samalle pitkällä sivulla.
 
Viimeksi muokattu:
K

korsteeni

Vieras
Trendi on diodien määrän kasvu, REC Pure-R:ssä paneeli on jaettu neljään osaan ja diodejakin on neljä. Johdot on 1700mm ja sijoitettu samalle pitkällä sivulla.

esittämässäni tapuksessa diodien määrä ei kaiketi kasva
minun paneleissa on 3 diodia, 2 vs 1 halfcut tietää diodien vähenemistä vertailuyksikössä
 

Espejot

Hyperaktiivi
Nopealla otannalla katsoin NOCT/STC tehosuhde vaihtelee välillä 75...76%. Mielelnkiintoista oli se että kaikki paneelikuppiaat (esim. Hyudai, Sunpower) ei ilmoita NOCT arvoja. Eli ero 400Wp paneelissa luokkaa max 6W.


Esimerkiksi
ZNSHINE SOLAR ZXM7-SHLDD108 ---> 299/400Wp ---> 74,7%
Q.PEAK DUO BLKM-G11 ---> 300/400 Wp ---> 75%
JinkoSolar Tiger Neo 54HL4-B ---> 301/400 Wp ---> 75,25%
REC Alpha Pure ---> 305/400 Wp ---> 76,25%
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
muistan ainakin kahdesti ottaneesi kantaa panelien rinnankytkentään (ettet kytkisi paneleita rinnan)
eikö tuo halfcut ole juurikin sama yhdessä yksikössä kuin kytkisi kaksi erillistä panelia rinnan
En ole varma, mitä tuolla tarkoitat, mutta tokihan aurinkokennon fysiikka on sellainen, että rinnankytkettyjen kennojen suorituskyky on vaihtelevissa valaistusolosuhteissa periaatteessa aivan ylivoimainen kaikenlaisiin sarjakytkentöihin verrattuna. Valaistustaso ei vaikuta kovin paljon paneelin tuottamaan tyhjäkäyntijännitteeseen, kun taas tuotettu virta on melko suoraan verrannollinen valaistustasoon. Onhan yksittäinen kennokin periaatteessa rinnakkaiskytkettyjen pienten myötäsuuntaisten diodiliitosten kokonaisuus.

Ongelmahan on siinä, että yksittäisten kennojen rinnakkaiskytkentä ei ole käytännössä mahdollinen liian alhaisen jännitteen ja tarvittavan tolkuttoman johdinmateriaalimäärän takia. Sen takia paneelit ovat aina kompromisseja, eli johdotusten ja inverttereiden kaltaisten laitteiden kustannusten säästämiseksi kennoja aina kytketään ainakin osittain sarjaan. Tuosta sitten seuraa välillisiä hankaluuksia kuten tarve ohitus- ja estosuunnan diodeille, huono varjostuksensietokyky jne. Poppakonstit kuten half cut auttavat joissakin tilanteissa enemmän tai vähemmän.
 
K

korsteeni

Vieras
En ole varma, mitä tuolla tarkoitat, mutta tokihan aurinkokennon fysiikka on sellainen, että rinnankytkettyjen kennojen suorituskyky on vaihtelevissa valaistusolosuhteissa periaatteessa aivan ylivoimainen kaikenlaisiin sarjakytkentöihin verrattuna. Valaistustaso ei vaikuta kovin paljon paneelin tuottamaan tyhjäkäyntijännitteeseen, kun taas tuotettu virta on melko suoraan verrannollinen valaistustasoon. Onhan yksittäinen kennokin periaatteessa rinnakkaiskytkettyjen pienten myötäsuuntaisten diodiliitosten kokonaisuus.

Ongelmahan on siinä, että yksittäisten kennojen rinnakkaiskytkentä ei ole käytännössä mahdollinen liian alhaisen jännitteen ja tarvittavan tolkuttoman johdinmateriaalimäärän takia. Sen takia paneelit ovat aina kompromisseja, eli johdotusten ja inverttereiden kaltaisten laitteiden kustannusten säästämiseksi kennoja aina kytketään ainakin osittain sarjaan. Tuosta sitten seuraa välillisiä hankaluuksia kuten tarve ohitus- ja estosuunnan diodeille, huono varjostuksensietokyky jne. Poppakonstit kuten half cut auttavat joissakin tilanteissa enemmän tai vähemmän.

