Lämmitysverkoston ilmanpoistimet ja mutasihdit/magneettisuodattimet

atlas-scientific.com

How To Remove Dissolved Oxygen From Water | Atlas Scientific

Four common techniques can be used to remove dissolved oxygen (DO) from water, both chemically and mechanically. These techniques include boiling water at 1 atm (atmospheric pressure)…
atlas-scientific.com atlas-scientific.com

Dokumentissa kuvattiin mm. typpikuplituksen tehokkuutta isossa mittakaavassa.Metaanikin (tai ehkäpä propaai/butaanikin voisi käydä ?).
Tuo typpi pitäisi kyllä ensin jollain suuttimella hajoittaa paremmin "mikrokupliksi".Käy muuten kukkarolle!

Countercurrent Exchange​

Mechanical removal of DO in the oil field involves using an oxygen-free gas such as methane (CH4) to strip the DO from the water via countercurrent contact exchange. Alternatively, if you want to chemically remove DO in the oil field, sulfur dioxide (SO2) or sodium sulfite (Na2SO3) is used because it is economically friendly.

Nitrogen Purging/Stripping​

Nitrogen purging, also known as nitrogen stripping, is an industrial process that eliminates unwanted gases and other impurities in water using nitrogen gas (N2).

This method is the most effective O2 removal method. However, this method can be expensive as large amounts of N2 gas are needed, prompting new ways to reduce the amount of N2 gas in future DO removal.

1701929318974.png
 
Se olisi sitten kesän aikana letkutettava lämpöverkko puhtaaksi ja venttilien puhdistus tehtävä jos ruskea ruostevesi on nyt putkissa. Sitten sähköllä kattilat kuumiksi niin että hapet poistuu lämpöverkostakin. Se musta lieju ei taida olla ongelma.
 
r290 sanoi:
Tuo typpi pitäisi kyllä ensin jollain suuttimella hajoittaa paremmin "mikrokupliksi".Käy muuten kukkarolle!
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa on teilattu kaikki perinteiset menetelmät tehottomiksi ja vain oman teknologian menetelmät julistettu toimiviksi. Vettäkin pitäisi muka keittää puoli tuntia, että happi poistuu. Keittämisen etu on, että se happi kuten typpikin ihan oikeasti ei enää pysy siellä vedessä vaan kuplii ulos. Lämpötilavaatimus riippuu vain paineesta. Kuplien erottumista auttaa, että veden osapaine kasvattaa niiden kokoa ihan valtavasti. Typellä kuplitettaessa se happi ja muut kaasut toki pyrkivät asetumaan niiden kuplien sisällä tasapainoon mutta koska liukoisuusraja nesteessä ei ylity, kaasujen vaihto kuplan ja nesteen välillä on hidasta. Nuo kemialliset menetelmät tietysti toimivat mutta kattilaveteen nuo SO2tai natriumsulfiitti eivät käy.

Typpikuplituksen ongelma on kattilaveden tapauksessa, että sitten jää kuitenkin se typpikaasu jäljelle. Sekin olisi kiva saada pois vaikka ei ruostutakkaan mitään. Typellä kuplittaminen on erityisen tehoton menetelmä, koska happi siirtyy hitaasti typpikupliin ja hapeton typpi on kallista. Kattilavesistä jäännöshappi poistetaan kemiallisesti ja ensin enin keittämällä joko alipaineessa tai ilmanpaineessa. Höyrykattiloissa on aina lisäksi "ulospuhallus", millä poistetaan lauhtumattomat kaasut. Keittäminen vie toki hillittömästi energiaa mutta kattilan ympäristössä se ei häviä mihinkään.

fraatti sanoi:
Voiko tuo lämpötila olla syy siihen miksi erityisesti lämpöpumppujen tulistusvaihtimet tukkeutuvat?
Klikkaa laajentaaksesi...

