Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia

s282

Jäsen
Kyseessä on vanhempieni omakotitalo ja ehdin jo lähteä sieltä joten testailut jäävät seuraavaan kertaan. MelCloudin lukemien perusteella puhdistuksella ei ollut vaikutusta virtauslämpötilaan. Ja käsittääkseni kyse 4-putkisesta kytkennästä. Liian vähän näistä ymmärrän.

katso liitettä 90733

Aamulta melcloudin dataa:

katso liitettä 90734

Eli ei ihme että COP 1,5. Pääseekö varaajan viileä vesi jotenkin sekoittumaan pumpusta lähtevän kuuman veden kanssa ennen patterikiertoon siirtymistä? Eli pumppu joutuu kokoajan tekemään vähän ylilämpöä. Tosi hataralla tietopohjalla itse tässä menen joten kaikki vinkit ja ohjeet kuuntelen mielelläni!
Kyllähän tuossa nyt jotain on pahasti pielessä, kun paluuvesi sisäyksikköön on monta astetta lämpöisempää kuin virtaus pattereille. Mahdollisesti sisäinen pumppu pyörii liian nopeasti.
Tässä käyrä omasta vastaavasta systeemistä:
Näyttökuva 2023-11-27 174204.png

Tähän tapaan pitäisi olla lämmöt.
Itse vaihdoin kyllä kolmeputkijärjestelmään juuri siksi että saa helpommin paluuveden mahdollisimman kylmänä takaisin lämmönvaihtimelle, mutta kyllä se pitäisi 4-putkisenakin onnistua ainakin paremmin kuin mitä se nyt on.
 

vesapa

Tulokas
sulatuksen aikana pattereille menevä vesi jäähtyy nopeasti, paluuvesi taas pysyy suunnilleen samassa lämpötilassa jos vesitilavuus on riittävä
 

Seppo88

Jäsen
Yritin viritellä aikataulutusta melcloudin avustuksella että klo 8.00 muuttuu käyrältä virtausohjaukseksi ja vastaavasti klo 15 takaisin käyrälle. Ajatuksena tietenkin sähkönsäästö siten että virtauslämpötilat ovat pienempiä kuin käyrällä. Kuitenkin melcloudin kautta noita säätäessä asetettu virtauslämpötila ei säily, vaan aina pomppaa molemmat zonet 40 asteeseen. Mitään asetusta en löytänyt tähän mistään. Onko jotain ajatusta mistä tuon pääsee muuttamaan pysyvästi?
 

waltteri

Jäsen
Kyllähän tuossa nyt jotain on pahasti pielessä, kun paluuvesi sisäyksikköön on monta astetta lämpöisempää kuin virtaus pattereille. Mahdollisesti sisäinen pumppu pyörii liian nopeasti.
Tässä käyrä omasta vastaavasta systeemistä:
katso liitettä 90803
Tähän tapaan pitäisi olla lämmöt.
Itse vaihdoin kyllä kolmeputkijärjestelmään juuri siksi että saa helpommin paluuveden mahdollisimman kylmänä takaisin lämmönvaihtimelle, mutta kyllä se pitäisi 4-putkisenakin onnistua ainakin paremmin kuin mitä se nyt on.
Olisiko jollain muilla antaa vastaavaa graafia? Vielä parempi, jos olisi myös käytössä 2-piirikitti. Mietin myös sitä, että voikohan tuota lämpötilaeroa täällä meillä selittää joku lämpötila-anturin heitto? tosin se heittäisi sitten paluu- ja menopuolella molemmissa..
 

s282

Jäsen
Olisiko jollain muilla antaa vastaavaa graafia? Vielä parempi, jos olisi myös käytössä 2-piirikitti. Mietin myös sitä, että voikohan tuota lämpötilaeroa täällä meillä selittää joku lämpötila-anturin heitto? tosin se heittäisi sitten paluu- ja menopuolella molemmissa..
Minulla on 2-piirikitti ja puskurivaraaja myös. 2 piirin graafit pois päältä selkeyden vuoksi.

Tuossa sinun järjestelmässä ei taida olla pumppua puskurivaraajan jälkeen?
Mahdollisesti 2-piirikitissä on hullunkierto eikä ota kunnolla lämmintä vettä puskurivaraajasta.
Siellä on suora yhteys tulo ja meno puolella, tässä keskustelussa asiaa käyty hieman läpi.
 
Viimeksi muokattu:

waltteri

Jäsen
Minulla on 2-piirikitti ja puskurivaraaja myös. 2 piirin graafit pois päältä selkeyden vuoksi.

Tuossa sinun järjestelmässä ei taida olla pumppua puskurivaraajan jälkeen?
Mahdollisesti 2-piirikitissä on hullunkierto eikä ota kunnolla lämmintä vettä puskurivaraajasta.
Siellä on suora yhteys tulo ja meno puolella, tässä keskustelussa asiaa käyty hieman läpi.
Kiitos vastauksesta, ja pahoittelen etten ymmärrä näiden päälle paljoakaan. Tällä hetkellä molempia lämmityspiirejä ohjataan lämpökäyrän avulla (otin ne langattomat anturit hetkeksi pois päältä testejä varten). Tuo menovesi pattereihin on kyllä ihan sen lämpöistä kuin käyrä pyytää ulkolämpötilan perusteella. Vaikka tavoitelämpötila patteriverkoston menovedelle saavutetaan, niin mikä logiikka siinä on että tuo pumppu tekee siis lähes 10 astetta lämpimämpää vettä? Onko tossa siis sen verran älyä, että tuo laite tunnistaa ettei se saa työnnettyä pattereihin tarpeeksi lämmintä vettä ellei pumppu tuota koko ajan 10 astetta lämpimämpää?

