Kyllähän tuossa nyt jotain on pahasti pielessä, kun paluuvesi sisäyksikköön on monta astetta lämpöisempää kuin virtaus pattereille. Mahdollisesti sisäinen pumppu pyörii liian nopeasti.
Olisiko jollain muilla antaa vastaavaa graafia? Vielä parempi, jos olisi myös käytössä 2-piirikitti. Mietin myös sitä, että voikohan tuota lämpötilaeroa täällä meillä selittää joku lämpötila-anturin heitto? tosin se heittäisi sitten paluu- ja menopuolella molemmissa..
Minulla on 2-piirikitti ja puskurivaraaja myös. 2 piirin graafit pois päältä selkeyden vuoksi.
Kiitos vastauksesta, ja pahoittelen etten ymmärrä näiden päälle paljoakaan. Tällä hetkellä molempia lämmityspiirejä ohjataan lämpökäyrän avulla (otin ne langattomat anturit hetkeksi pois päältä testejä varten). Tuo menovesi pattereihin on kyllä ihan sen lämpöistä kuin käyrä pyytää ulkolämpötilan perusteella. Vaikka tavoitelämpötila patteriverkoston menovedelle saavutetaan, niin mikä logiikka siinä on että tuo pumppu tekee siis lähes 10 astetta lämpimämpää vettä? Onko tossa siis sen verran älyä, että tuo laite tunnistaa ettei se saa työnnettyä pattereihin tarpeeksi lämmintä vettä ellei pumppu tuota koko ajan 10 astetta lämpimämpää?Minulla on 2-piirikitti ja puskurivaraaja myös. 2 piirin graafit pois päältä selkeyden vuoksi.
Tuossa sinun järjestelmässä ei taida olla pumppua puskurivaraajan jälkeen?
Mahdollisesti 2-piirikitissä on hullunkierto eikä ota kunnolla lämmintä vettä puskurivaraajasta.
Siellä on suora yhteys tulo ja meno puolella, tässä keskustelussa asiaa käyty hieman läpi.
EHST20D-YM9DR1 + Puskurivaraaja 90 l + 2-piiri kitti
Moro, Tuollaiset vehkeet on tilauksessa ja yritin etsiä kytkentäkaaviota, mutta eipä tunnu löytyvän. Mitenköhän nuo olisi viisainta kytkeä? Pitäisikö varaajayksikön kierto kytkeä puskuriin ja puskurista lähteä 2-piiri kitin kierto, vai onko joku sarjaankytkentä parempi vaihtoehto? Onko...lampopumput.info
Joo, en minäkään löytänyt mistään virallista ohjetta miten puskurisäiliö olisi pitänyt asentaa. Lopulta tosiaan omaani asensin sulkuventtiilin tuohon yhdistykseen, ja paluu puskuriin on yhdistetty suoraan sisäyksikköön ja tästä vain t-haara puskuriin.
No toivotaan näin. Ei ole kokemusta, vertaan vain jääkaappien ja pakasteiden kompuroihin, jotka ei pitkää elämää näe (nykypäivänä), jos niillä ei ole käyntitaukoja.
Eikös tämä mitsun 80-malli ole "softarajoitettu" eli oikeasti täysillä ei ajeta ikinä vaan jollain 70% tehoilla.
Juuri noinhan se menee. Patteriverkko on huonompi lämpöpumpulle, koska se tarvitsee selvästi korkeamman lämpötilan kuin lattialämmitys, ja tosiaan pumpun rajat ovat alkaneet tulla vastaan. Teoriassa kai se pystyy tekemään 60 asteista vettä, mutta tuskin kovalla pakkasella, ja vastusten pitää auttaa.
Olikos niin, että 80, 100 ja 120 mallissa oli sama kompura ja pienemmät vain rajoitettu. Voin muistaa väärin ja varmaan muutakin eroa noissa oli.
Hieno homma! Toivottavasti näkyy COP:ssä.
Arvelen noissa olevan eroja tuulettimien kierrosluvuissa ja kompuran herzeissä. Eroa on kyllä myös rautapuolella; tehokkaampi tuulettimen moottori ja kenno (lisäksi pieni ero kylmäaineen määrässä). Päättelin siitä, että painokin nousee mallinumeron myötä, samoin tietysti myös keskimääräinen melutaso. Näin olen antanut itseni ymmärtää...
Puskuri on 4 putkella. Käyttövesi on korkealla legionella lämmittelyn takia. Normaalisti 50 ja uudelleenlämmitys 45 ja eco-moodissa.
Itselläni ainakin pumpun kylmäilmatoiminto oli asetettu -20 eli silloin menee vastuksille. Lueskelin manuaalia ja vaihdoin lukemaksi -25 koska lupaavat noilla asteille vielä 1.7cop 40asteisella menovedellä
Vilppilämmityksessä hyvään COPiin pyrittäessä avainasemassa on mahdollisimman viileä lämmitysvesi.
Hyvät kommentit. Laitteen asentajakin kävi yrittämässä ilmaamista ...
Kannattaa vääntää ihan kädellä ne termarit auki ja sitten katsoa pumpun toiminta ja lämpökäyrä kohdilleen.
Miksi lämpöpumppu pitää taukoja lämmönteossa ?patteriverkkoon pitää olla koko ajan tasainen menoveden lämpö ulkolämpötila huomioiden muutoin sisälämpötila huojuu ja samoin verkoston paine joka pahentaa ilmaongelmia.Sisätilan mittaus voi olla lisänä lämmöntuoton säädössä mutta ei saa toimia kuin termostaatti ja keskeyttää ajoittain koko prosessia.
Laita kunnolla painetta kun ilmailet niin lähtee ilmakuplat. 2,0 bar pitää vähintään laittaa painetta jos on ilmaongelmia. Johonkin mutkaan niitä saattaa jäädä ihan pidemmäksikin aikaa. Patterit kun vaihdoin niin kauan taistelin ilmakuplien kanssa. Vaati sen 2,0bar että kuplat lähti, eikä ole sen jälkeen enää ilmakuplia näkynyt. Nyt riittää pienempikin paine verkostoon. 1,5bar olen tuon episodin jälkeen painetta pitänyt verkostossa.
Itsellä oli patteriverkon kanssa myös näitä "pätkimis" ongelmia huonelämpötilaohjauksella ajettaessa. Välillä saattoi käydä pitkiäkin jaksoja niin, että 20min käyntiä, 10min huilia, 20min käyntiä. Vaikka pihalla olisi -10c pakkasta tai nollakeli.
Hienoa ja jos tuolla vielä virtaus on 15L/min ja 3 asteen erolla saadaan JATKUVA lämpöteho((15kg/60s)*3K*4,2kJ/Ks) 3,15kw ja vielä cop sattumoisin 3,15 lämpöä saadaan 1kwh sähkönkulutuksella ei kovin viturallaan voi systeemi olla.
Itseasiassa laitteen mukaan virtaus on juurikin tuo 15-16L. Koneen arpoma coppikin pyörii noilla pienillä kolmosella alkavilla lukemilla. Ja neliputkisena tuo pikkune puskuri asennettu ja aikas hyvin saatu tuo virtaus tasapainotettua koneen ja itse patteriverkon välillä. Että puskurissa oleva lämpötilamittari pysyy tuon meno ja tulo veden lämpötilan keskivaiheilla kokoajan..
