Puun polttoa
- Keskustelun aloittaja Husky
- Aloitettu
S.Sepponen
Jäsen
Haastavaa sytyttää takkaan tuli näillä kovilla pakkasilla, kun takan teräshormi (kevythormi?) on jäähtynyt ihan kylmäksi ja sieltä puskee putken täydeltä -30 asteista ilmaa sisälle kun avaa pellit. Virtaus sisään päin on niin kova, että sen kääntäminen takaisin ulos päin vaatii huomattavaa kikkailua.
Täytyy pitää nyt takassa tulia aamuin illoin, jos sillä tavalla saisi helpotettua tuota ongelmaa. Onko muilla samaa?
Täytyy pitää nyt takassa tulia aamuin illoin, jos sillä tavalla saisi helpotettua tuota ongelmaa. Onko muilla samaa?
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Korvausilman puutetta, liian alipaineinen talo.
Tuttu homma jos ei korvausilmaa tuoda riittävästi, myös tiilipiipulla.
S.Sepponen
Jäsen
No juu, koneellinen ilmanvaihto ja tuloilmapuhallin on enemmän pois päältä kuin päällä näillä keleillä, eli takkakytkin ei auta ongelmaa.
Täytyykin muuten sammuttaa sulakkeesta jo heti sytytyshetkellä koko ilmanvaihto ja katsoa mikä efekti sillä olisi...
Harrastelija
Vakionaama
Ikkunaa raottamallakin ilmavirran suunta kääntyy
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Pidän tuuletusikkunaa aika-ajoin auki, syttymis ja polttovaiheen aikana. Korvausilmaa kun ei juurikaan tule muualta tässä talossa, no saunan puolella yksi tuloputki, mutta se ei pitkälle kanssa siellä talon toisessa kulmassa. Käytännössä wc poistoilmaputki muuttuu tuloilmaksi kun takka tuottaa alipainetta taloon. Siihen jos vielä yhdistää sen ettei pidä tuuletusluukkua auki takan luona ja lyö liesituulettimen päälle, niin savupommi on valmis
Nollakeleillähän voi pitää takkahuoneen räppänää auki hyvän aikaa polton aikana, näillä -35c keleillä nyt joutuu jo tinkimään roimalla kädellä.
puuteknikko
Vakionaama
Tuskin tuolle ilpille tarvii mitään toimia tehdä?
Jos se puhaltaa voimalla suoraan kohti takkaa, niin voi se olla ikävä aukoa takan luukkua.
Eräilves
Aktiivinen jäsen
Nokun samassa tilassa sijaitsee tulisijan kanssa, imee täydellä puhalluksella + matalapaineella helposti savut sitten sisäpuolelle jos kylmä piippu. Ei iso homma pariksi minuutiksi laittaa puhallusta pienemmälle vua. (toki nyt päivittäin lämmitän takkaa niin ei ongelmaa, ja ei kunnon matalapaineita ole oikke)
puuteknikko
Vakionaama
Joo, toki sellaisessa tilanteessa. Sain viestistä sen käsityksen, että se parantaisi vetoa jotenkin.
Hempuli
Töllintunaaja
Koska netissä on kaikkea tunteen ja tieteen välistä tietoa sekä luuloa, niin puun pienhiukkasten haitan vastapainoksi vanhusten pidempään jatkunut kotona asuminen. Puun polttoa epäillään yhdeksi syyksi vanhusten elämänhallinnan säilymiseen.
Hoitajauransa aikana tuhansia ikääntyneitä potilaita hoitaneen ja jututtaneen terveysammattilaisen vastaus oli mielenkiintoinen, vaikka hän ei tutkija olekaan. Hänen mukaansa virkeitä omissa kodeissaan sairastumiseensa asti asuneita vanhuksia yhdisti lähes poikkeuksetta se, että he olivat lämmittäneet taloaan puilla.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Hoitajauransa aikana tuhansia ikääntyneitä potilaita hoitaneen ja jututtaneen terveysammattilaisen vastaus oli mielenkiintoinen, vaikka hän ei tutkija olekaan. Hänen mukaansa virkeitä omissa kodeissaan sairastumiseensa asti asuneita vanhuksia yhdisti lähes poikkeuksetta se, että he olivat lämmittäneet taloaan puilla.
