Daikin Perfera 30 ja 40

Luukku

Vakionaama
Onko kukaan tohtinut siirtää sisäyksikön lämpötila-anturia ulos kotelosta? Olen viittä vaille valmis purkamaan tuon ja tehdä siirto. Perferan tapa hoitaa puhallinnopeuden muutos lämpötilaohjatusti on liian aggressiviinen. Ei toimi ainakaan täällä.
Tarkoitatko, että jos muutat lämpötilaa 0,5 astetta niin alkaa puhaltaa agressiivisesti? Milloinkahan tehdään ensimmäinen ilppi portaattomalla puhallinnopeuden säädöllä? Jokainen voisi hakee miellyttävimmän asennon paremmin. Oma puhaltelee aika tasaisesti 2/5-3/5 automaatilla. Nyt plussakeleillä 1/5.
 

Valpa

Jäsen
Yllättävän runsaasti on vettä tullut paljuun viime päivinä. Melkein aina kun käyn ulkona, niin vettä tiputtelee. Paljua saa tyhjennellä tiuhaan.
Mökillä siis Perfera 30 H ja säädöt: puhallus automaatilla, tarveohjaus automaatilla, econo päällä, pyynti 23 astetta, tuvan sisälämpö n. 22 astetta.
Puita ollaan polteltu harvakseltaan näin leudoilla ilmoilla, kolmeen päivään ei ollenkaan, tänään tuvassa liesi lämpeni puilla ja kamarin takassa paloi illalla pesällinen.
Viime viikolla ilppi vei energiaa 51,8 kWh, tällä viikolla tähän mennessä 20,2 kWh.
 

Husky

Hyperaktiivi
Tarkoitatko, että jos muutat lämpötilaa 0,5 astetta niin alkaa puhaltaa agressiivisesti? Milloinkahan tehdään ensimmäinen ilppi portaattomalla puhallinnopeuden säädöllä? Jokainen voisi hakee miellyttävimmän asennon paremmin. Oma puhaltelee aika tasaisesti 2/5-3/5 automaatilla. Nyt plussakeleillä 1/5.
Tämä kuulostaa juurikin järkevältä tavalta hoitaa auto-puhallus. Jos ei tarvita lämpöä, niin helkuttiako tarvii puhaltaa hillittömästi.

Ja tuo tarveohjaus olisi kyllä aivan äärimmäisen tarpeellinen ominaisuus. Kaikki jotak miettii vaikka takkatoimintoa sun muita hienosäätöominaisuuksia ostovaiheessa, niin havahtukaa tehorajoitustoiminnan oleellisuuteen. Daikinilla nimeltään tarveohjaus.
 

Koelli

Aktiivinen jäsen
Tarkoitatko, että jos muutat lämpötilaa 0,5 astetta niin alkaa puhaltaa agressiivisesti? Milloinkahan tehdään ensimmäinen ilppi portaattomalla puhallinnopeuden säädöllä? Jokainen voisi hakee miellyttävimmän asennon paremmin. Oma puhaltelee aika tasaisesti 2/5-3/5 automaatilla. Nyt plussakeleillä 1/5.
Ei ainoastaan liity puhallustehoon. Suurin ongelma se, että kompuran tehot seilaa ylös-alas-ylös-alas, kun lämpötila-anturi seilaa puhallustehon mukana.
 

Jukka 95

Aktiivinen jäsen
kompuran tehot seilaa ylös-alas-ylös-alas
Ja siinä samalla puhallusteho seilaa.
Fan operates with desired setting when indoor HEX border temperature is reached. If compressor reduces the frequency, the fan automatically reduces fan speed with one step at a time in order to supply warmer air out of the unit = XRH logic.
Difference between Automatic fan and manual fan in XRH models: Automatic reduces sooner while manual reduces later.
 

Luukku

Vakionaama
Ei ainoastaan liity puhallustehoon. Suurin ongelma se, että kompuran tehot seilaa ylös-alas-ylös-alas, kun lämpötila-anturi seilaa puhallustehon mukana.
Pääseekö lämpö miten leviämään? Itsellä Perfera on avarassa tilassa niin en tuota seilaamista ole havainnut.
 