nyt tuli paremmin mieleen se asia yhteys
siinä käsiteltiin paneliryhmiä rinnankytkettynä
sanamuotokin oli jokeseenkin "en minäkään kytkisi rinnanan" kun vastasit jollekin ja perusteluina oli jotain tyyliin jos toisessa ryhmässä tulee häikkää niin se toinen syöttää sinne virtaa.....tyyliin
se vain jäi mieleen kun oli tarkoitus vastata yhden invertterin manuskan kuvalla jossa on yhtenä vaihtoehtona rinnankytketyt loopit
lähinnä tuosta fraatin laittamasta halfcut kuvasta vaan tuli mieleen että se on kuin 2 erillistä panelia rinnan
mutta asia selventyi
 

kotte

Hyperaktiivi
sanamuotokin oli jokeseenkin "en minäkään kytkisi rinnanan" kun vastasit jollekin ja perusteluina oli jotain tyyliin jos toisessa ryhmässä tulee häikkää niin se toinen syöttää sinne virtaa.....tyyliin
Jos toinen ryhmä on melkein pimeä ja toinen täydessä valossa, aletaan jo olla alueella, millä pimeän ryhmän tyhjäkäyntijännite voi olla aika alhainen verrattuna siihen, mitä valossa oleva tuottaa kuormitettuna. Eihän diodin mikään paristo ole, jollei sähköä synny jostakin. Jos kummallakin on useita kennoja sarjassa, purkautuuhan valossa olevan tehoa väistämättä pimeässä olevaan, ellei ole erityisiä estodiodeja (jotka sitten pudottavat jännitettä vajaan voltin kummaltakin).

Eihän tilanne periaatteessa eroa yhden kennon osittaisesta peittämisestä mitenkään, jollei otetan kennojen sisäisen johdotuksen resistiivisä vaikutuksia huomioon. Toinen kysymys on, miten kennon keräysjohdotus on toteutettu. Häviöitähän tuostakin väkisin syntyy, jos yksittäinen kenno olisi hyvin laaja, mutta tehon keräämisen kannalta optimaalinen johdotus keskittänee ohmisten johdinkuormien takia hyvin valaistun kennon osan naapurustoon, mikä rajoittaa häviöiden leviämitä vain paikalliseksi (keräysverkko on pakostakin tasomainen yhdistetty lankamaisista johtimista koostuva verkko tai sitten kennon pinnalle laminoitu läpinäkyvä pintajohdin. Esimerkiksi eri lappeille asennetuilla rinnakkaisilla kennoryhmillä ei ole vastaavaa ohmista paikallista rajoitusilmiötä kuin tällaisella verkolla, vaan häviöt leviävät koko paneeliryhmien välillä.
 
K

korsteeni

Vieras
mitenhän näissä tapauksissa vastuu
vai käykö kuin presidentin vävylle
onko myyjän, liittimen valmistajan, vertin valmistajan.......artisti maksaa



1681103305521.png
 
K

korsteeni

Vieras
kiinalaisia halpoja mollataan mutta kaisissa halvoissa ofrideissä tuokin kuvan vikamahdollisuus on jo valmistettaessa eliminoitu pois
tuossakin on vain siksi että on saatu myytyä 4 paria liittimiä
jos nyt en väärin tulkitse materiaalista ja ulkoisesti niin nuo on niitä "välineettömiä" liittimiä
samainen villitys kun wago ja samat murheet
 

Espejot

Hyperaktiivi
mitenhän näissä tapauksissa vastuu
vai käykö kuin presidentin vävylle
onko myyjän, liittimen valmistajan, vertin valmistajan.......artisti maksaa

kiinalaisia halpoja mollataan...


