Pieniä kysymyksiä rakentamisesta

fraatti

Hyperaktiivi
Ns LVI-ruuvi ilmeisesti.
Joo, voi olla jotain sellaisia. Löysin vähän siistimmällä kannalla olevia kylläkin. Kuvasta poiketen ne oli pallokannalla. Noissa kierteen harja on matala ja varsi paksu -> ne ei leikkaa propun sisään vaan laajentaa sitä maksimaalisesti. Keittiönkaapit taitaa olla myös noilla kiinni.

1711964759602.png
 

-Teme-

Vakionaama
Aika olemattomat mahdollisuudet rakentaa mitään fiksua lämmitysjärjestelmää tai taloautomaatiojärjetelmää tarjolla oleviin talopakettien pohjiin.
Eihän niissä ole varattu sellaisille tilaa lainkaan. Hirsikastelli mallistossa on läpi linjan varattu vain 2kpl 60cm yksikköä kaikelle tuolle.
Onko tämä sitä design edellä menemistä?
IMG_7079.jpeg
 

fraatti

Hyperaktiivi
Aika olemattomat mahdollisuudet rakentaa mitään fiksua lämmitysjärjestelmää tai taloautomaatiojärjetelmää tarjolla oleviin talopakettien pohjiin.
Eihän niissä ole varattu sellaisille tilaa lainkaan. Hirsikastelli mallistossa on läpi linjan varattu vain 2kpl 60cm yksikköä kaikelle tuolle.
Onko tämä sitä design edellä menemistä?
katso liitettä 96498
Tuttu rakensi hiljan hirsitalon. Siellä kaikki tekniikka oli ängetty khh:n alunpitäen. Hän ei pitänyt ajatuksesta ja pohjaan saatiin sitten "koppi" keskelle taloa missä on jakotukit yms. Erillinen iv-kone ja mlp ei olisi ilmeisesti kuitenkaan mahtunut niin nyt siellä on sellainen Nilanin yhdistelmäkone. Omaan makuun tuo on liikaa yksissä kuorissa. En oikein päässyt perille tuon toimintaperiaatteestakaan.

Vakio-ominaisuudet:​

  • Maalämpöpumppu
  • Poistoilmalämpöpumppu
  • Vastavirta-LTO

 
Viimeksi muokattu:

pröö

Aktiivinen jäsen
ottaa sen khh pöytätason pois tai pienentää pöytätasoa ja laittaa tilalle sitä kodin taloautomaatiojärjetelmää. Ihmettelen kylläkin suuresti jos tonkokosessa töttörössä ei saa sitä tekniikkaa mahtumaan oletetulle paikalle
 

-Teme-

Vakionaama
ottaa sen khh pöytätason pois tai pienentää pöytätasoa ja laittaa tilalle sitä kodin taloautomaatiojärjetelmää. Ihmettelen kylläkin suuresti jos tonkokosessa töttörössä ei saa sitä tekniikkaa mahtumaan oletetulle paikalle
Kun asentaa KNX + Dali järjestelmän niin se ottaa iisisti parin paneelin verran tilaa vähintään.
Tiedän asunnon jonka pohjapinta-ala tuplat tuohon eli n.250m2, niin siellä sähkö- ja ohjauskeskukset otti 5 paneelin verran tilaa.
 

kanke

Jäsen
Mistähän löytyisi tämännäköistä lumiestettä? Laittaisin tallin katolle, siinä on vain toisella lappeella nyt lumiesteet ja muuten koko talo ja talli on tämäntyyppisellä lumiesteellä tehty niin samalla mielelläni jatkaisin. Googlettelut ja Vesivekillä käynti jo kokeiltu, eikä tahdo löytyä.

1712130855160.png
 

Tantor

Jäsen
Mistähän löytyisi tämännäköistä lumiestettä? Laittaisin tallin katolle, siinä on vain toisella lappeella nyt lumiesteet ja muuten koko talo ja talli on tämäntyyppisellä lumiesteellä tehty niin samalla mielelläni jatkaisin. Googlettelut ja Vesivekillä käynti jo kokeiltu, eikä tahdo löytyä.

katso liitettä 96552
Jollain asennuskiskon nimellä tuota joskus sai, mutta en kyllä muista enää tarkempaa nimeä.

Itsellä tuota oli myös yhdellä lappeella, mutta vaihdoin sen samalla kun toiselle lappeelle laitettiin uudet lumiesteet. Meillä ainakin sai niihin vanhoihin kannakkeisiin asennettua suoraan uudet putket tuon kiskon tilalle.
 

lmfmis

Vakionaama
Mistähän löytyisi tämännäköistä lumiestettä? Laittaisin tallin katolle, siinä on vain toisella lappeella nyt lumiesteet ja muuten koko talo ja talli on tämäntyyppisellä lumiesteellä tehty niin samalla mielelläni jatkaisin. Googlettelut ja Vesivekillä käynti jo kokeiltu, eikä tahdo löytyä.

katso liitettä 96552
Vesivek olisin minäkin veikannut.

Jos haluat samanlaista - niin vaihda kaikki uusiin - tai metsästä tori.fi? Kilikolilla samanväriseksi.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Kyselin täällä jonkin aikaa sitten patterin sijoituksesta ikkunan alle vai sisäseinän puolelle.

Nyt on patteri ikkunan alla ja pexit vedetty kellarista välipohjan kautta 2-kerrokseen patterin kohdille.

Kysymys: Miten olette patterin asentaneet? 2-putkijärjestelmä kyseessä. Tarkoitan siis pexillä termostaatille asti ja kuristus/paluu venttiilille? Itse ajattelin ettei olis hyvä jättää pexiä näkyviin uv:n ja mahdollisen mekaanisen kolhaisun + ulkonäön takia. Vaan esimerkiksi kromikuparilla nuo näkyvät osat tai millaisia ratkaisuja porukoilla on?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kyselin täällä jonkin aikaa sitten patterin sijoituksesta ikkunan alle vai sisäseinän puolelle.

Nyt on patteri ikkunan alla ja pexit vedetty kellarista välipohjan kautta 2-kerrokseen patterin kohdille.

Kysymys: Miten olette patterin asentaneet? 2-putkijärjestelmä kyseessä. Tarkoitan siis pexillä termostaatille asti ja kuristus/paluu venttiilille? Itse ajattelin ettei olis hyvä jättää pexiä näkyviin uv:n ja mahdollisen mekaanisen kolhaisun + ulkonäön takia. Vaan esimerkiksi kromikuparilla nuo näkyvät osat tai millaisia ratkaisuja porukoilla on?
Kerrostaloissa - esim pommisuojien yläpuoliset asunnot - pex tuodaan suojaputkella lattianpintaa mihin liitos näkyville. Käyttäisin liitokseen oikeaa pexliitintä missä kiinteä "tukiholkki".
 

Espejot

Hyperaktiivi
En ole ikinä nähnyt pexiä kerrostalossa pattereissa.
Ei niitä näykään, muutoin kuin liitos. Koska pommisuojan kattoon ei saa tehdä reikiä niin patteriden "nousut" tuodaan oikealle kohdalle lattiavalussa/pavussa pex:lliä ihan valun pintaan missä liito kovaan putkeen. Tämä siis koskee vain pommisuojan yläpuolella olevia asuntoja.
 

pökö

Kaivo jäässä
En ole kyllä nähnyt moista vaikka olen noita ollut muinoin rakentamassakin. Rautaputkella aina koko matka ja sitten vedot yläkautta jos alhaalta ei pääse
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Kerrostaloissa - esim pommisuojien yläpuoliset asunnot - pex tuodaan suojaputkella lattianpintaa mihin liitos näkyville. Käyttäisin liitokseen oikeaa pexliitintä missä kiinteä "tukiholkki".
Tarkoitatko puserrusliitin tämäntyyppistä liitintä? Jatkokysymys aiheeseen liittyen. Lämmitys tulee siis vilpillä ja satunnaisesti puukattilalla. Kumman tyyppisen patteri venttiiliin termostaatilla vai ihan manuaalisella säädöllä? Nykyiset olemassa olevissa pattereissa on 50-luvun messinki sulkuventtiilit.
 

kotte

Hyperaktiivi
Lämmitys tulee siis vilpillä ja satunnaisesti puukattilalla. Kumman tyyppisen patteri venttiiliin termostaatilla vai ihan manuaalisella säädöllä?
Manuaaliselle säädölle ei juuri ole käyttöä kuin ehkä auki tai kiinni. Jos radiaattorin sijoitustilassa on ajoittain ylilämpöä esimerkiksi auringonpaisteen tai jonkin hukkalämmönlähteen takia, termostaattiventtiilistä olisi hyötyä turhan korkean lämpötilan estämiseen ja lämmityskulujen vähentämiseen. Normaalisti venttiilin tulisi olla täysin auki. Tavanomaisen termostaattielimen pelkän venttiilirungon mukana tulee tyypillisesti muovinen asennusaikaa varten tarkoitettu käsiventtiilin tapainen, jollaisen voi jättää venttiiliin toistaiseksi auki kierrettynä. Vastaavia hiukan kestävämpiä nuppeja on saatavana yksittäisestikin hankittuna. Pelkkiin termostaattiventtiilirunkoihinkin liittyy tyypillisesti valmiina kuristussäätö, jonka nuppia kiertämällä omakotitalon verkoston tasapainotuksen voi hoitaa aivan riittävän tarkasti. Riippuu tietenkin venttiilimerkistä.
 

Tifo

Vakionaama
Kyselin täällä jonkin aikaa sitten patterin sijoituksesta ikkunan alle vai sisäseinän puolelle.

Nyt on patteri ikkunan alla ja pexit vedetty kellarista välipohjan kautta 2-kerrokseen patterin kohdille.

Kysymys: Miten olette patterin asentaneet? 2-putkijärjestelmä kyseessä. Tarkoitan siis pexillä termostaatille asti ja kuristus/paluu venttiilille? Itse ajattelin ettei olis hyvä jättää pexiä näkyviin uv:n ja mahdollisen mekaanisen kolhaisun + ulkonäön takia. Vaan esimerkiksi kromikuparilla nuo näkyvät osat tai millaisia ratkaisuja porukoilla on?
Löytyy tällainen tuote.
 

Liitteet

  • Screenshot_20240421-135724.png
    Screenshot_20240421-135724.png
    262,5 KB · Katsottu: 114

Espejot

Hyperaktiivi
Tarkoitatko puserrusliitin tämäntyyppistä liitintä? Jatkokysymys aiheeseen liittyen. Lämmitys tulee siis vilpillä ja satunnaisesti puukattilalla. Kumman tyyppisen patteri venttiiliin termostaatilla vai ihan manuaalisella säädöllä? Nykyiset olemassa olevissa pattereissa on 50-luvun messinki sulkuventtiilit.
Juu, mutta halvempia. Toi on hintansa puolesta tehty varmaan kullasta.

Edit: noiden kanssa täytyy sitten olla tarkka koska pex putken seinämät on eri paksuisia riippuen paineenkestosta eli käyttövedelle ja lämmitysverkostolle on omat liittimet.
 
Viimeksi muokattu:

lmfmis

Vakionaama
Pex on näkyvissä ihan yökötys vaikka vain 5 cm olisi näkyvissä....

Raudalla saa nättiä ja voi jättää näkyviin. Suositus.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Peltikattomaali pitäisi valita pihasaunan katon maalaukseen. Panssari akvaa en meinannut ostaa kun sen kestävyys ja tarttuvuus on yhden ammattimaalarin mukaan aika heikko.

Suositteli Eskaron RK maalia, kun katto on maalattu kertaalleen vesiliukoisella maalilla.

Sitten on tietty Bilteman vesiliukoinen maali mikä olisi halpaa:


Onko kokemuksia että mikä vesiliukiinen maali pysyy katolla kunnolla ja säilyttää sävynsä?
 

pökö

Kaivo jäässä
Onko kokemuksia että mikä vesiliukiinen maali pysyy katolla kunnolla ja säilyttää sävynsä?
10 vuotta ollut konesaumakatolla musta Teknos Kirjo aqua, merkittävää haalistumaa en näe muttei ole mihin verrata. Katolle paistaa koko päivän kun paistaa.

Irti pellistä sitä ei saa, myyjä sanoi että se tarttuu vaikka ämpärimuoviin ja se taitaa olla totta.
 

VesA

In Memoriam
Kyllä noita kannattaa tutkia. Samoin kuin yllättäviä totuuksia ILPeistä irtoaa ihan vaan teknomanuaalia lukemalla myös peltikattomaaleista on tehtaan speksejä sille miten niiden kestävyys on tehtaan puolesta luokiteltu. Muistelisin, että kun viimeksi peltikattoa maalasin löysin ja hämmästyin kuinka huonot speksit tehdas oli joillekin rahvaan rautakauppamaaleile antanut - ja kuinka jotkut pro-maalit ( joita ei sitten missä peltikannussa ollut tarjolla ) olivat ihan toiselta planeetalta.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mitäs mieltä olisitte sellaisesta käyttöullakon lattiarakenteesta että laittaa suht napakasti taputellun ekovillan päälle 30mm kivivillan mikä tulee paarteiden yläpintaa. Ja sitten suodatinkangas. Ja lopuksi ponttilautalattia.


Kivivillalevyä ajattelisin syystä että se ei pölise käytännössä eikä pala. Ja ohut levy ei rakenteen kosteuskäyttäytymistä varmaan muuta.

Tarkoitus olisi tehdä lattiaa sinne, mutta sillä periaatteella että mahdollinen laajempi lämpöeristys olisi lattian osalta tehty.
 

Galan

Jäsen
Itsellä puurossipohjainen alapohjaratkaisu. Pitäisi asentaa ilmaritilöiden tilalle tuuletuspaalut. Olisiko järkevää asentaa samalla finnfoam-eristelevyt sokkelin ulkopintaan? Saisi samalla talveksi rossipohjan lämpöisemmäksi, kun tahtoo kovalla pakkasella rossipohjan ilmatila mennä pakkasen puolelle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Itsellä puurossipohjainen alapohjaratkaisu. Pitäisi asentaa ilmaritilöiden tilalle tuuletuspaalut. Olisiko järkevää asentaa samalla finnfoam-eristelevyt sokkelin ulkopintaan? Saisi samalla talveksi rossipohjan lämpöisemmäksi, kun tahtoo kovalla pakkasella rossipohjan ilmatila mennä pakkasen puolelle.
Rossipojaa ja kosteden hallintaa on käyty läpi sivulla ja on hieman hankala asia. Meillä eristys on sokkelin sisäpinassa mutta miksi se ei voi olla ulkopinnasakin - tai sekä että - ei siitä mitään haittaa ole IMO. Mutta sitten se kosteusrasitu, se tulee maasta kapilaarisesti. Rossipohja olisi hyvä saada lämpöiseksi jotta RH pienenee eli ilma sitoo kosteutta paremmin niin kosteus ei pääse tiivistymään pinnoille. Summasumarum, Lecasora tms eristää ja toimii kapilaarikatkona mutta on helvetin kallista. Ja vanha maa täytyisi imeä pois. Jos rossipohjan routaeristä niin sekin toimisi kapilaarikatkona. Meillä on rossipohja eristetty sokkelia vasten eli ainostaa talon keskikohdassa ei ole eristettä - eristetty osuus on silminnähden kuivempaa. Kosteusrasitus johtuu varmaan myös maan kosteudesta tms että ei ole yksiselitteistä.
 
Viimeksi muokattu:

maanma

Vakionaama
Rossin / tuulettuvan alapohjan eristämisessä pitää yleensä aina lisätä myös ilmanvaihtoa.

Lecalle vaihtoehto on fuktisol/isodrän/podrän. Sitä on saanut halvimmalla noutamalla Alanderilta Piikkiössä. Se päästää maakosteuden haihtumaan routaeristeitä paremmin. Sitä käytetään myös sokkelin eristeenä patolevyn asemesta.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Rossin / tuulettuvan alapohjan eristämisessä pitää yleensä aina lisätä myös ilmanvaihtoa.
Eikös eristäminen lisää lämpötilaeroa ja siten lisää myös ilmanvaihtoa? Mutta ilmanvainto on sinänsä ongelmalista koska syksyllä ilma on kosteaa ja talvella kylmää ja kumpaakaan ei haluta alapohjaan mutta kapilaarisesti nouseva kosteus pitää saada pois. RH ohjattu moottori poistoputkeen lisää ilmanvaihdon halittavuutta. Jos rossipohja on puurakenteinen niin lisälämmitys olisi paras ratkaisu. Ruotsissa tätä on enemän tutkittu.
 
Viimeksi muokattu:

Galan

Jäsen
Rossipojaa ja kosteden hallintaa on käyty läpi sivulla ja on hieman hankala asia. Meillä eristys on sokkelin sisäpinassa mutta miksi se ei voi olla ulkopinnasakin - tai sekä että - ei siitä mitään haittaa ole IMO. Mutta sitten se kosteusrasitu, se tulee maasta kapilaarisesti. Rossipohja olisi hyvä saada lämpöiseksi jotta RH pienenee eliu ilma sitoo kosteutta paremmin niin kosteus ei pääse tiivistymään pinnoille. Summasumarum, Lecasora tms eristää ja toimii kapilaarikatkona mutta on helvetin kallista. Ja vanha maa täytyisi imeä pois. Jos rossipohjan routaeristä niin sekin toimisi kapilaarikatkona. Meillä on rossipohja eristetty sokkelia vasten eli ainostaa talon keskikohdassa ei ole eristettä - eristetty osuus on silminnähden kuivempaa. Kosteusrasitus johtuu varmaan myös maan kosteudesta tms että ei ole yksiselitteistä.
Rossipohjan perustuksessa on käytetty kantavaa reunavahvistettua laattaa, jonka alla routaeristykset eli ei pysty tuohon vaikuttamaan. Mitä seurannut muutamia vuosia niin talvisin erittäin matala suhteellinen kosteus%. N. 100m2 alalla 14kpl 180x180 aukkoja. Tahtoo kovilla pakkasilla mennä jopa pakkasen puolelle, joten ajattelin jos sokkelin eristäisi ulkopuolelta.
Syksyllä ja kesällä käytössä hormiin liitetty tuuletusputki.
 

Galan

Jäsen
Eikös eristäminen lisää lämpötilaeroa ja siten lisää myös ilmanvaihtoa? Mutta ilmanvainto on sinänsä ongelmalista koska syksyllä ilma on kosteaa ja talvella kylmää ja kumpaakaan ei haluta alapohjaan mutta kapilaarisesti nouseva kosteus pitää saada pois. RH ohjattu moottori poistoputkeen lisää ilmanvaihdon halittavuutta. Jos rossipohja on puurakenteinen niin lisälämmitys olisi paras ratkaisu. Ruotsissa tätä on enemän tutkittu.
Näin maalaisjärjellä ajateltuna, jos lisää sokkelin ja rossipohjan lämpötilaa niin eikö tällöin juurikin lämpötilaero kasva, joka lisää ilmanvaihtoa automaattisesti. Mutta kylmettääkö se taas sitten rossipohjaa?
Voiko sokkelin ulkopuolinen eristys asettaa kastepisteen väärälle puolelle?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Näin maalaisjärjellä ajateltuna, jos lisää sokkelin ja rossipohjan lämpötilaa niin eikö tällöin juurikin lämpötilaero kasva, joka lisää ilmanvaihtoa automaattisesti. Mutta kylmettääkö se taas sitten rossipohjaa?
Tämä on se ongelma... ilmanvaihto syksyllä lisää kosteutta ja talvella kymentää alapohjaa. Näistä kosteutta lisäävä ilmanvaihto on käsitääkseni epätoivotumpaa koska kun ilmat kylmenee niin kosteus tiivistyy. Sumasumarum, RH ohjattu ilmanvaihto takalaa ongelman ositain - helpottaa halintaa - niin että talvella ilmanvaihto on suuremempaa kuin syksyllä koska silloin alapohjaan tuodaan kuivaa ilmaa ja poistetaan kosteusrasitusta. Siinä sitten keikutaan kahden huonon välimaastossa - kylmän ja kosteuden. Näistä jälkinmäinen on se joka tekee huonompaa IMO. Ehkä kannattaa keskustela rakenesuunnitelijan kanssa jos sellainen löytyy.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kun tätä asiaa kysyy rakennesuunnittelijalta, saa aivan yhtä epäselvää sepostusta kuin täältäkin. Tähän puualarossipohjan probleemaan ei liene kunnon ratkaisua olla olemassakaan.

Tai no on... Lämpöpohja missä ilmaa ei oikeastaan vaihdeta, sokkeli on lämpöeristetty, maaperän päällä lecasorapatja ja kosteus hallitaan kuivaimella.

Jos jonkun rakenteen kieltäisin, niin se olisi varmaan puurakenteinen alapohja. Turha riskipaikka etenkin jos on piittaamaton asukas, joka ei seuraa miten alapohja toimii eri vuodenaikoina.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Kun tätä asiaa kysyy rakennesuunnittelijalta, saa aivan yhtä epäselvää sepostusta kuin täältäkin.
Mutta silloin saa hyvän rakennustavan mukaisen rakenteen kirjallisena eikä kyseessä ole ns. piilevä vika. Helpottaa riitatilanteissa.

Tähän puualarossipohjan probleemaan ei liene kunnon ratkaisua olla olemassakaan.

Tai no on... Lämpöpohja missä ilmaa ei oikeastaan vaihdeta, sokkeli on lämpöeristetty, maaperän päällä lecasorapatja ja kosteus hallitaan kuivaimella.

Jos jonkun rakenteen kieltäisin, niin se olisi varmaan puurakenteinen alapohja. Turha riskipaikka etenkin jos on piittaamaton asukas.
Kosteutta ei voi hallita pelkällä lämmitimella jos maa vuotaa kosteuuta... paitsi että jos maa se eristetään jollain levyllä eli tehdään puolilämmin tila IMO sitä kosteteutta voi hallita ohjatulla ilmanvaihdolla mutta vaatii soveluksen. Ja halittu ilmanvaihto ei poissuljen alapohjan eristystä mutta tähän ei ole valmiita patenttiratkaisuja, on vain eritasoisia virityksiä. Jollakin valmistajalla taitaa olla kaupalistettu ratkaisu "lämpimään alapohjaan, muistaaksen. Mikäköhän on Lecasoran eristävyys eli paljonko sitä tarvitaan... laskin että meillä 50m3 (300mm) lecasoraa maksaa puhalettuna n. 6ke. Ja Leca-soran ongela on että sen jälkeen tarvitaan kulkutiet esim Leca katelaatoilla n. 24€/m2 (60x250x500mm).

Edit: "Leca-sora on luonnollinen ja ympäristöystävällinen materiaali alapohjan eristykseen. Mekaanisesti ja kemiallisesti kestävä kevytsoraeriste kestää ja säilyttää eristyskykynsä koko rakennuksen käyttöiän ja materiaali on mahdollista uudelleenkäyttää rakennuksen elinkaaren lopussa. Nykyisten lämmöneristysmääräysten mukaisen U-arvovaatimuksen (U=0,16 W/m²K) täyttävät vähimmäispaksuudet ovat: 1 m:n reunakaistalla 300 mm Leca-sora KAP 4–20 mm ja 100 mm XPS-levy. Sisäalueella riittää 200 mm Leca-sora KAP 4–20 mm kerros ja 100 mm XPS-levy. Leca-sora KAP 4–20 mm on kapillaarisen nousukorkeuden tehokkaasti katkaiseva kevytsoralajike, joka on käsitelty lisäaineella kapillaarisen vedennousun estämiseksi. Käsittelyllä varmistetaan kapillaarisen nousukorkeuden jäävän alle 100 mm:iin, joka on merkittävästi pienempi kuin soralla tai murskeella."


Eikös ratkaisu näihin alapohjaongelmiin ole kellari - samalla saa tilaa.
Sama ongelma, kapilaarinen kosteus. Mutta jos asiaa ajetelee niin että ulkopuolelta kulku niin mikä että alapohjasta voi tehdä "puolilämmintä" tilaa. Tämä voisi olla harkinnan arvoinen ajatus ottaen huomioon lacasoran hinta... kuudella tonnilla saa paljon finfoamia.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Ehkä maahan pitäisi laittaa jotain mikä estää kosteuden nousemisen, ja vasta sen päälle sorat (tai joku muu)
 

VesA

In Memoriam
Sama ongelma, kapilaarinen kosteus. Mutta jos asiaa ajetelee niin että ulkopuolelta kulku niin mikä että alapohjasta voi tehdä "puolilämmintä" tilaa. Tämä voisi olla harkinnan arvoinen ajatus ottaen huomioon lacasoran hinta... kuudella tonnilla saa paljon finfoamia.
Eikai kapillaarinen kosteus ole iso ongelma jos kellaria ei ole tehty puusta ja talon ympärillä on kelvolliset salaojat. Sellaisia kellareita on Suomi täynnä. Ja jos sen tosiaan eristää jollain finnfoamin systeemeillä ei se kosteuskaan kapillaarisesti kulje.
 
Back
Ylös Bottom