Talousvedestä saostuu helposti kalkkia lämpötilan kohotessa. Korkeampi pumppauslämpötila kerää rautayhdisteitä toiselle puolelle kun rautahydroksideista lohkeaa vettä pois.

fraatti sanoi:
Nyt myös selvisi mitä tuo vihreä sakka on mitä tuolta tukkeutuneista vaihtimista yms on löytynyt.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pitäisin todennäköisempenä kalkki tai kuparikarbonaatipohjaista saostumaa, jos on talousvesipuolella. Kuparia ei tarvitse olla paljonkaan kalsim- tai magnesiumkarbonaatin seassa niin se antaa sille oman värinsä. Kuparikarbonaatti pysyy hyvin kirkon katollakin ja antaa pellille sen sinivihreän värin. Usein saostumiin kertyy muutakin mukaan kuten humusta, ruostetta tai bioperäistä kasvustoa, jota putkissa saattaa olla. Näistä voi tulla semmoinen ihan kitukasvuisen katajan lustorakenne kun epäpuhtaudet vaihtelevat esim. vuodenaikojen mukaan.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Talousvedestä saostuu helposti kalkkia lämpötilan kohotessa. Korkeampi pumppauslämpötila kerää rautayhdisteitä toiselle puolelle kun rautahydroksideista lohkeaa vettä pois.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä ei tosin nyt ole puhuttu talousvedestä vaan lämmitysverkoston vedestä. Tässä Karhu-maalämpöpumpun tulistusvaihdin huutelussa, siellä levarissa kiertää kylmäaine ja lämmitysverkoston vesi. Käyttövesi tehdään varaajan kahdella läpivirtauskierukalla. Kyseisen laitteen valmistaja on tosin mennyt konkkaan jo aikoja sitten. Tämä vaihdin kone tukkeutui noin 10-15 v iässä ja vaikutti käyttöveden lämpötilaan. Lämmitysverkoston levarissa ei ole tukkeumia. Mielestäni olin lukevinani että magnetiitin valmistuminen vaatii hiukan korkeamman lämpötilan.
1701955334431.png

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Pitäisin todennäköisempenä kalkki tai kuparikarbonaatipohjaista saostumaa, jos on talousvesipuolella. Kuparia ei tarvitse olla paljonkaan kalsim- tai magnesiumkarbonaatin seassa niin se antaa sille oman värinsä. Kuparikarbonaatti pysyy hyvin kirkon katollakin ja antaa pellille sen sinivihreän värin. Usein saostumiin kertyy muutakin mukaan kuten humusta, ruostetta tai bioperäistä kasvustoa, jota putkissa saattaa olla. Näistä voi tulla semmoinen ihan kitukasvuisen katajan lustorakenne kun epäpuhtaudet vaihtelevat esim. vuodenaikojen mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tapaus 1: Kyseessä on lämmitysverkoston puoli tässäkin tapauksessa mistä puhuin. Pahvin päällä kuvattu moska on kaverin lämpöpumpun levarista. Tässä kuva itse levarin sisältä.
1701957449663.png


Tapaus 2: Tässä liitteenä oleva kuva on 2008 asennetun lämpöpumpun levylämmönvaihtimesta.

Kuvat: https://docdro.id/vWkExhW

Toisella puolella siis kylmäaine ja toisella puolella lämmitysverkoston vesi jota ohjaillaan vaihtoventtiilillä joko varaajan kierukkaan tai lattiaan. Kuvissa olevassa laitteessa oli poksahtanut levari 11/2013, 3/2019 ja 8/2021. Viimeisimmän levarin omistaja oli rälläköinyt auki. Jotain on ollut siis isosti pielessä. Omistaja oli ihmetellyt järjestelmää huuhdellessaan että miksi kierrosta tulee tuollaisia kikkareita. Omistajan mukaan naapurustossa oli kaksi muuta täysin samanlaista lämmitysjärjestelmää ja vain hänellä oli ongelmia.
1701957042748.png


Ja miksi puhuin vihreästä väristä ja miksi yhdistän sen tuohon johtuu tuosta wikipedian artikkelista.
Rauta(II)hydroksidi on puhtaana valkoista veteen liukenematonta ainetta. Sen Fe2+-ionit hapettuvat kuitenkin ilman hapen vaikutuksesta hyvin helposti Fe3+-ioneiksi, jolloin väri muuttuu harmahtavan vihreästä vihreän kautta lopulta ruskeaksi rauta(III)hydroksidiksi. Vihreä yhdiste sisältää sekä Fe2+ että Fe3+-ioneja.

