Minä laitoin muistaakseni 10cm välillä. 18 lenkkiä.
Pieniä kysymyksiä rakentamisesta
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Ei ole sama. Tiheys vaikuttaa lämmön luovutuksen tehoon m2.
Myös kiepin järjestyksellä on väliä. Kuumimmat laitetaan ikkunoiden ja ulkoseinien lähelle kompensoimaan kylmyyden johtumista.
Lisäksi asennussyvyydelläkin on merkitystä siihen kuinka paljon lämpö ehtii levitä tasaiseksi putkien välisellä alueella.
Tottakait ulkoseinälle lyödään yleensä tiheämmin(ja omana piirinä, mahdollisesti). Tai ainakin lähtö tukilta ulkoseinälle ja tiheämmällä välillä se 4 ekaa varvia ja siittä normaalisti etiäppäin. Mutta samalla asennusvälillä lyödään molempia, kiepillä ja spiraalilla.
Mutta vänkäämisen aihetta tästä ei saa, eikä tarvitse saadakkaan. Kaikki oikeassa.
Edit. 16mm on joku 100-300mm asennusväli ja 20mm 150-400mm muistaakseni, mitä nyt viimeksi levitellyt. Mutta aika paljon samat välit molemmilla, ei paljon eroja ole.
Oma makuasia että tykkään enempi siitä 16mm putkesta ja siksi sitä suosittelin.
Mutta vänkäämisen aihetta tästä ei saa, eikä tarvitse saadakkaan. Kaikki oikeassa.
Edit. 16mm on joku 100-300mm asennusväli ja 20mm 150-400mm muistaakseni, mitä nyt viimeksi levitellyt. Mutta aika paljon samat välit molemmilla, ei paljon eroja ole.
Oma makuasia että tykkään enempi siitä 16mm putkesta ja siksi sitä suosittelin.
Viimeksi muokattu:
Meille laitettiin 20mm putkella 300mm jaolla ja ulkoseinille 150mm jaolla, en muista oliko 3 vai 4 varvia tuo. Aika hyvin tuo 150mm jakokin taipui U-mutkalle, kun teki siitä vähän "pallomaisen" eikä yrittänytkään saada siitä 150mm halkaisijaltaan. Asennettiin noin puoleenväliin 100mm betonivalua.
Juu, isoissa tiloissa pystyy tekemään just tommosen tipan vinoon ja saa sen ihan ok rullaamaan 'tasaisesti'. Tommoset vessakopit onkin oma asiansa sillä 20mm putkella.
Saa. Ulkona tosin lämmityskäytössä kertyvä jää pitää huomioda.
Kiitos nopeasta vastauksesta! Missä tulee esille tuo jään kertyminen ja alaspäin menevät putket?
Ulkoyksikkö tiputtelee alleen vettä ja joskus hiukan odottamattomista paikoista. Tuo jäätyy ja jäätä voi kertyä paljonkin. Ulkoyksikön alla olevat putket eristetään, jotta lämpöä ei hukkaannu, ja silloin ne eivät pysty sulattamaan mahdollista päälle kertyvää mahdollisesti painavaakin jääklönttiä, jonka paino saattaa vääntää putkia ja repiä eristeitä. Putket pitäisi vetää niin, että vettä ei pääse tippumaan niiden päälle tai mahdollinen muodostuva jää ulottumaan ja kasvamaan putkiin saakka.
Minulla on ulkorakennuksen katoksen alla betonista valettu kellari, jonne ajattelin eristää lämmintä tilaa. Tila on noin 2 metriä korkea, leveys ja syvyys 1,5 metrin luokkaa. En ole siellä nähnyt vettä reilun 4 vuoden asumisen aikana. Tammikuun pahimmilla pakkasilla lämpötila tippui muutaman asteen pakkaselle ilman lämmitystä.
Koko tilaa en ajatellut eristää uudelleen, vaan noin puolet peräseinästä siten, että sinne saisi säilöttyä metallihyllylle maaleja, akkuja yms. pakkaselta suojaan. Väliseinä pitää siis rakentaa tässä tapauksessa. Alunperin ne betonipinnat, joiden takana on ilmaa on vuorattu ohuella styroxilla.
