Perussähkötyökysymyksiä

kotte

Hyperaktiivi
Ajan tällä sitä takaa, että eihän verkon puolella oleva vikavirtasuoja mitään hyödytä invertterin syöttäessä. Tuo linjahan voi olla poikki muutenkin ja vaikka siellä oleva vikavirtasuoja laukeaisikin niin ei sillä ole merkitystä invertterin toimintaan akuilla toimittaessa. Pitänee siis olla oma vikavirtasuoja AC OUT 1 lähdössä.
Riippunee siitä, mihin ja miten syöttää. Vikavirtasuoja on oikeastaan rakennuksen verkkoon liittyvä suoja ja jos invertteri syöttää sinne, toimiihan tuo suojaus tarkoitetulla tavalla. Vikavirtasuojaa ei liene tarkoitettu suojaamaan sähkömiestä, kun tämä tekee kytkentöjä pääkeskukseen, verkonvaihtokytkimeen (vaikka integroituun sellaiseen) tai näihin liittyviin kiinteästi integroituihin keskuslaitteistoihin?

Invertteri voi myös syöttää suojaeristettyä erillisverkkoa, joka on oma maailmansa eikä juuri hyödy vikavirtasuojista (voisi toki hyötyä mahdollista maavuotoa tarkkailevasta välittömästi reagoivasta suojalaitteesta, jollainen on vikavirtasuojaa monimutkaisempi kokonaisuus ja antaa paremman turvan kuin vikavirtasuoja). Suojaeristyskin antaa sinällään pienessä verkossa jopa vikavirtasuojaa paremman turvan.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Riippunee siitä, mihin ja miten syöttää. Vikavirtasuoja on oikeastaan rakennuksen verkkoon liittyvä suoja ja jos invertteri syöttää sinne, toimiihan tuo suojaus tarkoitetulla tavalla. Vikavirtasuojaa ei liene tarkoitettu suojaamaan sähkömiestä, kun tämä tekee kytkentöjä pääkeskukseen, verkonvaihtokytkimeen (vaikka integroituun sellaiseen) tai näihin liittyviin kiinteästi integroituihin keskuslaitteistoihin?

Invertteri voi myös syöttää suojaeristettyä erillisverkkoa, joka on oma maailmansa eikä juuri hyödy vikavirtasuojista (voisi toki hyötyä mahdollista maavuotoa tarkkailevasta välittömästi reagoivasta suojalaitteesta, jollainen on vikavirtasuojaa monimutkaisempi kokonaisuus ja antaa paremman turvan kuin vikavirtasuoja). Suojaeristyskin antaa sinällään pienessä verkossa jopa vikavirtasuojaa paremman turvan.
Harmi kun minulla ei ole laittaa kuvaa tuollaisesta kytkennästä, kun siitä asia selviäisi helpommin. Victron ei kuitenkaan sähkökatko tilanteessa syötä samaan talon verkkoon mihin ESS tilassa saattaa tarvittaessa syöttää. Sähkökatko tilanteessa ainoastaan tuo AC OUT 1 liitäntä on jännitteellinen ja sen Victron tekee akusta omalla invertterillä. Onko tuollaisesta lähdöstä tehty verkko silloin suojaeristetty? Invertterin lähdössä tässä tilanteessa ground relay kytkee nollan ja suojamaan yhteen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähkökatko tilanteessa ainoastaan tuo AC OUT 1 liitäntä on jännitteellinen ja sen Victron tekee akusta omalla invertterillä. Onko tuollaisesta lähdöstä tehty verkko silloin suojaeristetty? Invertterin lähdössä tässä tilanteessa ground relay kytkee nollan ja suojamaan yhteen.
Yleensä invertterit ja pienet polttomoottoriaggregaatit ovat suojaeristettyjä, koska määräykset käskevät rakentamaan laitteet noin. Jos laite kytketään ohjeiden vastaisesti kuten suuret kiinteät aggregaatit taas vaaditaan kytkettäväksi laajempaan verkkosaarekkeeseen, sitten ne sähköturvamielessä vastaavat yleistä verkkoa. Kaikki kytkennät mahdollisesta IEC-pistokeliitännästä verkonvaihtokytkimeen menevät kuitenkin normaalisti rakennuksen vikavirtasuojaketjkun lävitse kuten ulkoa tuleva verkkovirtakin ja vikavirtasuojat toimivat samoilla ehdoilla. Suojaeristetyn invertterin tai aggregaatin kanssa tavanomainen vikavirtasuoja ei suojaa eikä toimi, ellei kosketuksen ohella itse verkossa ole vakavaa vikaa. Sanoisin, että jälkimmäisen tilan havaitsemiseen jo ennakolta tarvittaisiin toisenlainen laite (jollaiseen viittasin edellä) ja se katkaisee systeemistä sähköt heti ja kokonaan pois heti tuollaisen vian havaitessaan. Näin varmistettu suojaeristetty saareke on ehdottomasti turvallisempi kuin mikään vikavirtasuoja voi sähköverkossa tarjota.
 