Koelli

Aktiivinen jäsen
Pääseekö lämpö miten leviämään? Itsellä Perfera on avarassa tilassa niin en tuota seilaamista ole havainnut.
Kyllä ja ei. Puhallusteholla 2 ja ylöspäin pääsee, ykkösteholla ei. Ongelma liittyy toki juuri tuohon sisäyksikön sijaintiin, yhdistettynä tähän perferan umpisurkeaan logiikkaan.
 

Baltic

Aktiivinen jäsen
Aika voimallisia tuntuis nuo sulatukset olevan. Äsken seurasin mittaria, nii -15,9C oli
kylmin hönkä puhallusaukossa.
Siitä lähtee kyllä aika hätäseen nousemaan, kun suunta vaihdetaan.
Mitsulla ei tuollaisia lukemia nähny koskaan. Oli muutamia asteita pakkasella.
 

Luukku

Vakionaama
Daikinit ollu nyt pari päivää yösähkölämmityksellä, pörssisähkön takia ja kokeilumielessä. Varsin kätevä Onectalla ajastella kalliit tunnit pois. Puuhellaa ja uunia sitten korvaamaan. Asettanut rajan pörssisähkölle 21snt/kWh, kun ostoklapien kwh hinnaksi sain laskurilla 7snt ja jos pumpun coppi olis vaikka 3. Ei mitenkään tosimielessä ja pilkun tarkasti laskettuna.
 

-S.S.-

Jäsen
Meillä on kahdessa omakotitalossa uudehkot Daikinin Perferat. Koska myyjällä ei vuonna 2022 ollut 40 - malleja kuin yksi, otettiin toinen 30-malli. Ja voi sanoa, että kannattaa ottaa 40-malli, jos sillä satasella-kahdella ei ole väliä. Tämä 40 on kuiskaavan hiljainen. Ääntä ei kuulu, mutta sanomalehdet lepattavat tuvan pöydällä, ja kukat tuivertavat ruukuissaan, eikä kuulu puhaltimen kohinaa kumminkaan !

Onhan se sisäyksikkö iso kuin syrjälleen seinälle ripustettu jääkaappi, mutta jo tuo hiljaisuus tekee elämisestä kovin mieluisaa.

Ensimmäinen Daikin tuli noin runsaat 15 vuotta sitten. Se oli silloin erinomainen lämmitysteholtaan, kesti vertailuin muihin merkkeihin. Ajettiin säälimättömästi kovimpiin pakkasiin asti. Eikä kerää jääpuikkoja eikä kuuraantunutkaan pahasti. Ainoa ongelma oli kova sisäyksikön hurina. Eikä pääse vaihtamaan, kun sitä ei vaan tunnu saavan rikki millään. Hurrhurrhurr.
 

ketis

Jäsen
Morjens. Tänään asennettu perfera 40 vaikuttaa oikeinkin pätevältä laitteelta mutta kertokaas tyhmälle kun en pysty enää onectan asennuksen jälkeen säätämään kaukosäätimestä puhalluksen nopeutta että missä mättää. Puhalluksen säätönapista ei siis tapahdu muutakun syttyy valot kaukosäätimeen.
 

vetelin_pumppaaja

Aktiivinen jäsen
Morjens. Tänään asennettu perfera 40 vaikuttaa oikeinkin pätevältä laitteelta mutta kertokaas tyhmälle kun en pysty enää onectan asennuksen jälkeen säätämään kaukosäätimestä puhalluksen nopeutta että missä mättää. Puhalluksen säätönapista ei siis tapahdu muutakun syttyy valot kaukosäätimeen.
Ei muuta ohjetta kun kokeile käynnistää kaikki laitteet uudelleen.
 

Luukku

Vakionaama
Oletteko muut huomanneet vastaavaa? Muutaman kerran kuullut Perferan sisäyksiköstä sellaisen sulatus pussahduksen kesken puhalluksen, niinkuin eilenkin se puhalteli siinä 1/5 nopeudella niin sitten kuului tuo vaimea pussahdus ihan yhtäkkiä. Mitään sulatukseen viittaavaa en huomannut sisäyksikön käytöksessä esim kylmää puhallusta. Yleensä sulatuksen alkaessa puhallin hiljenee kokonaan. Ns. takkatoiminto päällä kylläkin. Viime talvena tuo takkatoiminto ei ollu päällä enkä tuollaista käytöstä bongannut kertaakaan.
E: taitaa johtua tuosta takkatilasta, nyt kuulin sen taas niin puhallin jäi vielä puhaltamaan ja sitten hetken päästä sammuikin ja alkoi sulatus.
 