1701957632928.png


Tuohon vihreään töhnään liittyi vielä joku juttu ja jos muistan oikein niin vihreän väri muuttui tummaksi kun se kuivi. Varmistan tämä vielä tutulta kun käyn siellä tunnin parin päästä.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tuossa on teilattu kaikki perinteiset menetelmät tehottomiksi ja vain oman teknologian menetelmät julistettu toimiviksi. Vettäkin pitäisi muka keittää puoli tuntia, että happi poistuu. Keittämisen etu on, että se happi kuten typpikin ihan oikeasti ei enää pysy siellä vedessä vaan kuplii ulos. Lämpötilavaatimus riippuu vain paineesta. Kuplien erottumista auttaa, että veden osapaine kasvattaa niiden kokoa ihan valtavasti. Typellä kuplitettaessa se happi ja muut kaasut toki pyrkivät asetumaan niiden kuplien sisällä tasapainoon mutta koska liukoisuusraja nesteessä ei ylity, kaasujen vaihto kuplan ja nesteen välillä on hidasta. Nuo kemialliset menetelmät tietysti toimivat mutta kattilaveteen nuo SO2tai natriumsulfiitti eivät käy.

Typpikuplituksen ongelma on kattilaveden tapauksessa, että sitten jää kuitenkin se typpikaasu jäljelle. Sekin olisi kiva saada pois vaikka ei ruostutakkaan mitään. Typellä kuplittaminen on erityisen tehoton menetelmä, koska happi siirtyy hitaasti typpikupliin ja hapeton typpi on kallista. Kattilavesistä jäännöshappi poistetaan kemiallisesti ja ensin enin keittämällä joko alipaineessa tai ilmanpaineessa. Höyrykattiloissa on aina lisäksi "ulospuhallus", millä poistetaan lauhtumattomat kaasut. Keittäminen vie toki hillittömästi energiaa mutta kattilan ympäristössä se ei häviä mihinkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jossain kaiketi se totuus piilee,mene tiedä missä!
Ohessa toinen tutkimus ja abstraktina sen sisältö:

Abstract​

Four common techniques for the removal of dissolved oxygen from water have been examined: boiling at 1 atm, boiling under reduced pressure, purging with N2 and sonication under reduced pressure. After treatment, the residual oxygen in solution was analysed by the Winkler method. Nitrogen purging for 20–40 min at flow rate of 25 mL/s was found to be the most effective oxygen removal method. Boiling at 1 atm was found to be the least effective. None of the techniques evaluated here lead to complete removal of oxygen. The concentration of residual dissolved oxygen after purging for 20–40 minutes with nitrogen is 0.2–0.4 ppm.
 
fraatti sanoi:
Mielestäni olin lukevinani että magnetiitin valmistuminen vaatii hiukan korkeamman lämpötilan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä. Lähteestä riippuen 50 - 55 °C olisi rajalämpötila ruosteen muuttumiselle magnetiitiksi.

Mielenkiintoisia kuvia. Tiedätkö olivatko nuo saostumat kovia ? Itse olen löytänyt lämmityspuolelta vain mustia saostumia ja ovat pehmeitä, niin pehmeitä että niitä on vaikea saada pyydystettyä kun hajoavat sormissa ja sihdissä. Kattilaa on käytetty 25 ensimmäistä vuotta vain öljykattilana ja sittemminkin vielä yleensä muutama päivä vuodessa se on ollut myös kuumana. Itse uskon, että kuumana käyttäminen puhdistaa vettä, siis saostaa rautaa pois.

Kattilan sisällähän on myös kuumat tulipinnat. Vaakasuorankin tulipinnan päältä tuo musta pöly huuhtoutui ihan vesiletkulla. Kattilaan se ei siis kasva ja tartu pintoihin kiinni vaikka nehän ovat hyvinkin seesteisiä paikkoja.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kyllä. Lähteestä riippuen 50 - 55 °C olisi rajalämpötila ruosteen muuttumiselle magnetiitiksi.

Mielenkiintoisia kuvia. Tiedätkö olivatko nuo saostumat kovia ? Itse olen löytänyt lämmityspuolelta vain mustia saostumia ja ovat pehmeitä, niin pehmeitä että niitä on vaikea saada pyydystettyä kun hajoavat sormissa ja sihdissä. Kattilaa on käytetty 25 ensimmäistä vuotta vain öljykattilana ja sittemminkin vielä yleensä muutama päivä vuodessa se on ollut myös kuumana. Itse uskon, että kuumana käyttäminen puhdistaa vettä, siis saostaa rautaa pois.