Sairaanhoitajan mielenkiintoinen havainto: puulämmitys ja virkeä vanhuus liittyvät toisiinsa
Ikäihmisten kanssa työskennellyt hoitaja on havainnut, että pitkään kotona pärjänneitä yhdistää puulämmitys.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Koska netissä on kaikkea tunteen ja tieteen välistä tietoa sekä luuloa, niin puun pienhiukkasten haitan vastapainoksi vanhusten pidempään jatkunut kotona asuminen. Puun polttoa epäillään yhdeksi syyksi vanhusten elämänhallinnan säilymiseen.
Hoitajauransa aikana tuhansia ikääntyneitä potilaita hoitaneen ja jututtaneen terveysammattilaisen vastaus oli mielenkiintoinen, vaikka hän ei tutkija olekaan. Hänen mukaansa virkeitä omissa kodeissaan sairastumiseensa asti asuneita vanhuksia yhdisti lähes poikkeuksetta se, että he olivat lämmittäneet taloaan puilla.
Sairaanhoitajan mielenkiintoinen havainto: puulämmitys ja virkeä vanhuus liittyvät toisiinsa
Ikäihmisten kanssa työskennellyt hoitaja on havainnut, että pitkään kotona pärjänneitä yhdistää puulämmitys.
Vaikka en omasta mielestäni vanhus olekaan, niin usein sitä havahtuu tuijottamasta takkatulta löhösohvan päältä, ehkä pikku nokosetkin vahingossa tullut siinä otettua. Tuntuu tuo jälkikasvukin siihen eteen kerääntyvä, katselemaan, lämmittelemään ja pelaamaan jotain pelejä.
Aiemmin, kun ei vielä näin rutiinisti tuota polteltu, tuli istuttua tuon sijasta telkkarin ääressä kuten myös jälkikasvu. Mielestäni kaikenkaikkiaan terveempää tuo takan loimussa istuskelu ja tunnelmointi kuin telkkarin toljtotus. Ulkovaatteetkin kuivuu mukavasti siinä takan kyljessä kun henkarilla laitetaan ne siihen roikkumaan ja hanskat, pipot, kengät yms pienemmän sitten takan päälle kuivumaan. Sisäilmakin saa talvella tuosta kostutusta.
se puu lämmitys on hyvä syy nousta ylös sänkystä jos ei niitä muita syitä ei niin oliskaan. Niin minähän en toisaalta asiasta mitään tiedä olenhan nöoin 60 v sairas nuorukainen ja talossa ylläpito 18 asteen maalämpö eli lämmitellään puilla ihan mukavuus syistä ja kun ollaan niin pihejä
puuteknikko
Vakionaama
Rutiinit on tärkeitä turvaelementtejä vanhuksille, sen on huomannut. Puiden kanssa touhuaminen on sitä itseään ja parhaassa tapauksessa pitää juuri sopivasti liikkeessä päivittäin.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #216
Olen miettinyt että töissäkäynti on rutiini. Sitä puhutaan että siellä koet kuuluvasi yhteisöön mutta meinaan tuossa rutiinimielessä. Menet kun on rutiini vaikkei tarvisi mennä, kun suoritat luonnostasi sitä mitä olet tehnyt aina eikä osaisi olla menemättä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Pitää kyllä myöntää että "pikkasen" oli itselläkin hankalaa opetella näihin koronan tuomiin etätöihin. Aina on kaikki esimiehet sen 30v jo paukuttaneet että työt tehdään työpaikalla ja etäilyä sallitaan vain harvoissa poikkeustilanteissa. No kun sai koti-toimiston kuntoon ja muutenkin tottunut tuohon työhuoneeseen yläkerrassa, niin kummasti se on vaan meikäläisenkin pää kääntynyt ja nykyisin mennään toimistolle vain poikkeustapauksissa, luokkaa kerran kuukaudessa ja sekin asiakkaan toimistolle, asiakkaan toiveesta. Omalla toimistolla käynyt varmaan 5v aikana muuta kuin kuittaamassa aina uudet työkalut
puuteknikko
Vakionaama
Meillä on niitäkin onnettomia, jotka tulee lomalla käymään töissä, tai sitten vierailevat säännöllisesti edellisellä työpaikallaan. Yhteisöllisyyttähän se pitkälti on.