Tuossa keskustelussa minkä linkkasit niin sanoit testanneesi kiertovesipumppu puskurivaraajan ja 2-piirikitin välillä, mutta kuitenkin poistit sen. Olisiko se kv-pumppu kuitenkin tähän ihan toimiva ratkaisu? Joka tapauksessa pumpun asentanut firma saa asian hoitaa, mutta voisin ainakin vaatia sellaisen laittamaan siihen väliin.
 

s282

Jäsen
Ei tarvi pyydellä anteeksi, kysymällä sitä oppii uutta. Kyllä sillä kv-pumpulla sen voisi saada toimimaan. nyt kun ei tulopuolella ole mitään painetta, niin 2-piirikitin pumput saattaa imeä suoraan paluuvettä.
2-piiri2.png

Tuossa ei ole mitään estettä ettei vesi kierrä tuosta suoraan.
 

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
Ilmeisesti tosiaan vaatii puskuri säiliön jälkeen kv pumpun. Tuossa em.kuvassakin tulee tulee ecodan pumpun paine 2-piiri kittiin. Tätä pumppua ei missään ohjeessa kuulemma ole, jokainen asentavat yritys ihmettelee samaa asiaa, miten tuo kitti asennetaan niin että se toimii kunnolla.
 

s282

Jäsen
Ilmeisesti tosiaan vaatii puskuri säiliön jälkeen kv pumpun. Tuossa em.kuvassakin tulee tulee ecodan pumpun paine 2-piiri kittiin. Tätä pumppua ei missään ohjeessa kuulemma ole, jokainen asentavat yritys ihmettelee samaa asiaa, miten tuo kitti asennetaan niin että se toimii kunnolla.
Joo, en minäkään löytänyt mistään virallista ohjetta miten puskurisäiliö olisi pitänyt asentaa. Lopulta tosiaan omaani asensin sulkuventtiilin tuohon yhdistykseen, ja paluu puskuriin on yhdistetty suoraan sisäyksikköön ja tästä vain t-haara puskuriin.
 
Hmm kompura jauhanut tauotta reilut kolme tuntia kun pakkasta 18-20 astetta. Voikohan tuota säätää jostain asetuksesta luovuttamaan suosiolla jossain 17 asteen paikkeilla, ja siirtymään vastuksille? Ennen säästää kompuraa ja maksaa vähän lisää. Ei tuo näytä enää parinkympin tietämissä pystyvän tekemään juuri muuta kuin kuluttamaan sähköä. Säästöä tuskin enää tulee laitteen kulumista enemmänkin.
 

Minä

Jäsen
Laitteet tykkää, kun niitä ajetaan kovaa. Siihen se on tehty ja sitä varten ostettu. Tai näin minä asian ajattelen. Siksi valitsin pumpun mikä toimii vielä -25 pakkasessa ja hyvin on lämmintä tehnyt vaikka ulkona on nyt -19. Vastuksen merkkivaloa en ole taulussa vielä nähnyt. Kai se jotain vielä säästää.

Onkohan se valikon kylmäilmatoiminto, mistä saa säädettyä sen sammumisrajan. Juuri niitä selailin toissa päivänä.
 
Laitteet tykkää, kun niitä ajetaan kovaa. Siihen se on tehty ja sitä varten ostettu. Tai näin minä asian ajattelen. Siksi valitsin pumpun mikä toimii vielä -25 pakkasessa ja hyvin on lämmintä tehnyt vaikka ulkona on nyt -19. Vastuksen merkkivaloa en ole taulussa vielä nähnyt. Kai se jotain vielä säästää.

Onkohan se valikon kylmäilmatoiminto, mistä saa säädettyä sen sammumisrajan. Juuri niitä selailin toissa päivänä.
No toivotaan näin. Ei ole kokemusta, vertaan vain jääkaappien ja pakasteiden kompuroihin, jotka ei pitkää elämää näe (nykypäivänä), jos niillä ei ole käyntitaukoja.

Melcloudista katselin ja vähän kävin kuuntelemassakin, niin kyllä ainakin oma kone menee vastuksille viimeistään -20 asteessa, vaikka esite puhuukin -25 asteesta kompressorikäytöllä. Lieneekö sitten talon lämmönkulutus niin iso, ja/tai patteriveden lämpötilapyynti sellainen, että ei kannata jauhattaa kompuraa enää -20 jälkeen. Ohessa käppyrää -21 tilanteessa. Ja huonelämpötila pyynti +21.
 

Liitteet

  • -21_melcloud.png
    -21_melcloud.png
    188,8 KB · Katsottu: 179

Harrastelija

Vakionaama
Miten tuota kuvaa pitäisi lukea/tulkita?

Kertooko tank temperature vastusten käytöstä? Käy ylempänä kun vastus käy päällä?