Lähes aina asennusvirhe kun oletus on että tavarassa ei ole valmistusvirhettä. Toki mekaaninen laatu ei ole kiinalaisen kauppatavaran vahvuuksia vaan se on hinta. Lopulinen vastuu on lähes aina kukkarolla mutta vastuun luonteeseen kuuluu myös ketjuuntuminen. Sähköalanammatilaiset sanoo että sähkötöidenjohtajan vastuu lähestyy ääretöntä, tiedä sitten ylitääkä vastuu urakkarajatkin. Avaimet käteen asenuksissa ei tosin ole urakkarajoja mutta vastuu siirtyy aina työnjohdolle jos asentaja ei ole osoitettu törkeää huolimttomuutta/välinpitämättömyyttä.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
kiinalaisia halpoja mollataan mutta kaisissa halvoissa ofrideissä tuokin kuvan vikamahdollisuus on jo valmistettaessa eliminoitu pois
tuossakin on vain siksi että on saatu myytyä 4 paria liittimiä
jos nyt en väärin tulkitse materiaalista ja ulkoisesti niin nuo on niitä "välineettömiä" liittimiä
samainen villitys kun wago ja samat murheet
En tiedä millaisista liittimistä oikein puhut mutta omaan silmään kaikki tuohon invertteriin menevät liittimet ovat samanlaisia. Weidmullereita ne ei ainakaan ole.
1681114894533.png

Kun Soliksen käyttöohjetta katsoo niin huomaa että piirrokuvassa liitos on aivan täsmälleen samanlainen kun kuvassa.
1681115901131.png

Netistä tongittu kuva Soliksen DC liittimestä näyttää myös aivan samanlaiselle kun tuossa kärvähtäneessä. → Uskoisin että liittimet on niitä mitä pitäisikin eli invertterin mukana tulleita mutta liitoksen tekeminen on ryssitty. Kyseisessä ketjussa on mainittu että aluksi voimala oli kytketty niin että kaikki meni valtakunnanverkkoon pelkästään ja ko. asentaja ei ollut enää ko. yrityksen palveluksessa. Tämä kertoo jo jotain siitä sähkärin ammattitaidosta.
1681116080724.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kun mennään siihen puristettavaan DC liittimeen niin tässä on kummallinen video. Kuinka liitintä ei misään nimessä saa puristaa ja myöhemmin vielä kuinka se pitäisi puristaa. Tosin videossa mainostetaan että molemmat tavat ovat ok mutta eivät missään nimessä ole.

Oikein puristettu liitos näyttää tälläiselle ja se ei onnistu ilman tuollaisia tarkoitukseen suunniteltuja pihtejä. Oikein puristetussa liitoksekssa nuo liittimen reunat heittävät 180 käännöksen ja tunkeutuvat johtimien sekaan. Toisella tavalla puristettuna samanlaista puristusta ei muodostu ollenkaan.
1681116846058.png
 

hode74

Jäsen
En tiedä millaisista liittimistä oikein puhut mutta omaan silmään kaikki tuohon invertteriin menevät liittimet ovat samanlaisia. Weidmullereita ne ei ainakaan ole.
katso liitettä 86221
Kun Soliksen käyttöohjetta katsoo niin huomaa että piirrokuvassa liitos on aivan täsmälleen samanlainen kun kuvassa.
katso liitettä 86222
Netistä tongittu kuva Soliksen DC liittimestä näyttää myös aivan samanlaiselle kun tuossa kärvähtäneessä. → Uskoisin että liittimet on niitä mitä pitäisikin eli invertterin mukana tulleita mutta liitoksen tekeminen on ryssitty. Kyseisessä ketjussa on mainittu että aluksi voimala oli kytketty niin että kaikki meni valtakunnanverkkoon pelkästään ja ko. asentaja ei ollut enää ko. yrityksen palveluksessa. Tämä kertoo jo jotain siitä sähkärin ammattitaidosta.
katso liitettä 86223
Soliksen mukana tulee mc4 liittimet eli samoilla linjoilla olisin että kaapeli puristettu huonosti ko. Liittimeen, helpoin korjaus olisi ottaa pv2 liittimet käyttöön, millainen lie homma uusia toi invertterin puoleinen mc4 liitinpari ja mitä Soliksen takuu sanoo siihen...itse vaatisin uuden invertterin asennusfirmalta. Miten lie samainen asentaja tuusannut invertterin AC puolen liittimen liitokset, omanlainen hommansa saada hyvin ne 5x6mm² kaapelit liittimen pieniin ruuvipuristeisiin liittimiin, toki paksua se kaapeli ja AC puoli ei niin nirso vaikka vähän heikko kontakti olisikin
 

Espejot

Hyperaktiivi
Oikein puristettu liitos näyttää tälläiselle ja se ei onnistu ilman tuollaisia tarkoitukseen suunniteltuja pihtejä. Oikein puristetussa liitoksekssa nuo liittimen reunat heittävät 180 käännöksen ja tunkeutuvat johtimien sekaan. Toisella tavalla puristettuna samanlaista puristusta ei muodostu ollenkaan.
Ei olisi maailmanhistorian ensimäinen kerta jos työkaluissa on säästetty.
 

roots

Hyperaktiivi
En tiedä millaisista liittimistä oikein puhut mutta omaan silmään kaikki tuohon invertteriin menevät liittimet ovat samanlaisia. Weidmullereita ne ei ainakaan ole.