Voinko laittaa finnfoamin suoraan betoniin kiinni tällaisessa tilassa vai jokin koolaus väliin? Muita ehdotuksia rakentamiseen saa myös esittää.
Koko tilaa en ajatellut eristää uudelleen, vaan noin puolet peräseinästä siten, että sinne saisi säilöttyä metallihyllylle maaleja, akkuja yms. pakkaselta suojaan. Väliseinä pitää siis rakentaa tässä tapauksessa. Alunperin ne betonipinnat, joiden takana on ilmaa on vuorattu ohuella styroxilla.
Voinko laittaa finnfoamin suoraan betoniin kiinni tällaisessa tilassa vai jokin koolaus väliin? Muita ehdotuksia rakentamiseen saa myös esittää.
Jos tilaa on joskus tarkoitus hiukankaan lämmittää, eristys kannattaisi tehdä ulkopuolelle (vaikka sitten Finnfoamilla ja silloin joillain tavoin eristeen ja betonin väliin toteutettu ilmaväli olisi hyödyksi, ei kuitenkaan missään tapauksessa puumateriaaleista tehtynä). Koolausta ei sisäpuolelle (lämmittämättömässä varastossa) todellakaan tarvita eikä ainakaan puurankoja pidä käyttää. Ne lahoaisivat aivan varmasti ajan myötä ja aiheuttaisivat lisää ummehtunutta hajua.
pökö
Kaivo jäässä
Ulkopuolella eriste tulee betoniin kiinni, ei sille koolata ilmaväliä.
Betonin kuivumisen kannalta kuitenkin ilmaväli on hyödyllinen, eli eristeen pinnalle mahdollisesti tiivistynyt kosteus pääsee valumaan alas kastelematta betonia uudelleen jostakin alempaa tai vaihtoehtoisesti väli on rajoitetusti tuulettuva, jolloin talvella ilman tiheysero saa aikaan lievän väliä kuivattavan konvektion yläsuuntaan (raon on oltava hyvin ahdas etenkin yläosastaan, jottei tuuli tuo kesällä lisää kosteutta väliin). Koolaamalla tuota rakennetta ei kuitenkaan pidä yrittää, sillä eristeen pohjan tulee olla riittävän tukeva ottaakseen vastaan maan paineen.
Tässähän keskustelemme tilanteesta, jossa oletin kellariin edes lievää lämmitystä, jolloin betoni kuivuu etenkin kesällä ulos päin, jos yleensä ollenkaan (yleensä ovesta tulee kesällä sen verran kosteutta ja lämpöä, jolloin tässä kriittisimmässä säätilanteessa kellari toimii kuin lämmitetty tila ikään ja betonin ulkopuolinen eristäminen on perusteltua. Talvella ei loppujen lopuksi asialla ole kovin suurta merkitystäkään, miltä puolelta on eristetty lämmitettiin tai ei, paitsi että ulkopuolinen eristäminen vähentää riskiä itse betorakenteiden routaantumiselle.
Kylmäkellarit esimerkiksi juuresten säilyttämiseen ovat aivat oma lukunsa. Niissähän ei pidä olla lämpöeristeitä, vaan on estettävä veden pääsy ulkoa betoniin. Pieni ilmanvaihto pitää sisäpuolen kuivana talvella ja kesällä mahdollinen pieni koneellinen lisäjäähdytys hoitaa saman.
pökö
Kaivo jäässä
Eikö se ole sitte patolevyn paikka, vaikka täälläkin osa väittää että siihen ei kosteus tiivisty ja valu alas.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Riittääkö pelkkä seinien eristys, vai tarviiko lattiakin eristää ja uusia?
haraldh
Vakionaama
Meillä on tuollainen betonielementti kylmäkellari. Kun kävin kuukausi sitten katsomassa niin katosta tippui vettä ja kyllä siellä melko kosteaa on. Ilmareikä on katossa, ja ovessakin raollaan. Tiedä sitten mitä vikaa siinä on, olisi kiva käyttää akkuhuoneena jos joskus hankitaan.
Melko kylmänä pidettävään (ja siksi ajoittain kosteahkon tilan) vesieristeenä tuo omasta (-nikin) mielestäni on aivan asiallinen ja yksinkertainenkin ratkaisu.
Taisi noihin aikoihin sää olla lauhtumassa pitkän pakkasjakson jälkeen? Lämmittämätön kellaritila on noissa oloissa ja yleensä kevään edetessä järjestään kuin mikäkin sumukammio, kun ulkoilman kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin. Jonkinlainen koneellinen tai kylmävaraajiin/kosteuspuskuriaineeseen perustuva sisäilman kuivaaminen on ainoa toimiva rohto ongelmaan (tietenkin jatkuvan peruslämmityksen ohella).
Mitä käytännön eroa on viilennykseen ja lämmitykseen optimoidulla (mitä ikinä tarkoittaakaan) ILP:llä? Onko lämmitykseen suunniteltu jotenkin huono viilentämään? Viilentävästä puuttuu mahdollinen pohjapellin sulanapitovastus? Jos verrataan esim. näitä kahta:
www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com
www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com
Näiden hintaero on todella pieni? Yleensä viilentävät (jotka yleensä vähintäänkin miedoilla pakkasilla myös lämmittävät) ovat huomattavasti halvempia, mistä tämä hintaero tulee?
Viilentävä ilmalämpöpumppu Daikin Emura Cool 25
Daikin Emura Cool 25 on tyylikkyytensä ja energiatehokkuutensa ansiosta paras ilmalämpöpumppu viilennykseen! Valitse sisustukseesi sopiva väri! Katso lisää!
www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com
Daikin Emura N 30 ilmalämpöpumppu
Daikin Emura N - ilmalämpöpumppu yhdistää esteettisen muotoilun ja älykkään energiatehokkuuden. Uudet Daikin Nepura ilmalämpöpumput nyt Mr.LVI:ltä!
www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com
Näiden hintaero on todella pieni? Yleensä viilentävät (jotka yleensä vähintäänkin miedoilla pakkasilla myös lämmittävät) ovat huomattavasti halvempia, mistä tämä hintaero tulee?
Todella vain viilentävät laitteet ovat nykyään jo aika harvinaisia, niissä ei ole vaihtoventtiiliä jolla jäähdytyskierron voisi kääntää, ilmalämpöpumppu joka myydään vain viilentävänä, mutta joka oikeasti myös pystyy lämmittämään on lämpöimämpään tarkoitettu malli jossa ei ole esim niitä sulanapitovastuksia, jolloin laite voi 0°C tuntumassa ja alle jäätää itsensä rikki.Mitä käytännön eroa on viilennykseen ja lämmitykseen optimoidulla (mitä ikinä tarkoittaakaan) ILP:llä? Onko lämmitykseen suunniteltu jotenkin huono viilentämään? Viilentävästä puuttuu mahdollinen pohjapellin sulanapitovastus? Jos verrataan esim. näitä kahta:
Viilentävä ilmalämpöpumppu Daikin Emura Cool 25
Daikin Emura Cool 25 on tyylikkyytensä ja energiatehokkuutensa ansiosta paras ilmalämpöpumppu viilennykseen! Valitse sisustukseesi sopiva väri! Katso lisää!
Daikin Emura N 30 ilmalämpöpumppu
Daikin Emura N - ilmalämpöpumppu yhdistää esteettisen muotoilun ja älykkään energiatehokkuuden. Uudet Daikin Nepura ilmalämpöpumput nyt Mr.LVI:ltä!
Näiden hintaero on todella pieni? Yleensä viilentävät (jotka yleensä vähintäänkin miedoilla pakkasilla myös lämmittävät) ovat huomattavasti halvempia, mistä tämä hintaero tulee?
Yleisesti parhaimmat lämmittävät ovat myös parempia /paremmalla hyötysuhteella jäähdyttämään.
Kiitos selvennyksestä! Esim. noista kahdesta Daikinista myös lämmittävä malli on helppo valinta todella pienen hintaeron takia vaikka tarve lämmitykselle olisikin todella satunnaista.
Veikkauksia, miten pelittää puukiukaan taustana? Pakkasenkestävään kovapuristelattialaattaan porattu ruuveille väljät reiät ja ladottu "kattotiiliksi" seinälle. Viiden euron timanttiporateriä meni 6 kappaletta, olipahan kovaa laattaa. 5 neliötä maksoi vajaa 200 euroa.
Vanhoja Sovella-hyllykiskoja pohjille:
Kiinnitystestailua, lopullinen puolen laatan jaolla. Kiskojen ja laatan välissä prikka jossa kumirinkula laattaa vasten niin ei ole metallia vasten ja tuuletus toimii laatan takana:
Valmis "laatoitus", purkuun menee että saa akryylimassalattian seinänostoineen tehtyä. Onneksi on helppo purkaa ja taas kasata, reikien poraus oli se kovin homma:
Vanhoja Sovella-hyllykiskoja pohjille:
Kiinnitystestailua, lopullinen puolen laatan jaolla. Kiskojen ja laatan välissä prikka jossa kumirinkula laattaa vasten niin ei ole metallia vasten ja tuuletus toimii laatan takana:
Valmis "laatoitus", purkuun menee että saa akryylimassalattian seinänostoineen tehtyä. Onneksi on helppo purkaa ja taas kasata, reikien poraus oli se kovin homma:
En minä ainakaan
2-laatuista ympäripontattua piilutettua kuusta, 170mm leveetä, polttelin kaikki toholla hiilelle ja harjasin messinkiharjalla irtohiilen pois. 2 kerrosta Tikkurilan sävyttämätöntä saunavahaa pintaan ja ei muuta kun seiniin kiinni. Hintaa paneeleilla 2,5 €/m + käsittelyaineet.
Onko täällä tietoa? Taloa etsiessä oli pari vaihtoehtoa 50-luvulla rakennettuja rappauspintaisia siporex taloja.
Kuulin kuitenkin talon aikaisemmilta omistajilta, että yksi näistä kohtuu pienistä taloista oli kova energia syöppö.
Yritin netistä etsiä millainen tuollaisen 50-luvun siporex talon rakenne on?Mutta en löytänyt mistään tietoa noista. onko siellä eristeitä miten seinässä jos lainkaan?
Kuulin kuitenkin talon aikaisemmilta omistajilta, että yksi näistä kohtuu pienistä taloista oli kova energia syöppö.
Yritin netistä etsiä millainen tuollaisen 50-luvun siporex talon rakenne on?Mutta en löytänyt mistään tietoa noista. onko siellä eristeitä miten seinässä jos lainkaan?
Ei ole ole alkup. eristettä. Helppo eristää sisäpuolelta. 120mm uretaani seinään. Kattoon joutuu ehkä tilapuutten vuoksi laittaa vähemmän. Siihen "kelluva" sisäseinään tukeutuva kivivilka koolinki rakenne, johon sähköt miel. putkissa. Pintaan haluttu ratkaisu.
Kattoa voi lisäeristää myös yläpuolelle. Olennaista on kylmäsiltojen poistuminen.
Iv kone.
Kattoa voi lisäeristää myös yläpuolelle. Olennaista on kylmäsiltojen poistuminen.
Iv kone.
Melko pian sodan jälkeen rakennetuissa taloissa voi olla seinissä ihan mitä vaan koska kaikesta oli kauan pulaa - eikä suinkaan samaa tavaraa joka paikassa. Seinä ei välttämättä ole Siporexia, vaan koksikuonaa. Eristeenä voi olla vaikka tojalevyä.
Tämän -54 talon alakerran seinärakenne on suunnilleen rappaus - koksikuonavalu - rako - tiili. Raosta on tavattu tojalevyä, jonkinlaista valkoista vanua, ilmaa... seinät ovat alaosasta ehkä 60cm paksut. Yläkerrassa on tavattu purua ja jonkinlaista varhaista lasivillaa - se oli kuin pitkiä hiuksia osin toisiinsa kiinni sulaneina.
Eikö seinäkin yleensä kannattaisi eristää ulkoa päin, jolloin kylmäsilloistakin pääsee automaattisesti eroon ja kosteusturvallisuus paranee? Alkuperäisen seinän ulkonäön voisi säilyttää kevytrappauseristeellä, jollaisella vanhoja elementtikerrostaloja tyypillisesti lisäeristetään ulkoa päin (kova eristevillalevy, rappausverkko ja pintarappaus). Rakennusvalvonnalla voi olla sanansa asiassa, jos ja kun kerrosala moisen seurauksena kasvaa.
Noin on (ja siksi eristäminen tulisi pääsääntöisesti tehdä ulkopuolelle ja sisäpuolelta eristämisen järkevyyttä pitäisi harkita hyvin kriittisesti). Kastepisteen ohella vaipan höyrynläpäisyominaisuudet kannattaa ottaa mukaan tarkasteluun (eli vaipan on oltava joko tasalaatuista tai höyrynläpäisevyyden kasvaa kohti ulkopintaa).
Mutta eikö tuossa nyt ole aika tärkeä asia mitä eriste on. Ei pur tai xps levyjä ulkopuolelle. Toisaalta sisäpuolelle nuo periaatteessa sopii jos ei ole toista höyrynsulkua näin olen ymmärtänyt.
Jatkan aihetta ihan tässä kesällä pitäisi kellarin eristys hoitaa ja salaojat samalla. maanpintaan asti on Isodrän salaojittava eriste hankittu jo. Mutta mitä tuohon sokkelin näkyvään osaan? ja tuleeko sisä vai ulkopuolelle. betonista kyse ja sisäpuolella riivinteeraus vielä päälle.
Tuo rakenajan artikkeli kummastuttaa täysin päinvastaianen ajatus vs isodrän.
rakentajan artikkeli
Jatketaan seuraavalla kysymyksellä. Pitää asentaa uusi patteri yläkertaan. Lämmitysverkko on tarkoitus tuoda 15mm pexillä patterilla välipohjan läpi.
välipohja ylhäältä alas laminaatti-lattialaudotus- runko purueristeellä 40 cm pinkopahvi-laudoitus.
Ajatus olisi porata ylhäältä alasputkille reiät. Ajattelin esin porata 16 mm pitkälää puuporalla reikä ei kuitenkaan alimmasta laudasta läpi. Sen jälkeen tursauttaa reikään urtsia ajatus sitoa purut ettei tipu alas ja samalla sitten kun 30 mm terällä poraa lopullisen reiän jää urtsiin siisti reikä pexin suojaputkelle.
Kuulostaako järkevältä vai parempia ideoita ja onko 30mm pora hyvä vai menisikö jopa 28mm terällä?
mitä muuta huomitoitavaa unohdinko jotain?
@Kellarinlämmittäjä näitä tainnut tehdä ainakin jonkin verran.
välipohja ylhäältä alas laminaatti-lattialaudotus- runko purueristeellä 40 cm pinkopahvi-laudoitus.
Ajatus olisi porata ylhäältä alasputkille reiät. Ajattelin esin porata 16 mm pitkälää puuporalla reikä ei kuitenkaan alimmasta laudasta läpi. Sen jälkeen tursauttaa reikään urtsia ajatus sitoa purut ettei tipu alas ja samalla sitten kun 30 mm terällä poraa lopullisen reiän jää urtsiin siisti reikä pexin suojaputkelle.
Kuulostaako järkevältä vai parempia ideoita ja onko 30mm pora hyvä vai menisikö jopa 28mm terällä?
mitä muuta huomitoitavaa unohdinko jotain?
@Kellarinlämmittäjä näitä tainnut tehdä ainakin jonkin verran.
pökö
Kaivo jäässä
Noin kiviseiniä eristetään. Ja holviin höyrynsulku eristeen alle.
pökö
Kaivo jäässä
Ei lämmityskäytössä suojaputki ole välttämätön
juu mutta putket tulee kulkemään kph yläpuolella ja mh alapuolella välipohjassa. Niin laitan suosiolla ja jos nuo joskus korkkaa pinnoitteet on helppo vaihtaa + turvallisempi vaihtoehto.