Viimeksi muokattu:

-S.S.-

Jäsen
Vuosi takana Daikin Perferassa. (30 ja 40) Vaikka toimintoja ja hienouksia on vaikka kuinka, ei tavallinen kuluttaja pysty arvioimaan, mitä niilä toiminnoilla tehdään.

Sähkö- ja öljylämmitystaloon ILP melko usein hankitaan siksi, että energiatehokkuus paranisi, ja ILP lämmittäisi mahdollisimman hyvästi mahdollisimman pienellä sähkönkulutuksella. Olemassa olevat lämpöpatterit ja parinkympin sisätuuletin kun ajavat saman asian, lämmön jakautumisen ja lämmityksen.

Nyt sitten joku harrastaja voisi paremmin tietävänä kiteyttää, mitä vaikutuksia ja etuja näillä erikoisasetuksilla on, mutta etenkin mikä vastineeksi koituva kustannus näillä erityisillä asetuksilla tulee:

Tarveohjaus. Eikö sisälämpötermostaatti ole jo tarveohjaus ? Tai sitten tarveohjauksen nimityssuomennos on jonkun AI-apinan keksimä. Vai onko kyseessä ihan vaan säätimen parametrointi, regointinopeuden ja säätötarkkuuden osalta ? Mutta mihin mainittu energiansäästömahdollisuus perustuu ? Onko ulkoyksikön toiminnassa jokin optimikuormitustaso, jolla pumppauksen energiatehokkuus on suurimmillaan. Jos pudotan pyyntiä pari astetta, ja elelen kylmässä, enkö silloinkin säästä ?

Econo- tila. Jos lämpöpumpun teho on liian suuri sulakkeeseen nähden, ostaa sitten pienemmän lämpöpumpun tai hankkii pistorasian, jonka kytkee 16A syöttöön ? Entä tarveohjaus + Econo- tila yhdessä ?

Hiljainen tila. Jos talo on siellä metsässä, mihin tarvitaan hiljaista tilaa ? Entäpä tarveohjaus + econo-tila + hiljainen tila yhdessä ? Tuottaako ilp siinä vaiheessa sähköverkkoon jo sähköä ?

Takkatoiminto. Jos nyt puulla jaksaa lämmittää, niin ilpin voisi varmaan laittaa kiinni, kun uunit hohkaavat violetinpunaisena sisältä. Kallis tuuletin koko ilppi sitten hommaan olisi.

Infrapunatarkkailija, joka lämmittää vasta kun huoneessa liikutaan. En yleensä lue kirjaa huoneessa ympäri kävellen. Paikallaan istuen ensimmäisenä kylmänväreet tulevat.

Eli Onectan perusruutu itsellä on tällä hetkellä sellainen, että aktiivisena ovat ainoastaan "lämmitys" ja "tuuletin automaattinen" . Kuinka paljon heikompi esimerkiksi saavuttamani vuosi- COP on, ilman näitä hienosäätötoimintoja alempana listassa ?

10 %, 20% , vai jopa 30 % ?

-SS-
 

puuteknikko

Vakionaama
Sarkasmi sivuuttaen kuitenkin ihan asiallisia pointteja :)

Daikinin pumputhan toimii oikein hyvin ilman ylimääräisiä säätelyjäkin, kuten olet huomannut. Lisäsäädöt on ainakin omasta mielestäni lähinnä rajatapauksia varten, harva niitä oikeasti käyttää. Noita laitteiden kolmansia silmiä en ole ikinä oikein koskaan ymmärtänyt. Ennemmin voisi sitten toimia niin, että poistaa sen vetoisuuden eston käytöstä jos liikettä ei havaita. Silloin takkatoimintokin olisi paljon parempi kuin nyt.

Sen verran voisin haastaa, että kun osuu olosuhteiltaan pari samanlaista päivää kohdalle, aja toinen ilman tarveohjausta (englanniksi muuten Demand control, eli tuo on suora tankerokäännös) ja toinen 90% tarveohjauksella. Fiilistele miten nahkatermostaatti suhtautuu muutokseen ja tarkista, mitä Onecta näyttää kulutukselle (tai mieluiten älypistorasialla). Siinä voi olla pientä säästöpotentiaalia ilman, että se vaikuttaa mihinkään muuhun. Omalla kohdalla kun lämmitystarve ilpin osalta on selvästi normaalia pienempi, ajaa 40% asetus konetta huomattavasti miellyttävämmin kun katkokäyntiä on vähemmän, puhallusteho tasaisempaa ja omien havaintojen perusteella sulatuksiakin tarvitaan paljon harvemmin kuin ryntäilevän koneen kanssa.
 