Kun Soliksen käyttöohjetta katsoo niin huomaa että piirrokuvassa liitos on aivan täsmälleen samanlainen kun kuvassa.
katso liitettä 86222
Netistä tongittu kuva Soliksen DC liittimestä näyttää myös aivan samanlaiselle kun tuossa kärvähtäneessä. → Uskoisin että liittimet on niitä mitä pitäisikin eli invertterin mukana tulleita mutta liitoksen tekeminen on ryssitty. Kyseisessä ketjussa on mainittu että aluksi voimala oli kytketty niin että kaikki meni valtakunnanverkkoon pelkästään ja ko. asentaja ei ollut enää ko. yrityksen palveluksessa. Tämä kertoo jo jotain siitä sähkärin ammattitaidosta.
1681115901131-png.86222


Jostain 'antenneihin' muistaakseni osunut että tuota logoa "MC" mikä tossakin on, niin sais käyttää vain Stäubli.

Onkos Weidmuller liittimistä ongelmia havaittu?... ei ole omaan näkökenttään osunut.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nykymeniningin huomioon ottaen en menisi takuuseen että olis välttämättä edes "oikeat" sähkärit näitä aina laittamassa...
Ja virheitä sattuu kuitenkin myös ammattilaisille. Kuitenkin onnistumisen edellytykset on oikeanlaiset tarvikkeet ja työkalut.
 

fraatti

Hyperaktiivi
1681115901131-png.86222


Jostain 'antenneihin' muistaakseni osunut että tuota logoa "MC" mikä tossakin on, niin sais käyttää vain Stäubli.

Onkos Weidmuller liittimistä ongelmia havaittu?... ei ole omaan näkökenttään osunut.
En tiedä itse tuosta logosta. Kuitenkin Soliksen valmistaja kirjoittaa että käyttävät vain alkuperäisiä liittimiä joten valmistaja niille on Stäubli.
Heidän sivuillaan on myös mainita liitoksen puristamisesta ja kuva millainen tuosta oikealle työkalulla tulevasta puristuksesta tulee. Samassa on myös maininta että asennuksen voi tyriä myös jo pinniä ei paina riittävän syvälle liittimeen. Tuohon on joku mittatikku millä asian voi tarkistaa.

20201020164942_53784.png

1681122085121.png

 
K

korsteeni

Vieras
En tiedä millaisista liittimistä oikein puhut mutta omaan silmään kaikki tuohon invertteriin menevät liittimet ovat samanlaisia. Weidmullereita ne ei ainakaan ole.

puhun perinteisestä ruuviliitännästä, kuten kontaktoreissa,kiskomittareissa, johdonsuojissa jne pitää eikä ole lämmin
 

mobbe

Vakionaama
Ohjeittein mukaan invertteri on asennettava palamattomalle alustalle entä esim. tuo Fronius Symo jossa on näppärä metallinen asennuspohja ja invertteri lukittuu tuohon eikö se ole riittävä? toisaalta ei ainakaan mulla tiedossa paloja joka olisi alkanut invertteristä muillakaan merkeillä.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Onko täällä ketään joka on kasannut Staublin MC4 liittimiä? Jostain syystä tuossa liittimessä vedonpoistaja on todella tiukka kiristää. Käytin Knipexin MC4 työkaluja, mutta kiristysmutteri ei mennyt lähellekään pohjaan kun avain alkoi hyppimään yli. Sama tilanne myös toisella vastaavalla työkalulla. Koskaan ennen ei vastaavia ongelmia ole ollut muun merkkisten liittimien kanssa. Ainakin tuoteselosteen mukaan ko. liitin pitäisi sopia molemmille käyttämilleni kaapeleille eli 4 ja 6mm2.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko täällä ketään joka on kasannut Staublin MC4 liittimiä? Jostain syystä tuossa liittimessä vedonpoistaja on todella tiukka kiristää. Käytin Knipexin MC4 työkaluja, mutta kiristysmutteri ei mennyt lähellekään pohjaan kun avain alkoi hyppimään yli. Sama tilanne myös toisella vastaavalla työkalulla. Koskaan ennen ei vastaavia ongelmia ole ollut muun merkkisten liittimien kanssa. Ainakin tuoteselosteen mukaan ko. liitin pitäisi sopia molemmille käyttämilleni kaapeleille eli 4 ja 6mm2.
En oo koskenutkaan mutta jos tuo gummisysteemi on samanmoinen kuin joissain muissa liittimissä niin se riippuu kaapelin ulkohalkaisijasta että kuinka pitkälle sitä voi/pystyy kiristää. Tuossa videossa ukolla näyttää olevan momenttiavain tuota varten. Ja ei ne mene loppuun saakka tuossa demovideossakaan.
Nuo työkaluttomat liittimet ovat kyllä äärimmäisen yksinkertaisia käyttää kun vertaa näihin. :hmm:
1682020151810.png

