Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

kotte

Hyperaktiivi
Jos vedystä tehdään metaania tai nestemäistä hiilivetyä, tuotetta voi hyvin käyttää sähkön ja kaukolämmön tuotantoon esimerkiksi kombivoimalaitoksissa. Vetyhauraus ei silloin tule vastaan. Voimalaitostekniikkakin on tavanomaista.
Sitä paitsi, noiden varastointi on vetyyn verrattuna yksinkertaista, jopa helppoa nestemäisten tuotteiden osalta. Jonkinlainen vedyn puskuruivarastointi on silti tarpeen, koska vedyn ja talteen kerätyn jätehiilidioksidin synteesiä on vaikea ajaa runsaasti vaihtelevilla tehoilla. Jätehiilidioksidivirran puskurointi, varastointi ja kuljetuskin on sinällään helppoa, joko painepulloissa nestemäisenä tai lämpöeristetyssä kylmävarastossa normaali-ilmanpaineessa kuivajäämurskana -80oC lämpötilassa (jota syntyy, kun hiilidioksidi puristetaan nesteeksi samalla jäähdyttäen ja neste ruiskutetaan varastoon, jolloin osa höyrystyy ja kylmä hiilidioksidikaasu voidaan hyödyntää nestetyksen apuna; kuumemman jäähdytyslämmön voi tarvittaessa kerätä talteen varaajaan, koska kuivajään haihduttaminen puolestaan sitoo lämpöä, vaikkakin ulkoilmastakin saa riittävän lämpötilan, jotta kaasumaisella hiilidioksidilla voi haihduttaa varastosta lisää synteesiä varten).
 

fraatti

Hyperaktiivi
1685298919212.png

Suomessa tuulivoimalla on tuotettu tänä vuonna 23% koko vuoden sähköntuotannosta. Liettuan maatuulivoiman suuri osuus on yllätys.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Mikähän tuulivoiman rakentajia edelleen houkuttaa, vaikka sähkön hinta on romahtanut? Ehhäpä talviajan korkeaan hintaan uskotaan vieläkin. Tukeakaan ei enää ymmärtääkseni saa. Olisiko vielä halukkaita ostajia kiinteään, kannattavaan hintaan?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mikähän tuulivoiman rakentajia edelleen houkuttaa, vaikka sähkön hinta on romahtanut? Ehhäpä talviajan korkeaan hintaan uskotaan vieläkin. Tukeakaan ei enää ymmärtääkseni saa. Olisiko vielä halukkaita ostajia kiinteään, kannattavaan hintaan?
Kaipa se että siellä täällä on jo nousemass hankkeita hyödyntämään sitä halpaa sähköä. Ja vaikka se vedyntuotanto imee vaikka kuinka sähköä kunhan se on halpaa
 

jarkko_h

Vakionaama
Mikähän tuulivoiman rakentajia edelleen houkuttaa, vaikka sähkön hinta on romahtanut? Ehhäpä talviajan korkeaan hintaan uskotaan vieläkin. Tukeakaan ei enää ymmärtääkseni saa. Olisiko vielä halukkaita ostajia kiinteään, kannattavaan hintaan?

Rakentaminen ei perustu 1-2 vuoden hintaheilahteluihin. 2 edellistä vuotta olivat piikkejä.

Rakentaminen perustuu pitkän tähtäimen ennusteisiin, joita saa tilattua eri tahoilta. Ennusteissa huomioitu sen hetkinen paras tieto kannibalosoinnista, kysynnästä (vety...) ja muista tekijöistä (kaasu, päästöoik, verkot...). Ennusteissa näkyy eri tuotantomuodoille saatava hinta ja hintavaihtelu eri ajankohdille.

Materiaalien ja työn hinta on noussut kipurajan yli. Veikkaan että Rakentaminen tulee ottamaan vähän happea, mutta ei pysähdy. Hapen otto näkynee viiveellä.
 
Viimeksi muokattu:

Mase

Aktiivinen jäsen
Tässä mielikuvitus ei oikein riitä ymmärtämään, kuinka sekä sähkön käyttäjille että tuottajille voi syntyä kannattavaa toimintaa. Mitä enemmän tuulivoimaa syntyy, sitä enemmän on halvan sähkön aikoja, joka taas on edellytys esimerkiksi vedyn tuotannolle. Jotta tämä toimisi, pitäisi tuulivoimakapasiteettia rakentaa paljon ja saada voittoa halvasta myyntihinnasta huolimatta. Kun kapasiteettia on paljon laskee sähkön hinta myös suuren kulutuksen aikana. Mistä löytyy halukkaat investoijat, vai kuvitellaanko, että valtio syöttää jatkuvasti rahaa tuuleen? Mikäli valtio näin tekee, halvan, jopa ilmaisen tai hinnaltaan negatiivisen sähkön käyttäjiä kyllä ilmaantuu eri puolilta maailmaa.
 

