Mulla taitaa olla säästö käynnistys 40, lopetus 50. Normaali käynnistys 45, lopetus 55. Luksus käynnistys 50, lopetus 63. Jos nuo laittaa liian lähekkäin, niin tosiaan käy/boostaa ihan jatkuvasti. Kesällä tuolla saa lisäksi kompuralle vähän pidemmän käyntiajan ja vähemmin käynnistyksiä.
Jos ei ole muuta lämmitystä kuin F470, niin ei kulutuslukemat juurikaan laske vaikka säätäisi ja säätäisi. Ainoa säästö tulee siitä kun sisäilman lämpötila laskee ja lämpöhukka pienenee. Mutta samalla se vie poistoilmaata energiaa pois ja se korvataan sähkövastuksilla. Sanoisin että F470:n kanssa mikä tahansa alle 20C poistolåmpötila on liian pieni sille että kompura saisi siitä jotain talteen. Jos haluaa sisälämmöt 18-10C, niin tulee suhtautua asiaan kuten suoraan sähkölämmitykseen. Jos on takka tai ilp, niin niitä kannattaa hyödyntää ja käyttää. Niillä saa poistoilmaan lisää lämpöä ja se kompura jaksaa pumpata energiaa jokusen watin enemmän. Ja samalla se 19C ilma muuttuu joksikin muuksi. Ite olen niin pitkään asunut F470:n kanssa että alle 22C alkaa tuntua kylmältä
Ok hyvä tietää. No meillä on kaksi makuuhuonetta desibelioven takana joten siellä on omat tulo ja poistot ja siksi iv kone käy yli 70% poistoteholla. Tällä hetkellä tuloilma on 22.0 astetta ja ulkoilma -9.
Eli olisiko fiksumpi kiertää ruuvia kiinnipäin ja nostaa mahdollisesti lämpökäyrää, vai pitää ruuvia kokonaan auki ja käyrää vielä lisää alas.
Viimeksi muokattu:
Laitoin nämä tähän säästöön nyt testiin ja katsellaan, että miltä käyrät näyttävät parin päivän otannalla.
Nyt toki tulee seuraavina päivinä näitä lämpötilavaihteluita sen verran, että saapi nähdä.
Lämpökäyrä säädetään sen mukaan että talossa pysyy sopiva sisälämpötila. Jos käyttää takkaa/ilp:tä, niin toki käyrä voi olla piirun viileämmällä mitä tarve. Kunhan tiedostaa tämän ja muuttaa käyrää jos lähtee esim. talvella matkalle.
Ilmanvaihto säädetään suunnitelman ja mittausten mukaan. Pientä hienosäätöä voi tehdä jos jäteilma vetää koko ajan pakkaselle tai sitten se on kovillakin pakkasilla +5C.
Tuloilman lämpötila säädetään näiden kahden jälkeen ja sellaiseksi ettei se kyykkää kovillakaan pakkasilla. Tuloilma lämpenee vedellä ja pakkasessa vesi jäätyy. Toisaalta tuloilmaa ei kannata lämmittää aivan turhaan liian lämpimäksi.
Asiat tehdään tässä marssijärjestyksessä. Tuloilman lämpötilaan vaikuttavat vaikki asiat ennen sitä RN1 venttiiliä. Ja jokainen asia (käyrä, iv, RM1) vaikuttaa lämpötilaan vaikka säätäisi niistä vain yhtä.
Ei noilla ihan hirveitä loppupeleissä ”säästä”. Toki energiaa menee vähemmän kun vettä lämmitetään ”vähemmän”. Mutta toisaalta vettä todennäköisesti lämmitetään useammin. Suurin säästö F470:n kanssa saadaan lämpimänä aikana kun käyttövesi, tuloilma ja talon lämmitys saadaan kokonaan hoidettua kompressorilla.
Juu kaikki nämä asiat olivat selviä. Kyse olikin tietoisesti pakkasjaksoilla pyrkiä säästämään energiaa maksimoimalla ILPn lämmitysteho kuitenkaan tekemättä esim tuloilmasta liian kylmää.