Kattilan sisällähän on myös kuumat tulipinnat. Vaakasuorankin tulipinnan päältä tuo musta pöly huuhtoutui ihan vesiletkulla. Kattilaan se ei siis kasva ja tartu pintoihin kiinni vaikka nehän ovat hyvinkin seesteisiä paikkoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, oli ne kovahkoja ennemminkuin pehmeitä ja ei se ollutkaan vaihtanut väriä. Tuossa ne oli vieläkin kaverin maalämpöpumpun vieressä. En huomannut kokeilla että ottaako magneetti noihin kiinni mutta kaveri sanoi vielä tänään testaavansa. Noista tuli vähän mieleen joku linnunmunan kuori.
edit. kaveri laitto viestin että tuohon kikkareeseen ei magneetti tarttunut. :hmm:
1701966484388.png
 
fraatti sanoi:
Taitaa olla täysin kirkasta, kuten pitäisikin?
Et sattunut mittaamaan magneetin kokoa? Silmällä kuvasta 15 X 50 X 5 mm arvioimalla ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, annoin skidin haistaa ja sanoi että haisee vanhalle vedelle joka ollut lasissa. Koko 15x45x5. Olen uusia patteriverkostoja/LL piirejä huuhdellut ja vesi mitä niistä tulee on ihan mustaa jos rungot on tehty mustasta raudasta. Käyttövesipuolella tulee kirkasta vettä missä mustia hippuja/jyviä.
 
Viimeksi muokattu:
Miten se vesi voi mustaa olla?

Meillä patterivedet on pysyneet kirkkaina nyt 2014 lähtien kun aurinkolämpö laitettiin ja sitä edellisetkin ehkä 30 vuotiset vedet oli kirkkaat. Mustaa liejua ei ole vedessä ollut ikinä, mustaa putkea on ja musta varaaja.
 
pökö sanoi:
Miten se vesi voi mustaa olla?

Meillä patterivedet on pysyneet kirkkaina nyt 2014 lähtien kun aurinkolämpö laitettiin ja sitä edellisetkin ehkä 30 vuotiset vedet oli kirkkaat. Mustaa liejua ei ole vedessä ollut ikinä, mustaa putkea on ja musta varaaja.
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä mutta se vesi mitä rautaputkisesta rungosta tulee uutena on aivan mustaa. Sama homma pattereista.
 
Uutta systeemiä en ole päässyt täyttelemään, mutta tästä vanhasta ne vedet tulevat kirkkaina kuin hanasta. Huuhtelulla sitten irtoaa vanhoista putkista mustaa törkyä. Nuo rautaputket joita olen joitakin pätkiä poistanut, ovat olleet syöpymättömiä ja ruosteettomia. Niissä on semoinen musta tomu sisällä kuten kattilassakin, että siitä sormen saa mustaksi mutta ei niissä mitään kerrostumia ole. Edes ne terävät kalvamatta jääneet leikkurin reunat eivät ole hävinneet.

Viime talvena kun tein liityntää latauskierrolle kattilan keskelle, karkasi kaksi kertaa puoli kattilallista vettä. Se oli aluksi semmoista kuin kahvikupin huuhteluvesi. Kun kattilan sitten keitti, se vesi kirkastui ja kirkkaana se on pysynyt.

Uudet patterikierron putket eivä ole vielä pariin kuukauteen mustuneet sisältä
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Uutta systeemiä en ole päässyt täyttelemään, mutta tästä vanhasta ne vedet tulevat kirkkaina kuin hanasta. Huuhtelulla sitten irtoaa vanhoista putkista mustaa törkyä. Nuo rautaputket joita olen joitakin pätkiä poistanut, ovat olleet syöpymättömiä ja ruosteettomia. Niissä on semoinen musta tomu sisällä kuten kattilassakin, että siitä sormen saa mustaksi mutta ei niissä mitään kerrostumia ole. Edes ne terävät kalvamatta jääneet leikkurin reunat eivät ole hävinneet.

Viime talvena kun tein liityntää latauskierrolle kattilan keskelle, karkasi kaksi kertaa puoli kattilallista vettä. Se oli aluksi semmoista kuin kahvikupin huuhteluvesi. Kun kattilan sitten keitti, se vesi kirkastui ja kirkkaana se on pysynyt.