Jotkut tekee noita puusavottojakin säännöllisesti tutun porukan kesken toisilleen kun aina on jonkun rankametsä työn alla.
Klapin kuivuuden toteamiseen on monta konstia.
Tässä on yksi,jolla kuurokin saa selville puun tiheyden. Tarvitaan vain mitta ja vesiämpäri.
Klapin kylkeen piirretään asteikko, 50 % pituudesta vastaa tiheyttä 500 kg/m3 ja 60 % vastaavasti 600 kg/m3. 333 mm pitkälle klapille mitat ovat:
400 kg/m3, 133 mm
450, kg/m3, 150 mm
500, kg/m3, 167 mm
550, kg/m3, 183 mm
600 kg/m3, 200 mm
650 kg/m3, 216 mm
Asteikon voi piirtää puuhun molempiin suuntiin ja mitata siitä keskiarvon jos haluaa tarkempia tuloksia.
Tuore koivuklapi uppoaa melkein kokonaan veteen, siinä saa olla korkea vesiastia käytössä.
Koivun tiheys kuivana (15%), on annettu vaihteluväli 590-740 kg/m3 ja kuuselle 300-470 kg/m3.
Mittasin yhden kuusen ja koivun, vuoden vanhoja ulkovarastosta otettuja.
Koivun tiheydeksi tuli 670 kg/m3 ja kuuselle 500 kg/m3. Nää puut palaa joka tapauksessa hyvin. Aika kevyttä on kuusi jos sen tiheys on 300 kg/m3.
Tässä on yksi,jolla kuurokin saa selville puun tiheyden. Tarvitaan vain mitta ja vesiämpäri.
Klapin kylkeen piirretään asteikko, 50 % pituudesta vastaa tiheyttä 500 kg/m3 ja 60 % vastaavasti 600 kg/m3. 333 mm pitkälle klapille mitat ovat:
400 kg/m3, 133 mm
450, kg/m3, 150 mm
500, kg/m3, 167 mm
550, kg/m3, 183 mm
600 kg/m3, 200 mm
650 kg/m3, 216 mm
Asteikon voi piirtää puuhun molempiin suuntiin ja mitata siitä keskiarvon jos haluaa tarkempia tuloksia.
Tuore koivuklapi uppoaa melkein kokonaan veteen, siinä saa olla korkea vesiastia käytössä.
Koivun tiheys kuivana (15%), on annettu vaihteluväli 590-740 kg/m3 ja kuuselle 300-470 kg/m3.
Mittasin yhden kuusen ja koivun, vuoden vanhoja ulkovarastosta otettuja.
Koivun tiheydeksi tuli 670 kg/m3 ja kuuselle 500 kg/m3. Nää puut palaa joka tapauksessa hyvin. Aika kevyttä on kuusi jos sen tiheys on 300 kg/m3.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Yksi hyvä jota joskus käytin kahdessakin muodossa on klassinen kuivaus. Ensin punnitus ja sitten kuivaus ja uusinta punnitus. Keittiön digitaalinen vaaka soveltuu tähän vallan mainiosti. Puunäytteen voi kuivata joko keittiön sähköuunissa, kuumassa takassa tai "uunin päällä". Kaikki antavat sinällään saman tulokset. Kuivauslämpötila ei saa ylittää 120 °C. Talvella lämpimän uunin päällä painonlasku pysähtyy noin 3 vuorokaudessa eikä uunissakaan kuivattaminen sitä enää paranna.
Joskus oli jokunen kuivattu klapi joiden painoa tuli tarkkailtua kun sen sitten laittoi ulos uudelleen imemään vettä ilmasta. Lopputalvesta se alkoi keventymään ja kesän helteiden mentyä paino alkoi nousta uudelleen.
Tuo uittaminen on tietty kätevä kun tuloksen saa heti.
Itse mittaan yleismittarin herkimmällä vastusalueella , maks 20 Meg. ohm näyttämä, piikit kun painaa puuhun n. 1mm jotta koskettaa mahdollisesti kosteaa solukkoa, niin saa kätevästi, kosteuden mukaan ohmit tippuu dekadeittain, kannattaa vertailla, esim täysin kuiva= mittari ei värähdäkkään, kukkasumutinpullolla hieman kostea n. 5-15Meg, enempi kostea 1M,..yms.. Sisemmältä saa tuloksen kun halkaisee klapin.
Minä en ala polttopuita pussailemaan vaikka vietänkin niiden kanssa paljon laatuaikaa. Tuo lienee osa iltalehdistön juttusarjaa... Osa 1: Fairyvettä polttopuille. Osa 2: Myyräkuumetartunta polttopuista.
K
korsteeni
Vieras
voi herran pieksut rouvan jalassa
minä vaan poltan puita, kaiken missä tuli pysyy
ei ole tullut 70 vuoteen niitä mittailemaan, kosteutta, hullujen hommaa
kaikki muuten palaa, just kaadettukin, eikä tee tiukkaakaan
tänään mettässä seisekuivaa, vaikka suoraan uuniin
minä vaan poltan puita, kaiken missä tuli pysyy
ei ole tullut 70 vuoteen niitä mittailemaan, kosteutta, hullujen hommaa
kaikki muuten palaa, just kaadettukin, eikä tee tiukkaakaan
tänään mettässä seisekuivaa, vaikka suoraan uuniin
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #226
Onko muut törmänneet siihet että klapit on kuivua kesä-elokuussa, mutta litimärkiä joulukuussa?
Joskus olleet ihan kunnon katoksessakin, niin tuntuvat imevän kosteuden vaikkeivat sateelle altistu.
Nyt vähän heitin hanskat tiskiin eikä olleet niin hyvässä katoksessa ja hitto kun olivatkin kastuneet
Joskus olleet ihan kunnon katoksessakin, niin tuntuvat imevän kosteuden vaikkeivat sateelle altistu.
Nyt vähän heitin hanskat tiskiin eikä olleet niin hyvässä katoksessa ja hitto kun olivatkin kastuneet
Tuohan on kuivattua puuta vaikka metsässä makaakin.
Olen joutunut kosteaa puuta joskus polttamaan ja kyllä se palaa mutta sitä kuluu enemmän ja sytytys pitää tehdä todella huolella. Yläpuolinen sytytys ei onnistu.
Toinen juttu on se että talvella löytyy sellaisia kuusia, siis kasvavia vihreillä oksilla, joiden sydänpuu on kuivaa vaikka puun pintaosa on märkää. Sen huomaa painosta kun tekee klapeja. Näitä sydänpuu klapeja voi polttaa heti ja palavat yllättävän hyvin.
Kyllä ne kaikki ulkona katonkin alla alkaa kastumaan loppukesästä. Mutta ei niistä nyt märkiä tule ilman vettä suoraan päälle.
K
korsteeni
Vieras
niin on
mutta esim. ihan kasvava koivu kaadettuna mihin vuodenaikaan tahansa heti polttoon
palaa ettei mitään, menee vaan hieman enempi, oli yllätys minullekin kun kokeilin
sytyttäminen on sitten taitolaji mutta jos puut vähissä eikä kuivia ole niin eka pesällinen millä sytyttää ja sitten palaa mikä vaan
nehän polttaa noissa jätteenpolttolaitoksissakin kaiken
pienessä takassa ei kannata ihan kaikkea yrittää, pitää olla kunnon pannu
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Ihan yhtä kuivia on omat halot oli syksy tai talvi. Ei kihise eikä lirise vettä.
Kannattaa kuivata vähintään reilun vuoden, mieluiten pari vuotta ilmavasti ulkona pressua vaan vähän päälle, sitten jonakin keväänä halot parempaan suojaan katon alle, varmasti on kuivaa jo alkukesästä ja ei muuksi muutu talvellakaan.
On niin keveitä kekkäleitä että meinaavat karata tulipesästä hormin kautta pihalle.
Kannattaa kuivata vähintään reilun vuoden, mieluiten pari vuotta ilmavasti ulkona pressua vaan vähän päälle, sitten jonakin keväänä halot parempaan suojaan katon alle, varmasti on kuivaa jo alkukesästä ja ei muuksi muutu talvellakaan.
On niin keveitä kekkäleitä että meinaavat karata tulipesästä hormin kautta pihalle.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #232
Tutkailen tässä säästikö ilpin kanssa ja mitä säästi, niin tuntuu aika pieneltä tuo puiden ennätyskulutus 2.8 pino-m3 mikä oli lämmityskaudella 2022-23. Silloin tuli pesällinen poltettua 90-95% päivistä läpi koko lämmityskauden lokakuu-maaliskuu.
Takan pesä ei ole ihan pienimmästä päästä, mutten sitä täyteen sullonut eli järjellä mentiin. Koivua 95% puusta.
Aika paljon isompia puumääriä kuulostaa ihmisillä menevän jos päivittäin polttaa pesällisen, vai mitenkä on että onko muut samalla dekadilla tässä asiassa?
On olo, että jos joku polttaa pesällisen päivässä niin menee luokkaa 5-10 kuutiota kaudessa.
Pinot varmaan itsellä on aika tiiviiksi ladottuja kyllä. Ja on tiedossa, että pinokuutio ja melkein mikä tahansa mittari on huono, mutta vähän nyt suuruusluokkaa.
Pesällinen on kopasta (jossa 40cm korkeudelta ja 40cm leveydeltä 30cm pituisia halkoja) yli puolet. Kaksi kopallista on varmaankin kolme pesällistä.
Takan pesä ei ole ihan pienimmästä päästä, mutten sitä täyteen sullonut eli järjellä mentiin. Koivua 95% puusta.
Aika paljon isompia puumääriä kuulostaa ihmisillä menevän jos päivittäin polttaa pesällisen, vai mitenkä on että onko muut samalla dekadilla tässä asiassa?
On olo, että jos joku polttaa pesällisen päivässä niin menee luokkaa 5-10 kuutiota kaudessa.
Pinot varmaan itsellä on aika tiiviiksi ladottuja kyllä. Ja on tiedossa, että pinokuutio ja melkein mikä tahansa mittari on huono, mutta vähän nyt suuruusluokkaa.
Pesällinen on kopasta (jossa 40cm korkeudelta ja 40cm leveydeltä 30cm pituisia halkoja) yli puolet. Kaksi kopallista on varmaankin kolme pesällistä.
Täällä on mennyt reilusti enemmän puita. Menneenä talvena poltettu suunnilleen 8 pino-m3 puuta takassa.
Päivässä keskimäärin kului tuollainen kauppojen kestokassillinen joka täytetty kahvojen mittaa myöden, eikä aina 1 kassillinen päivässä edes riittänyt. Yhdestä kassillisesta tulee n.1 3/4 pesällistä.
Puut olivat sekapuuta, sanotaan 50/50 koivua ja mäntyä
Päivässä keskimäärin kului tuollainen kauppojen kestokassillinen joka täytetty kahvojen mittaa myöden, eikä aina 1 kassillinen päivässä edes riittänyt. Yhdestä kassillisesta tulee n.1 3/4 pesällistä.
Puut olivat sekapuuta, sanotaan 50/50 koivua ja mäntyä
Puusuojassa on 6 kpl FIN lava (1000x1200) pohjalla jonka päälle ladottu pinot.
Yhden lavan päällä 3 letkaa ja korkeus n.1800. Yhdessä letkassa tällöin n.0.64m3 mutta pyöristetään 0.55m3 kun ei ihan tiiviisti ole.
Letkoja yhteensä 16 kun jäi etureunasta vajaaksi täyttö.
Paljuun varmaan meni 2 letkaa max ja jäljellä on 1.5 letkaa. Eli 16-3.5=12.5 *0.55= 6.9m3 eli ei nyt 8m3 mennyt näillä pyöristyksillä (0.64*12.5=8m3)
En pitänyt tarkkaa kirjaa montako pesällistä yhdestä kassista tuli, kun viikonloppuisin tuli täytettyä monta kassia valmiiksi ja tuotua ne kuistille, josta oli helppo nostaa sisälle kassi kerrallaan.
Yhden lavan päällä 3 letkaa ja korkeus n.1800. Yhdessä letkassa tällöin n.0.64m3 mutta pyöristetään 0.55m3 kun ei ihan tiiviisti ole.
Letkoja yhteensä 16 kun jäi etureunasta vajaaksi täyttö.
Paljuun varmaan meni 2 letkaa max ja jäljellä on 1.5 letkaa. Eli 16-3.5=12.5 *0.55= 6.9m3 eli ei nyt 8m3 mennyt näillä pyöristyksillä (0.64*12.5=8m3)
En pitänyt tarkkaa kirjaa montako pesällistä yhdestä kassista tuli, kun viikonloppuisin tuli täytettyä monta kassia valmiiksi ja tuotua ne kuistille, josta oli helppo nostaa sisälle kassi kerrallaan.
Viimeksi muokattu:
K
korsteeni
Vieras
meillä on aina lämmitetty puilla
en ole kummemmin laskenut menekkiä, kaikki on ajansaatossa palanut, jossain vaiheessa ollut hieman vähissä kun 15 vuotiaana oli vielä logiikka hakusessa kun ne pititikin tehdä valmiikai, ne ei tulleetkaan kun raha seinästä nykyisin
10 vuotta sitten tein uteliaisuuttani poikkeuksen ja mittasin yhden vuoden kulutuksen
saitillani hieman tarkemmin mutta tässä yhteenveto
en ole kummemmin laskenut menekkiä, kaikki on ajansaatossa palanut, jossain vaiheessa ollut hieman vähissä kun 15 vuotiaana oli vielä logiikka hakusessa kun ne pititikin tehdä valmiikai, ne ei tulleetkaan kun raha seinästä nykyisin
10 vuotta sitten tein uteliaisuuttani poikkeuksen ja mittasin yhden vuoden kulutuksen
saitillani hieman tarkemmin mutta tässä yhteenveto
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tuo meikäläisen "liiiteri" lienee tällä mitalla 3 lavallista ja kun otetaan huomioon tuo pulpettikatto, niin ehkä siis 1.5m3 yhteensä koko liiteri. Yleensä tuo liiterillinen on riittänyt helposti 2 talvea, mutta nyt tänä talvena meni koko liiteri tyhjäksi ja nyt ihan vimosen pinon pohjia jo poltellaan kun tänne Hki tuota lunta mättää ja pientä pakkastakin taas lupaillut. Vaan onhan tuo nyt selvää, aikaisempina talvina se on se pesällinen päivässä, useimmiten vain joka 2. päivä kun lämpötilat on keikkunu tuossa 0 pinnassa. Vaan tänä talvena tuota kovemman pakkasen jaksoa oli selvästi pidempään ja kovilla pakkasilla se on se pesällinen aamuin-illoin, joten eipä ole mikään ihme että näkyy myös liiterinkin poikkeuksellisena tyhjentymisenä.
Vaan saapas nyt sitten nähdä mistä tulevana kesänä haalii jälleen sitä liiterin täytettä. Toissa syksynä löyty iso tammen runko, mutta nyt ei pihamalla makaa minkäänlaista polttopuuta tulevan kesän klapisavottaa silmällä pitäen. Pitääkö sitä tosiaan kääntyä klapikaupan puoleen, ekaa kertaa ikinä ihan jopa ostaa polttopuuta 14v OKT-asumisen jälkeen
Kuormalavoja tullut joskus polteltua.Tuo meikäläisen "liiiteri" lienee tällä mitalla 3 lavallista ja kun otetaan huomioon tuo pulpettikatto, niin ehkä siis 1.5m3 yhteensä koko liiteri. Yleensä tuo liiterillinen on riittänyt helposti 2 talvea, mutta nyt tänä talvena meni koko liiteri tyhjäksi ja nyt ihan vimosen pinon pohjia jo poltellaan kun tänne Hki tuota lunta mättää ja pientä pakkastakin taas lupaillut. Vaan onhan tuo nyt selvää, aikaisempina talvina se on se pesällinen päivässä, useimmiten vain joka 2. päivä kun lämpötilat on keikkunu tuossa 0 pinnassa. Vaan tänä talvena tuota kovemman pakkasen jaksoa oli selvästi pidempään ja kovilla pakkasilla se on se pesällinen aamuin-illoin, joten eipä ole mikään ihme että näkyy myös liiterinkin poikkeuksellisena tyhjentymisenä.
Vaan saapas nyt sitten nähdä mistä tulevana kesänä haalii jälleen sitä liiterin täytettä. Toissa syksynä löyty iso tammen runko, mutta nyt ei pihamalla makaa minkäänlaista polttopuuta tulevan kesän klapisavottaa silmällä pitäen. Pitääkö sitä tosiaan kääntyä klapikaupan puoleen, ekaa kertaa ikinä ihan jopa ostaa polttopuuta 14v OKT-asumisen jälkeen