 

markok

Aktiivinen jäsen
Tuo ohjevideo oli ihan hyvä. Aika jännä kun muuten MC4 liittimien ohjeissa käsketään tarkastamaan ettei kitistysmutterin ja rungon väliin jää rakoa. Tämä onnistuu ihan noilla muovisilla työkaluilla. Ohjevideollakin kiristys tehtiin ensin muovityökaluilla ja lopuksi vedettiin momenttiin momenttiavaimella ja silti jäi rako. Muut MC4 liittimet ovat kyllä ollut helppoja kasata vaikka puristuksen vaatiikin, mutta nämä Staublit on kyllä vähintään tuplasti työläämpiä
 
K

korsteeni

Vieras
kritisoin viranomaissäännöksiä määräyksiä herkästi, iän kerryttämällä tiedolla, perustelen aina väittämäni
kuten liitosten suhteen aiemmin tuubivideolla
pääsääntöisestihän liittimiä käytetään jotta laite voidaan helposti vaihtaa tai irroittaa
aurinkopaneleissa pikaliitokset (MC4) ovat rikos ja tahallisesti markkinavoimien ja valmistajien lanseeraama rahastus noine erikoistyökaluineen jotka nekin ovat enempi yhteensopivia ja toimivia
muuntyyppisillä kiinteillä liitoksilla lopputulos on paljon turvallisempi ja luotettavampi
kustannukset kylläkin laskisivat
pian varmaan dc puolelle lanseerataan omat kytkimet jako/jatkorasia missä on ulkopuoliset mc4 liittimet ja kaikki pitää olla saman valmistajan
 

Mekaniker

Vakionaama
Noiden liittimien tiiviys ei paranna yhtään se että on olemassa eri kaapelikokoja jotka on hyväksytty PV-käyttöön, ostin taannoin itselleni kaksi erää PV-kaapelia Onniselta ja johtimien neliöt samat mutta ulkohalkaisija on selvästi eri. Pientä erimielisyyttä liittimen kanssa oli kun paksumpi kaapeli piti mahduttaa Weidmullerin liittimeen...

Puristusliittimet on samaa mallia mitä aikoja on käytetty automaailmassa, ei ole kuitenkaan identtisiä!
Jos käyttää automaailmasta olevaa kuorettoman liittimen pihtiä PV-liittimin tulee sekundaliitos, testattu...
Laitoin kuvia aiheesta viime vuonna??
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
no just, vikojen maximointia maksajan pussilla

On se järjen köyhyyttä ollut pakottaa laittamaan erillinen DC katkaisija myös niiden invertterien kanssa joissa on sisäinen katkaisija kuten esim Sungrowssa. Seurauksena ollut lisää paloja sytyttäviä liitoksia ja komponenttia ilman mitään käytännön turvallisuuslisää.

Onneksi tuon osalta on tullut parannusta.
 
Pieni 3kW systeemi on hankkeilla. Asennustilaa Fronius 3:lle katselen. Kylmä ulkorakennus sisätila. Miten asennusalusta pitää olla. Nyt on vaakalauta jonka takana kova villa ja päällä kipsilevy (ja vaikka 2)
Sitten katto erotin pitääkö olla ulkopuolella vai kelpaako Froniuksen oma.
Jotenkin näkyy keskustelua... Kai asentaja tietää mutta olis hyvä olla pohjatietoa mullakin.
 
Back
Ylös Bottom