Minä laitoin muistaakseni 10cm välillä. 18 lenkkiä.Ihan samalla välillä niitä lyödään lattiaan. Mukavempi tuota 16mm laittaa kun pystyy tekemään tiukemman kiepin kääntyessään, 20mm menee herkemmin littiin.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Minä laitoin muistaakseni 10cm välillä. 18 lenkkiä.Ihan samalla välillä niitä lyödään lattiaan. Mukavempi tuota 16mm laittaa kun pystyy tekemään tiukemman kiepin kääntyessään, 20mm menee herkemmin littiin.
Ei ole sama. Tiheys vaikuttaa lämmön luovutuksen tehoon m2.Ihan samalla välillä niitä lyödään lattiaan.
Juu, isoissa tiloissa pystyy tekemään just tommosen tipan vinoon ja saa sen ihan ok rullaamaan 'tasaisesti'. Tommoset vessakopit onkin oma asiansa sillä 20mm putkella.Meille laitettiin 20mm putkella 300mm jaolla ja ulkoseinille 150mm jaolla, en muista oliko 3 vai 4 varvia tuo. Aika hyvin tuo 150mm jakokin taipui U-mutkalle, kun teki siitä vähän "pallomaisen" eikä yrittänytkään saada siitä 150mm halkaisijaltaan. Asennettiin noin puoleenväliin 100mm betonivalua.
Saa. Ulkona tosin lämmityskäytössä kertyvä jää pitää huomioda.Nopea kysymys ILP-asennuksesta. Saavatko kylmäaineputket kulkea ulkoyksikön alapuolella tai sisäyksikön yläpuolella? Kondenssivesiputkesta ei tarvitse tässä kohtaa välittää.
Kiitos nopeasta vastauksesta! Missä tulee esille tuo jään kertyminen ja alaspäin menevät putket?Saa. Ulkona tosin lämmityskäytössä kertyvä jää pitää huomioda.
Ulkoyksikkö tiputtelee alleen vettä ja joskus hiukan odottamattomista paikoista. Tuo jäätyy ja jäätä voi kertyä paljonkin. Ulkoyksikön alla olevat putket eristetään, jotta lämpöä ei hukkaannu, ja silloin ne eivät pysty sulattamaan mahdollista päälle kertyvää mahdollisesti painavaakin jääklönttiä, jonka paino saattaa vääntää putkia ja repiä eristeitä. Putket pitäisi vetää niin, että vettä ei pääse tippumaan niiden päälle tai mahdollinen muodostuva jää ulottumaan ja kasvamaan putkiin saakka.Missä tulee esille tuo jään kertyminen ja alaspäin menevät putket?
Jos tilaa on joskus tarkoitus hiukankaan lämmittää, eristys kannattaisi tehdä ulkopuolelle (vaikka sitten Finnfoamilla ja silloin joillain tavoin eristeen ja betonin väliin toteutettu ilmaväli olisi hyödyksi, ei kuitenkaan missään tapauksessa puumateriaaleista tehtynä). Koolausta ei sisäpuolelle (lämmittämättömässä varastossa) todellakaan tarvita eikä ainakaan puurankoja pidä käyttää. Ne lahoaisivat aivan varmasti ajan myötä ja aiheuttaisivat lisää ummehtunutta hajua.Voinko laittaa finnfoamin suoraan betoniin kiinni tällaisessa tilassa vai jokin koolaus väliin? Muita ehdotuksia rakentamiseen saa myös esittää.
Ulkopuolella eriste tulee betoniin kiinni, ei sille koolata ilmaväliä.Jos tilaa on joskus tarkoitus hiukankaan lämmittää, eristys kannattaisi tehdä ulkopuolelle (vaikka sitten Finnfoamilla ja silloin joillain tavoin eristeen ja betonin väliin toteutettu ilmaväli olisi hyödyksi, ei kuitenkaan missään tapauksessa puumateriaaleista tehtynä
Betonin kuivumisen kannalta kuitenkin ilmaväli on hyödyllinen, eli eristeen pinnalle mahdollisesti tiivistynyt kosteus pääsee valumaan alas kastelematta betonia uudelleen jostakin alempaa tai vaihtoehtoisesti väli on rajoitetusti tuulettuva, jolloin talvella ilman tiheysero saa aikaan lievän väliä kuivattavan konvektion yläsuuntaan (raon on oltava hyvin ahdas etenkin yläosastaan, jottei tuuli tuo kesällä lisää kosteutta väliin). Koolaamalla tuota rakennetta ei kuitenkaan pidä yrittää, sillä eristeen pohjan tulee olla riittävän tukeva ottaakseen vastaan maan paineen.Ulkopuolella eriste tulee betoniin kiinni, ei sille koolata ilmaväliä.
Eikö se ole sitte patolevyn paikka, vaikka täälläkin osa väittää että siihen ei kosteus tiivisty ja valu alas.(raon on oltava hyvin ahdas etenkin yläosastaan, jottei tuuli tuo kesällä lisää kosteutta väliin). Koolaamalla tuota rakennetta ei kuitenkaan pidä yrittää, sillä eristeen pohjan tulee olla riittävän tukeva ottaakseen vastaan maan paineen.
Meillä on tuollainen betonielementti kylmäkellari. Kun kävin kuukausi sitten katsomassa niin katosta tippui vettä ja kyllä siellä melko kosteaa on. Ilmareikä on katossa, ja ovessakin raollaan. Tiedä sitten mitä vikaa siinä on, olisi kiva käyttää akkuhuoneena jos joskus hankitaan.Kylmäkellarit esimerkiksi juuresten säilyttämiseen ovat aivat oma lukunsa. Niissähän ei pidä olla lämpöeristeitä, vaan on estettävä veden pääsy ulkoa betoniin. Pieni ilmanvaihto pitää sisäpuolen kuivana talvella ja kesällä mahdollinen pieni koneellinen lisäjäähdytys hoitaa saman.
Melko kylmänä pidettävään (ja siksi ajoittain kosteahkon tilan) vesieristeenä tuo omasta (-nikin) mielestäni on aivan asiallinen ja yksinkertainenkin ratkaisu.Eikö se ole sitte patolevyn paikka, vaikka täälläkin osa väittää että siihen ei kosteus tiivisty ja valu alas.
Taisi noihin aikoihin sää olla lauhtumassa pitkän pakkasjakson jälkeen? Lämmittämätön kellaritila on noissa oloissa ja yleensä kevään edetessä järjestään kuin mikäkin sumukammio, kun ulkoilman kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin. Jonkinlainen koneellinen tai kylmävaraajiin/kosteuspuskuriaineeseen perustuva sisäilman kuivaaminen on ainoa toimiva rohto ongelmaan (tietenkin jatkuvan peruslämmityksen ohella).Kun kävin kuukausi sitten katsomassa niin katosta tippui vettä ja kyllä siellä melko kosteaa on.
Todella vain viilentävät laitteet ovat nykyään jo aika harvinaisia, niissä ei ole vaihtoventtiiliä jolla jäähdytyskierron voisi kääntää, ilmalämpöpumppu joka myydään vain viilentävänä, mutta joka oikeasti myös pystyy lämmittämään on lämpöimämpään tarkoitettu malli jossa ei ole esim niitä sulanapitovastuksia, jolloin laite voi 0°C tuntumassa ja alle jäätää itsensä rikki.Mitä käytännön eroa on viilennykseen ja lämmitykseen optimoidulla (mitä ikinä tarkoittaakaan) ILP:llä? Onko lämmitykseen suunniteltu jotenkin huono viilentämään? Viilentävästä puuttuu mahdollinen pohjapellin sulanapitovastus? Jos verrataan esim. näitä kahta:
Viilentävä ilmalämpöpumppu Daikin Emura Cool 25
Daikin Emura Cool 25 on tyylikkyytensä ja energiatehokkuutensa ansiosta paras ilmalämpöpumppu viilennykseen! Valitse sisustukseesi sopiva väri! Katso lisää!www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com
Daikin Emura N 30 ilmalämpöpumppu
Daikin Emura N - ilmalämpöpumppu yhdistää esteettisen muotoilun ja älykkään energiatehokkuuden. Uudet Daikin Nepura ilmalämpöpumput nyt Mr.LVI:ltä!www.xn--lmppumppuhuolto-0kb22a.com
Näiden hintaero on todella pieni? Yleensä viilentävät (jotka yleensä vähintäänkin miedoilla pakkasilla myös lämmittävät) ovat huomattavasti halvempia, mistä tämä hintaero tulee?
Todella vain viilentävät laitteet ovat nykyään jo aika harvinaisia, niissä ei ole vaihtoventtiiliä jolla jäähdytyskierron voisi kääntää, ilmalämpöpumppu joka myydään vain viilentävänä, mutta joka oikeasti myös pystyy lämmittämään on lämpöimämpään tarkoitettu malli jossa ei ole esim niitä sulanapitovastuksia, jolloin laite voi 0°C tuntumassa ja alle jäätää itsensä rikki.
Yleisesti parhaimmat lämmittävät ovat myös parempia /paremmalla hyötysuhteella jäähdyttämään.



En minä ainakaanToimii. Joku on huiskinut siellä piilukirveen kanssa.
Melko pian sodan jälkeen rakennetuissa taloissa voi olla seinissä ihan mitä vaan koska kaikesta oli kauan pulaa - eikä suinkaan samaa tavaraa joka paikassa. Seinä ei välttämättä ole Siporexia, vaan koksikuonaa. Eristeenä voi olla vaikka tojalevyä.Onko täällä tietoa? Taloa etsiessä oli pari vaihtoehtoa 50-luvulla rakennettuja rappauspintaisia siporex taloja.
Kuulin kuitenkin talon aikaisemmilta omistajilta, että yksi näistä kohtuu pienistä taloista oli kova energia syöppö.
Yritin netistä etsiä millainen tuollaisen 50-luvun siporex talon rakenne on?Mutta en löytänyt mistään tietoa noista. onko siellä eristeitä miten seinässä jos lainkaan?
Eikö seinäkin yleensä kannattaisi eristää ulkoa päin, jolloin kylmäsilloistakin pääsee automaattisesti eroon ja kosteusturvallisuus paranee? Alkuperäisen seinän ulkonäön voisi säilyttää kevytrappauseristeellä, jollaisella vanhoja elementtikerrostaloja tyypillisesti lisäeristetään ulkoa päin (kova eristevillalevy, rappausverkko ja pintarappaus). Rakennusvalvonnalla voi olla sanansa asiassa, jos ja kun kerrosala moisen seurauksena kasvaa.Ei ole ole alkup. eristettä. Helppo eristää sisäpuolelta. 120mm uretaani seinään. Kattoon joutuu ehkä tilapuutten vuoksi laittaa vähemmän. Siihen "kelluva" sisäseinään tukeutuva kivivilka koolinki rakenne, johon sähköt miel. putkissa. Pintaan haluttu ratkaisu.
Noin on (ja siksi eristäminen tulisi pääsääntöisesti tehdä ulkopuolelle ja sisäpuolelta eristämisen järkevyyttä pitäisi harkita hyvin kriittisesti). Kastepisteen ohella vaipan höyrynläpäisyominaisuudet kannattaa ottaa mukaan tarkasteluun (eli vaipan on oltava joko tasalaatuista tai höyrynläpäisevyyden kasvaa kohti ulkopintaa).kastepiste määrittää lisä eristeen paikan
Mutta eikö tuossa nyt ole aika tärkeä asia mitä eriste on. Ei pur tai xps levyjä ulkopuolelle. Toisaalta sisäpuolelle nuo periaatteessa sopii jos ei ole toista höyrynsulkua näin olen ymmärtänyt.Noin on (ja siksi eristäminen tulisi pääsääntöisesti tehdä ulkopuolelle ja sisäpuolelta eristämisen järkevyyttä pitäisi harkita hyvin kriittisesti). Kastepisteen ohella vaipan höyrynläpäisyominaisuudet kannattaa ottaa mukaan tarkasteluun (eli vaipan on oltava joko tasalaatuista tai höyrynläpäisevyyden kasvaa kohti ulkopintaa).
Noin kiviseiniä eristetään. Ja holviin höyrynsulku eristeen alle.Eikö seinäkin yleensä kannattaisi eristää ulkoa päin, jolloin kylmäsilloistakin pääsee automaattisesti eroon ja kosteusturvallisuus paranee?
Ei lämmityskäytössä suojaputki ole välttämätönAjatus olisi porata ylhäältä alasputkille reiät. Ajattelin esin porata 16 mm pitkälää puuporalla reikä ei kuitenkaan alimmasta laudasta läpi. Sen jälkeen tursauttaa reikään urtsia ajatus sitoa purut ettei tipu alas ja samalla sitten kun 30 mm terällä poraa lopullisen reiän jää urtsiin siisti reikä pexin suojaputkelle.
juu mutta putket tulee kulkemään kph yläpuolella ja mh alapuolella välipohjassa. Niin laitan suosiolla ja jos nuo joskus korkkaa pinnoitteet on helppo vaihtaa + turvallisempi vaihtoehto.Ei lämmityskäytössä suojaputki ole välttämätön