Husky

Hyperaktiivi
Itse myös näen pientä riskiä valtion tukiaisiin tässä kuviossa.
Yleensä kun (ainakin) Suomessa yhteistä rahaa sijoitetaan, niin lopputulema on menetys maksumiehille. Eihän noita etukäteen silti ole helppo ennustaa eikä poliitikoilla helppoa ole kun tietysti houkuttaa, jos raha kerrankin tulisi Suomeen päin
 

jarkko_h

Vakionaama
kuvitellaanko, että valtio syöttää jatkuvasti rahaa tuuleen? Mikäli valtio näin tekee, halvan, jopa ilmaisen tai hinnaltaan negatiivisen sähkön käyttäjiä kyllä ilmaantuu eri puolilta maailmaa.

Tuulvoiman investointilaskelmia ei tehdä tukiolettamilla. Tukea ei ole uusilla projekteilla ja toivottavasti ei tulekaan.

Ei vetyyn investoijatkaan usko että aina on saatavilla nollahintaista tai negatiivisen hintaista sähköä. Vedyntuotannon investointipäätökset perustuvat samoihin jopa vuoteen 2050 ylettyviin hintaennusteisiin kuin myös tuulivoiman rakentaminen. Laskeva sähkönhintaennuste lisää vetyprojekteja ja pienentää tuulivoiman rakentamista.

---
Lopulta kysyntä ja tarjonta kyllä löytää tasapainon, kunhan tähän ei sotketa tukia ja poliittista säätelyä. Nämä molemmat yhdessä ja erikseen johtavat katastrofiin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vedyntuotannon investointipäätökset perustuvat samoihin jopa vuoteen 2050 ylettyviin hintaennusteisiin kuin myös tuulivoiman rakentaminen.

Itse olen huomannut että ennustetaan tai mallinnetaan mitä hyvänsä niin lopputulos voi olla aivan jotain muuta. Etelä-Norja kaapeleineen on siitä hyvä esimerkki. Eikä kyse ole edes kymmenien vuosien ennustuksista vaan muutamasta hassusta vuodesta ja kaapelista vain kyse.
 

jarkko_h

Vakionaama
Itse olen huomannut että ennustetaan tai mallinnetaan mitä hyvänsä niin lopputulos voi olla aivan jotain muuta. Etelä-Norja kaapeleineen on siitä hyvä esimerkki. Eikä kyse ole edes kymmenien vuosien ennustuksista vaan muutamasta hassusta vuodesta ja kaapelista vain kyse.

Ennuste on aina ennuste. Eihän edes kaksi suurinta ennustetaloa pystyneet ennustamaan Ukrainan sotaa ja siitä johtuvaa aurinkopaneelibuumia. Ei kukaan edes pystynyt ennustamaan 10 vuotta sitten ruotsalaisten kyvyttömyyttä verkon rakentamisessa.

Ennustetalojen ennusteet ovat kuitenkin tunnistettuja parhaimpia hinta-arvioita joihin investoinnit perustetaan käyttäen epävarmuuslukuja tukena. Jos ennuste ei toteudu, toivotulla tavalla niin investointi ei ole kannattava.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Luulisi, että kohta aletaan Viron suuntaan rakentaa lisäkapasiteettia kun taitaa tuulisina päivinä kesällä tuo linja olla koko ajan tukossa. Ehkä myös Venäjän suuntaan jossain vaiheessa taas saa sähköä lykätä, kunhan hommat taas normalisoituu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Luulisi, että kohta aletaan Viron suuntaan rakentaa lisäkapasiteettia kun taitaa tuulisina päivinä kesällä tuo linja olla koko ajan tukossa. Ehkä myös Venäjän suuntaan jossain vaiheessa taas saa sähköä lykätä, kunhan hommat taas normalisoituu.
Ensimmäinen on suunnitelma-asteella 2030 luvun alkupuolella JOS maiden välillä on hinta-eroa. Tässä on puhuttu että maksuaika pitää olla alle 8v.

Jälkimmäinen loittonee jatkuvasti vain kauemmaksi horisonttiin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tässä mielikuvitus ei oikein riitä ymmärtämään, kuinka sekä sähkön käyttäjille että tuottajille voi syntyä kannattavaa toimintaa.
Sillä tavalla, että sijoitat molempiin (tuulivoimaan ja sähköä kuluttavaan vedyn tuotantoon), mutta sopivasti keskenään painotettuna. Tarkoitus on siis vähentää nolla-tason ja alempia hintoja, mutta taata alhaisia hintoja riittävän runsaasti, jotta mainitun kaltainen kulutus kannattaa (riittävällä katteella riittävän taajasti, jotta kiinteät ja muuttuvat kulut pystytään kattamaan ja vielä jää voittoakin).

Noihinhan ei edes tarvitse sijoittaa synkronoidusti itse, eli kyllähän ns. markkinavoimat pyrkivät hakemaan vastaavaa tasapainoa joka tapauksessa, mikä hyödyttää sekä tuottajia että kuluttajia.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Halpa sähkö on vetovoimatekijä yrityksille siinä missä edullinen verotus tai osaava työvoima ja kaikkia näitä subventoidaan eli tuetaan julkisella rahalla melkein kaikialla maailmassa. Tuen painopiste vain vaihtelee. Otetaan nyt esimerkiksi Irlanti, siellä tuki menee suoraan suuoryrityksille verotuksen muodossa. Afrikka lienee ainoita paikkoja maailmassa missä asiat taphtuu vain rahan voimalla ilman poliittista ohjausta tai ilman säännöstelyä.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Afrikka lienee ainoita paikkoja maailmassa missä asiat taphtuu vain rahan voimalla ilman poliittista ohjausta tai ilman säännöstelyä.
Puhtaan periaatteen kannalta korruptio on tietynlaista poliittista ohjausta ja säännöstelyä siinä missä diktaattorin komentoketjukin (tai ns. demokraattis-liberaalinen markkintalouden yhteiskuntamuoto).

On sitten toinen kysymys, miten tuollainen hallinto toimii käytännössä ja mitkä ovat seuraukset lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä.
 

tet

Hyperaktiivi
Tässä mielikuvitus ei oikein riitä ymmärtämään, kuinka sekä sähkön käyttäjille että tuottajille voi syntyä kannattavaa toimintaa. Mitä enemmän tuulivoimaa syntyy, sitä enemmän on halvan sähkön aikoja, joka taas on edellytys esimerkiksi vedyn tuotannolle...

Tahtoo keskustelussa välillä unohtua, ettei kaikki sähkö kulje pörssin kautta, eikä sitä välttämättä myydä pörssihinnalla. Tuulivoimaa haluavat yritykset solmivat pitkäaikaisia toimitussopimuksia kiinteällä hinnalla. Sähköpörssi elää kuten elää, mutteivat sen heilahtelut vaikuta tuulivoiman omakustannehintaan. Tasesähkö on sitten eri asia, mutta bisneksestähän se riippuu, kuinka paljon sitä tarvitaan. Jos firman tuotanto (eli sähkönkulutus) joustaa tuulen mukaan, voi ostaja selvitä lähestulkoon niillä pelkillä kiinteillä tuulivoimasoppareilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos firman tuotanto (eli sähkönkulutus) joustaa tuulen mukaan, voi ostaja selvitä lähestulkoon niillä pelkillä kiinteillä tuulivoimasoppareilla.
Ja noilla ehdoilla kulutusjousto ts. oman tuotannon pudottaminen voi olla erittäin tuottavaa liikentoimintaa, jos pörssisähkön hinnat pomppaavat "pilviin", kun sähkölämmittäjät kylmän sään sattuessa lisäävät runsaasti jäätävän sään sattuessa kulutustaan ja tukevat näin kyseisen kaltaisia vastavaiheiseen kulutusjoustoon kykenevien teollisten kuluttajien toimintaa.
 

jarkko_h

Vakionaama
Halpa sähkö on vetovoimatekijä yrityksille siinä missä edullinen verotus tai osaava työvoima ja kaikkia näitä subventoidaan eli tuetaan julkisella rahalla melkein kaikialla maailmassa. Tuen painopiste vain vaihtelee. Otetaan nyt esimerkiksi Irlanti, siellä tuki menee suoraan suuoryrityksille verotuksen muodossa. Afrikka lienee ainoita paikkoja maailmassa missä asiat taphtuu vain rahan voimalla ilman poliittista ohjausta tai ilman säännöstelyä.


Tuet (tariffi...) ovat mielestäni Suomen kilpailukykyä rajusti rapauttava asia. Seurauksena on se että laitetoimittajat (Vestas...) nostavat hintoja, maanrakennustoimijat... nostavat hintoja. Lisäksi verojen noustessa palkkoja on pakko nostaa. Inflaatio näkyy lopulta investointilaskelmissa.

Tuet alalla ovat syöpä, jolla ei saada mitään etua. Antaa markkinoiden löytää balanssi kustannustehokkaasti ilman keinotekoisia vääristymiä. Hollannin aurinkopaneelinetotus, Saksan tariffit ja jopa Suomen tuulivoimatariffit eivät ole tuoneet mitään pitkäjänteistä hyvää markkinoille.

Mielummin itse vaihdan alaa kun alan toimimaan tuetulla alalla.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Eikö tuet ole jo lopetettu kaikilta uusilta projekteilta.

Mutta tottakai tukemista on monenlaista. Kantaverkon laajennus ja vahvistus on yksi, sekä tietty kaavoituksen pitäminen sujuvana.

Suomessa pikkuhiljaa voisi ohjata tuulivoimaa myös merelle. Siellä se iso potentiaali on, kun myllyt voi olla suurimmista suurimpia.
 

jarkko_h

Vakionaama
Kyllä arinkosähköprojekteihinkin yritykset saavat huojennuksia.

Täysin älytöntä. Samaa sarjaa Ara tukien kanssa. Tuonkin turhan tukisysteemin byrokratian purulla saisi veroja ja komponenttihintoja alas. Tuommoiset tuet erityisesti nyt kun ala on jo muutenkin ylikuumentunut....

Onneksi ei sentään tariffeja.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Joudut kyllä vaihtamaan mannerta jos haluat täysin markkinaehtoisen yhteiskunnan.

Kun usein puolustelet tukia, niin voisitko perustella miksi ne ovat tärkeitä. Muutama esimerkki riittää..

Tuen perusteetksi ei riitä "kun kaikki muutkin antavat tukia".
 
Viimeksi muokattu:

mobbe

Vakionaama
Ensimmäinen vihreän vedyn laitos alkaa saada jo lihaa luun päälle P2x Solutionsin harjavallan yksikkö on jo harjakorkeudessa ja tuotannossa ensi vuonna.Vetyä teollisuudelle ja e-metaania, laitoksen yhteyteen tulee myös tankkausasema .Investoinnin arvo 70 miljoonaa josta valtio jakaa suoraan 26 miljoonaa tukea laitoksen kapasiteetti 20MW ja 20 työpaikkaa tuosta voi laskea kuinka paljon Suomessa vihreän vedyn hankkeet tulevat veronmaksajille maksamaan ,1MW vihreää vetyä 1,3 miljoonaa myös yksi työpaikka saman 1,3 miljoonaa
 

tet

Hyperaktiivi
Ensimmäinen vihreän vedyn laitos alkaa saada jo lihaa luun päälle P2x Solutionsin harjavallan yksikkö on jo harjakorkeudessa ja tuotannossa ensi vuonna.Vetyä teollisuudelle ja e-metaania, laitoksen yhteyteen tulee myös tankkausasema .Investoinnin arvo 70 miljoonaa josta valtio jakaa suoraan 26 miljoonaa tukea laitoksen kapasiteetti 20MW ja 20 työpaikkaa tuosta voi laskea kuinka paljon Suomessa vihreän vedyn hankkeet tulevat veronmaksajille maksamaan ,1MW vihreää vetyä 1,3 miljoonaa myös yksi työpaikka saman 1,3 miljoonaa

Kuten viestisi alussa mainitsetkin, kyse on Suomen ensimmäisestä vihreän vedyn laitoksesta. Aika usein erilaisissa suunnanmuutoksissa valtio avittaa alulle, niin myös tässä asiassa. Aikaisemmin näin tapahtui esim. tuulivoimassa, jota tuettiin alussa paljonkin, nykyään se rakentuu markkinaehtoisesti. On täysin naurettava vihjaus, että tuon verran vihreä vety tulee nyt sitten meille veronmaksajille maksamaan, maailman tappiin.
 

jarkko_h

Vakionaama
Kuten viestisi alussa mainitsetkin, kyse on Suomen ensimmäisestä vihreän vedyn laitoksesta. Aika usein erilaisissa suunnanmuutoksissa valtio avittaa alulle, niin myös tässä asiassa. Aikaisemmin näin tapahtui esim. tuulivoimassa, jota tuettiin alussa paljonkin, nykyään se rakentuu markkinaehtoisesti. On täysin naurettava vihjaus, että tuon verran vihreä vety tulee nyt sitten meille veronmaksajille maksamaan, maailman tappiin.


Mielestäni ei ole naurettava vihjaus. On erittäin tärkeää että näitä tukirahoja tarkkaillaan julkisesti ensimmäisestä projektista lähtien jokainen hanke erikseen. Tästä on todella pieni kynnys tuotantotuen myöntämiseen ja seurauksena voi olla helposti syöttötariffin kaltaisia virheitä.

1,3 miljoonaa ei sisällä edes tukihommelin kuluja. Kahdessa BF hankkeessa mukana olleena veikkaisin että 20-40% menee himmelin pyöritykseen.

Pidän järkevänä tukea ensimmäisiä hankkeita pienellä panolsella. Toisessa hankkeessa tukitaso saisi.olla tosin maks 0,2 miljoonaa per työntekijä 0,1 miljoonaa /MW ja tuet pitää loppua viimeistään 2025.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Onko tuollaisen laitoksen työllistävä vaikutus kovin helppo laskea... 20 työntekijää ehkä... Mutta onko luvussa mukana pihan auraajat ja tehdasalueen siivoajat ja päiväkotitädit jos työntekijät tuo perheensä kuntaan.

Mielestäni tuollainen uuden sukupolven P2X tehdas ansaitsee kyllä avustuksia. Tämähän on aivan selvää että vetytalous ja synteettiset polttoaineet ei niin vain muutu kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Mutta potentiaalia on tässä PALJON, kun Suomeen on tulossa aivan mahdottoman paljon uusiutuvaa energiaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
MIssäs sellainen manner on.. isoja tukia on joka paikassa...

Afrikka

Kun usein puolustelet tukia, niin voisitko perustella miksi ne ovat tärkeitä. Muutama esimerkki riittää..

Tuen perusteetksi ei riitä "kun kaikki muutkin antavat tukia".

En nyt ihmeemmin puolusta mitään, kerron vain realiteetit. Tukia tosiaankin antavat kaikki koska se on kehityneen yhteiskunnan yksi ohjauksen työkalu reguloinnin ohella. Se että valtio hoitaa tulojen siirron on se hyöty että tulonsiirot tapahtuu suunnilleen hallitusti, vertaa pörssiromahdukset jne. Suuret muutokset tarvitsevat aina tukea jos halutaan että muutos tapahtuu nopeasti. Vihreässä siirtymässä on oma aikarajansa ja homma pitäisi saada pulkkaan aikarajan puitteissa. En ota kantaa aikarajoihin muuten että jos markinoilla olisi aivot niin vihreä siirtymä olisi aloitettu aikaa sitten. Markkinoiden ongelma on että se ajatelee vain rahaa ja siksi markinavoimien itseohjautuvuus on kovin lyhytnälöistä ja tempolevaa.... ihmiseen rakenettu ominaisuus, palkinto halutaan heti eikä viidestoista päivä. Markkinavoimilla on oma funktionsa mutta regulointi ja tulosiirrot ovat kutakuinkin vältämättömiä eroopailaisessa nyky yhteiskunassa. Tietysti tulosiirroissa voidaan mennä metsään, tukea/regulointi on joko liiallista tai liian vähäistä. Määrään en ota kantaa muuten kuin toteamalla että kolikolla on aina kaksi puolta ja jokaisella pilvellä on hopeareunus.
 
Viimeksi muokattu:

mobbe

Vakionaama
Kuten viestisi alussa mainitsetkin, kyse on Suomen ensimmäisestä vihreän vedyn laitoksesta. Aika usein erilaisissa suunnanmuutoksissa valtio avittaa alulle, niin myös tässä asiassa. Aikaisemmin näin tapahtui esim. tuulivoimassa, jota tuettiin alussa paljonkin, nykyään se rakentuu markkinaehtoisesti. On täysin naurettava vihjaus, että tuon verran vihreä vety tulee nyt sitten meille veronmaksajille maksamaan, maailman tappiin.
En ole sellaista edes väittänyt että tämä olisi veronmaksajille huono juttu.Se vaan että tukirahojen jaossa pitäisi olla tarkkana ja tukirahaa jakaa vasta sitten kun tontilla alkaa jotain jo tapahtua.Tuossa hankkeessa on se hyvää myös että rahaa alkaa siirtyä myös toisinpäin siis veronmaksajille.Kaikki valtion tukirahat ja sijoitukset pitää olla tarkassa valvonnassa ja pääasia että tuleva pääministeripuolue ei ole tuossa tehtävässä näillä kun tapana hävittää kaikki.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Tahtoo keskustelussa välillä unohtua, ettei kaikki sähkö kulje pörssin kautta, eikä sitä välttämättä myydä pörssihinnalla. Tuulivoimaa haluavat yritykset solmivat pitkäaikaisia toimitussopimuksia kiinteällä hinnalla. Sähköpörssi elää kuten elää, mutteivat sen heilahtelut vaikuta tuulivoiman omakustannehintaan.
Niinhän se on. Itsekin ostan vähäisen sähköni kiinteällä hinnalla ja mielellään tulevaisuudessakin, kun en juurikaan voi vaikuttaa käytön ajankohtaan. Suomeen arvioidaan kuitenkin syntyvän sähkön käyttöä, joka tarvitsee poikkeuksellisen halpaa sähköä. Löytyykö sellaiselle kiinteällä hinnalla tarjoavia myyjiä ainakaan käyttäjän vapaasti haluamina ajankohtina, ellei kapasiteettia ole rakennettu liikaa. Liialla tarkoitan taloudellisin kriteerein kannattamatonta tehoa.

Sähköpörssin hinnatkin ohjaavat ainakin osittain tulevia investointeja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mielestäni ei ole naurettava vihjaus. On erittäin tärkeää että näitä tukirahoja tarkkaillaan julkisesti ensimmäisestä projektista lähtien jokainen hanke erikseen. Tästä on todella pieni kynnys tuotantotuen myöntämiseen ja seurauksena voi olla helposti syöttötariffin kaltaisia virheitä.
No, ei sentään pidä liioitella. Ydinvoimaa, nykyistä lentotekniikkaa, monia mikroelektroniikan ja bioteknologian sovelluksia ei ikimaailmassa olisi syntynyt ilman aivan massiivisia julkisia panostuksia perusteknologian kehittämiseen. Asia meni tuolla niin päin, että ensin kehitettiin teknologiat (ei useinkaan pelkästään uutuuden ilosta, vaan muista tarpeista johtuen) ja sitten vähitellen keksittiin kaupallisia sovelluksia, kun teknolgia ja teollinen infrastruktuuri olivat valmiina.

Suomessa ei taatusti olisi tällä hetkellä kuin murto-osa nykyisestä tuulivoimakapasiteetista, ellei syöttötariffituki olisi luonut alan vaatimaa palveluliiketoimintaa ja hallintokäytäntöjä tasolle, jolla laajempi kaupallinen toiminta saatiin kannattavaksi. Maailmassa on aika vähän (jos ensinnäkään) puhtaasti markkinatalous-kapitalistiselta pohjalta ponnistavia menestyviä talouksia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Afrikka muistuttaa monin paikoin perinteistä Etelä-Amerikkaa, eli härskiä vallankäyttöä harrastava vähemmistö on onnistunut kaappaaman sekä markkinaehtoisesti toimivan talouden osan voitot että ulkomaisten sijoittajien rahoittamien projektien paikallisen katteen omiin taskuihinsa ja valtapeliensä rahoitukseen (rahaahan kuluu paljon valtiollisten ja yksityisempien sotilaskoneistojen ylläpitoon ja vasallikoneistojen rasvaamiseen erimuotoisen korruption keinoin). Toki poikkeuksiakin on. Kiina on yksi tekijä sopassa ulkomaisena projektien rahoittajana (Venäjä operoi rajoitetummin suoraan korruptionkaltaisen sotilasteknologisen tuen jakajana rakentuneiden vallankäyttöverkostojen uumenissa).
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Afrikka muistuttaa monin paikoin perinteistä Etelä-Amerikkaa, eli härskiä vallankäyttöä harrastava vähemmistö on onnistunut kaappaaman sekä markkinaehtoisesti toimivan talouden osan voitot että ulkomaisten sijoittajien rahoittamien projektien paikallisen katteen omiin taskuihinsa ja valtapeliensä rahoitukseen (rahaahan kuluu paljon valtiollisten ja yksityisempien sotilaskoneistojen ylläpitoon ja vasallikoneistojen rasvaamiseen erimuotoisen korruption keinoin). Toki poikkeuksiakin on. Kiina on yksi tekijä sopassa ulkomaisena projektien rahoittajana (Venäjä operoi rajoitetummin suoraan korruptionkaltaisen sotilasteknologisen tuen jakajana rakentuneiden vallankäyttöverkostojen uumenissa).
Juuri noin. Tässä pari kilpailevaa valtioiden taloudellista vapauttaa mittaavaa indeksiä:

Index of Economic Freedom

Economic freedom of the world

Saman suuntaisia tuloksia näyttävät molemmat indeksit.
 

Husky

Hyperaktiivi
Suomessa ei taatusti olisi tällä hetkellä kuin murto-osa nykyisestä tuulivoimakapasiteetista, ellei syöttötariffituki olisi luonut alan vaatimaa palveluliiketoimintaa ja hallintokäytäntöjä tasolle, jolla laajempi kaupallinen toiminta saatiin kannattavaksi. Maailmassa on aika vähän (jos ensinnäkään) puhtaasti markkinatalous-kapitalistiselta pohjalta ponnistavia menestyviä talouksia.
Sanokaas nyt te, jotka peremmin seuraatte asiaa, että eikö niin että Ruotsissa on talousvaikeuksia tukea saamattomilla tuulivoimalayhtiöillä?
Muistaisin tällaisen otsikon ja ingressin lukeneeni jostain asiallisesta lähteestä tänä vuonna.
Ja onko Ruotsissa intoa tehdä vetyä tuulivoimalla?
Ps vedyn tekemisessä se etu ettei tarvii toisten omistamia metsiä lanata matalaksi ilman korvauksia..
 

Espejot

Hyperaktiivi
Afrikka muistuttaa monin paikoin perinteistä Etelä-Amerikkaa, eli härskiä vallankäyttöä harrastava vähemmistö on onnistunut kaappaaman sekä markkinaehtoisesti toimivan talouden osan voitot että ulkomaisten sijoittajien rahoittamien projektien paikallisen katteen omiin taskuihinsa ja valtapeliensä rahoitukseen (rahaahan kuluu paljon valtiollisten ja yksityisempien sotilaskoneistojen ylläpitoon ja vasallikoneistojen rasvaamiseen erimuotoisen korruption keinoin). Toki poikkeuksiakin on. Kiina on yksi tekijä sopassa ulkomaisena projektien rahoittajana (Venäjä operoi rajoitetummin suoraan korruptionkaltaisen sotilasteknologisen tuen jakajana rakentuneiden vallankäyttöverkostojen uumenissa).
Uusituvan energian suhteen Afrikassa on erittäin markkinavetoista meinikiä ja siksi maa pitäytyykin fosiilisissa polttoaineissa.

"Afrikalla on sen sijaan Aasian jättiläisiä heikommat mahdollisuudet saada riittävää rahoitusta ja perustaa omaa uusiutuvan energian laitetuotantoa. Ongelmaksi saattaa muodostua myös se, että useat Afrikan maat panostavat yhä fossiilienergian tuotantoon Kiinan rahoituksella. Breyerin ryhmä pitää vuotta 2030 rajana: sen jälkeen tehtävät öljy- ja maakaasusijoitukset sitovat maat vuosikymmeniksi eteenpäin energiamalliin, josta muu maailma on luopumassa."
 

kotte

Hyperaktiivi
Sanokaas nyt te, jotka peremmin seuraatte asiaa, että eikö niin että Ruotsissa on talousvaikeuksia tukea saamattomilla tuulivoimalayhtiöillä?
Muistaisin tällaisen otsikon ja ingressin lukeneeni jostain asiallisesta lähteestä tänä vuonna.
Ja onko Ruotsissa intoa tehdä vetyä tuulivoimalla?
Ps vedyn tekemisessä se etu ettei tarvii toisten omistamia metsiä lanata matalaksi ilman korvauksia..
Ruotsissa joka tapauksessa on lopetettu sähkösertifikaattijärjestelmä parisen vuotta sitten uuden rakennettavan kapasiteetin osalta, mutta vanhat laitokset voivat vielä periaatteessa käyttää järjestelmää hyödyksi. Systeemi on eräänlainen "sekoitevelvoite", eli sähkön myyjien piti sisällyttää myymäänsä sähköön tietty määrä hyväksyttävää uusiutuvaa energiaa (ei pelkästään tuulta). Noita energiamäärään sidottuja sertifikaatteja myytiin kysynnän ja tarjonnan määräämällä hinnalla eteenpäin sijoittajille. Rahat sitten tuloutettiin ylimääräisinä korvauksina uusiutuvan sähkön tuottajille. Tilanne meni viime vuosina siihen, että loppuvaiheessa ei sertifikaateille muodostunut enää merkittävää arvoa ja tuetkin kuihtuivat. Perimmäinen syys kehitykselle oli, että uusien tuulivoimaloiden kustannukset suhteessa tuotantoon laskivat koko ajan ja seurauksena oli aikaisemmin tukiaisrahoituksen avulla rakennettujen voimaloiden kannattavuuden rapautuminen.