Viikko takaperin asennettiin kotiini pk-seudulle Perfera H 40.

Ihan tyytyväinen olen ollut... pari kysymystä tulee mieleen.

1) mitä tuollaisen pitäisi (suuruusluokka) viedä sähköä kilowatteina vuorokaudessa jos moodina on lämmitys +20 C ja ulkona lämpötila vaikka nollassa?

2) mikä näppäin tuossa kaukosäätimessä on "quiet / hiljennys"?

Kiitos avusta!
 

Luukku

Vakionaama
Omalla kohdalla kun lämmitystarve ilpin osalta on selvästi normaalia pienempi, ajaa 40% asetus konetta huomattavasti miellyttävämmin kun katkokäyntiä on vähemmän, puhallusteho tasaisempaa ja omien havaintojen perusteella sulatuksiakin tarvitaan paljon harvemmin kuin ryntäilevän koneen kanssa.
Sama täällä yläkerran pumpun kanssa, pitää tuolla asetuksella tasaisen lämmön koko yläkerrassa ilman minkäänlaista ääntelyä.
 

Luukku

Vakionaama
1) mitä tuollaisen pitäisi (suuruusluokka) viedä sähköä kilowatteina vuorokaudessa jos moodina on lämmitys +20 C ja ulkona lämpötila vaikka nollassa?

2) mikä näppäin tuossa kaukosäätimessä on "quiet / hiljennys"?
1)Kuvassa Onectasta otettu kulutustiedot, nuo on kahden pumpun kulutukset yhteensä kahden tunnin mittausjaksoilla. Alakerrassa on pönttöuuni lämmitetty pesällinen päivässä. Pyynti yläkerrassa 19 ja alhaalla 20. Ulkona 0- -6
2) hiljennyksellä voi hiljentää sisäyksikön
 

Liitteet

  • IMG_2709.png
    IMG_2709.png
    114,3 KB · Katsottu: 162
Viimeksi muokattu:

-S.S.-

Jäsen
Sisäyksikön hiljennys on itselle jäänyt epäselväksi mihin se oikeastaan vaikuttaa, ja vaikuttaako se eri tavalla kuin puhallinnopeuden valinta. Sisäyksikössä ääntä pitää lähinnä puhaltimen siipien leyhyttämä ilmavirtaus, eli ilmavirtauksen lukitus minimille voisi tehdä saman kuin sisäyksikön hiljennys ? Sitten herää kysymys, paljonko puhalluksen vähentäminen joko asetuksella tai hiljainen tila-toiminnolla vaikuttaa lämmityskykyyn. Aivan sisäyksikön vieressä on jopa lämpimämmän tuntuista. Mutta jos on tarkoitus lämmittää useampaa huonetta tai hiukan laajempaa aulaa tms, voi olla, että alueen kauimmaisessa reunassa on vastaavasti kylmempi. Energiaa säästyy varmasti, jos lämmitetään vain ILP sijaintipaikan lähialuetta, etenkin parin metrin säteellä lähinnä kattoa..

Ehkä vaan en dokumentaatiosta ole ymmärtänyt, mikä ero on hiljaisella sisäyksiköllä ja pienemmällä puhallinnopeudella.

-SS-
 

-S.S.-

Jäsen
Sarkasmi sivuuttaen kuitenkin ihan asiallisia pointteja :)

Omalla kohdalla kun lämmitystarve ilpin osalta on selvästi normaalia pienempi, ajaa 40% asetus konetta huomattavasti miellyttävämmin kun katkokäyntiä on vähemmän, puhallusteho tasaisempaa ja omien havaintojen perusteella sulatuksiakin tarvitaan paljon harvemmin kuin ryntäilevän koneen kanssa.
Kiitos tarkennuksesta. Eli tarveohjaus toimii silloin kun oikeasti lämmitystarve on pieni eli lämpöpumppu on kovin suuri pieneen tilaan ? Jos on asettanut 40%, mitä ILP tekee kovimmilla pakkasilla, kun ILP on ainoa lämmityslaite, ainoastaan suorasähkön pakkasenestovarauksella. Se 40 % ei vie maksimitehoa alas, vai viekö se jotakin huipputehosta ? Väheneekö automaattinen tarveohjaus, kun ulkoilma jäähtyy ?