Uudet patterikierron putket eivä ole vielä pariin kuukauteen mustuneet sisältä
Klikkaa laajentaaksesi...
Joihinkin suurin voimaloihin tehdään sellainen ajo tarkoituksella että pintoihin kehittyy metallia suojaavaa magnetiittia.

Tuosta s. 23 -> Magnetiittikalvon ajo.

Mullakin virtausmittarit on selkeät eikä niissä oikeastaan näy samentumaa. Todennäköisesti siis lasiin laskettu lämmitysverkoston vesi näyttää aivan tavalliselle vedelle. Todennäköisesti kumiletkuista irti lähtenyttä sakkaa kuitenkin taitaa olla nyt lämmönvaihtimessa. Vaihtoehdot on vähissä.

Varmaan tuo virtausmittareidenkin samentuminen kertoo siitä että jotain ylimääräistä siellä liikkuu, määrästä on sitten paha mennä sanomaan että paljonko sitä pitää olla. Ja jos seassa on happea niin liikkuuko ruoste pitkin putkia vai ruostuu paikallisesti. Varmaan molempia.

Mulla tuollainen lämpötilaeron muutos ilmenee helposti kun on kyseessä on-off kone. Jos olisi invertteri niin en tiedä huomaisiko yhtään mitään vaan pumppu säätäisi kierroksia vaan automaattisesti lisää. Toki tuo 10kW koneen teho tähän on melko suurin muutenkin.
 
Omassa systeemissä jakotukissa on sellaiset ruskeaksi värjäytyneet virtausmittarit. Väitän että ruoste liikkuu iloisesti järjestelmässä. Jakotukissa ainoa ei-messinkinen osa on sulkuventtiili. Muu on messinkiä, kuparia ja pexiä. Kokeilin magneetilla tuota sulkuventtiiliä, ei tartu. Se on joko rosteria tai jotain ei magneettista kirkasta metalliseosta, ei ole siis ruostuvaa rautaa siinä jakotukin lähellä.

Myös lattiapiirit saavin kautta ilmatessani (porakonepumppu veden pinnan alla) veden sameus oli hyvin selvää.

Voi olla että jossain systeemissä skeida jämähtää johonkin happirikkaaseen paikkaan, ja vesi on kirkasta, mutta omassani vesi on sameaa.
 
fraatti sanoi:
Pahvin päällä kuvattu moska on kaverin lämpöpumpun levarista. Tässä kuva itse levarin sisältä.
Näytä liitetiedosto 91344
Klikkaa laajentaaksesi...
Pääsinkin tänään tutustumaan tähän koneeseen tarkemmin. Kiertovesipumppu oli lopettanut toiminnan pari päivää sitten. Mulla sattui olemaan varaosa hyllyssä.

1704569715424.png


1704569802079.png

1704569839018.png

Roottorin laakerointi oli jämähtänyt kiinni tuolta välistä. Jotain moskaa välissä. Lähti pyörimään kun herkisteli ja koputteli.
1704569896905.png


Pesä olikin vähän rupusemman näköinen. Tämän pumpun surma oli siis kiertovedessä olevat epäpuhtaudet.
1704569970896.png
 
Miten ihmeessä sulla on tuollaisessa ruskeassa liejussa pumppu?
En ole ikinä tuollaiseen törmännyt vaikka olen näitä nähny muuallakin kuin kotona

Kasvaako vedessä joku levä?
 
Viimeksi muokattu:
Tämä oli työkaverin koneen sisuksista.
Sanopa se että miksi tuo näyttää tuollaiselle, sitäpä tässä ketjussa onkin ihmetelty. :hmm:
Kone oli 2009 mallia ja kuulemma kiertovesipumppu oli vaihdettu miltei heti uutena kun oli kilahtanut.


Tuossa kuva saman koneen lämmönvaihtimen sisuksista tulleesta moskasta kuva:

Lämmitysverkoston ilmanpoistimet ja mutasihdit/magneettisuodattimet

Minulla on nyt tämmöinen kaasunerotusastia. Tiinu on vähän hakenut muotoansa eikä sitä ole vielä kokeiltu tässä kokoonpanossa. Päämäärä on, että vain hiukan höyryä tulee ulos ja kaikki muu vesi pysyy kattilassa sisällä ja palutuu sinne. Tarkoitus olisi käyttää tätä kaasujen poistoon, jos vettä...
lampopumput.info lampopumput.info

Ja tuossa:

Lämmitysverkoston ilmanpoistimet ja mutasihdit/magneettisuodattimet

https://atlas-scientific.com/blog/how-to-remove-dissolved-oxygen-from-water/ Dokumentissa kuvattiin mm. typpikuplituksen tehokkuutta isossa mittakaavassa.Metaanikin (tai ehkäpä propaai/butaanikin voisi käydä ?). Tuo typpi pitäisi kyllä ensin jollain suuttimella hajoittaa paremmin...
lampopumput.info lampopumput.info

Ja nyt galleriaan pääsi myös kiertovesipumppu.
 
