Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Haastavaa sytyttää takkaan tuli näillä kovilla pakkasilla, kun takan teräshormi (kevythormi?) on jäähtynyt ihan kylmäksi ja sieltä puskee putken täydeltä -30 asteista ilmaa sisälle kun avaa pellit. Virtaus sisään päin on niin kova, että sen kääntäminen takaisin ulos päin vaatii huomattavaa kikkailua.
Täytyy pitää nyt takassa tulia aamuin illoin, jos sillä tavalla saisi helpotettua tuota ongelmaa. Onko muilla samaa?
No juu, koneellinen ilmanvaihto ja tuloilmapuhallin on enemmän pois päältä kuin päällä näillä keleillä, eli takkakytkin ei auta ongelmaa.Korvausilman puutetta, liian alipaineinen talo.
Tuttu homma jos ei korvausilmaa tuoda riittävästi, myös tiilipiipulla.
Ikkunaa raottamallakin ilmavirran suunta kääntyy
Tuskin tuolle ilpille tarvii mitään toimia tehdä?Itsekin laitan ilpin puhalluksen minimiin + koneellisen ilmanpoiston pois päältä siksi aikaa kun sytytän tulet takkaan. Mutta kun on syttynyt kunnolla, niin laitan takasten päälle ja ilppi puhaltamaan täysillä. Sillain tuntuu hyvin toimivan, eikä tule savua sissään.
Jos se puhaltaa voimalla suoraan kohti takkaa, niin voi se olla ikävä aukoa takan luukkua.Tuskin tuolle ilpille tarvii mitään toimia tehdä?
Nokun samassa tilassa sijaitsee tulisijan kanssa, imee täydellä puhalluksella + matalapaineella helposti savut sitten sisäpuolelle jos kylmä piippu. Ei iso homma pariksi minuutiksi laittaa puhallusta pienemmälle vua. (toki nyt päivittäin lämmitän takkaa niin ei ongelmaa, ja ei kunnon matalapaineita ole oikke)Tuskin tuolle ilpille tarvii mitään toimia tehdä?
Joo, toki sellaisessa tilanteessa. Sain viestistä sen käsityksen, että se parantaisi vetoa jotenkin.Jos se puhaltaa voimalla suoraan kohti takkaa, niin voi se olla ikävä aukoa takan luukkua.
Koska netissä on kaikkea tunteen ja tieteen välistä tietoa sekä luuloa, niin puun pienhiukkasten haitan vastapainoksi vanhusten pidempään jatkunut kotona asuminen. Puun polttoa epäillään yhdeksi syyksi vanhusten elämänhallinnan säilymiseen.
Hoitajauransa aikana tuhansia ikääntyneitä potilaita hoitaneen ja jututtaneen terveysammattilaisen vastaus oli mielenkiintoinen, vaikka hän ei tutkija olekaan. Hänen mukaansa virkeitä omissa kodeissaan sairastumiseensa asti asuneita vanhuksia yhdisti lähes poikkeuksetta se, että he olivat lämmittäneet taloaan puilla.
Sairaanhoitajan mielenkiintoinen havainto: puulämmitys ja virkeä vanhuus liittyvät toisiinsa
Ikäihmisten kanssa työskennellyt hoitaja on havainnut, että pitkään kotona pärjänneitä yhdistää puulämmitys.www.maaseuduntulevaisuus.fi
Pitää kyllä myöntää että "pikkasen" oli itselläkin hankalaa opetella näihin koronan tuomiin etätöihin. Aina on kaikki esimiehet sen 30v jo paukuttaneet että työt tehdään työpaikalla ja etäilyä sallitaan vain harvoissa poikkeustilanteissa. No kun sai koti-toimiston kuntoon ja muutenkin tottunut tuohon työhuoneeseen yläkerrassa, niin kummasti se on vaan meikäläisenkin pää kääntynyt ja nykyisin mennään toimistolle vain poikkeustapauksissa, luokkaa kerran kuukaudessa ja sekin asiakkaan toimistolle, asiakkaan toiveesta. Omalla toimistolla käynyt varmaan 5v aikana muuta kuin kuittaamassa aina uudet työkalutOlen miettinyt että töissäkäynti on rutiini. Sitä puhutaan että siellä koet kuuluvasi yhteisöön mutta meinaan tuossa rutiinimielessä. Menet kun on rutiini vaikkei tarvisi mennä, kun suoritat luonnostasi sitä mitä olet tehnyt aina eikä osaisi olla menemättä.
Meillä on niitäkin onnettomia, jotka tulee lomalla käymään töissä, tai sitten vierailevat säännöllisesti edellisellä työpaikallaan. Yhteisöllisyyttähän se pitkälti on.Olen miettinyt että töissäkäynti on rutiini. Sitä puhutaan että siellä koet kuuluvasi yhteisöön mutta meinaan tuossa rutiinimielessä. Menet kun on rutiini vaikkei tarvisi mennä, kun suoritat luonnostasi sitä mitä olet tehnyt aina eikä osaisi olla menemättä.
Yksi hyvä jota joskus käytin kahdessakin muodossa on klassinen kuivaus. Ensin punnitus ja sitten kuivaus ja uusinta punnitus. Keittiön digitaalinen vaaka soveltuu tähän vallan mainiosti. Puunäytteen voi kuivata joko keittiön sähköuunissa, kuumassa takassa tai "uunin päällä". Kaikki antavat sinällään saman tulokset. Kuivauslämpötila ei saa ylittää 120 °C. Talvella lämpimän uunin päällä painonlasku pysähtyy noin 3 vuorokaudessa eikä uunissakaan kuivattaminen sitä enää paranna.Klapin kuivuuden toteamiseen on monta konstia.
Minä en ala polttopuita pussailemaan vaikka vietänkin niiden kanssa paljon laatuaikaa. Tuo lienee osa iltalehdistön juttusarjaa... Osa 1: Fairyvettä polttopuille. Osa 2: Myyräkuumetartunta polttopuista.En ole kokeillut enkä tiedä toimiiko joka puulajilla, mutta semmosen kuulin että klapin pään uittaa fairyvedessä ja puhaltaa toisesta päästä klapin läpi, jos fairyvesi alkaa kuplia siinä klapin päässä niin klapi on kuiva (tai riittävän kuiva).

Tuohan on kuivattua puuta vaikka metsässä makaakin.tänään mettässä seisekuivaa, vaikka suoraan uuniin
Kyllä ne kaikki ulkona katonkin alla alkaa kastumaan loppukesästä. Mutta ei niistä nyt märkiä tule ilman vettä suoraan päälle.Onko muut törmänneet siihet että klapit on kuivua kesä-elokuussa, mutta litimärkiä joulukuussa?
Joskus olleet ihan kunnon katoksessakin, niin tuntuvat imevän kosteuden vaikkeivat sateelle altistu.
Nyt vähän heitin hanskat tiskiin eikä olleet niin hyvässä katoksessa ja hitto kun olivatkin kastuneet
niin onTuohan on kuivattua puuta vaikka metsässä makaakin.
Olen joutunut kosteaa puuta joskus polttamaan ja kyllä se palaa mutta sitä kuluu enemmän ja sytytys pitää tehdä todella huolella. Yläpuolinen sytytys ei onnistu.
Toinen juttu on se että talvella löytyy sellaisia kuusia, siis kasvavia vihreillä oksilla, joiden sydänpuu on kuivaa vaikka puun pintaosa on märkää. Sen huomaa painosta kun tekee klapeja. Näitä sydänpuu klapeja voi polttaa heti ja palavat yllättävän hyvin.
Tuo meikäläisen "liiiteri" lienee tällä mitalla 3 lavallista ja kun otetaan huomioon tuo pulpettikatto, niin ehkä siis 1.5m3 yhteensä koko liiteri. Yleensä tuo liiterillinen on riittänyt helposti 2 talvea, mutta nyt tänä talvena meni koko liiteri tyhjäksi ja nyt ihan vimosen pinon pohjia jo poltellaan kun tänne Hki tuota lunta mättää ja pientä pakkastakin taas lupaillut. Vaan onhan tuo nyt selvää, aikaisempina talvina se on se pesällinen päivässä, useimmiten vain joka 2. päivä kun lämpötilat on keikkunu tuossa 0 pinnassa. Vaan tänä talvena tuota kovemman pakkasen jaksoa oli selvästi pidempään ja kovilla pakkasilla se on se pesällinen aamuin-illoin, joten eipä ole mikään ihme että näkyy myös liiterinkin poikkeuksellisena tyhjentymisenä.Puusuojassa on 6 kpl FIN lava (1000x1200) pohjalla jonka päälle ladottu pinot.
Yhden lavan päällä 3 letkaa ja korkeus n.1800. Yhdessä letkassa tällöin n.0.64m3 mutta pyöristetään 0.55m3 kun ei ihan tiiviisti ole.
Letkoja yhteensä 16 kun jäi etureunasta vajaaksi täyttö.

Kuormalavoja tullut joskus polteltua.Tuo meikäläisen "liiiteri" lienee tällä mitalla 3 lavallista ja kun otetaan huomioon tuo pulpettikatto, niin ehkä siis 1.5m3 yhteensä koko liiteri. Yleensä tuo liiterillinen on riittänyt helposti 2 talvea, mutta nyt tänä talvena meni koko liiteri tyhjäksi ja nyt ihan vimosen pinon pohjia jo poltellaan kun tänne Hki tuota lunta mättää ja pientä pakkastakin taas lupaillut. Vaan onhan tuo nyt selvää, aikaisempina talvina se on se pesällinen päivässä, useimmiten vain joka 2. päivä kun lämpötilat on keikkunu tuossa 0 pinnassa. Vaan tänä talvena tuota kovemman pakkasen jaksoa oli selvästi pidempään ja kovilla pakkasilla se on se pesällinen aamuin-illoin, joten eipä ole mikään ihme että näkyy myös liiterinkin poikkeuksellisena tyhjentymisenä.
Vaan saapas nyt sitten nähdä mistä tulevana kesänä haalii jälleen sitä liiterin täytettä. Toissa syksynä löyty iso tammen runko, mutta nyt ei pihamalla makaa minkäänlaista polttopuuta tulevan kesän klapisavottaa silmällä pitäen. Pitääkö sitä tosiaan kääntyä klapikaupan puoleen, ekaa kertaa ikinä ihan jopa ostaa polttopuuta 14v OKT-asumisen jälkeen![]()