Joten kysymys uudelleenmuotoiltuna,Kannattaako 1. pyrkiä lämpökäyrän avulla maksimi ”alitehoon” (ja roki rn1 ruuvilla kompensoida tuloilmaa) eli piiriin menee viileämpää
2. Pitää lämpökäyrä samassa (suht samassa) kuin muina vuodenaikoina eli piiriin
Lämpimpää ja taas kompensoida rn1 ruuvilla
3. Vai onko lopputulos aika lailla sama?
Tuloilmaruuvia tulee joka tapauksessa muutettua useita (kymmeniä?) kertoja vuodessa kelin mukaan
Pitäisin lämpökäyrän samana ja säätäisin RN1:tä sen verran että haluttu tuloilman lämpötila on saavutettu. Ottaen huomioon sen että todellinen menoveden lämpötila saattaa laskea vielä useita asteita kun menivettä ja käyttövettä lämmitetään kompuralla ja tehostetaan vastuksilla. Menoveden hystereesiä ei saa mistään säädettyä. Tuloilman lämpötilaan vaikuttaa myös kiertovesipumpun nopeus.
Jos tuloilmaa pitää ihan jatkuvasti olla säätämässä, niin joko käyrä on väärin tai sitten suodatusaika on aivan liian pitkä. Omassa ei tule enää kun kaksi-kolme kertaa vuodessa säädettyä RN1:n asentoa. Käytännössä on kesäasento, syksyasento ja talviasento.
Mutta silloinhan ILP jää työttömäksi jos pidän saman lämpökäyrän kuin vaikka toukokuussa jolloin ILPiä ei käytetä / siitä ei ole hyötyä. Ajatus olisi siis että Nibe säädetään niin että vain sillä lämmittäessä sisälämpö olisi ikäänkuin esim 19 astetta ja sitten ILPillä lämmitetään loput / puuttuva lämpö sinne 21-22 asteen tienoille. Eli jos lämpökäyrällä 3+0 ja RN1-ruuvin asennolla x jolla tuloilma vaikka se 17-19 jo saavutetaan se haluttu 21-22 asteen sisälämpö niin eikös tämä sähkönsäästöskenaario tyssää alkuunsa?
Suodatusaika ollut 24h. Ajatuksena ettei esim vastus pärähdä päälle heti kun yksi viileämpi yö / muutana tunti välissä. Mitäs sulla tässä? En kyllä ihan keksi miten se tuloilmaan vaikuttaa sinänsä, eikös nuo ole vain lämmityksen ja lisäyksen käynnistysrajat. Lämmityksen pysäytys säädetty 40 asteeseen, että kosteisiin tiloihin kiertää myös kesällä (minimi 24) vesi. Lisäyksen pysäytys 5 astetta. Eli jos esim ulkolämpötila viikolla 16: 8 astetta ja viikolla 17: 20 astetta niin eihän suodatusaika tuossa käsittääkseni tuloilmalle mitään tee kun kumpikaan asetusehto ei täyty. Ja jos tavoitteena esim 17-19 asteen tuloilma ja lämpökäyrä 3+0 niin eihän tuloilma pysy mitenkään noin suurella ulkolämpötilaerolla samana muuttamatta RN1 ruuvia.
Ja kyllähän Suomessa voi saman ”kevään” aikana lämpötila vaihdella päivälämpöilan osalta 15 astetta ja jos otetaan yölämpötila mukaan niin erot voi olla päälle 20. Ja toisaalta juhannuksena voi olla kylmempää kuin pääsiäisenä jne.
Muuta:
Minkälaisia kokemuksia Smart Price ohjauksesta, näppituntumalla tuntui että ainakin syyskeleillä olisi toiminutkin. Mulla se asetuksessa 5/10.
Käyttövesi ollut nyt säästötilassa, ja pidensin vähän käynnistyksen ja pysäytyksen väliä (40->50). Riittänyt vesi ok.
Viimeksi muokattu:
Lämpökäyrä on vain ikäänkuin kartta sille menoveden lämpötilalle. Kone ottaa menoveden lämpötilan käyrältä siltä kohtaa mihin ulkoilman lämpötila-anturi BT1 kertoo. Tähän lisätään seuodatusaika, eli aika miltä keskiarvo lasketaan. Suodatusaika ei estä tai käske vastusten käyttöä. Siksi sulla menee nyt tuloilman lämpötila sekaisin kun keskiarvo lasketaan niin pitkältä ajalta. Ja siksi sulla menee myös keväällä lämmitys hieman sekaisin kun päivällä voi olla lämmin ja yöllä vielä viileää.
Mulla on itellä suodatusaika muistaaksenei 6 tuntia.
Jos sulla tulee käyrällä 3+0 sisälle 22 astetta, niin laske käyrää.
Mulla on itellä suodatusaika muistaaksenei 6 tuntia.
Jos sulla tulee käyrällä 3+0 sisälle 22 astetta, niin laske käyrää.
Onko varmasti näin. Aiemmin tässä ketjussa nimenomaan erikseen käytiin läpi että lämpökäyrän tekemisiin suodatusaika asetus ei vaikuta.
”Lämpökäyrä lasketaan aina sen hetkisestä ulkolämpötilasta eikä keskilämpötilasta. Joten @Muu on aivan oikeassa. Tuloilman lämpötilaan suodatusaika ei oikeastaan voi vaikuttaa muuten kuin vastusten eston kautta.
Esim. ulkolämpötila -15, keskiulkolämpötila -4, vastukset estetty -5. Tällöin lämpökäyrä menee -15 mukaan mutta vastukset ovat vielä estetty.”
Jossei suodatusaika estä tai käske vastuskäyttöä niin miksi se on sitten juuri siinä valikossa ja koneen ohjeen mukaan liittyy juurikin tuohon, outoa:
edit: niin kävin tätä ketjua vielä hakusanalla suodatusaika läpi, ja tosiaan asiantuntevan oloiset henkilöt ovat sitä mieltä että suodatusaika-asetus ei vaikuta lämpökäyrään tai tuloilmaan ainkaan, vaan lämpökäyrä käyttää aina nykyistä ulkolämpötilaa. Suodatusaika vaikuttaa siis vain lisäyksen ja lämmityksen pysäytykseen. Sitten toisaalta myöskin useampi asiantuntevan oloinen henkilö ovat sitä mieltä että lyhyellä suodatusaika-asetuksella vaikutetaan lämpökäyrään ja tuloilmaan nopeammin. Mutta jostain syystä noita ensin mainittuja näkemyksiä sisältäviä viestejä ei kuitenkaan ole nämä jälkimmäiset kommentoineet, vaikka asia on tullut muutamaankin kertaan eri aikoina esiin, mielenkiintoista.
Viimeksi muokattu:
Voi olla että jäät tähänkin ilman asiantuntevan oloista vastausta.
Ihmettelenvain miksi sitten Nibe itse neuvoo täysin päinvastaista jos kerran automaattitilan asetukset (4.9.2) valikossa määritetty lisäyksen pysäytys lämpötila -asetus ja suodatusaika-asetus eivät estä vastusten käyttöä.
No laitoin kyselyä Nibelle, joskus sieltä saa fiksuja vastauksia, joskus ei, katsotaan.
Itse asiassa juuri tällä hetkellä on aika hyvä testisää. 24h keskilämpötila (mun suodatusaika asetus tällä hetkellä) noin -16, mutta menoveden lämpötila on aikalailla tasan 27 astetta, jonka lämpökäyrä asetukseni antaa juurikin ulkolämpötilan ollessa -5. Eli ainakin just nyt ottaa suoraan nykyisen ulkolämpötilan mukaan menoveden lämpötilan vaikka 24h suodatusajan mukaisella lämpötilakeskiarvolla -16 lämpökäyränmukaan menovesi olisi 30.
No laitoin kyselyä Nibelle, joskus sieltä saa fiksuja vastauksia, joskus ei, katsotaan.
Itse asiassa juuri tällä hetkellä on aika hyvä testisää. 24h keskilämpötila (mun suodatusaika asetus tällä hetkellä) noin -16, mutta menoveden lämpötila on aikalailla tasan 27 astetta, jonka lämpökäyrä asetukseni antaa juurikin ulkolämpötilan ollessa -5. Eli ainakin just nyt ottaa suoraan nykyisen ulkolämpötilan mukaan menoveden lämpötilan vaikka 24h suodatusajan mukaisella lämpötilakeskiarvolla -16 lämpökäyränmukaan menovesi olisi 30.
Viimeksi muokattu:
Tuloilman lämpötilaheilahtelut pysyvät sitä pienempinä mitä suurempi patterissa kiertävän veden nopeus on. Myös kiertovesipumpun asetus vaikuttaa tuloilmalämpötilaan. Jos lisäksi haluaa käyttää energiatehokkaampia laitteita (takka, ILP) talon lämmittämiseen, pitää kiertoveden lämpötila olla matalalla, tai muuten tuloilma lämpenee liikaa, eikä takalla tai ILPlla tehdylle lämmölle ole tarvetta. Huonekohtaiset termostaatit voi myös säätää siten, että takan polttaminen katkaisee lattian vedenkierron. Tästä ei kuitenkaan ole hirveästi rahallista hyötyä (betonikakku reagoi lämpöön hitaasti), ellei takkaa polta jatkuvasti, jolloin puolestaan lattia muuttuu kylmäksi. Säästäjä vetää (ylelliset) lattialämmitykset kiinni kaikista muista huoneista paitsi kylpyhuoneesta, säätää tuloilman lämpötilan 10-12 asteeseen, käyttää takkaa/ILPa normaalilämmön saavuttamiseksi, pitää villasukat jalassa ja matot latiassa.
Säästöasetuksille voisi perustaa uuden ketjun. Tätä ei kukaan enää jaksa lukea läpi, harva viitsii käyttää hakutyökalua ja sen vuoksi samat kysymykset pyörivät täällä vuoden sykleissä.
Mulla on aika sama tilanne ku sulla. Koitan saada lämmityskuormaa ILPille. Ja sillon homma toimii seuraavasti:
- Termostaatit pois käytöstä (irti jakotukista) tai ne säädetään kaakkoon ja jakotukilta kuristetaan voimakkaasti virtausta etenkin siitä huoneesta missä ILP on ja muistakin huoneista, niin että mitä kauempana huone on ILPistä, sitä vähemmän kuristetaan.
- Lämpökäyrä laitetaan sen mukaan että pesuhuoneessa on sopiva lämpötila. Mulla sama lämpökäyrä ei oikein toimi 0 kelillä kuin -30 pakkasella. Aiemmin on ollut 3-0 ja kovalla pakkasella 3-1 tai 3-2. Laitoin nyt 2+2 testiin. Kesällä pidän minimenolla 26, keväällä ja syksyllä 27.
- Koitan pitää tuloilman +15 niin ILPille jää paljon töitä. Jos on tulossa voimasta pakkasen nousua tai lähen reissuun niin laitan sitten enemmän.
- Suodatusaika on minulla on 1h. Olen kuvitellut että tuloilma seuraisi paremmin ulkolämpötilaa näin kun ennen mulla oli suodatusaika pidempi, mutta tiedäppä sitten.. (edit)
- Itse pärjään em säädöillä ilman vastuksia noin -5 asteeseen asti
- Kun lämpötila alkaa olla jatkuvasti plussan puolella niin laitan termostaatit takaisin ja ILPiä ei tarvita. Kesäksi kierrän ilman termostaattia olevan eteiskäytävä-wc:n kierron jakotukista kiinni ettei se lämmitä taloa kun muutenkin pitää viilentää, vain ph ja khh jää vapaalle kierrolle.
Viimeksi muokattu:
Suodatusaika ei vaikuta menoveden lämpötilaan. Keskilämpötilaa käytetään määrittämään milloin lämmitystä tehdään (Mikäli lämpötila on alle "lämmityksen pysäytyksen") tai milloin lisäys (sähkövastukset) on aktiivinen. Menoveden lämpötila menee aina suoraan lämpökäyrän mukaan. Tämä on aika helppo testata. Laita suodatusaikaan 0 jolloin se käyttää suoraan ulkolämpötilaa ja huomaa miten lask. menolämpötila ei muutu.
Samanlaisia havaintoja eiliseltä ja tältä päivältä. Lask menolämpötila menee juuri tämän hetkisen ulkolämpötilan mukaan vaikka mulla on 4.9.2 valikossa suodatusaika 24h. Eilen tosiaan oli helppo seurata käyttäytymistä kun 24h lämpötilakeskiarvo oli kylmempi kuin -10 mutta lask menolämpötila oli silti tasan sen hetkisen ulkolämpötilan (pari astetta pakkasta) mukainen.
Hoksasin että mulla se ei ole pitkällä suodatusajalla tainnut seurata ulkolämpötilaa sen takia kun sitten voi pakastuessa ottaa aika tovin että vastukset tulee sallituksi ja menovesi sekä tuloilma laahaa siksi tietyissä olosuhteissa aikansa perässä. Jatkan lyhyen suodatusajan käyttöä
Ja tuossa raja-arvossa on myös se, että jos laitetaan vaikka vastusten käyttö 0 astetta, niin pumppu tulkitsee tämän niin, että lämpötilan pitää laskea alle -1 asteen. Käytännössä tuo raja-arvo on siis asetettu arvo - 1 aste mikä on jotenkin nurinkurista. Lisäksi 470:n kompressori on niin pieni, että nytkin kun on päivien sisällä lämpötila vaihdellut melko reilusti niin eihän tuo lyhyt suodatusaika haittaa mitään, päinvastoin.Hoksasin että mulla se ei ole pitkällä suodatusajalla tainnut seurata ulkolämpötilaa sen takia kun sitten voi pakastuessa ottaa aika tovin että vastukset tulee sallituksi ja menovesi sekä tuloilma laahaa siksi tietyissä olosuhteissa aikansa perässä. Jatkan lyhyen suodatusajan käyttöä
bebePILPpaaja
Jäsen
Mitä olette mieltä. Kummat ovat haitallisempia energiataloudellisesti: 1. jaksotetut matalasta jäteilmasta johtuvat sulatukset 2. höyrystyminen jäätymisestä johtuvat? Itse olettaisin että mitä kuvaajassa on loppu puoliskolla nopeita jäteilman laskuja, ovat jäätymistä sillä samalla huomaa, että menovesi ja tuloilma laskee kun taas kun on säännöllisiä sulatuksia niin menovesi ei laske ennen sulatusta. Jälkimmäisellä puoliskolla on nostettu huoneilmaa, mutta nostettu tuuletusta vähän.
Turkoosi alhaalla on jäteilma - ylin oranssi käyttövesi ylä - keskellä kirkkaan oranssi tuloilma - turkoosi poistoilma - vihreä menovesi
Vaalean turkoosi keskellä on laskettu menovesi ja nyt vasta käyrän lopussa se alkoi pysymään menoveden kanssa samassa lukemissa, ja ainoa mitä tein oli tuloilman lämmityksen kiristys.
Turkoosi alhaalla on jäteilma - ylin oranssi käyttövesi ylä - keskellä kirkkaan oranssi tuloilma - turkoosi poistoilma - vihreä menovesi
Vaalean turkoosi keskellä on laskettu menovesi ja nyt vasta käyrän lopussa se alkoi pysymään menoveden kanssa samassa lukemissa, ja ainoa mitä tein oli tuloilman lämmityksen kiristys.
bebePILPpaaja
Jäsen
Taitaa olla niin että jos käyttöveden alaosaa ei lämmitä tarpeeksi usein niin ei myöskään meno vesilämpene. Täytenee kokeilla aloitus ja pysäityslämmön eroa yhdellä asteella kun 3 asteen erolla sai lähes pysymään meneveden lasketussa. Sitten saa huimisen jälleen pienentää menoveden lämpötilaan kun tuli jo tänään 23/22 pesuhuoneeseen ja olkkariin.
Sain Nibeltä vastauksen: ”Suodatusaika vaikuttaa myös laskettuun menolämpötilaan. Lyhyt suodatusaika muuttaa laskettua menolämpötilaa nopeasti.”
Eli olin väärässä tuosta. Eli suodatusaika vaikuttaa lisäyksen pysäytyksen lisäksi menolämpötilaan ja sitä kautta tuloilman lämpötilaan. Mutta täysin loogisesti se ei käyttäydy mielestäni siltikään.
No enivei, lähdin kokeilemaan suodatusaikaa 6h alkaen eilisaamu.
Mutta tuloilmaruuvin veivailua tuokaan ei oikein estä, nyt auki 5/8
Eilen ulkolämpötila 0-1, keskiulkolämpötila 0-1, tuloilma 18-19
Tätä kirjoittaessa ulkolämpötila -7.0, keskiulkolämpötila -5.7, tuloilma 16.1.
Eli jo 2 asteen tuloilman pudotus 6-7 asteen keskiulkolämpötilan pudotuksesta.
Eli olin väärässä tuosta. Eli suodatusaika vaikuttaa lisäyksen pysäytyksen lisäksi menolämpötilaan ja sitä kautta tuloilman lämpötilaan. Mutta täysin loogisesti se ei käyttäydy mielestäni siltikään.
No enivei, lähdin kokeilemaan suodatusaikaa 6h alkaen eilisaamu.
Mutta tuloilmaruuvin veivailua tuokaan ei oikein estä, nyt auki 5/8
Eilen ulkolämpötila 0-1, keskiulkolämpötila 0-1, tuloilma 18-19
Tätä kirjoittaessa ulkolämpötila -7.0, keskiulkolämpötila -5.7, tuloilma 16.1.
Eli jo 2 asteen tuloilman pudotus 6-7 asteen keskiulkolämpötilan pudotuksesta.
Viimeksi muokattu:
Tämä ei millään voi pitää paikkansa. Kokeilin itsekin tänään aamulla:
Ulkolämpötila -14,3C, ka. ulko -10,8C (suodatusaika 6h), lask.meno 31,1C -> suodatusaika 0:aan jolloin ka.ulko -14,5C (näköjään hiukan eroa tuossakin vaikka pitäisi käyttää suoraan ulkolämpöä...) ja lask.meno ei muuttunut tuosta 31,1C:sta, joten se oli koko ajan määritetty tuon -14,3C:een mukaan ennenkin.
Jos mietitään tuloilmaa niin se on aika monen asian summa, mutta jos mietitään, että meillä on vaikka ämpökäyrä 3-0 joka ei muuttuu välillä 0 - -10 4 astetta (26-30) ja ulkolämpötila tippuu astetta samalla välillä kaiken muun pysyessä samana niin aika selvää on, että joko pitäisi avata tuloilmaruuvia tai nostaa lämpökäyrää. Toisinsanoen, mitä loivempi käyrä sitä enemmän tuloilman ruuvia on säädettävä ulkolämmön muuttuessa.
Mitäpä jos suodatusaika vaikuttaa vain siihen kuinka nopeasti laskennallinen meno muuttuu ulkolämpötilan muuttuessa? Mitä suurempi suodatusaika niin sitä hitaammin se laskennallisen menolämpötila seuraa todellista ulkolämpötilaa. Suurella suodatusajalla, jos ulkolämpötila heilahtaa vaikka 6 tunnin aikana -10C -> -15C -> -10C, ei laskennallinen menolämpö välttämättä ehdi säätyä mihinkään vaan pysyy koko ajan tuon -10C alkutilanteen tasossa?
En ole testannut, mutta voisiko toiminta olla jotenkin näin:
Jos suoadutaika on 0h, laskennallinen menolämpö muuttuu välittömästi käyrän osoittamaan arvoon.
Jos suodatusaika on 24h, laskennallinen menolämpö muuttuu ajan X kuluessa käyrän osoittamaan arvoon.
Eli tuossa sinun testissäsi laskennallinen menolämpötila oli ehkä jo hakeutunut siihen käyrän mukaiseen lämpötilaan eikä suodatusajan muutos näin ollen vaikuta mihinkään. Jos sattuu hyvät kelit kohdalle, niin tuota voisi testata kun ulkolämpötila muuttuu vaikka 10 astetta johonkin suuntaan (vaikka -20C -> -10C), testaa ensin suodatusajalla 24h miten nopeasti laskennallinen menolämpö tipahtaa käyrän mukaiseen arvoon ja sitten toistaa testin samalla tavalla mutta muuttaa suodatusajaksi 0h ja vertaa laskennallisen menolämmön muutosnopeutta edelliseen.
Entä jos laitat käyräksi 3-0 ja suodatusaika 1h, paraneeko tuloilman korjaus? Itsellä tuloilma pelannut aika kivasti niin, mutta vaatii toki ruuvaamista välillä. Pitää toki tarkkailla myös todellista menovettä kun jos ei ole tosi kovat pakkaset, niin itsellä se laahaa usein asteen pari perässä tavotteesta.
Tämä kävisi enemmän järkeen. Pitäisi tulla jakso jolloin mentäisiin nopeasti alas ja tultaisiin nopeasti ylös niin tämän pystyisi testaamaan. Kaikkein paras olisi, jos Nibe olisi tämänkin jossain dokumentoinut...
Edit: Ja toki vain vahvistaa sitä tosiasiaa, että tuloilmassa pitäisi olla termostaatti vakiona joka osaltaan kompensoisi sitten tuota suodatusaikaa ja pitäisi tuloilman vakiolämmössä.
Rohkenen olla erimielinen. Jos sinne tuloilmapatteriin ajaa vettä sen mitä putket antavat myöden, on tuloilman lämpötilaa helpompi hallita lämpökäyrän avulla. Ilmavirta ei pysty niin helposti heiluttelemaan suuren vesimassan lämpötilaa. Kieltämättä tämä aiheuttaa omat ongelmasa lattialämmityksen kanssa, joten jonkinlaiseen kompromissiin tuloilmakennon virtausnopeuden ja menoveden lämpötilan kanssa pitää päätyä.
Nibe taitaa ohjeistaa tuloilmapatterin säädön tehtäväksi vasta viimeisenä säätötoimenpiteenä, pienellä pakkasella. Mutta jos taloa on mahdollista lämmittää jollain muullakin lämmönlähteellä, voi asian kääntää päälaelleen; tuloilmapatterin ruuvi mahdollisimman auki, ja sen jälkeen säädetään lämpökäyrällä sopiva tuloilman lämpötila. Käyrän saa aika matalalle, mutta pitää ottaa huomioon kylppärin kuivuminen.
Ja asiasta toiseen, suodatusajan vaikutuksen laskettuun menolämpötilaan voi tulevana viikonloppuna helposti testata. Vuorokauden sisällä ulkolämmön pitäisi tasaisesti nousta kymmenellä asteella.
kannu
Jäsen
Pitää. Itse olen yhdistänyt tuon vastuksien käyttöön.
Tottakai se tuloilma pysyy paremmin hollilla mikäli kuristusta ei olisi ja patteri olisi vaan yksi kierto siinä lattioiden kanssa, mutta kuten itsekin sanoit (ja mistä tilanteesta itsekin puhuin) niin lattialämmityksen kanssa on käytännössä mahdotonta luukuttaa patteriin samaa määrää vettä, kuin lattioihin. Tai on se mahdollista, mutta ei siinä mitään järkeä ole. Tällä 470:n setupilla tuloilmalla pitäisi ehdottamasti olla termostaatti. Se poistaisi kaikki ongelmat, kun se voitaisiin asettaa tiettyyn arvoon ja unohtaa.
Kyllä pitää. Sähköinen surina lähempänä omaa kokemusta kuin rätisevä.
Laitan tänne vielä tämän kyselyn. Jäteilma täällä koko ajan 19-21 astetta.
Omien loggausten perusteella (ja Nibestä katsottuna) kompressori olisi 24/7 aina päällä.
Laitoin liitteeksi vielä 19.1. ja tänään otetut kuvat kompressorin tiedoista. Onkohan se nyt niin, että huoltomies vaan paikalle tutkimaan, et onko tuossa jotain häikkää, vai kuulostaako normaalilta, et jäteilma ei koskaan nollissa ja kompressori 24/7 päällä?
Huom. tuo yksi käynnistys tuli siitä kun käynnistin NIBEn uudestaan.
Omien loggausten perusteella (ja Nibestä katsottuna) kompressori olisi 24/7 aina päällä.
Laitoin liitteeksi vielä 19.1. ja tänään otetut kuvat kompressorin tiedoista. Onkohan se nyt niin, että huoltomies vaan paikalle tutkimaan, et onko tuossa jotain häikkää, vai kuulostaako normaalilta, et jäteilma ei koskaan nollissa ja kompressori 24/7 päällä?
Huom. tuo yksi käynnistys tuli siitä kun käynnistin NIBEn uudestaan.
Liitteet
Ei ole normaalia. Kompura on rikki, ei saa sähköä tai kylmäaineet karanneet.
Päivitystä MyUplinkistä:
MyUplink Support10 commented:
Hei,
Laite voi olla yhteydessä vain yhteen etähallintapalveluun. Eli mikäli haluaa siirtymäajalla olla vielä NIBE Uplinkissa, niin silloin ohjelmisto pitäisi palauttaa edelliseen versioon ja liittää laite uudestaan. NIBE Uplink suljetaan tämän vuoden loppuun mennessä. MyUplinkin etuna on teknisesti parempi alusta ja reaaliaikainen data, kun taas NIBE Uplinkissa on noin 5 minuutin viive tiedoissa. MyUplinkin näkymää F-sarjan lämpöpumpuille kehitetään kokoajan palautteen perusteella ja tuo tuloilman anturitietokin pitäisi siellä piakkoin näkyä.
MyUplink Support10 commented:
Hei,
Laite voi olla yhteydessä vain yhteen etähallintapalveluun. Eli mikäli haluaa siirtymäajalla olla vielä NIBE Uplinkissa, niin silloin ohjelmisto pitäisi palauttaa edelliseen versioon ja liittää laite uudestaan. NIBE Uplink suljetaan tämän vuoden loppuun mennessä. MyUplinkin etuna on teknisesti parempi alusta ja reaaliaikainen data, kun taas NIBE Uplinkissa on noin 5 minuutin viive tiedoissa. MyUplinkin näkymää F-sarjan lämpöpumpuille kehitetään kokoajan palautteen perusteella ja tuo tuloilman anturitietokin pitäisi siellä piakkoin näkyä.
Tuon perusteella en kyllä ajatellut vaihtaa myUplinkiin ennen kuin on aivan pakko.
Jep - samaa sanoi huoltomies. Noin kuukausi kuulemma menee, että pääsevät vaihtamaan.
Paljo porukalla on jäteilma ja höyrystimen lämpötila normikäytössä?
Käsittääkseni tuo kylmenee jos vähentää poiston nopeutta ja sitten lämpiää mitä nopeampi poisto on nibeen laitettu? Näin niinkuin yksinkertaistetusti. Mihin lämpötilaan tuossa jäteilma/höyrystin pitäisi pyrkiä normikäytössä?
Käsittääkseni tuo kylmenee jos vähentää poiston nopeutta ja sitten lämpiää mitä nopeampi poisto on nibeen laitettu? Näin niinkuin yksinkertaistetusti. Mihin lämpötilaan tuossa jäteilma/höyrystin pitäisi pyrkiä normikäytössä?
Viimeksi muokattu:
Ovat molemmat itsellä siinä nollan tuntumassa, jäteilma ehkä asteen parin verran pakkasella. Jos poistoa lisää, niin käsittääseni juurikin lämpenee, koska kompura ei silloin ehdi/kykene ottamaan niin paljon lämpöä ulos?
Joo itellä -1 kumpikin näköjää näil pikkupakkasilla (-6astetta ulkona ollut). Vissii ihan ok sitten.
Oli vaan ilmastoinnin puhdistus/säätö ammattimiesten puolesta tossa niin muuttui vähän nuo lukemat, kun oli vissiin ennen vähän turhan kovaa poistoa niin laskivat vähän nuo jäteilman arvot itsellä vanhasta ja olivat enemmän plussalla kun virtaus oli kovempi.
Optimoitiin siis kämpän venttiilien säätöjä mikä aina mukava kun säästyy sähköäkin. Kämppä toki alipaineinen jne.
Sen huollon jälkeen illalla vähän ihmettelin, kun jäteilma alkoi yht äkkiä menemään vaan kylmemmälle ja kylmemmälle. Jossain -8 se tais sitten mennä sille sulatukselle? Aattelin että onko jotain vialla, mutta vissiin normaalitoiminto ja välillä voi tehdäkin tuota? Eipä ole sen jälkeen tehnyt sulatuksia eli perjantain jälkeen. Oisko se että kone oli kiinni 4-5h huollon aikana kerännyt kans kondensaatiota tai jotain?
Viimeksi muokattu:
Noin se itsellänikin menee, että välillä liipasee sulatuksen aiemmin ja joskus menee sinne -7..-8 asteeseen, ennen kuin sulatus käynnistyy.