Ehdotan silti, eli tämä ei ole absoluuttinen totuus.

Lämpöpumpputaloudessa ei ole ollut tarvetta kättä lämpimämmälle vedelle ja siksi hapet ei ole vedestä poistuneet, se tekee ruostevelliä.

Kuumuus poistaa hapet.
 
pökö sanoi:
Ehdotan silti, eli tämä ei ole absoluuttinen totuus.

Lämpöpumpputaloudessa ei ole ollut tarvetta kättä lämpimämmälle vedelle ja siksi hapet ei ole vedestä poistuneet, se tekee ruostevelliä.

Kuumuus poistaa hapet.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oma veikkaus. Toki monta muutakin mahdollisuutta on.

1. Happea tulee jatkuvasti lisää EPDM letkujen läpi.
2. Vastus sattuu mukavasti olemaan juuri ennen kiertovesipumppua → vesi lämpiää → jos vedessä on liuennutta happea niin se saattaa irrota ja seuraavana vuorossa onkin kiertovesipumpun pesä uhrautumassa. Veden kulkusuunta on nuolella.
Ja joo, tiristämällä aina vettä kuumaksi happi myös poistuu, ellei sitä tule jostain jatkuvasti lisää. Matalalämpöiset järjestelmät tässä suhteessa ongelmallisempia.

1704573895337.png


Veikkaan että jos täällä olisi jakotukeissa virtausmittarit niin ne olisi ruosteen kuorruttamat. Lämmitysverkostosta vettä laskemalla se oli silmälle kirkasta. Vähän kuin täälläkin:

Asunto ei lämpene

Asunto ei lämpene
www.maalampofoorumi.fi
 
fraatti sanoi:
Ja joo, tiristämällä aina vettä kuumaksi happi myös poistuu, ellei sitä tule jostain jatkuvasti lisää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä vähän huolimattomasti sanottu. Paremminkin se hapen reaktiokyky nousee. Muutama aste ei tässä vielä kesää tee sen paremmin kuin hallaakaan. Noin 20 asteen lämpötilan nousu lähtökohtaisesti tuplaa reaktionopeuden ja lämpötilan nousu koneella lienee keskimäärin paljon pienempi. Happea tullee joustavien osien ja PEX putkien kautta. Yhden pumpun syövyttämiseen ei paljon tarvita. Jos kohteessa on lattialämmitys ilman mainittavia varaajia tai jos se koneen ainut oma varaaja on rosteria, vesi voi olla hapekasta eli sisältää jonkin pienen määrän vapaata happea, joka kiertää siellä ympäriinsä. Tällöin se on myös vahvasti ruostuttavaa kaikkia rautaosia kohtaan. Väri viittaa hapekkaaseen veteen joka ei ole käynyt kuumana, koska ruoste ei ole palanut mustaksi magnetiitiksi.

Jos rautaa on muitakin osia eivätkä ne ole korvattavissa, ratkaisu voisi olla lisätä rautapintaa (hapenpoistoreaktori) tai sitten uusia ne kaikki rautaosat semmoisiksi, missä rautapintaa ei yksinkertaisesti ole. Ei rautaa, ei ongelmia vaikka happea olisikin.