Erona Suomeen siis oli, että toisin kuin Suomessa, systeemi oli alun alkaen markkinaehtoinen ja "suuret hitaat söivät pienet nopeat" kehityksen kehityttyä (mikä ei liike-elämässä ole ollenkaan tavatonta). Suomessa tukiaistakuu sen sijaan oli niiden tuulivoimayhtiöiden osalta pysyvämmällä pohjalla, jotka järjestelmästä pääsivät nauttimaan. Tuo tietenkin kuppaa Ruotsissa monien etunojassa tuulivoimaan sijoittaneiden voimayhtiöiden taloutta tukiaisten ehtymisen takia. Vastaavaahan voi sattua muillekin (Suomessakin) sähkön hintojen laskun myötä. Ruotsissa ydinvoima on ollut tappolistalla juuri samasta syystä ja voipi Suomessakin tuo vielä olla edessä, jos sähkön tuotannosta sattuisi syystä tai toisesta syntymään pysyvää ja runsasta kroonista ylituotantoa korkeapaineisen sään ja pakkashuippujen ulkopuolella.

Ilman muuta Ruotsissakin on periaatteellista intoa tehdä vetyä sähkön avulla ja Suomeakin suurempi into rakentaa teollisuutta, joka hyödyntäisi uusiutuvaa vetyä (Suomessahan moista on jo ennestäänkin suuressa mittakaavassa kiitos mm. ainakin Nesteen ja UPM:n). Vetyputkiahan suunnitellaan yhteishankkeena Pohjanlahden ympärille. Vedyn valmistaminen ei välttämättä ole pelastus uusien voimansiirtolinjojen rakentamiselta, koska vetyä luultavasti tehtäisiin keskitetymmin kuin tuulivoimaa rakennettaisiin ja väliin tarvitaan voimajohtoja. Suurjänniteisten voimajohtojen päivitys tehokkaammaksi ei välttämättä vaadi uusien johtokatujen raivaamista, koska johtimien paksuutta ja rinnakkaisten johtimien paksuutta voidaan tyypillisesti listä ja joissakin tapauksissa jännitettäkin nostaa. Tällöin riittää pylväiden korvaaminen järeämmillä ja kytkinasemille ja vastaville keskittyvien parannushankkeiden suorittaminen. Kaasuputkia kohdellaan pakkolunastusmenettelyissä vastaavasti kuin sähkölinjojakin, niiden päällä olevan maan käytössä on huomattavia rajoituksia eikä aivan viereen saa rakentaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Uusituvan energian suhteen Afrikassa on erittäin markkinavetoista meinikiä ja siksi maa pitäytyykin fosiilisissa polttoaineissa.
Nimenomaan markkinavetoista, mutta ongelmana on kapitaalin puute. Kapitaali löytyy tiensä parempiin taskuihin ennen kuin päätyy energiainvestointeihin (kansalaisten ym. on elettävä usein kädestä suuhun).

Eri Afrikan maiden olosuhteet poikkeavat suuresti toisistaan. Nigeria on suuri öljyntuottaja (toki tuottaa maakaasuakin), Algeria tuottaa maakaasua (ja öljyä), Egyptissä on kaikenlaista, Marokossa on paljon tuuli- ja aurinkovoimaa ja Keniassa ehkä saadaan asioita haltuun laajemminkin (vesivoima, geoterminen energia ja tuulivoima; potentiaalisesti myös aurinkovoima). Sitten on aivan päinvastaisia tapauksia, joissa ei ole mitään hurraamista.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Nimenomaan markkinavetoista, mutta ongelmana on kapitaalin puute.

Siitähän tässä on kyse - tuet tasoitavat tietä kapitaalille. Tästä on Afrikassakin hyviä esimerkkejä mutta kapitaali tulee lännestä. Eli jos haluaa markinaehtoista energiamarkkinoita niin Afrikka on on ehkä paras paikka koska tukia on todella vähän. Linkin tuki on prosentien valossa erittäin tehokasta... "Voimaloiden nimellisteho on kolme gigawattia, joten ne nostavat Afrikan nykyistä tuulivoimakapasiteettia noin 50 prosenttia." Otsikon aiheessa pysyen, korruption tasosta ei ole tietoa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom