Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

[jarkko_h]

Haminan energia purkaa 13v vanhat myllyt pois kun on käyttöiän päässä. Kylläpä on lyhyt aika.

Winwind teki konkurssin 10 vuotta sitten vuonna 2013. ABB jatkoi 2015 azipod valmistusta Winwindin Haminan tehtaalla. Sopii tehtaan layoutin ja valmiin infran puolesta kuin nenä päähän tuohon toimintaan.

Ottaen huomioon että 10 vuoteen tuskin on ollut hyvää tukea ja varaosasaatavuus rajoittunut, on tuo 13 vuotta jopa jonkinmoinen ihme. Tuskin käytettävyys ollut hyvä.

 

[Mase]

Tänään päivällä oli sellainenkin tilanne, että tuulivoiman tuotanto oli Fingridin mukaan pyöreä nolla MW. Helsingissä asuvana ihmettelen joskus vähäistä tuotantoa, kun täällä saattaa tuulla ihan kohtalaisesti samaan aikaan.

 

[kotte]

Helsingissä asuvana ihmettelen joskus vähäistä tuotantoa, kun täällä saattaa tuulla ihan kohtalaisesti samaan aikaan.

Tänään tosin Helsingissä ei tuullut juuri enempää eikä vähempää kuin Pohjanlahden rannikolla. N. 5m/s tai alle on useimmiten liian vähän tuuliturbiineille, jollei ylhäälläkään tuule paremmin. Laaja matalapainekin voi olla laajalti melko stabiili ja tasainen eli sää tyynehkö eikä merituulta synny laajasti pilvisellä säällä. Pitkäaikaisiahan tuollaiset tilanteet eivät juuri milloinkaan ole.

 

[Lappanen]

Haminan energia purkaa 13v vanhat myllyt pois kun on käyttöiän päässä. Kylläpä on lyhyt aika.

Olikohan tuulivoimayhdistyksen joku artikkeli, jossa luki että myllyjen käyttöikä on jotain 10 vuoden luokkaa. Ei sillä etteikö ne kauempaa kestäisi käytössä, mutta teho alkaa tippumaan ja korjauskulut kasvamaan jolloin kannattavuus romahtaa ja parempi purkaa pois.

 

[jarkko_h]

Olikohan tuulivoimayhdistyksen joku artikkeli, jossa luki että myllyjen käyttöikä on jotain 10 vuoden luokkaa. Ei sillä etteikö ne kauempaa kestäisi käytössä, mutta teho alkaa tippumaan ja korjauskulut kasvamaan jolloin kannattavuus romahtaa ja parempi purkaa pois.

Ei ole tuulivoimayhdistyksellä ainakaan 10 vuoteen ollut tuommoista artikkelia.

Voimalat sertifioidaan 25 vuoteen ja projektikohtaisesti sopimukset voivat olla esim 30 vuotta. Tämä onnistuu jos puiston kuormitustaso on sertifiointitasoa alempi. Kuormitukset lasketaan tuulimittausten perusteella. Huiltosopimuksen ajan huollosta vastaava toimittaja takaa että voimalat pysyvät tietyn käytettävyyden yläpuolella. Eliniän loppupuolella käytettävyydelle annetaan huonompi arvo ja ja lisäksi huolto tosiaankin on kalliimpaa. Molemmat huomioidaan investointilaskelmissa. Samaan tapaan toimitaan myös muissa voimalatyypeissä.

Voimalan teho ei tipu eliniän myötä mutta tehokäyrään tulee heikkenemä lapaeroosion kautta. Eli voimalat saavuttaa kyllä nimellisen tehon, mutta tuottavat hiukan vähemmän samalla tuulen arvolla. Lapatarkastuksilla ja lapojen huolloilla vähennetään tätä heikkenemää. Huollosta huolimatta lapojen aerodynaamiset ominaisuudet heikkenevät hiukan koneen vanhetessa. Myös tämä heikkenemä arvioidaan investointilaskelmissa.

Linkissä esimerkki, jossa voimalatpimittaja on saanut 15 vuoden jatkosopimuksen huolloista 5 vuotta toimineeseen puistoon. Tuskin omistaja olisi tehnyt sopimusta, jos uskoisi 5 vuoden jäkeem vain 5 lisävuoteen: https://www.siemensgamesa.com/newsr...ress-release-onshore-clyde-contract-extension

 

[Lappanen]

Muistin väärin, alkuun mielessä oli 10-15 vuotta mutta olikin 20-25 vuotta.

 

[tet]

Tämmöinen lausahdus löytyy. Mikä tuo muu käyttö on?

"Viime vuonna teimme päätöksen purkaa Haminan Matinsaaressa olevat WinWind-tuulivoimalamme lähitulevaisuudessa ja vapauttaa maa-alueet muuhun käyttöön. Kyseiset kolme tuulivoimalaa ovat tulleet käyttöikänsä päähän."

Matinsaaresta ollaan ajamassa pois myös pienvenesatamaa (liekö jo häädetty), kaupunki on suunnitellut Hillonlahden täyttämistä sataman laajennustarpeisiin. Naapurissa majaileva Google on myös laajentunut Matinsaaren suuntaan, voi olla että sieltäkin tulee kysyntää lisäalueille. Nuo kolme jäljellä olevaa myllyä piirittävät Googlen datakeskusta. Neljäs, satama-alueella Paksuniemessä sijainnut mylly paloi poroksi loppiaisena 2017.

Tuulivoimala paloi ilmiliekeissä Haminassa – "Ei ole ennen tällaista sattunut Suomessa"

Tuulivoimala paloi ilmiliekeissä yön tunteina Haminan satamassa. Haminan Paksuniemessä havaittiin tulipalo 1.30 yöllä.

www.mtvuutiset.fi

 

[VesA]

Puhe myllyjen lyhyestä käyttöiästä saattaa olla peräisin Saksasta - siellä uudet paikat ovat lähinnä merellä ja voi olla kannattavaa uusia maalla olevat vanhat isommilla ja korkeammilla vähän etuajassa kun laajerntaakaan ei voi.

 

[Ärjy]

Haminan Winwind myllyjen suunniteltu käyttöikä oli 20v mutta kun ei saanut tarvittavia varaosia huoltoon niin nyt puretaan pois elokuun aikana.

 

[pjkl]

Kyteekö Suomessa tuulivoimapommi?

Yksittäisiä tuulivoimaloita puretaan huoltovaikeuksien vuoksi. Isossa kuvassa tuulivoima on Suomessakin kasvava tapa tuottaa sähköä päästöttömästi.

www.iltalehti.fi

Tässäpä uutinen aiheesta. Epäilen purkukustannusten olevan kokoluokkaa suuremmat, kuin on mainittu. Haastatellut lähteet ovat muutenkin puolueellisia. Mutulla heittäisin, että ellei sähkön hinta vakiinnu korkeaksi, myllyjen kannattavuus on vaakalaudalla.

 

[huugo]

Kyteekö Suomessa tuulivoimapommi?

Yksittäisiä tuulivoimaloita puretaan huoltovaikeuksien vuoksi. Isossa kuvassa tuulivoima on Suomessakin kasvava tapa tuottaa sähköä päästöttömästi.

www.iltalehti.fi

ovat muutenkin puolueellisia. Mutulla heittäisin, että ellei sähkön hinta vakiinnu korkeaksi, myllyjen kannattavuus on vaakalaudalla.

Avaatko mutuasi.

Väitän että noilla purkamiskustannuksilla ei ole isoakaan merkitystä tuulisähkön tuotantohintaan. Ja tuotantohinta on erittäin kilpailukykyinen.

Enemmän olisin huolestunut "perinteisten" sähköntuotantomuotojen kannattavuudesta.

Tuulisähkö laskee markkinahinnan omaan marginaalihintaansa - eli nollaan. Siinä on tekemistä esim polttavilla voimalaitoksilla. Kannattavuus pitää tehdä jatkuvan tuotannon sijaan tyynissä hetkissä.

 

[kotte]

Vanhoja myllyjähän puretaan usein ennen aikojaan syystä, että tilalle voidaan pystyttää vähemmän, mutta suurempia, jolloin nimellisteho samalla kasvaa, mutta keskimäärin teho vielä sitäkin enemmän, kun uusi mylly hyödyntää saatavilla olevan tuulen ja maa-alan tehokkaammin.

Taloudellisessa mielessä logiikka on sama kuin vanhojen rakennusten repimisestä uusien tieltä, eli vanhassa on jokin puute, minkä takia se ei tuota niin paljon kuin laskelmien mukaan näyttäisi mahdolliselta ja vanhan repimiskustannukset ja uuden rakentamiskustannukset peittyvät odotettuun lisähyötyyn. Väittäisinpä puolestani mutuna, että tuo logiikka useimmiten toimii paremmin korvattavien tuulivoimaloiden kohdalla kuin olemassa olevien muunlaisten rakennusten kohdalla keskivertotapauksessa.

 

[fraatti]

Tuulivoimalla näkyvyys kehno. Kustannukset ja lainarahan hinta noussut. Sähkön hinta laskussa. Valmistajat tekevät tappiota ja projekteja perutaan. Siemens tekee tänä vuonna 5 mrd € tappiota. Ja lisäksi ongelmia on ilmaantunut myös kestävyyden kanssa.

Manufacturers have been struggling with profitability as they deliver ever-larger and more advanced machines, which are more efficient at making electricity. Now some say they are running into problems with wear and tear.

Wind Industry in Crisis as Problems Mount​

More than $30 billion in spending is delayed as setbacks pile up for renewable-energy sector​

Wind Industry in Crisis as Problems Mount

More than $30 billion in spending is delayed as setbacks pile up for renewable-energy sector.

www.wsj.com

 

[fraatti]

Täytyi ihan mielenkiinnosta katsoa millaisten kulumisongelmien kanssa painitaan.... Värinää, laakerit ja lavat kulahtaa Siemensillä.

WHAT’S THE ACTUAL PROBLEM IN ONSHORE?

Most of the issues revolve around Siemens Gamesa’s 108 gigawatt (GW) onshore turbine fleet, where the group has discovered quality issues in certain components, including rotor blades and bearings.

Siemens Energy said that 15%-30% of the fleet could be affected by the problems, which were exposed during a review which noted “abnormal vibration behavior of some components” and unspecified problems around product design.

WHICH ONSHORE TURBINES ARE AFFECTED?

According to management, it’s the more recent platforms, including the 5X model, where problems had already been communicated last year.

Bernstein also pointed to quality issues around the 4X platform.

Here Are Details of Quality Issues Affecting Siemens Gamesa's Wind Turbines

Shares in Siemens Energy continued to fall on Monday following a record sell-off in shares last week that was triggered by major issues at the company's

www.insurancejournal.com

In turbines built in 2023, more than 40% of gearboxes will need to be replaced after 20 years of project life, according to ONYX, along with over 20% of main bearings and more than 5% of blades.

Across the wind industry, around 65% of operations and maintenance costs are unplanned, according to ONYX. It projects that major corrective spending will rise to $4 billion by 2029.

Wind turbine troubles have sent one stock tumbling. There are fears it could be a much wider issue

"We have to acknowledge that ... the pace of change in that machinery has put us into slightly uncharted territory," one analyst said.

www.cnbc.com

Most of the issues revolve around quality problems at Siemens Gamesa's two most recent onshore wind turbine platforms, the 4.X and 5.X, specifically certain rotor blades and main bearings.

The company said that while around 2,100 4.X and 800 5.X models were in the field, not all of those turbines were affected by the problems, which include wrinkles in rotor blades and unspecified particles in the bearings section.

What are the issues with Siemens Gamesa's wind turbines?

Shares in Siemens Energy fell on Monday after the company quantified deeper than expected problems at its struggling wind turbine division that were first unveiled in June, saying the issues triggered a 2.2 billion euro ($2.42 billion) charge.

www.reuters.com

Lestijärvelle on nousemassa Siemensin myllyt ja vaikutuksia aikatauluihin ei vielä tiedetä.

Tuulipuiston perustusten teko on vauhdissa Lestijärvellä, mutta laitetoimittajien haasteet voivat vaikuttaa aikatauluihin jatkossa

Suomen suurimmalla maatuulipuiston työmaalla valtaosa myllyjen perustuksista on valettu. Nyt työt sujuvat suunnitellusti, mutta ensi vuoden aikatauluista ei ole täyttä varmuutta.

yle.fi

 

[Husky]

Jostain asiallisesta lähteestä luin, että vaihteistoöljyä on muistaakseni peräti 800 litraa ja pitää vaihtaa vuosittain. Muistanko väärin, että voiko pitää paikkansa? Miten voisi olla ettei luokkaa kymmenesosa riittäisi?

 

[fraatti]

 

[fraatti]

Jostain asiallisesta lähteestä luin, että vaihteistoöljyä on muistaakseni peräti 800 litraa ja pitää vaihtaa vuosittain. Muistanko väärin, että voiko pitää paikkansa? Miten voisi olla ettei luokkaa kymmenesosa riittäisi?

Eiköhän tuolta oteta huoltojen yhteydessä näytteitä ja vaihtoja tehdään tarvittaessa tapauskohtaisesti. Tuossa artikkelissa on maininta että eri öljyjä voi olla yhdessä ropelissa 1400l ja vaihtoväli voi olla jopa 10v.

Oil Leaks in Wind Turbines: The Dirty Side to Clean Energy

Wind turbines can contain up to 1,400 liters of oil that can leak unexpectedly. LAIIER has an oil sensing solution to ensure efficient, remote monitoring.

www.laiier.io

mm Shelliltä löytyy melkoinen arsenaali eri öljyjä noihin.

Ja tietysti mainostetaan kuinka harvoin niitä tarvitsee vaihtaa.

https://www.shell.us/business-customers/lubricants-for-business/sector-expertise/power-industry/wind/gear-oils-for-wind/_jcr_content/par/textimage_copy.stream/1650915424713/d21490ecb0301eeae004c2e9368e02ffebaadb34/wind-aftermarket-brochure-q3-2021-na.pdf

Tuollaista dataa löytyy jo vanhemmista myllyistä.

 

[RPekka]

Eiköhän tuolta oteta huoltojen yhteydessä näytteitä ja vaihtoja tehdään tarvittaessa tapauskohtaisesti. Tuossa artikkelissa on maininta että eri öljyjä voi olla yhdessä ropelissa 1400l ja vaihtoväli voi olla jopa 10v.

Todennäköisesti näin ja vaihtoväliä voi pidentää hyvällä suodatuksella ja lisäaineiden lisäämisellä analyysin perusteella.

Toisaalta ihmettelijän 800 l/v ei ole kuitenkaan mikään mahdoton homma. Kulkee huoltomiehen pakettiauton perässä jarrullisessa kärrissä ne kaksi kuution IBC:tä joista toiseen lasketaan vanha öljy ja toisessa tulee täsmämäärä uutta. Jotta kärrin voi vetää poiskin, pitää vielä pumpata se vanha öljy siihen uuden öljyn pyttyyn että painopiste on kohdillaan mutta täysin tehtävissä, eikä ole esimerkiksi huoltoauton vuotuiseen polttoaineenkulutukseen verrattuna mikään määrä.

 

[fraatti]

Vestasilla vääntöä Fortumin kanssa 200 milj e. Eikä muutenkaan yhtiöllä mene kovin vahvasti.

Keskiviikkona toisen neljänneksen tuloksensa kertonut tanskalaisyhtiö sai 3,4 miljardin liikevaihdolla aikaan 68 miljoonan euron liiketappion. Viime vuonna 14,5 miljardin liikevaihdolla liiketappiota tuli 1,6 miljardia euroa.

Fortumin ja Vestasin riita äityi rumaksi syyttelyksi

Tärkeimmät ajankohtaiset talousuutiset, pörssikurssit ja kattavat sijoittajapalvelut löydät Kauppalehdestä.

www.kauppalehti.fi

 

[Antero80]

Vestasilla vääntöä Fortumin kanssa 200 milj e. Eikä muutenkaan yhtiöllä mene kovin vahvasti.

Keskiviikkona toisen neljänneksen tuloksensa kertonut tanskalaisyhtiö sai 3,4 miljardin liikevaihdolla aikaan 68 miljoonan euron liiketappion. Viime vuonna 14,5 miljardin liikevaihdolla liiketappiota tuli 1,6 miljardia euroa.

Fortumin ja Vestasin riita äityi rumaksi syyttelyksi

Tärkeimmät ajankohtaiset talousuutiset, pörssikurssit ja kattavat sijoittajapalvelut löydät Kauppalehdestä.

www.kauppalehti.fi

Ihme ettei noita komponentteja voida toimittaa & hyödyntää muualla kuin Venäjällä, Fortumilla kun tuulipuistoja riittää.

 

[kotte]

Ihme ettei noita komponentteja voida toimittaa & hyödyntää muualla kuin Venäjällä, Fortumilla kun tuulipuistoja riittää.

Fortum tavallaan syyttää Vestasia "virtuaalisesta petoksesta", eli ei ole käyttänyt Fortumin maksamia ennakkoja myöhemmin mahdottomaksi osoittautuneen hankkeen hyväksi.

Tuohan on tyypillinen juttu, jollaiset menevät välimiesoikeuden tms. ratkaistavaksi, kun molemmat pitävät härkäpäisesti kiinni näkemyksistään asiassa, joka meni myttyyn molemmista riippumattoman ylivoimaisen esteen johdosta. En kyllä ymmärrä, millä Fortum voisi osoittaa, että sopimuksen mukaisia ennakkomaksuja ei ole käytetty sovitun tarkoituksen edistämiseen ennen kuin "tuli" pääsi irti, mutta ehkäpä tietävät itse. Yleensä tuollaisista jutuista seuraa jonkinlainen nahkapäätös tai sovittelutuomio välimiesoikeudessa, ellei jotakin erikoista syytä takana. Eihän summalla ole mitään merkitystä siihen nähden, mitä Fortum kaikkiaan menetti varsinaisessa "tulipalossa".

 

[Antero80]

En kyllä ymmärrä, millä Fortum voisi osoittaa, että sopimuksen mukaisia ennakkomaksuja ei ole käytetty sovitun tarkoituksen edistämiseen ennen kuin "tuli" pääsi irti

Uutisen mukaan Vestas ei ole toimittanut luvattuja komponentteja myöskään ennen pakotteita, luultavasti helppo osoittaa onko sopimuksessa pysytty vai ei.
"Fortum kävi useita keskusteluja ja neuvotteluja Vestaksen kanssa löytääkseen ratkaisun kaupalliseen riitaan, joka koski sopimusvelvoitteiden rikkomista ajalta ennen Venäjän vastaisia energiasektorin EU-pakotteita"

 

[kotte]

Uutisen mukaan Vestas ei ole toimittanut luvattuja komponentteja myöskään ennen pakotteita, luultavasti helppo osoittaa onko sopimuksessa pysytty vai ei.

Jos tilataan suuri joukko koneita asennettavaksi kolmanteen maahan, asennus yleensä tehdään vasta, kun koneet on rakennettu ja testattu, mutta valmistajalle kulut syntyvät jo ennen tätä. Toimitussopimuksiin tyypillisesti kuuluu ennakkomaksuja, koska valmistaja joutuu varautumaan tuotantotilojen, materiaalien, henkiökunnan ja usein jonkinasteisten suunnittelumuutosten toteuttamiseen ennakolta kolmannen maan mahdollisesti erilaisen standardiympäristön takia. Nämä ovat tyypillisesti kuluja, joita ei pää- tai huomattavilta osiltaan voi käyttää muiden tilausten ja toimitusten hyödyksi, vaan jäävät toimittavan yhtiön tappioksi, jos hanke syystä tai toisesta peruuntuu.

Mutta kaikki sitten riippuu siitä, mitä sopimukseen on kirjattu ja miten ulkoisten pakottavien syiden vaikutus kyetään osoittamaan ja kuten edellä kirjoitin, välimiesoikeushan sitten punnitsee asiaan vaikuttavien seikkojen painotuksen. Erittäin harvoin hankkeen peruuntuminen ulkoisista syistä ennen sovittua maalia johtaa tilanteeseen, jossa sovitut etumaksut tuomittaisiin kokonaisuudessaan palautettavaksi tilaajalle tällaisessa tilanteessa, jossa force majeure puuttuu peliin kesken matkan estäen suunnitelman mukaisen lopputuloksen. Välimiesoikeus yleensä sälyttää odottaman ulkoisten syiden aiheuttaman tappion molempien osapuolten yhteisesti kannettavaksi.

 

[Antero80]

Tottakai on etukäteiskuluja ja tuskin niitä ollaan karhuamassa takaisin?
Luulisi että koskee vain sopimusrikkomuksesta aiheutuneita kuluja ja kuluja mitkä eivät realisoituneet pakotteista johtuen.

Fortum ei ole julkaissut mitä tuo 200 miljoonaa pitää sisällä, mutta heidän tiedotteessa puhuttiin "molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun"-löytämisestä.

 

[kotte]

Tottakai on etukäteiskuluja ja tuskin niitä ollaan karhuamassa takaisin?

Kysynpä vaan, että kuka ostaja suostuu maksamaan mitään ennakkoa ilman järkevää perustetta kuten juuri etukäteiskulut. Tuskinpa tässä kumpikaan osapuoli on täysin väärässä tai täysin oikeassa, vaan totuus on jossakin tällä välillä. Mutta näemmä osapuolet eivät pääse vapaaehtoisesti yksimielisyyteen asiasta. Hiukan sama tilanne oli OL3:n kohdalla, mutta ilman ulkoista asiaan liittyvää force majeure-kytkentää. Sopimus oli käsittääkseni varsin selväsanainen suomalaisen osapuolen hyödyksi ja kiistasumma jotakin runsaan kolmen miljardin luokkaa tai enemmänkin. Välimiesoikeus pani vastuut suunnilleen puoliksi tästä huolimatta.

 

[Antero80]

Kysynpä vaan, että kuka ostaja suostuu maksamaan mitään ennakkoa ilman järkevää perustetta kuten juuri etukäteiskulu

Tämän tyyppisissä hankkeissa toimittaja pyrkii aina siihen että heidän kassavirtansa on positiivinen.
Sopimuksen ehtoina hankkeissa on toimitusaikataulu, siitä selvinnee mitä on toimitettu ja kuulunut aloittaa valmistamaan ennen pakotteita.

Itse olen ollut mukana kehittämässä vastaava tyyppisten isojen laitosten suunnittelu ja kustannuslaskenta järjestelmiä ja prosesseja, ja ainostaan yhdellä asiakkaalla tarkoituksella laitetoimitusvaiheessa sai kassavirta olla negatiivinen. Kyse oli elinkaarihankkeista missä kate tehtiin palveluliiketoiminnalla.

 

[Antero80]

ilman ulkoista asiaan liittyvää force majeure-kytkentä

Jos riita koskee asioita ennen Venäjä pakotteita (kuten Fortum väittää) niin liittyykö siihen force majeure-kytkentää?

 

[kotte]

Jos riita koskee asioita ennen Venäjä pakotteita (kuten Fortum väittää) niin liittyykö siihen force majeure-kytkentää?

Kysymys on oikeastaan siitä, miten toimitus on sovittu tapahtuvaksi. Kun toimitetaan tuulivoimalan osia, laivoja ja vastaavia, toimitusajankohta aika usein määritellään sen mukaan, kun kokonainen laite tai laitos toimitetaan asennuspaikalle tai on otettavissa käyttöön. Osien toimittamisesta ennakolta jonnekin ei ole kuin haittaa ja lisäkuluja, vaikka ne faktisesti ovatkin jo arvokkaita osakokonaisuuksia. Laivojen kohdalla on yleensä toimittajan asia vastata rahoituskokonaisuudesta tähän pisteeseen saakka (vaikka ennakkomaksuja kokonaisuuteen liittyisikin). Jotenkin tuulivoimala tuntuisi sopivan vastaavaan kategoriaan, mutta käytännöthän riippuvat alasta. Asia on varsin selvä ostajan eduksi siltä osalta, jos ja kun kokonaisten voimaloiden toimituksen piti tapahtua ennen helmikuun loppua 2022, mutta muiden voimaloiden osalta epäselvempi, jos em. pohjalta on sovittu.

Itse koen vieraaksi, jos tuuliturbiinin kaltaisen monistettavan tuotteen valmistuminen voitaisiin katsoa ikään kuin vaiheittain tapahtuvaksi, vaan se on joko ei-valmis tai valmis esineenä ja sen jälkeen on vuorossa sitten rahtaus, asennus, käyttöönottotestit, koetuotanto ja mahdollinen takuuaika. Myöhästyminenkin on lakiteknisesti erityyppinen kysymys kuin kokonaisprojektin eri vaiheet. Itse olen törmännyt tilanteeseen, jossa teolliset hankkijat vierastavat voimakkaasti ajatusta, että järjestelmähanketta (esim. tietotekniikkalaitteistot ja ohjelmistot) laskutetaan etupainotteisesti, kun ovat tottuneet hankkimaan tuotantolaitteensa samanlaisella periaatteella, millä laivojakin teetetään telakalla. Ohjelmistoalalla kylläkin toimittajat ovat oman kokemukseni mukaan onnistuneet paaluttamaan itselleen edullisemmat toimitusehdot kuin mihin fyysisiin laitteistoihin painottuvien järjestelmien toimittajat joutuvat sitoutumaan.

 

[Mase]

Tuulisähkön ja ydinvoiman tilanne vaikuttaa tosiaan voimakkaasti sähkömarkkinoihin Suomessa ja täältä asti laajemmaltikin Eurooppaan. Viime aikoina on Nordnetin sivuilla ollut toistuvasti tilanteita, joissa Suomen poikkeuksellisen kallis pörssihinta valuu Baltiaan ja edelleen Puolan ja Saksan kautta Tanskaan. Välissä voi silti olla Ruotsin Skåne sillä kertaa halpoine hintoineen. Megawattitunnin hinta on usein ollut Baltiassa ja Tanskassa sentin tarkkuudella sama Baltiassa ja Tanskassa, vaikka Skånesta tulee samaan aikaan sähköä Baltiaan. Suomella on nyt vientituotteena korkea sähkön hinta. Eipä siitä taida tuloja saada.

 

[tet]

Tuulisähkön ja ydinvoiman tilanne vaikuttaa tosiaan voimakkaasti sähkömarkkinoihin Suomessa ja täältä asti laajemmaltikin Eurooppaan. Viime aikoina on Nordnetin sivuilla ollut toistuvasti tilanteita, joissa Suomen poikkeuksellisen kallis pörssihinta valuu Baltiaan ja edelleen Puolan ja Saksan kautta Tanskaan. Välissä voi silti olla Ruotsin Skåne sillä kertaa halpoine hintoineen. Megawattitunnin hinta on usein ollut Baltiassa ja Tanskassa sentin tarkkuudella sama Baltiassa ja Tanskassa, vaikka Skånesta tulee samaan aikaan sähköä Baltiaan. Suomella on nyt vientituotteena korkea sähkön hinta. Eipä siitä taida tuloja saada.

Olettaisin kyllä, ettei se korkea hinta noissa kohti Suomesta valu, eiköhän sen määrää Baltian palava kivi tai Saksan ruskohiili. Tai mistäpä sitä tietää, jos kotimainen hiilivoima on vielä kalliimpaa, mene ja tiedä. Siirtokarttaa tuijottamalla asia ei selviä; hinnan määräävä kallein tuotantomuoto voi olla missä tahansa tuolla alueella, jossa hinta on sama.

 

[kotte]

Viime aikoina on Nordnetin sivuilla ollut toistuvasti tilanteita, joissa Suomen poikkeuksellisen kallis pörssihinta valuu Baltiaan ja edelleen Puolan ja Saksan kautta Tanskaan.

Ei se nyt noin mene. Ei Suomessa ole sen kalliimpaa ollut kuin Baltiassa, vaan Keski-Euroopasta hintataso valuu Tanskaan ja Puolan kautta Baltiaan ja sieltä Suomeen. Sähköä ostetaan sieltä, mistä halvemmalle saadaan siihen asti, että johto täyttyy tai tekniset sähköverkon operointiin tulevat rajoitteet tulevat vastaan.

Ruotsi ja Norja ovat sähköntuotannon suurvaltoja ja niissä on kapasiteettia tuottaa paljon enemmän kuin omassa maassa kuluu. Tuota sähköä sitten jaetaan eri suuntiin siirtokapasiteetin rajoissa. Jyllannin ja Ruotsin sekä Suomen ja Ruotsin välillä on nyt huomattavia siirtorajoituksia huoltotöiden takia. Norja ja Ruotsi erkanevat omiksi saarekkeikseen, joissa on oma muita monin verroin alempi hintataso. Ympärillä olevat Saksa, Tanska, Puola, Batlia ja Suomi ovat samalla melko hyvin kytkeytyneitä ja noiden siirtokapasiteetissa on sen verran joustovaraa suuntaan tai toiseen, että hinnat pakkautuvat samaan ryppääseen.

 

[Mase]

Noissa tilanteissa Virosta tulee usein sähköä Suomeen päin, joten Virossa tuotantokustannus on ollut Suomea alempi. Samoin Saksasta menee sähköä Tanskaan, joten katson, että Suomen ja Tanskan tilanne on ollut määräävä.

 

[kotte]

Noissa tilanteissa Virosta tulee usein sähköä Suomeen päin, joten Virossa tuotantokustannus on ollut Suomea alempi. Samoin Saksasta menee sähköä Tanskaan, joten katson, että Suomen ja Tanskan tilanne on ollut määräävä.

Toki Suomen ja Tanskan oman hintatason ja tuotanto-kulutustaseen kannalta toisistaan melko riippumatta (mutta on muistettava, että Jyllanti ja Tanskan saaret menevät omaa rataansa, eiväthän ne edes ole osaa samaa sähköjärjestelmää, kun edellinen on Keski-Eurooppaa ja jälkimmäiset Pohjoismaita). Eivät nuo hinnat silti välttämättä kauemmas leviä tai kohtaa toisiaan, koska välissä on monia maita ja siirtopullonkauloja ja maita, joiden hintojen määräytyminen ei tapahtune samoilla markkinoilla kuin mainittujen. Lisäksi, jos sähkö kulkee Ruotsin kautta, pelkkä Ruotsin ja siihen kytketyn Norjan sähkömarkkinoiden massiivisuus häivyttää suoran keskinäisen vaikutuksen olemattomiin. Tuuletkin puhaltavat Tanskassa ja Suomessa aika eri tahtiin.

 

[tet]

Noissa tilanteissa Virosta tulee usein sähköä Suomeen päin, joten Virossa tuotantokustannus on ollut Suomea alempi. Samoin Saksasta menee sähköä Tanskaan, joten katson, että Suomen ja Tanskan tilanne on ollut määräävä.

Yritin löytää tuollaisia tilanteita, mutta minusta niissä useammin sähköä meni Suomesta Viroon päin. Silloin kun siirto oli meille päin, oli hintakatko Puolan kohdalla, eli oltiin vain Baltian kanssa samaa hinta-aluetta.

 

[Harrastelija]

joten Virossa tuotantokustannus on ollut Suomea alempi.

Eihän näissä tainnut tuotantokustannuksilla olla väliä? Vai? Se mihin suuntaan sähkö kulkee ei kerro tuotantokustannuksista mitään.
Jokainen sähkön tuottaja pyrkii maksimoimaan hinnan. Tällä kertaa jollekin toiselle on jäänyt luu käteen kun Virossa erehtyivät kauppaamaan ”liian” halvalla.
Toki alarajana on jonkinlainen omakustannushinta (paitsi tuulisina päivinä).

 

[kotte]

Jokainen sähkön tuottaja pyrkii maksimoimaan hinnan.

Ei tuottaja pysty maksimoimaan hintaa, ellei ole lähes monopoliasemassa. Algoritmi päättää hintatason ja jos lisäät hintaa johonkin toiseen myyjään nähden, jolla on vaihtoehtoista lisäkapasiteettia, tämä nappaa koko osuuden myynnin itselleen. Algoritmi on siinä mielessä fiksu, että se poistaa tarpeen spekuloida hintatasolla. Liiketulosta ja marginaalia voi toki yrittää optimoida (tuotetun sähkön katteen maksimointi vs. liikevoiton maksimointi) ja sitähän kaikki tuottajat yrittävät tehdä algoritmin sallimissa rajoissa (eli yleensä kannattaa tarjota todellisilla tuotantokustannuksilla ja jakaa riittävän moneen erihintaiseen erään, jotta alkukustannusten ja vaihtelevien marginaalikustannusten ero ei aiheuta tappiomahdollisuutta, jos tarjontaa on runsaasti; algoritmi hoitaa loput ja voi suoda välistä voittoakin).

Toisten maiden hintatasosta ei tuottajien tarvitse sitä kummemmin välittää ja kansalliset runkoverkkoyhtiöt joka tapauksessa nappaavat voitot hintaerosta itselleen ja puolittavat ne keskenään. Vienti on kuin mitä kulutusta hyvänsä ja tuonti kuin kilpailevaa lisätuotantoa tuottajan kannalta.

 

[Mase]

Tarkoitin poikkeuksellisia tilanteita, joissa saähkö virtaa keski-Euroopasta Suomeen ja Tanskaan päin, myös Virosta Suomeen. Sellaisia on viime aikoina välillä ollut, ei usein. Ydinvoiman seisokit ja vähätuulinen tilanne Sumessa on joskus johtanut siihen, että Suomen kallis pörssihinta kiertää sentilleen Puolan ja Saksan kautta Tanskaan asti, ellei sitten päinvastoin. En siihen oikein muutakaan syytä osaa kuvitella.

 

[kotte]

^ Tanskan hinta-alue DK2 :han on tiukassa sidoksissa Ruotsin alueeseen SE4 ja tuolta puolestaan on kunkin Baltian maan kulutukseen nähden suhteessa tehokas merikaapeli Liettuaan. Jonkinlainen kytkentävaikutushan tuota kautta ajoittain syntyy.

 

[Mase]

Tilanteissa, joista kerroin Ruotsin hinta oli kaikilla alueilla luokkaa 20-30 €/MWh, Suomen, Baltian, Saksan ja Tanskan paljon korkeampi. Suomen rajahintaa nosti kahden ydinyksikön poissaolo ja tuuleton tilanne.

 

[tet]

Tilanteissa, joista kerroin Ruotsin hinta oli kaikilla alueilla luokkaa 20-30 €/MWh, Suomen, Baltian, Saksan ja Tanskan paljon korkeampi. Suomen rajahintaa nosti kahden ydinyksikön poissaolo ja tuuleton tilanne.

Edelleen korostan, että silloin kun jokin alue on tasahinnassa, se tarkoittaa, että alueen sisällä ei ole pullonkauloja. Ja samalla se tarkoittaa sitä, että se hinnan määräävä kallein tuotanto voi olla missä tahansa alueen maista. Toki noissa tilanteissa Suomen tuotannossa on ollut paha vajaus, mutta ei se tarkoita välttämättä, että hinta tulisi Suomesta. Jos se alueen kallein tuotanto puksuttaakin tuolla hetkellä vaikkapa Puolassa, niin sieltähän se hinta silloin määräytyy. Ja jos tilanne on tällainen, niin ilman tuontia Suomessa olisi vielä kalliimpi sähkön hinta, koska täällä pitäisi käynnistää jokin vielä Puolan voimalaa kalliimpi tuotantolaitos.

Toki voihan sen hinnan "valumisen" ajatella niinkin, että jos Suomi ei tarvitsisi tuossa tilanteessa niin paljoa sähköä Estlinkistä, niin Puolassa voisi sen kalleimman laitoksen pitää sammuksissa. Tällöin hinta määräytyisi jostain muusta laitoksesta, ja olisi alempi. Mutta jotenkin en osaa nähdä tätä hinnan "valumisena" meiltä, jos meidän tuotanto ei sitä hintaa määritä.