Kuvan keskivaiheilla paluulämpö laskee. Onko tuo merkki että ulkolämpötila on tippunut? Meinaan kun jonkin verran myöhemmin myös flow temperature laskee. Aivan kuin lämmitystehoa tarvittaisiin vähemmän.

Yhtä äkkiä kyllä kuvittelisi että paluulämpö tippuu pakkasen kiristyessä. Mutta jos pakkanen kiristyy niin miksi flow temperature laskee?
 

Tinkero

Aktiivinen jäsen
No toivotaan näin. Ei ole kokemusta, vertaan vain jääkaappien ja pakasteiden kompuroihin, jotka ei pitkää elämää näe (nykypäivänä), jos niillä ei ole käyntitaukoja.

Melcloudista katselin ja vähän kävin kuuntelemassakin, niin kyllä ainakin oma kone menee vastuksille viimeistään -20 asteessa, vaikka esite puhuukin -25 asteesta kompressorikäytöllä. Lieneekö sitten talon lämmönkulutus niin iso, ja/tai patteriveden lämpötilapyynti sellainen, että ei kannata jauhattaa kompuraa enää -20 jälkeen. Ohessa käppyrää -21 tilanteessa. Ja huonelämpötila pyynti +21.
Eikös tämä mitsun 80-malli ole "softarajoitettu" eli oikeasti täysillä ei ajeta ikinä vaan jollain 70% tehoilla.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Kompuran pitäisi käydä Ecodaniin asetettuun pakkasrajaan asti, jos ei vaadittava menoveden lämpötila mene yli kompuran tuottokyvyn ulkolämpötilaan nähden. Vastuksia laite ottaa käyttöön jo aiemmin kompuran rinnalle, jos ei tehot muuten riitä. Oma PUD100 jaksaa -23C meidän lattialämmön kanssa pelkällä kompuralla ilman vastusapua, mutta lähtevä vesi on silloinkin vielä alle 40C.

Taulukkoa katsellessa, voi olla että tuossa tulee tosiaan tuo lämpötilaraja vastaan eli -20C ei taida suostua tekemään kovin yli 50C vettä kompuralla, ainakin 55C puuttuu taulukosta tuossa kohtaa.
 
Miten tuota kuvaa pitäisi lukea/tulkita?

Kertooko tank temperature vastusten käytöstä? Käy ylempänä kun vastus käy päällä?

Kuvan keskivaiheilla paluulämpö laskee. Onko tuo merkki että ulkolämpötila on tippunut? Meinaan kun jonkin verran myöhemmin myös flow temperature laskee. Aivan kuin lämmitystehoa tarvittaisiin vähemmän.

Yhtä äkkiä kyllä kuvittelisi että paluulämpö tippuu pakkasen kiristyessä. Mutta jos pakkanen kiristyy niin miksi flow temperature laskee?
  • Flow temperature on se lämpö mitä laite on tuottanut ja lähtee patteriverkkoon ja puskurivaraajaan.
  • Tank temperature on käyttöveden lämpö.
  • Return temperature on patteriverkosta palaavan veden lämpö.
Kuvasta näkee, että vesi on lämmitetty tarvittavaan maksimiin, ja sitten sekä lähtö, että tulo alkavat pikkuhiljaa laskea, kun vesi kiertää verkostossa.

Kun ulkoyksikkö tekee lämpöä niin käyrä nousee ja laskee suhteellisen lineaarisesti ilman portaita.

Vastusten käytön näkee siitä, että lämmitys on "tasalatvainen" eli nousee ja laskee selvin portain. Ja kuuleekin jos menee laitteen viereen. Kuuluu samanlainen "napsaus" kuin saunan kiuasta päälle laittaessa, kun releet vetävät vastuksen päälle. Ja sen näkee myös laitteen näytöstä.

Aikanaan sitten vastus ja/tai ulkoyksikkö alkavat taas uudelleen nostamaan flow lämpöä, kun se tippuu jollekin laitteen määrittämälle alarajalle ulkolämpötilaan ja haluttuun patteriveden lämmön minimiin nähden.
 
Kompuran pitäisi käydä Ecodaniin asetettuun pakkasrajaan asti, jos ei vaadittava menoveden lämpötila mene yli kompuran tuottokyvyn ulkolämpötilaan nähden. Vastuksia laite ottaa käyttöön jo aiemmin kompuran rinnalle, jos ei tehot muuten riitä. Oma PUD100 jaksaa -23C meidän lattialämmön kanssa pelkällä kompuralla ilman vastusapua, mutta lähtevä vesi on silloinkin vielä alle 40C.

Taulukkoa katsellessa, voi olla että tuossa tulee tosiaan tuo lämpötilaraja vastaan eli -20C ei taida suostua tekemään kovin yli 50C vettä kompuralla, ainakin 55C puuttuu taulukosta tuossa kohtaa.
Juuri noinhan se menee. Patteriverkko on huonompi lämpöpumpulle, koska se tarvitsee selvästi korkeamman lämpötilan kuin lattialämmitys, ja tosiaan pumpun rajat ovat alkaneet tulla vastaan. Teoriassa kai se pystyy tekemään 60 asteista vettä, mutta tuskin kovalla pakkasella, ja vastusten pitää auttaa.
 

waltteri

Jäsen
Ei tarvi pyydellä anteeksi, kysymällä sitä oppii uutta. Kyllä sillä kv-pumpulla sen voisi saada toimimaan. nyt kun ei tulopuolella ole mitään painetta, niin 2-piirikitin pumput saattaa imeä suoraan paluuvettä.
katso liitettä 91009
Tuossa ei ole mitään estettä ettei vesi kierrä tuosta suoraan.