Jos järjestelmä on kokonaan metalliputkilla ja letkuilla ja usko on vahva ettei mistään tule uutta, hapet voisi keittää pois. Potentiaalisia lähteitä happivuodoille ovat kuitenkin lämpöpumpun sisäiset "kumiputket", kalvopaisunta-astian kalvo, PEX putket. Jos vettä on kovin paljon ja pumppu ainut osa, kyllä se täyttövedessä oleva happikin merkittävasti yhteen pumpuun osaa iskeä, kun mitään muuta ei tarjolla ole. Kuumankaan veden lisääminen ei happea poista ellei se vesi pääse vapauttamaan niitä kaasujansa pihalle kuumana ja paineettomana.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tuossa on teilattu kaikki perinteiset menetelmät tehottomiksi ja vain oman teknologian menetelmät julistettu toimiviksi. Vettäkin pitäisi muka keittää puoli tuntia, että happi poistuu. Keittämisen etu on, että se happi kuten typpikin ihan oikeasti ei enää pysy siellä vedessä vaan kuplii ulos. Lämpötilavaatimus riippuu vain paineesta. Kuplien erottumista auttaa, että veden osapaine kasvattaa niiden kokoa ihan valtavasti. Typellä kuplitettaessa se happi ja muut kaasut toki pyrkivät asetumaan niiden kuplien sisällä tasapainoon mutta koska liukoisuusraja nesteessä ei ylity, kaasujen vaihto kuplan ja nesteen välillä on hidasta. Nuo kemialliset menetelmät tietysti toimivat mutta kattilaveteen nuo SO2tai natriumsulfiitti eivät käy.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asentaessani lisää tilavuutta lämmitysverkostoon kokeilin kuumentaa kattilaa välittömästi 90 asteeseen jos se vaikka saisi kaasua kehittymään, mutta ei... samalla näet paineetkin nousivat. Tulipa mieleen että minulla on vanha paisunta-astia, josta voisi puhkoa kalvon niin että saisin sen täyttymään tarvittaessa vaikka täyteen. Voisin johdattaa kattilan tyhjennysventtiilistä vettä tuohon säiliöön niin että saan systeemin lähes paineettomaksi. Kun homma on sitten ohi niin voin työntää veden takaisin järjestelmään paisunta-astian ilmaventtiilistä kompressorilla niin että astia tyhjenee takaisin järjestelmään. Oliskohan tuossa toivoa saada kuplia syntymään? Paineen saan hyvin pieneksi sulkemalla patteriverkoston sulut toimenpiteen ajaksi. Näin vesipatsaan korkeus on enää kymmeniä senttejä.
 
Onko jollain käyttökokemusta Spirocombi Magnet:ista (yhdistetty lian ja ilmanerotin)? Repomies ainakin ilmeisesti suunnitteli sen asentamista.
Mihin kohtaan lämmitysjärjestelmää olette asentaneet ja oletteko olleet tyytyväisiä?
 
Trau sanoi:
Onko jollain käyttökokemusta Spirocombi Magnet:ista (yhdistetty lian ja ilmanerotin)? Repomies ainakin ilmeisesti suunnitteli sen asentamista.
Mihin kohtaan lämmitysjärjestelmää olette asentaneet ja oletteko olleet tyytyväisiä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Itseasiassa mulla ja repomiehellä on ollut yhteistilaus sellaisesta eli Spirocombista. Spiroventti oli tuo missä oli vain ilmaus. Ensimmäinen meni persiilleen kun saksalainen yritys tilasit nuo jostain tukkurilta tms ja postitus jäi tukkurin harteille. Tuossa oli sitten mennyt jotain mönkään ja paketin mukana ei kulkenut minkäänmoisia yhteystietoja tai ainakaan paketin saapumisesta pakettipisteeseen ei tullut infoa. En siis saanut ilmoitusta että paketti olisi noudettavissa koskaan ja paketti palautui lähettäjälle ja sain tuotteista rahat takaisin.
Tilasin tällä viikolla nämä kilkkeet uudestaan ja pääsen asentamaan niitä kun paketti tulee.

Itsellä on siis sellainen tilanne että lämmönjaon lämpötila ero on mielestäni kasvanut syystä tai toisesta. Epäilen lauhdutinta että siellä olisi moskaa. Se moska voi olla syntynyt itse koneen sisuksissa eli sakkaantunut vaihtimeen tai kumiputkien kylkeen tai lähtenyt sieltä liikkeelle aiheuttaen tukosta joko lauhduttimeen tai sitten esimerkiksi lattialämmityksen jakotukin linjasäätöventtiiliin. Tämän hoksasin vasta tänään.

Tallissa on siis yleensä ollut miltei sama lämpötila kuin asunnossakin. Viime talvena siellä oli kovilla pakkasilla vain 14-15 astetta. En kuitenkaan ollut varma että onko asia ollut aina samalla tavalla vai onko jotain muuttunut. Teinkin taulukon mistä meinaan vertailla että onko virtauksissa jotain pielessä. Harmi vain että en ollut ottanut jakotukeista kuvia viimeisimpien säätöjen jälkeen.