Sitten olennainen asia: miksei tarveohjaus voi olla vakio- ohjelmassa, jos se johtaa suurempaan lämmitystehoon vähemmällä sähkönkulutuksella ? Vai pitääkö seurata ulkolämpötilaa, sisälämpötilaa, sulatustiheyttä, kennon huurtumista ja ottotehon ja lämmitystehon suhdetta reaaliaikaisesti ja säätää tarveohjausta johonkin optimipisteeseen ?

-SS-
 

Luukku

Vakionaama
Jos on asettanut 40%, mitä ILP tekee kovimmilla pakkasilla, kun ILP on ainoa lämmityslaite, ainoastaan suorasähkön pakkasenestovarauksella. Se 40 % ei vie maksimitehoa alas, vai viekö se jotakin huipputehosta ? Väheneekö automaattinen tarveohjaus, kun ulkoilma jäähtyy ?
Jos tarveohjaus on esim 40% niin ei välttämättä jaksa lämmittää riittävästi, jos pakkanen kiristyy. Silloin pitää tarveohjausta isontaa tai ottaa pois. Automaattinen tarveohjaus ei välttämättä osaa nostaa tehoa riittävästi ilman kylmetessä.
Niinkuin kokemus on osoittanut, tarveohjaus hillitsee koneen käyttäytymistä rajoittaen ulkoyksikön tehoa ja hillitsee sulatuksen jälkeistä ns ”alkukiukkua” ja sen aiheuttamaa ulkoyksikön nopeampaa huurtumista ja näin ollen pidentää sulatusväliä.
Tarveohjausta voi myös käyttää silloin, jos samassa sulakkeessa on muutakin kulutusta ilpin lisäksi ja on ehkä mahdollisuus sulakkeen palamiseen kovassa kuormitustilanteessa, näin sillä voi varmistaa, että ilppi pysyy päällä ja sulakkeet ehjänä. Itselläni on juurikin yläkerran ilppi toistaiseksi 10A sulakkeen takana vaikka laitteen vaatimus on isompi.
Parhaiten tuon tarveohjauksen vaikutuksen näkee, kun ajelee jollain prosentilla muutaman päivän ja kuulostelee laitteen toimintaa ja seurailee riittääkö lämpö. Sit ajelee muutaman päivän ilman tarveohjausta ja seurailee varsinkin sulatuksen jälkeistä toimintaa.
Tarveohjaus saattaa myös vähentää epätaloudellista katkokäyntiä leudoimmilla keleillä.
 

Luukku

Vakionaama
Nuo sisä- tai ulkoyksikön hiljaiset tilat on tarpeellisia silloin, jos makuuhuoneeseen kantautuu häiritsevää ääntä yöaikaan. Vaikuttavat lämmitystehoon ja muuhun niitä ei tarvitse.
 

puuteknikko

Vakionaama
Kiitos tarkennuksesta. Eli tarveohjaus toimii silloin kun oikeasti lämmitystarve on pieni eli lämpöpumppu on kovin suuri pieneen tilaan ? Jos on asettanut 40%, mitä ILP tekee kovimmilla pakkasilla, kun ILP on ainoa lämmityslaite, ainoastaan suorasähkön pakkasenestovarauksella. Se 40 % ei vie maksimitehoa alas, vai viekö se jotakin huipputehosta ? Väheneekö automaattinen tarveohjaus, kun ulkoilma jäähtyy ?

Sitten olennainen asia: miksei tarveohjaus voi olla vakio- ohjelmassa, jos se johtaa suurempaan lämmitystehoon vähemmällä sähkönkulutuksella ? Vai pitääkö seurata ulkolämpötilaa, sisälämpötilaa, sulatustiheyttä, kennon huurtumista ja ottotehon ja lämmitystehon suhdetta reaaliaikaisesti ja säätää tarveohjausta johonkin optimipisteeseen ?

-SS-
Tarveohjaus rajoittaa ottotehoa, mutta kaikesta päätellen se ei ole lineaarinen vaikka siinä käytetäänkin prosenttilukuja. Omalla kohdalla tuo 40% rajoittaa ottotehon noin 300 wattiin, pois lukien sulatus, jolloin tehoa ei rajata. Sulatus on näillä pikkupakkasilla tehnyt korkeimmillaan 1,3 kW piikin. Automaattinen tarveohjaus käyttää edellisen päivän tietoja päätelmiensä pohjana, mutta sillä on ollut ongelmia reagoida riittävän nopeasti muutoksiin. Itsellä ainakin tuo Onectan energiankulutusraportti heittelee mitattuun verrattuna sen verran paljon, etten ihmettele jos automaattiohjaus ei toimi kunnolla.

Valmistajathan eivät laita mitään tällaisia vakio-ohjelmiin, koska koneet pitää saada idioottivarmoiksi ja kuten sanottua, Perferat toimii erinomaisen hyvin ilman mitään ihmeempiä säätöjä. Jos en itse olisi laittanut laitetta mittarointiin ja tarkempaan seurantaan, en olisi osannut lähteä kokeilemaan tarveohjauksen vaikutusta.
 

Luukku

Vakionaama
-6 ulkona ja Perfera ajanu reilu 10h ilman sulatusta, tarveohjaus oli 80%. Puhalteli nyt aamusta aika viileää niin arvasin sulatuksen olevan lähellä, nostin tarveohjauksen 95:en niin heti aloitti sulatuksen. Sama jos olis koskenut pyyntiin niin olis käynnistänyt sulatuksen myös.
Stylish pitää yläkerran vielä lämpimänä 40% tarveohjauksella, ilmeisesti alakerrasta vähän menee ylöskin Perferan ja uunin lämpöä.
Ottoteho ollu viimeisen vrk aikana Perferalla 300-350W ja Stylish 250-300W.
 

-S.S.-

Jäsen
Okei. Ymmärrän nyt, kun asianharrastajilla tehontarpeet ovat noin pieniä.... tämä talo on alkuperäiskuntoinen sota-ajan hirsitalo, vain tuplaikkunat, ei lämpölaseja, kylmä eristämätön sokkelikellari ja kylmät yläkerranhuoneet. Aikanaan mitatessa 30 asteen pakkasella suoralla sähkölämmityksellä kului noin 100 kWh vuirokaudessa, mutta silloin yläkerrassakin asuttiin.

-8 alkuillasta aamuun, ja Perfera40 kulutti Onectan mukaan semmoista 1,4 kWh/2h. En kerinnyt koko viikkona lämmittämään uuneja, koska olin kaukana työmatkalla. Päivisin olen laskenut lämmöt 17:een, ja tunnin paluumatkan ajaksi olen nostanut pyynnin 23:een (siinä iltakahdeksalta) . Hiukan vielä kylmä hohkaa kalusteissa, kun pääsen kotiin, ja nukkumaan meno on melko hytisyttävää. Siinä lämmitysvaiheessa vaaditaan melkoisesti tehoa, tarve laskee hitaasti aamuun mennessä. Mutta muutaman kilowattitunnin säästö näyttäisi tulevan, kun laskee päiväksi lämpötilaa.

Pyrin pyörittämään ilmaa perusmuurin ympäri, joten lämmin ilma suunnataan seuraavan huoneen ovea kohti ja käytän noin 80 cm läpimittaista tuuletinta tehostamaan virtausta. Tulitikkuja raapiessa rikinkatku ei kauan kestä kiertää takaisin ympärikautta, eli kierto toiminee.

-SS-
 

Valpa

Jäsen
Jos tarveohjaus on esim 40% niin ei välttämättä jaksa lämmittää riittävästi, jos pakkanen kiristyy. Silloin pitää tarveohjausta isontaa tai ottaa pois. Automaattinen tarveohjaus ei välttämättä osaa nostaa tehoa riittävästi ilman kylmetessä.
Joo, kun ilmat kylmenee, niin automaattinen tarveohjaus ei pysty nostamaan lämmitystehoa. En ole jaksanut kikkailla prosenttien kanssa, vaan pidän tarveohjauksen automaatilla, kunnes pakkasten kiristyessä otan tarveohjauksen pois.
Mökin Perfera 30 H:ssa pyynti on ollut +23 astetta ja viikon poissaolon jälkeen ONECTA näyttää sisälämmöksi +15 astetta. Todellinen lämpö rinnankorkeudella on varmaankin parisen astetta alempi. Puhallus 4/5, automaattinen tarveohjaus, econo. Ulkolämpötila aamulla -6 astetta.

Keskiviikkona kävin lisäämässä linnunruokaa ja samalla tyhjensin 65 litran paljun, vettä oli reilusti yli puolivälin. Edellisestä tyhjennyksestä oli aikaa 5 päivää.

Ensi viikolla täytyy hyvissä ajoin ottaa tarveohjaus ja econo pois ja lisätä pyyntiä, jotta lämpö ehtii pureutua myös seiniin. Keskiviikkona olisi tarkoitus palata mökille.
 

Pumppaataikuole

Aktiivinen jäsen
Automaattinen tarveohjaus on toiminut vielä näillä etelän pakkasilla ihan hyvin. Kokeilin vähän noita manuaalisia yläpäästä, mutta ei löytynyt mieleistä joten olkoon automaatilla niin kauan kuin puhku riittää, sitten pois. Nyt nollakulutuksella kun varaava takka lämmin, puhaltelee hiljakseen takkatoiminto päällä.
 

-S.S.-

Jäsen
Nyt kokeilin käsiohjattua 80% tarveohjausta tuolla H30 mallilla, talo oli viikolla noin15 asteen ylläpitolämmöllä (öljy tulee mukaan kovilla pakkasilla) , ja lauantaisin kun tullaan saunaa lämmittämään, laitan ehkä runsaan tunnin aikaisemmin Onectasta pyynniksi 21.

Nyt kun oli 80% tarveohjaus valittuna, talo oli 1,5 tunnin päästä edelleen viisitoista-asteinen ! Ulkolämpötila -3 , kylmemmässäkin on saatu lämpiämään erinomaisen nopeasti. Otin asetukset pois ja laitoin "tehokas"- asetuksen päälle. Tuli heti kuumaa puhaltimesta ja semmoinen lämpimän käry, erkkerin lämpömittari nousi pari astetta vartissa. Tehokas tila meni itsestään pois päältä, ja lämpimänpuhallus jatkuu, mutta hivenen hiljaisemmalla. Hiukset on hyvä kuivata tuossa puhalluksessa.

Olisiko tarveohjauksen ottamatehon rajoitus noin jyrkkä ?

-SS-
 

Luukku

Vakionaama
Olisiko tarveohjauksen ottamatehon rajoitus noin jyrkkä ?
Kyllä se saattaa olla. Jos löydät sopivan tarveohjausasetuksen niin voit pitää pyyntilämmön samana ja napsautat tuntia ennen talolle menoa tarveohjauksen pois päältä. Näin siellä pysyy se n.15 asteen ylläpitolämpö ja kone ei käy katkoa vaan tasaisella teholla, kun ei saavuta pyyntiä, koska tarveohjaus rajoittaa. Periaatteessa ainakin näin. Ulkoilman lämpötila tietysti vaikuttaa, leudommalla kelillä sisällä saattaa olla lämpimämpää kuin 15 ja kylmemmällä vähemmän.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ilpeissä pitäisi olla vakio-ottotehomoodi vakiolämpötilamoodin lisäksi. Että voisi laittaa esim tehoksi 400W ja kävisi sitä kunnes saavuttaa lämpörajan. Ja käyttäjän asettaman hystereesin jälkeen lähtisi taas 400W teholla käymään.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ei kai niissä saanut itse määrätä tehoa millä ne kävi?
Ja vaikka olisi saanutkin, niin tuo voisi olla silti optiona, että saisi käyttää jos siitä saa etua. Itse epäilisin, että olisi tarve tuolle sanotaanko lämpimämmässä kuin joku -2 astetta.
 

-S.S.-

Jäsen
No nyt olen kokeillut 90% tarveohjauksella. Pumppu pyörii aika matalataajuisella hurinalla, ilmaa ei tule kovin paljon, ja se on haaleammanpuoleista. Kun tarveohjauksen kytkee pois, kiihdyttää pumppu korkeammalle, puhallin menee suuremmalle, ja sisäyksikkö alkaa natista kuumetessaan.

Tuntuu siltä, että tuo tehonrajoitus tekee lämmityslaitteesta haalennuslaitteen.

Ulkona -4 , sisälämpötila 15, lämmitystavoite 19 asteeseen.

-SS-
 
Back
Ylös Bottom