Tänään asennettiin puskurivaraajan ja 2-piirikitin väliin kv-pumppu. Aika valtava ero välittömästi. Pumpusta puskurivaraajan lähtevän menoveden ja 2-piirikitistä patteriverkostoon lähtevän menoveden lämpötilaero laski siitä 11 asteesta 1,5-2 asteeseen:

Ennen (viime yönä klo 03):

lammot_231208_030000.PNG


Jälkeen (tänään klo 16):

lammot_231208_160000.PNG


Kiitos kaikille avusta!
 

s282

Jäsen
Tänään asennettiin puskurivaraajan ja 2-piirikitin väliin kv-pumppu. Aika valtava ero välittömästi. Pumpusta puskurivaraajan lähtevän menoveden ja 2-piirikitistä patteriverkostoon lähtevän menoveden lämpötilaero laski siitä 11 asteesta 1,5-2 asteeseen:

Ennen (viime yönä klo 03):

katso liitettä 91392

Jälkeen (tänään klo 16):

katso liitettä 91393

Kiitos kaikille avusta!
Hieno homma! Toivottavasti näkyy COP:ssä.
 

Immu

Jäsen
Olikos niin, että 80, 100 ja 120 mallissa oli sama kompura ja pienemmät vain rajoitettu. Voin muistaa väärin ja varmaan muutakin eroa noissa oli.
Arvelen noissa olevan eroja tuulettimien kierrosluvuissa ja kompuran herzeissä. Eroa on kyllä myös rautapuolella; tehokkaampi tuulettimen moottori ja kenno (lisäksi pieni ero kylmäaineen määrässä). Päättelin siitä, että painokin nousee mallinumeron myötä, samoin tietysti myös keskimääräinen melutaso. Näin olen antanut itseni ymmärtää...
 
Viimeksi muokattu:

MJH

Jäsen
Hieno maaliin päässyt keissi osoittamaan parikin asiaa:
A) Pumppujen määrällä ja niiden kiertonopeuksilla on merkitystä
B) Ihan sokkona ei ole syytä uskoa asentajafirmankaan ensimmäiseen näkemykseen asennustavasta
 
Hmm ei edelleenkään lakkaa ihmetyttämästä tämä lämpöpumpun logiikka (huoneanturi ja patterilämmitys)...Osaako joku sanoa onko sellainen toimintalogiikka järkevä, että:

- Eli ensin jauhattelee pari tuntia, jotta saa huonelämmön oletukseen, ja nostaa prosessissa laitteen sisäiset lämmöt lähelle 60 astetta, joka tarkoittaa, että vastukset ovat mukana kuvioissa. Verkostoon menee puskurivaraajasta max 50 asteista.
- Sitten taas makailee pari tuntia toimettomana.
- Huonelämpö laskee taas jollekin triggerirajalle ja patteriverkoston vesi on siinä vaiheessa jäähtynyt jo alle 30 asteeseen, ja sitten alkaa homma taas alusta.

Lämpötilat siinä -10 paikkeilla ja pyynti sisään 21. COP pyörii jossain 1.3-1.7 välillä. Kyllähän huonelämpötila pysyy suurin piirtein vakiona, paitsi niin, että aina "vedetään" pitkäksi, eli pumppu on tehnyt turhan kuumaa verkostovettä niin, että huonelämpö nousee aina pyyntiä korkeammaksi joksikin aikaa, koska verkostoveden lämpö on turhan korkealla sen jälkeen kun huonelämpö on saavutettu ja pumppu viimein sammuu.

Ikäänkuin laite ei opi samaa kuin mitä voi sanoa Ouman-säätimelle eli "Huoneistolämmön hidastus" joka osaa huomioida edes jotenkin sen miten nopeasti huone lämpenee/jäähtyy. Enemmän tuo vaikuttaa on/off logiikalta, jossa sitten paniikissa vedetään mahdollisimman lämmintä vettä verkostoon, jotta huoneisto pysyy lämpimänä. Tyhmeliininä voisin kuvitella, että voisi oppia asioita, ja ymmärtää aloittaa lämmityksen aikaisemmin ja lopettaa myös vähän pienemmällä lämmöllä, jotta ei tarvitse vetää vastuksia mukaan lämmitykseen.

Ohessa käyrää siitä mitä tapahtuu laitteen sisällä:
 

Liitteet

  • sisaiset_lammot.png
    sisaiset_lammot.png
    213,3 KB · Katsottu: 166

Vesiilmatimppa

Aktiivinen jäsen
Käyrissä kinni huomiota lämpötilat. Käyttöveden lämpö aika korkea ellei sitten sattunut legionella ajo tuohon kohtaan.... Ja pumpun tuoton lämpötila sekä paluu nousevat samassa sykleissä eli lämpö ei siirry patteri verkkoon koska puskurin paluu lämpö nousee noin nopeasti. Puskuri varmaan 4 putkikytkennällä? Oma kokemus 3 Putkinen toimii paremmin kun saa kylmempää vettä lämmitys verkosta. Oletko mittaillut todelliset lämmöt mitkä lähtee puskurista ja palaa puskuriin? Onko patteri verkoston kierto niin hidas ettei siirrä lämpö tarpeeksi nopeasti? Patteri termostaatit auki ja kuristukset avattu. Tai joku patteri oikosulkee järjestelmän ja päästää liian nopeasti veden läpi eli ei jäähdy patterissa tarpeeksi
 

petrikov

Jäsen
Laita tuo kokeeksi määrittämällesi ajalle jolloin se tzekkaa huonelämpötilan. Eli autosopeutuminen pois päältä --> Dippi SW5-2 OFF asennolle. Käyttöasetuksista Huonelämpötilan ohjaus 10 - 60 min, eli milloin se tarkistaa lämpötilan
 
Käyrissä kinni huomiota lämpötilat. Käyttöveden lämpö aika korkea ellei sitten sattunut legionella ajo tuohon kohtaan.... Ja pumpun tuoton lämpötila sekä paluu nousevat samassa sykleissä eli lämpö ei siirry patteri verkkoon koska puskurin paluu lämpö nousee noin nopeasti. Puskuri varmaan 4 putkikytkennällä? Oma kokemus 3 Putkinen toimii paremmin kun saa kylmempää vettä lämmitys verkosta. Oletko mittaillut todelliset lämmöt mitkä lähtee puskurista ja palaa puskuriin? Onko patteri verkoston kierto niin hidas ettei siirrä lämpö tarpeeksi nopeasti? Patteri termostaatit auki ja kuristukset avattu. Tai joku patteri oikosulkee järjestelmän ja päästää liian nopeasti veden läpi eli ei jäähdy patterissa tarpeeksi
Puskuri on 4 putkella. Käyttövesi on korkealla legionella lämmittelyn takia. Normaalisti 50 ja uudelleenlämmitys 45 ja eco-moodissa.

Analogimittareista luettuna putkista lämmityksen aikana:
- Puskurivaraajassa keskimäärin 45-50 asteeseen lämmöt kun pumppu on saanut ne nostettua sinne
- Sellaisena myös lähtee verkostoon aika tasaisesti siihen asti kunnes pumppu lopettaa toimintansa
- Paluupuolella on sitten 10-20 astetta pienempi lämpö. Ja ero pienenee hyvin hitaasti. Siihen voi olla monta syytä, ensin pitää saada tuupattua se verkoston 30 asteiseksi, tai alle, jäähtynyt vesi liikkeelle ja lämpimäksi. Ja tietysti myös muissa huoneissa voi olla lämmöntarvetta, joka pitää hoitaa. Huoneanturi on verkoston viimeisessä huoneessa. Siellä termostaatti on täysin auki (olohuone). Muualla säädellään termostaatilla lämpöjä. Joissakin asteen tai kaksi lämpimämpää ja muutamassa puolestaan vähemmän. Jos termarit olisi kaikkialla auki, niin silloin talossa olisi aika eri lämpöisiä huoneita, koska osa huoneista tarvitsee enemmän ja osa vähemmän lämpöä.

Verkoston kierto pitää tarkistaa ensiksi. Tiedän varmuudella, että verkostossa on edelleen ilmaa, vaikka sitä on ilmattu monesti. Päätin kutsua ihka oikean putkimiehen hoitamaan ensin sen asia kuntoon, sitten pitää tehdä jatkotutkimusta itse patterien ja säätöjen kanssa.

Kiertovesipumpusta (paineohjattu) näkee virrankulutuksesta, että jokin tökkii edelleen kierrossa. Vaikka termarit on varmasti täysin auki kun lämmityssykli alkaa, niin verkossa on aika paljon vastusta eli varmaan siis heikompi kiertokin.

Siitäpä se selvittely alkaa, palataan asiaan kun on tuloksia saatavilla.
 

Passo1983

Jäsen
En muista olenko tätä ennemmin kysynyt, mutta kysytään nyt uudestaan. Tuo ulko-yksikkö käy melko tiheään nykyään, välillä pitkiäkin aikoja yhtäjaksoisesti mutta usein myös lyhyitä muutaman minuutin pätkiä. Onko tähän joku syy miksi se tekee noin ja onko tuosta pätkäkäymisestä haittaa yksikölle? Mitään asetuksia en ole muuttanut. Voisiko tuo johtua siitä että meillä menee lämpöisen käyttöveden kanssa samasta myös pesuhuoneen ja khh lattioihin lämmintä vettä, eivätkä ne meinaa pysyä lämpöisenä enää kun oltu pakkasella, johtuen varmaan siitä että vanhassa järjestelmässä pumppu kierrätti sinne kokoajan noin 60 asteista vettä ja nyt sinne menee välillä noin 50 asteista vettä sen aikaa kun pömpeli käyttövettä tekee, muun aikaa kv pumppu kierrättää sinne kuitenkin samalla tavalla vettä. En tiedä mikä tuohon voisi olla toimiva ratkaisu että nuo lattiat saisi myös lämpöiseksi kunnolla?
 

Lasse_r

Jäsen
No toivotaan näin. Ei ole kokemusta, vertaan vain jääkaappien ja pakasteiden kompuroihin, jotka ei pitkää elämää näe (nykypäivänä), jos niillä ei ole käyntitaukoja.

Melcloudista katselin ja vähän kävin kuuntelemassakin, niin kyllä ainakin oma kone menee vastuksille viimeistään -20 asteessa, vaikka esite puhuukin -25 asteesta kompressorikäytöllä. Lieneekö sitten talon lämmönkulutus niin iso, ja/tai patteriveden lämpötilapyynti sellainen, että ei kannata jauhattaa kompuraa enää -20 jälkeen. Ohessa käppyrää -21 tilanteessa. Ja huonelämpötila pyynti +21.
Itselläni ainakin pumpun kylmäilmatoiminto oli asetettu -20 eli silloin menee vastuksille. Lueskelin manuaalia ja vaihdoin lukemaksi -25 koska lupaavat noilla asteille vielä 1.7cop 40asteisella menovedellä
IMG_3727.jpeg
 
Itselläni ainakin pumpun kylmäilmatoiminto oli asetettu -20 eli silloin menee vastuksille. Lueskelin manuaalia ja vaihdoin lukemaksi -25 koska lupaavat noilla asteille vielä 1.7cop 40asteisella menovedellä
katso liitettä 91715

Tutkitaan asiaa, kunhan saisi ensin putkimiehen taloon...Tässä on nyt odoteltu toista viikkoa. Ja tuskin enää ennen joulua kukaan ilmaantuu.

Omat käytännön COP lukemat ei ole lähelläkään (katsottuna vain melcoudin arvioista kulutetusta ja tuotetusta). En ole tainnut pakkaskelillä nähdä yli 2 lukemia. Tosin en seuraa joka päivä, ja patteriverkostossa veden pyyntilämpö pyörii useimmiten myös yli 40 asteen, joten pitäisi olla taulukot vielä 45/50 asteisesta vedestä.

Esitin myös toiveen Melcloud softaan, että saisi sieltä suoraan kulutustaulukot muutamalla hakuparametrilla eroteltuna päivittäin ja mukana myös meno/paluuveden keskiarvot ja ulkolämpötilan keskiarvo. Itse en jaksa ruveta joka päivä ottamaan tietoja talteen. Sitä varten on serverit, jotka voivat laskea ja tuottaa tilastot jossakin sopivassa formaatissa analyysiä varten. Luultavasti joku on askarrellut tilastopalikan Melcloudin kylkeen, mutta taidan jättää ne väliin kunnes saa perussysteemin kuosiin.

Odotellaan siis edelleen verkostoilmausta, ja sen jälkeen pitää sitten katsoa koko systeemi ja sen asetukset lävitse.
 

Wulff

Tulokas
Tämän vekottimen sielunelämää kun seurannut pari vuotta, niin ei kauheasti logiikkaa löydä. Toissapäivänä veteli nollakelissä noin 4 tunnin vetoja tasaista käppyrää ilman sulatuksia ja eilen taas perinteistä reilu tunti ja sulatus, vaikka asteet kutakuinkin sama. Absoluuttista ilmankosteutta en ole kyllä seurannut. Toissapäivänä satoi vähän, eilen ei. Liittyyköhän siihen, kun lauhtui nopeasti nollan tietämille Tampereella, mene ja tiedä. Energiaakin meni koneen oman mittauksen mukaan huomattavasti enemmän. Patterilämmitys huonetilamittauksella.
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
Huoneanturi on verkoston viimeisessä huoneessa. Siellä termostaatti on täysin auki (olohuone). Muualla säädellään termostaatilla lämpöjä. Joissakin asteen tai kaksi lämpimämpää ja muutamassa puolestaan vähemmän. Jos termarit olisi kaikkialla auki, niin silloin talossa olisi aika eri lämpöisiä huoneita, koska osa huoneista tarvitsee enemmän ja osa vähemmän lämpöä.
Vilppilämmityksessä hyvään COPiin pyrittäessä avainasemassa on mahdollisimman viileä lämmitysvesi.

Kun saat sen putkihenkilön työmaalle, pyydä häntä ilmauksen lisäksi tasapainottamaan patteriverkosto. Siis säätämään järjestelmän perussäätö siten että kaikki huoneet lämpenevät samanlaisiksi ilman termostaatteja mahdollisimman pienellä pattereiden kuristuksella. Kun tuo on tehty, kiertovesipumppuun niin paljon vauhtia kun saat ilman että putkistokohinaa alkaa ilmetä. Tämä pienentää verkostoon menevän ja sieltä palaavan veden ΔT:tä. Näin saat lämmönjaon varaajalta huoneisiin mahdollisimman tehokkaaksi, jolloin verkostoon menevää lämpötilaa voidaan laskea, ja hyötysuhde tykkää. Sen jälkeen voit termostaatilla säätää huonekohtaisesti lämpötilan viileämmäksi. Mieluiten kyllä patterit ilman termostaatteja, jolloin tasapainotuksen jälkeen sisäohjaus pystyy säätämään koko rakennuksen lämpötilaa keskitetysti.

Toki tuo tasapainotus on itsekin tehtävissä.
 
Vilppilämmityksessä hyvään COPiin pyrittäessä avainasemassa on mahdollisimman viileä lämmitysvesi.

Kun saat sen putkihenkilön työmaalle, pyydä häntä ilmauksen lisäksi tasapainottamaan patteriverkosto. Siis säätämään järjestelmän perussäätö siten että kaikki huoneet lämpenevät samanlaisiksi ilman termostaatteja mahdollisimman pienellä pattereiden kuristuksella. Kun tuo on tehty, kiertovesipumppuun niin paljon vauhtia kun saat ilman että putkistokohinaa alkaa ilmetä. Tämä pienentää verkostoon menevän ja sieltä palaavan veden ΔT:tä. Näin saat lämmönjaon varaajalta huoneisiin mahdollisimman tehokkaaksi, jolloin verkostoon menevää lämpötilaa voidaan laskea, ja hyötysuhde tykkää. Sen jälkeen voit termostaatilla säätää huonekohtaisesti lämpötilan viileämmäksi. Mieluiten kyllä patterit ilman termostaatteja, jolloin tasapainotuksen jälkeen sisäohjaus pystyy säätämään koko rakennuksen lämpötilaa keskitetysti.

Toki tuo tasapainotus on itsekin tehtävissä.
Hyvät kommentit. Laitteen asentajakin kävi yrittämässä ilmaamista ...

Tilanne taitaa olla nyt huonompi kuin alun perin. Pitää siis aamulla mennä ihka oikeaan putkiliikkeeseen, ja hankkia (toivottavasti) ammattitaitoinen kaveri. Eihän ilmaaminen ole rakettitiedettä, mutta ei se vain tunnu onnistuvan. Jostain ilmakätköstä levisi vain ilmaa laajemmalle verkostoon, ja asentelijan oli jo lähdettävä muualle.

Ilmausruuvejakaan ei itse viitsi tuhatta ja ensimmäistä kertaa väännellä, kohta ne eivät enää edes pidä vettä sisällä.

Taitaa siis tulla iloinen joululahja, koska tuskinpa joulun aikoihin mistään saa putkimiestä töihin, ja vielä vähemmän uudenvuoden aikoihin. Onneksi sentään tulee kuitenkin lämpöä putkiin, jotta ei talo jäädy, mutta sähköähän siinä palaa, kun vesi ei kierrä kunnolla ja kompura huutaa. Eikä se kiertovesipumppukaan paljon tykkää kavitoinnista ilman takia.

Vaikkei tämä nyt ole sinällään lämpöpumpun syy, mutta silti alkaa v.....n tämä jatkuva säätäminen.
 

pökö

Kaivo jäässä
Verkoston kierto pitää tarkistaa ensiksi. Tiedän varmuudella, että verkostossa on edelleen ilmaa, vaikka sitä on ilmattu monesti. Päätin kutsua ihka oikean putkimiehen hoitamaan ensin sen asia kuntoon, sitten pitää tehdä jatkotutkimusta itse patterien ja säätöjen kanssa.

Kiertovesipumpusta (paineohjattu) näkee virrankulutuksesta, että jokin tökkii edelleen kierrossa. Vaikka termarit on varmasti täysin auki kun lämmityssykli alkaa, niin verkossa on aika paljon vastusta eli varmaan siis heikompi kiertokin.
Kannattaa vääntää ihan kädellä ne termarit auki ja sitten katsoa pumpun toiminta ja lämpökäyrä kohdilleen.

Patteriverkon ilmaaminen käy 10 minuutissa keneltä vaan, ei tarvi olla putkimies.
 

mobbe

Vakionaama
Hmm ei edelleenkään lakkaa ihmetyttämästä tämä lämpöpumpun logiikka (huoneanturi ja patterilämmitys)...Osaako joku sanoa onko sellainen toimintalogiikka järkevä, että:

- Eli ensin jauhattelee pari tuntia, jotta saa huonelämmön oletukseen, ja nostaa prosessissa laitteen sisäiset lämmöt lähelle 60 astetta, joka tarkoittaa, että vastukset ovat mukana kuvioissa. Verkostoon menee puskurivaraajasta max 50 asteista.
- Sitten taas makailee pari tuntia toimettomana.
- Huonelämpö laskee taas jollekin triggerirajalle ja patteriverkoston vesi on siinä vaiheessa jäähtynyt jo alle 30 asteeseen, ja sitten alkaa homma taas alusta.

Lämpötilat siinä -10 paikkeilla ja pyynti sisään 21. COP pyörii jossain 1.3-1.7 välillä. Kyllähän huonelämpötila pysyy suurin piirtein vakiona, paitsi niin, että aina "vedetään" pitkäksi, eli pumppu on tehnyt turhan kuumaa verkostovettä niin, että huonelämpö nousee aina pyyntiä korkeammaksi joksikin aikaa, koska verkostoveden lämpö on turhan korkealla sen jälkeen kun huonelämpö on saavutettu ja pumppu viimein sammuu.

Ikäänkuin laite ei opi samaa kuin mitä voi sanoa Ouman-säätimelle eli "Huoneistolämmön hidastus" joka osaa huomioida edes jotenkin sen miten nopeasti huone lämpenee/jäähtyy. Enemmän tuo vaikuttaa on/off logiikalta, jossa sitten paniikissa vedetään mahdollisimman lämmintä vettä verkostoon, jotta huoneisto pysyy lämpimänä. Tyhmeliininä voisin kuvitella, että voisi oppia asioita, ja ymmärtää aloittaa lämmityksen aikaisemmin ja lopettaa myös vähän pienemmällä lämmöllä, jotta ei tarvitse vetää vastuksia mukaan lämmitykseen.

Ohessa käyrää siitä mitä tapahtuu laitteen sisällä:
Miksi lämpöpumppu pitää taukoja lämmönteossa ?patteriverkkoon pitää olla koko ajan tasainen menoveden lämpö ulkolämpötila huomioiden muutoin sisälämpötila huojuu ja samoin verkoston paine joka pahentaa ilmaongelmia.Sisätilan mittaus voi olla lisänä lämmöntuoton säädössä mutta ei saa toimia kuin termostaatti ja keskeyttää ajoittain koko prosessia.
 
Viimeksi muokattu:

kakesa

Aktiivinen jäsen
Onko kellään ollut "ilmavaivoja" Ecodanin kanssa? Pari kuukautta nyt käytössä, ja on joutunut ilmaamaan verkostoa useamman kerran, vaikka asennuksen yhteydessä laite,verkosto ja patterit ilmattiin muutaman kerran kunnolla. Paine verkossa 1.2 bar, ja pysyy vakiona.

On alkanut jo epäilyttämään, että systeemissä olevat kaksi automaatti-ilmainta (ecodanin päällä ja puskurisäiliön päällä) jossain tilanteessa imaisevat ilmaa sisään verkostoon.
Laita kunnolla painetta kun ilmailet niin lähtee ilmakuplat. 2,0 bar pitää vähintään laittaa painetta jos on ilmaongelmia. Johonkin mutkaan niitä saattaa jäädä ihan pidemmäksikin aikaa. Patterit kun vaihdoin niin kauan taistelin ilmakuplien kanssa. Vaati sen 2,0bar että kuplat lähti, eikä ole sen jälkeen enää ilmakuplia näkynyt. Nyt riittää pienempikin paine verkostoon. 1,5bar olen tuon episodin jälkeen painetta pitänyt verkostossa.
 

rajis

Jäsen
Miksi lämpöpumppu pitää taukoja lämmönteossa ?patteriverkkoon pitää olla koko ajan tasainen menoveden lämpö ulkolämpötila huomioiden muutoin sisälämpötila huojuu ja samoin verkoston paine joka pahentaa ilmaongelmia.Sisätilan mittaus voi olla lisänä lämmöntuoton säädössä mutta ei saa toimia kuin termostaatti ja keskeyttää ajoittain koko prosessia.
Itsellä oli patteriverkon kanssa myös näitä "pätkimis" ongelmia huonelämpötilaohjauksella ajettaessa. Välillä saattoi käydä pitkiäkin jaksoja niin, että 20min käyntiä, 10min huilia, 20min käyntiä. Vaikka pihalla olisi -10c pakkasta tai nollakeli.

Mutta kun vaihdoin tuon huonelämpötilan ohjaus asetuksen 10minuutista -> 60minuuttiin niin tämän jälkeen on käynyt tasaisesti ja kokoajan(Paluuvesi patteriverkolta n.3-4c viileämpää, kuin meno).

Varmasti toki jossain ulkolämpötilassa tulee vastaan sitten se että ei voi enää tuottaa tarpeeksi vähän lämpöä, niin rupeaa pätkimään uudestaan, mutta se raja lienee jossain ulkolämpötila +10c paikkeilla, tässä vanhassa torpassa.

Onko tässä sitten mitään logiikkaa, että tuon asetuksen muuttaminen vaikutti omalla kohdalla näinkin positiivisesti, niin sitä en osaa sanoa...
 

mobbe

Vakionaama
Mutta kun vaihdoin tuon huonelämpötilan ohjaus asetuksen 10minuutista -> 60minuuttiin niin tämän jälkeen on käynyt tasaisesti ja kokoajan(Paluuvesi patteriverkolta n.3-4c viileämpää, kuin meno)
Hienoa ja jos tuolla vielä virtaus on 15L/min ja 3 asteen erolla saadaan JATKUVA lämpöteho((15kg/60s)*3K*4,2kJ/Ks) 3,15kw ja vielä cop sattumoisin 3,15 lämpöä saadaan 1kwh sähkönkulutuksella ei kovin viturallaan voi systeemi olla.
 

rajis

Jäsen
Hienoa ja jos tuolla vielä virtaus on 15L/min ja 3 asteen erolla saadaan JATKUVA lämpöteho((15kg/60s)*3K*4,2kJ/Ks) 3,15kw ja vielä cop sattumoisin 3,15 lämpöä saadaan 1kwh sähkönkulutuksella ei kovin viturallaan voi systeemi olla.
Itseasiassa laitteen mukaan virtaus on juurikin tuo 15-16L. Koneen arpoma coppikin pyörii noilla pienillä kolmosella alkavilla lukemilla. Ja neliputkisena tuo pikkune puskuri asennettu ja aikas hyvin saatu tuo virtaus tasapainotettua koneen ja itse patteriverkon välillä. Että puskurissa oleva lämpötilamittari pysyy tuon meno ja tulo veden lämpötilan keskivaiheilla kokoajan..
 

Ton1A

Vakionaama
Kyse on varmaankin siitä, että kone käy minimikäyntitehollaan ja sekin on liikaa suhteessa talon lämmitystarpeeseen. Mun koneeni on Panasonic, mutta ilmiö on sama. Vielä pikkupakkasellakin saattaa välillä pysähdellä.
 
Back
Ylös Bottom