Mutasihti asennetaan kuitenkin yleensä lämmönjaosta koneelle palaavaan putkeen. Näinollen jos vaikka patteriverkostosta lähtee jotain köntsää liikkelle, niin ne eivät päädy tukkimaan koneen lämmönvaihdinta.
 
roots sanoi:
Onko tuossa jotain joka tekee eroa muihin?
Tehokkaampi magneetti tjms...
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tuo kai magneetin osalta aivan kärkeä ole. Toki jossain on epävirallisesti sanottu ettei sitä edes tarvi mutta ovat lähteneet kuitenkin trendiin mukaan. Ilmanpoisto kai pitäisi olla huippuluokkaa.

Itse mötti tuli tänään postista ja onhan tuo julman kokoinen.
1719329824852.png


Magneetteina näyttää olevan tuollaiset arviolta 10x15x60mm mötikät.
1719329976480.png
 
fraatti sanoi:
Ei tuo kai magneetin osalta aivan kärkeä ole. Toki jossain on epävirallisesti sanottu ettei sitä edes tarvi mutta ovat lähteneet kuitenkin trendiin mukaan. Ilmanpoisto kai pitäisi olla huippuluokkaa.

Itse mötti tuli tänään postista ja onhan tuo julman kokoinen.
Näytä liitetiedosto 98304

Magneetteina näyttää olevan tuollaiset arviolta 10x15x60mm mötikät.
Näytä liitetiedosto 98305
Klikkaa laajentaaksesi...
Ok, myös tommosta jotain harkinnassa.
Ilmalle on satojen litrojen kuplapoistin varaajan muodossa ja mönjän esto levariin enemmän mielessä joten perusteet valinnalle ehkät erit eli magneetin painoarvo isompi.
 
Tuossa Fraattin kuvassa oli Spirocombin koko ilmeisesti ns. 28 mm putkeen menevä.
Onko tuohon koon valitsemiseen suurempaa viisausta, kun että valitaan asennettavaan putkeen sopiva malli ja tarkistetaan, että nimellisvirtaama on OK?

Minulla paluuputki maalämpöpumpulle, johon tuo tulisi olisi 22 mm halkaisijaltaan ja maalämpöpumpun ohjekirjan mukaan nimellisvirtaus systeemissä on 0,31 l/s. Spirocomb 22 mm mallin nimellisvirtaus on esitteen mukaan 0,36 l/s. Eli ilmeisesti olisi OK?
 
fraatti sanoi:
Lämmitysverkoston epäpuhtaudet(magnetiitti) tukkii maalämpöpumpun lauhduttimen ja toisiopuolen lämpötilaero kasvaa. Lopulta seuraa varmasti jotain ongelmia. -> Kesällä lämmönvaihtimen hapotus edessä ja magneettisuodattimen asennus. Syy on happi ja putkistossa oleva teräsosat mistä muodostuu ruostetta.

Tässä esimerkkikuvassa on eri vuosiluvut ja miten lämpötilaero on kehittynyt lämmityspiirissä eri vuosina.
Näytä liitetiedosto 91099

Näissä ketjuissa lisää aiheesta:
Muiden kokemuksia: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11833.msg147711#msg147711
Mun kone: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11833.msg147711#msg147711
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielenkiintoinen huomio, lauhtumispaineet on nouseet 11,9 bar - 17,6bar... oi kun saisin samanlaista dataa omasta koneesta. Olen kateellinen. Onko puhdistus nyt tehty? Miten tämä vaikutti käyttöveden tekoon ja onko dT palannut normaaliksi?
 
Viimeksi muokattu:
Espejot sanoi:
Mielenkiintoinen huomio, lauhtumispaineet on nouseet 11,9 bar - 17,6bar... oi kun saisin samanlaista dataa omasta koneesta. Olen kateellinen. Onko puhdistus nyt tehty? Miten tämä vaikutti käyttöveden tekoon ja onko dT palannut normaaliksi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Paineanturi oli rikki ja vaihdoin sen ehjään joskus vuodenvaihteen tietämillä. Se näytti liian pieniä lukemia. Siitä johtuu nuo poikkeuksellisen matalat lukemat.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom