Ei nuo vehkeet ehjinä vikureita lauo - mutta on meilläkin ollut monta vuotta varaaja jonka vastukset vuotivat ihan kunnolla veteen, eikä sitä olisi voinut vikurin takana pitää. Vikuri kyllä voi pelastaa laitteita isommalta tuholta - johdonsuoja laukeaa vasta kun tapahtuu melko kamalia.
Perussähkötyökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Jättäisin ainakin itse nuo @Hempuli :n mainitsemat kuormat ilman vikavirtasuojausta. Tai jos ne haluaa ehdottomasti suojata niin silloin vikavirtasuojia täytyy olla määrällisesti monta, mieluiten joka kuluttajalle oma. Tai ainakin VILP:lle ja vastuksille erilliset. Ja itsenäinen ohjaus vastuksille.
Ettei käy niin että yhdellä laukaisulla kylmenee koko torppa (ja useimmiten tietty silloin kun ulkona on -30C ja koko perhe kaukomatkalla). Ihmisen suojaksihan nuo vikavirtasuojat on ajateltu eikä normaalikäytössä pitäisi tulla tilannetta jossa nuo em laitteet muodostuisivat ihmiselle vaaraksi. Ellei joku ensin tee jotain omia rane kytkentöjä. Kunhan suojamaadoitus on kunnossa niin johdonsuoja laukeaa kyllä mikäli runko jostain syystä muuttuu jännitteiseksi.
Ettei käy niin että yhdellä laukaisulla kylmenee koko torppa (ja useimmiten tietty silloin kun ulkona on -30C ja koko perhe kaukomatkalla). Ihmisen suojaksihan nuo vikavirtasuojat on ajateltu eikä normaalikäytössä pitäisi tulla tilannetta jossa nuo em laitteet muodostuisivat ihmiselle vaaraksi. Ellei joku ensin tee jotain omia rane kytkentöjä. Kunhan suojamaadoitus on kunnossa niin johdonsuoja laukeaa kyllä mikäli runko jostain syystä muuttuu jännitteiseksi.
Hetkinen... nämä lienevät jotain palosuojamallia eli isommalle kuin 20mA vikavirralle?
En nyt näin väsyneenä muista tarkkaa mallia. Mutta minusta ihan normi 30mA Abb vikuri toki vain yksivaihenen
Jos siellä on jo jokaiselle vaiheelle yksivaiheinen suoja niin eipä se kolmivaiheinen suoja niiden perässä paljoa enää auta. Se pääkeskuksen suoja laukeaa kumminkin olipa alakeskuskessa sitten suojia tai ei. Taitaisi olla sitten ihan rahan tuhlausta laittaa niitä useampia peräkkäin.
Minä kyllä hiukan ihmettelen miten tuo olisi kytketty, kun joka vikurin läpi pitää palata sama virta joka menee vaiheesta sisään.
Eihän tuota alakeskusta ole vielä asennettu ja eihän se noiden pääkeskuksen vikureiden /johdonsuojien alta tule vaan kai voisi sanoa on rinnan kytketty. Tuo nyt sitten pitää sähkäriltä varmistaa pitääkö "alakeskuksen mennä virrattomaksi pääkeskuksen pääkytkimestä. Joka tapauksessa uuteen alakeskukseen tulee päävirtakytkin.
Siellähän on nyt jo olemassa tulppasulake alakeskus vuodelta keppi ja kivi jossa 3-vaihe kaivopumppu, 3-vaihe kiertovesipumppu , kattilan sähkövastus ja ulkosauna valaistus. Tuosta ei nyt varmuutta vielä ole mistä sen syöttö tulee .Mutta vikureiden takana ei kuitenkaan ole.
Edit: Ehkä hiukan epäselvästi esitin asian. Keskuksessa siis on kolme vikavirtasuojakytkinta, jotka ovat eri vaiheissa ja niiden jokaisen takana on neljä ryhmää. Toki sinne saisi lisättyä ryhmiä ilman vikavirtasuojiakin. Tällä hetkellä ei ole muuten kun tuon yllä mainitun alakeskuksen osalta joka enemmän onkin oikea alakeskus, kuin tuo uusi suunniteltu keskus.
Viimeksi muokattu:
No tämä kuulostaa vähän uskottavammalta eli mitään 3-vaiheista laitetta ei noiden takana ole eikä alakeskusta kytketä niiden perään. Ne eivät siis liity koko kysymykseen mitenkään.
Liekö nyt sitten ainoa syy olla laittamatta vikavirtasuojaa alakeskukseen on se, että mitä tapahtuu jos se aktivoituu ja tekee hommansa. Paikat kylmenee... itse en kyllä tykkäisi että jossain on tuollainen vuotovirta ilman että siitä tiedän, joten laittaisin sellaisen joka tapauksessa.
Juuri näin siis kysymys oli vain onko mitään syytä olla käyttämättä vikavirtasuojaa.Itse en ainakaan keksi.
Siitä vikurista saat samalla myös alakeskukseen pääkytkimen.
Maadoitus vedetään ryhmäkeskuksen ja pääkeskuksen välille.
Ryhmäkeskuksen maadoituskaapeli eli kevi liitetään pääkeskuksen PE kiskoon. (on ihan siinä keskuksien välisessä kaapelissa mukana) Ei sitä kytketä mihinkään ulkopuoliseen kuparikieppiin.
Potentiaalintasauskiskoon kiinnitetään sitten kaikki rakennuksen maadoitettavat osat kuten esim. patteriputkisto, antenni, ilmanvaihtokanavat jne.
Syitä olla käyttämättä vikavirtasuojaa ovat (hinnan lisäksi) virhelaukeamiset, joita toisinaan tulee kosteissa olosuhteissa.
Mä en kytkisi kiinteistön päälämmönlähdettä vikiksen taakse ellei valmistaja sitä edellytä, kuten myös mahdollinen lämmityskaitteen erillinen kiertovesipumppu kovaan sähköön.
Käytännössä kiukaat ei toimi vikiksen kanssa, kuten myös lämminvesivaraajissa tuntuu olevan usein vuotovirtaa. Verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet ovat myös pääsääntöisesti kovassa virrassa, vaikkakin noissa on lähinnä tärkeätä ettei se ole jonkin muun ryhmän vikilsen kanssa samassa.
Kylmäkoneet ovat myös yleisesti hyväksytty käytettäväksi ilman vikistä, tosin noissakin oma vikis ei käytännössä aiheuta ylimääräistä riskiä.
Just hiljakkoin asensin alakeskuksen kellarikerrokseen, josta tulee sähköt 2x3-vaihe 16A VILPille, 2x1-vaihe 10A LVVL:lle ja 1x1-vaihe 10A saattolämmitykselle. Tuohon keskukseen ei tullut vikiksiä. Panasonicin pumpussa on omat sisäiset vikikset. Muut kellarikerroksen sähköt tulee toiselta keskukselta ja nuo pistorasiaryhmät on suojattu vikiksellä.
Modular connector - Wikipedia
Tuolta varmaan löytyy vastaus kysymykseesi. Voit varmistaa tulkintasi yleimittarilla mittaamalla, että liittimestä tulee käyttöjännite oikeista navoista, mikäli olet HAN-porttia kytkemässä.
Modular connector - Wikipedia
en.wikipedia.org
Tuolta varmaan löytyy vastaus kysymykseesi. Voit varmistaa tulkintasi yleimittarilla mittaamalla, että liittimestä tulee käyttöjännite oikeista navoista, mikäli olet HAN-porttia kytkemässä.
Noista wikin kuvista on hieman hankala saada ymmärrystä miten päin liittimen pitää olla mutta mittaamallahan se selvisi. Eli kun portin pistää "oikein" päin niin pinnit lasketaan vasemmalta oikealta. Omassa tapauksessani HAN-portista tulee viiden voltin jännite tuonne ykköseen.
Toisaalta eikö tuossa tapauksessa valokaarisuoja olisi fiksumpi palontorjunnassa?
Invertteri/taajuusmuuttajakäyttöiset laitteet voivat laukaista/laukaisevat henkilösuojaukseen tarkoitetun vikavirtasuojan. Tällöin voi/pitää(?) käyttää laitesuojaukseen tarkoitettua.
Nykyään uutta ei saa tehdä ilman vv suojaa, eli vv suojaton pistorasia on nounou. Eli kiinteä kytkentä laitteelle.
Nykyään uutta ei saa tehdä ilman vv suojaa, eli vv suojaton pistorasia on nounou. Eli kiinteä kytkentä laitteelle.
Perusdiplomi
Aktiivinen jäsen
Kontaktori ei ole erotuskytkin, joten silloin järjestelmän sähkön pitää kulkea erotuskytkimen läpi
Öö, eikös kontaktorikin voinut olla erotuskytkin? Muistan että 2022 raamatun koulutuksessa tuosta olisi ollut jotain puhetta.. Ei vaan tule itselle vastaan nuo työssä, niin ei jäänyt mieleen...?
Sähkötekniikka:täydellinen erottaminen – Tieteen termipankki
tieteentermipankki.fi
Ei kai sen erotuskytkimen sisäinen rakenne ole olellista vaan se onko se luotettava ja asento helppo todentaa.
Arvaan että tässä haetaan kauko-ohjattavaa erotusta. Mielenkiintoinen kysymys sinänsä.
Perusdiplomi
Aktiivinen jäsen
Erotuskytkimen täytyy täyttää EN60947-3 vaatimukset, kontaktori ei niitä täytä.Sähkötekniikka:täydellinen erottaminen – Tieteen termipankki
Ei kai sen erotuskytkimen sisäinen rakenne ole olellista vaan se onko se luotettava ja asento helppo todentaa.
Arvaan että tässä haetaan kauko-ohjattavaa erotusta. Mielenkiintoinen kysymys sinänsä.
Onhan tuo kauko-ohjaus sinänsä mielenkiintoinen, mutta kyllä talossakin täytyy olla pääkytkin, ei sitä voi korvata erikseen ohjattavalla kontaktorilla.
Tästä pitää päätellä että sähkömitarista virran katkaisu ei vastaa erottimen käyttöä. Toisaalta sähköyhtiö sanoo että virta pitäisi katkaista mittarista eikä pääkytkimestä.
SFS-EN 60947-3 Kumottu
HUOM. 2 Ei-käsikäyttöisten kytkimien ja erottimien on mahdollisesti täytettävä lisävaatimuksia.
Maksumuurin takaa vaikea päätellä mitä nuo lisävaatimukset voisivat olla.
Perusdiplomi
Aktiivinen jäsen
Tuolla on se standardi, maksaa tietysti.https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFSsahko/CENELEC/ID2/6/974046.html.stx#
Sähkömittari on pääkytkimen jälkeen. Jos katkaiset sähköt pääkytkimestä niin mittari ei saa enää yhteyttä sähköntoimittajaan ja siitä tulee sinne vikailmoitus.
Hyvä että asia on herättänyt pohdintaa. Tässä varmaan tulee kysymykseen se luetaanko kontaktori riittävän luotettavaksi erottajaksi. Kärkien hitsautuminen kiinni kontaktorissa on varmaan todennäköisempää kuin mekaanisen erotuskytkimen vioittuminen. Asia tuli mieleen kun pitäisi useampi aurinkopaneeli invertteri kytkeä ja kontaktoria käyttämällä johdotus olisi huomattavasti helpompi toteuttaa käyttämällä aikaisemmin asennettua erotuskytkintä kontaktorin ohjaukseen. Pitää yrittää metsästää tuon EN60947-3 sisältö selventäisikö se asiaa.
Harrastelija
Vakionaama
Eikös uudemmissa keskuksissa noiden järjestys ole vaihdettu toisinpäin?
Eli riippuu keskuksesta saako virran katkaista pääkytkimestä vai pitääkö katkaista mittarista.
Ei sinänsä sähkötyökysymys, mutta 6kw vastus ja 3kw lvv ilmeisesti tähtikytkennällä, eli teho tippuu 1/3 kun napsauttaa yhden vaiheen pois pelistä.
Onko haittaa pitkällä tähtäimellä jos ajelee noita kahdella vaiheella? Tai 6kw vastusta mietin talvella 4kw teholla ajella, kun meinaa ottaa sulakkeiden päälle talvikuormissa.
Onko haittaa pitkällä tähtäimellä jos ajelee noita kahdella vaiheella? Tai 6kw vastusta mietin talvella 4kw teholla ajella, kun meinaa ottaa sulakkeiden päälle talvikuormissa.
Jep näin on. Jos olisi kolmiossa niin putoaisi 1/2.
Ei pitäisi olla haittaa. Vastukset on erilllisiä eikä yksi vastus tiedä mitä toinen tekee.
Tuo auttaa vain jos "ottaa" sen yhden sulakkeen päälle mutta ei muiden.
Ihan hyvä ratkaisu. Itse säädän yhtä vastusta kuormitustilanteen mukaan sillä auton latauksen aikana pääsulakkeen virta muuten ylittyisi sen vaiheen osalta. Käytännössä pääsulake kyllä sen kestää.
Joo, VILP yhdessä vaiheessa lattialämmityksen kanssa (kahdessa osaa kellarissa vielä sähköinen), niin muuten jakautuu kuorma ihan kivasti. Vilpin voisi periaatteessa siirtää, mutta sitten ekassa vaiheessa on apk + plugarin lataus + mikro/kahvinkeitin (toki niin lyhkäinen pätkä että välttämättä ei vaikutusta) ja toisessa vaiheessa pyykinpesukone. Eli tulisi pahempi vinokuorma tietyissä tapauksissa ja pitäisi silti poistaa vastuksella yksi vaihe. Laskeskelin että normitapauksessa jos Vilpin vaiheelta ottaa vastuksen pois, niin 26A on pikaisesti isoin mihin voi karata pahassa tilanteessa. Toki parin minuutin piikkejä saattaa tulla muutenkin, mutta ne ei ole ennenkään ongelmia aiheuttanut.
Itse aivan vahingossa testasin että 35A pääsulake kesti 46A kuormaa tasan tunnin ennen kuin se kärähti. (Auton lataus ja pihan sulatus yhtä aikaa samalla vaiheella) Meni siis ihan oppikirjan mukaan eli 1,3 kertainen kuorma laukaisi suojan tunnissa. En siis olisi huolissani jos sinulla hetkellisesti käy 26A.
Siis jos olet mitannut että teho putoaa noin, niin sitten se on niin, mutta ei se mikään laki ole että kytkentä pitää olla tuollainen. Esim mulla on varaajassa kyllä tähtikytkentä, mutta tähtipisteessä ei ole nollaa, joten teho suunnilleen puolittuu kun yhden vaiheen sammuttaa.
Mitään haittaa siitä ei ole jos yhden sulakkeen ottaa pois (ellei sitten kyseessä ole oikeasti yhdellä 400V vastuksella oleva varaaja).
Laitetaan nyt tännekin kun foorumilla tunnetusti tykätään kauhistella kaikkea mihin liittyy sähkö.
Kuvissa talon alkuperäisen 20-vuotiaan vikavirtasuojan yläpuolinen N-liitäntä ja siinä ollut nollateline, josta on poistettu kahden johdon paikat (kaksi jäljellä).
VVS oli kaapissa oikeassa reunassa alimmassa rivissä, ja N suojan oikeassa reunassa eli kaikkein reunimmainen paikka mihin mitään voi kaapissa laittaa. VVS yläpuolella oli johdonsuojia, niissä ei näkynyt hapettumia. Veden reitti on kulkenut nollajohtoja pitkin tuohon telineen puoliväliin. Sähkökaappiin tulee kaapin yläosaan oikeaan laitaan putkiveto (on toki muitakin putkia jotka sinne tulee, mutta ne on kauempana vasemmalla), mitä epäilen syylliseksi. Putkivetoa ei ollut tulpattu, mutta nyt on. Sähkökaappi sijaitsee talon sisäseinässä.
Vikavirtasuojan sisällä ei ollut hapettumaa, mutta jostain syystä myös alapuolisessa N-johdon liitoksessa oli hieman hapettumaa. Nollakisko siinä heti vikavirtasuojan alla oli puhdas, eikä kaapista löytynyt muita merkkejä kosteudesta tai hapettumia. VVS meni kierrätykseen metallit eriteltynä, muovit roskiin ja komponentit SERriin. Sinänsä laukaisuajassa ei ollut sanomista, eikä laukaisuvirrassa. Kaikki ryhmät toimivat enempi vähempi normaalisti VVS perässä.
Mutta tässä ketjussa kai pitää jotain aina kysyäkin. Osaako joku kertoa johdonsuojamerkin, joka on hiljainen vaikka läpi kulkisi sähköauton laturin invertterin pätkimä sähkö? Olen kokeillut kahta kiinalaista (Chint, Korlen) tähän mennessä, ja niitä voisi sanoa sihiseväksi ja vielä enemmän sihiseväksi. Kelat siellä kai metelöi kun invertteri tekee temppujaan. Sinänsä laturin toiminnan kuulee kyllä muistakin paikoista, esimerkiksi tietokoneen virtalähteestä. Aika karua jälkeä taitaa sähköauton lataus tehdä sähkölle. Pitäisi kai joskus ottaa oskilloskooppi käteen ja katsoa näkyykö jännitteessä mitään.
Kuvissa talon alkuperäisen 20-vuotiaan vikavirtasuojan yläpuolinen N-liitäntä ja siinä ollut nollateline, josta on poistettu kahden johdon paikat (kaksi jäljellä).
VVS oli kaapissa oikeassa reunassa alimmassa rivissä, ja N suojan oikeassa reunassa eli kaikkein reunimmainen paikka mihin mitään voi kaapissa laittaa. VVS yläpuolella oli johdonsuojia, niissä ei näkynyt hapettumia. Veden reitti on kulkenut nollajohtoja pitkin tuohon telineen puoliväliin. Sähkökaappiin tulee kaapin yläosaan oikeaan laitaan putkiveto (on toki muitakin putkia jotka sinne tulee, mutta ne on kauempana vasemmalla), mitä epäilen syylliseksi. Putkivetoa ei ollut tulpattu, mutta nyt on. Sähkökaappi sijaitsee talon sisäseinässä.
Vikavirtasuojan sisällä ei ollut hapettumaa, mutta jostain syystä myös alapuolisessa N-johdon liitoksessa oli hieman hapettumaa. Nollakisko siinä heti vikavirtasuojan alla oli puhdas, eikä kaapista löytynyt muita merkkejä kosteudesta tai hapettumia. VVS meni kierrätykseen metallit eriteltynä, muovit roskiin ja komponentit SERriin. Sinänsä laukaisuajassa ei ollut sanomista, eikä laukaisuvirrassa. Kaikki ryhmät toimivat enempi vähempi normaalisti VVS perässä.
Mutta tässä ketjussa kai pitää jotain aina kysyäkin. Osaako joku kertoa johdonsuojamerkin, joka on hiljainen vaikka läpi kulkisi sähköauton laturin invertterin pätkimä sähkö? Olen kokeillut kahta kiinalaista (Chint, Korlen) tähän mennessä, ja niitä voisi sanoa sihiseväksi ja vielä enemmän sihiseväksi. Kelat siellä kai metelöi kun invertteri tekee temppujaan. Sinänsä laturin toiminnan kuulee kyllä muistakin paikoista, esimerkiksi tietokoneen virtalähteestä. Aika karua jälkeä taitaa sähköauton lataus tehdä sähkölle. Pitäisi kai joskus ottaa oskilloskooppi käteen ja katsoa näkyykö jännitteessä mitään.
Liitteet
Minulla on 32A johdonsuoja auton laturille ja se isommilla virroilla surisee 50Hz taajuudella mutta ei suhise tai muutenkaan oudosti ääntele. Tämä on merkiltään Siemens.
Onkohan siinä auton laturissa jotain outoa? Skoopilla pitäisi katsoa virran muotoa että selviäisi onko se ihan normaali. EU ei salli kovinkaan suuria aaltomuotovirheitä tuossa teholuokassa.