Husky

Vakionaama
Kysymys:
Jos 3-vaihe moottori (esim. kv-pumppu tai vaikkapa jopa vilp) jää kahden vaiheen varaan "pidemmäksi aikaa paikalleen " jurrutamaan/humisemaan,tuhoutuuko elektroniikan käämistö tai jotain muuta?

Vai onko esim. vilpit lähtökohtaisesti suojattu ko. ongelmalta?
Jos pitää moiselta haaverilta alitajuisesti etukäteen suojautua,niin miten toimitaan nykymaailmassa?

Tuttavani moista kyseli,enkä ahdinkoon selitystä heti löytänyt .
Tällä asuinalueella on pari kertaa pudonnut yksi vaihe pois. Tuossa yhdellä on MLP sammunut kerran tuossa tilanteessa muttei jokakerta.

Onkohan tykännyt kyttyrää?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuossa yhdellä on MLP sammunut kerran tuossa tilanteessa muttei jokakerta.

Onkohan tykännyt kyttyrää?
Jos toimii, tuskinpa tykännyt liian kyttyrää. Vaikutushan riippuu siitä, onko kyse yksivaihekompressori-invertterisyötöllä olevasta laitteesta (jollaisia pienehköt invertterikoneet useimmiten ovat) ja oliko eri vikakerroilla kyse eri vaiheesta (eli mlp ei silloin sammunut joka kerran?).
 

anders

Vakionaama
Invertteri voi myös syöttää suojaeristettyä erillisverkkoa, joka on oma maailmansa eikä juuri hyödy vikavirtasuojista (voisi toki hyötyä mahdollista maavuotoa tarkkailevasta välittömästi reagoivasta suojalaitteesta, jollainen on vikavirtasuojaa monimutkaisempi kokonaisuus ja antaa paremman turvan kuin vikavirtasuoja). Suojaeristyskin antaa sinällään pienessä verkossa jopa vikavirtasuojaa paremman turvan.

Suojaeristetty eli kelluva?

Sinänsä kyllä turvallisempi, mutta vaativampi, eikä kaiketi saa sotkea keskenään samassa kohteessa, joten mentävä normaalisti maadoitetulla jos on normisti verkossa kiinni?
 

anders

Vakionaama
Ajan tällä sitä takaa, että eihän verkon puolella oleva vikavirtasuoja mitään hyödytä invertterin syöttäessä. Tuo linjahan voi olla poikki muutenkin ja vaikka siellä oleva vikavirtasuoja laukeaisikin niin ei sillä ole merkitystä invertterin toimintaan akuilla toimittaessa. Pitänee siis olla oma vikavirtasuoja AC OUT 1 lähdössä.

Kyllä pitää olla ac outissa.

Vielä pitää erottaa laaja, useamman ryhmän kesken jaettu vikavirta, ja pienemmät ryhmäkohtaiset.

Itse olen käyttänyt lähes yksinomaan ryhmäkohtaisia yhdistelmiä, vikavirtajohdonsuojia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sinänsä kyllä turvallisempi, mutta vaativampi, eikä kaiketi saa sotkea keskenään samassa kohteessa, joten mentävä normaalisti maadoitetulla jos on normisti verkossa kiinni?
Jos on normiverkko, sen standardeja on tietenkin noudatettava, vaikka syöttö tulee poikkeuksellisesti muualta. Mikään ei silti estäne rakentamasta rajallista kelluvaa tai suojaeristettyä verkkoa rinnalle, kuten sähköturvallisuuden takia poikkeuksetta toimitaan vaikkapa sähköteknisissä laboratorioissa, tehtaissa jne. Suojaeristetty verkkohan on aina pilkottu erillisiksi pieniksi saarekkeiksi, eli mitä pienemmät saarekkeet, sitä turvallisempi, eikä samaan saarekkeeseen ole mielekästä tai sallittuakaan kytkeä kuin muutama erillinen laite kerrallaan.

Kelluvaan suojaeristettyyn verkkosaarekkeeseen voi rakentaa lisäturvaa, jos lisätään suojajärjestelmä, joka mittaa vaihtovirtaeristysvastusta verkon johtimien ja maan välillä. Jos vastus on riittävän alhainen viitatakseen mahdolliseen maavuotoon, sähköt katkaistaan kokonaan saarekkeesta. Tällöin koskeminen jompaan kumpaan johtoon katkaisee riittävän herkäksi viritettynä heti sähköt, mutta suoranaista sähköiskua ei synny, paitsi eristysvastusmittauksen mittavirta (joka voi olla jopa sen verran suurtaajuinen, ettei ole vaarallinen, vaikka olisi useita kertaluokkia voimakkaampikin).
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Seuraava typerä kyssäri, saisin mlp:sta halvalla 9kw sähkövastuksen. Puuttuu tosin kaikki äly ja termostaatit siitä. Mutta kytkentäohjeessa oli vaihtoehto 2kw 230v kytkennälle (sekä 3kw, 6kw ja 9kw kytkennät).

Eli kaiken järjen mukaan tuon saisi kytkettyä toimimaan vain 2kw teholla ja yhden sulakkeen takaa?

Liitteenä kuva. Epäilyksenä siis että ei ole tietoa onko tuo 1110/1115 vai 1120, mutta ajattelin kysyä täältä ennenkuin soitan sähkärin asentamaan
 

Liitteet

  • SmartSelect_20240817_105927_WhatsApp.jpg
    SmartSelect_20240817_105927_WhatsApp.jpg
    558 KB · Katsottu: 45

VesA

In Memoriam
Kelluvaan suojaeristettyyn verkkosaarekkeeseen voi rakentaa lisäturvaa, jos lisätään suojajärjestelmä, joka mittaa vaihtovirtaeristysvastusta verkon johtimien ja maan välillä. Jos vastus on riittävän alhainen viitatakseen mahdolliseen maavuotoon, sähköt katkaistaan kokonaan saarekkeesta. Tällöin koskeminen jompaan kumpaan johtoon katkaisee riittävän herkäksi viritettynä heti sähköt,
Victronin invertterit eivät toki ole luonnostaan missään maassa vaikka niissä maadotusmahdollisuus onkin. Asennusohjeesta sitten selviää että eri maissa tästä on määräyksiä - olikohan niin että usan puolella sinne pitää viritellä vikurit jne - ei saane kelluttaa ja jossain muualla pitää tehdä nollajohtokin maadottamalla toinen lähtö. Itse tässä vähän pähkäilen asian kanssa - ajattelin kytkeä vehkeeseen porakaivopumpun joka äkkiä voi tuoda systeemiin jonkinverran maata halusi tai ei. Kunnollista maata ei ole rakennettu ja mieluummin pitäisin sähköt erillään maasta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Itse tässä vähän pähkäilen asian kanssa - ajattelin kytkeä vehkeeseen porakaivopumpun joka äkkiä voi tuoda systeemiin jonkinverran maata halusi tai ei. Kunnollista maata ei ole rakennettu ja mieluummin pitäisin sähköt erillään maasta.
Joskus oli jossakin asianomaisen instanssin Suomen oloihin kirjoittama dokumentti ja siinä oli ainakin henki sen mukainen, että luokkaa max 4 laitetta sai yhdistää suojaerotettuun verkkosaarekkeeseen eikä pientä 1...2 laitteen saarekkeen navoista kumpaakaan edes saanut maadottaa. Liitäntähän on vaikkapa pieneissä aggregaateissa schuko-tulpalla ja jos tulppia on kaksi, käytännön ongelmathan arvaa. Suuremmat järjestelmän sitten piti rakentaa normaalisti maadotettuna niin, että jompi kumpi navoista maatettiin kunnolla. Noissa on sitten käytettävä kiinteää liitäntää tai ehkä IEC-tulppia.

Suojaerottuja saarekkeita voisi varmaan periaatteessa ketjuttaa toisistaan suojaerotuiksi, mutta tuo hankalaa ja käytännönrajat tulevat pian vastaan.
 

Arisoft

Vakionaama
Eli kaiken järjen mukaan tuon saisi kytkettyä toimimaan vain 2kw teholla ja yhden sulakkeen takaa?

Onpas harvinaisen mutkikas ohje tuolle. Mutta eiköhän sähköasentaja löydä sieltä haluamasi määrän vastuksia niin että yhdellä vaiheella saat sen toimimaan haluamallasi teholla.
 

anders

Vakionaama
Seuraava typerä kyssäri, saisin mlp:sta halvalla 9kw sähkövastuksen. Puuttuu tosin kaikki äly ja termostaatit siitä. Mutta kytkentäohjeessa oli vaihtoehto 2kw 230v kytkennälle (sekä 3kw, 6kw ja 9kw kytkennät).

Eli kaiken järjen mukaan tuon saisi kytkettyä toimimaan vain 2kw teholla ja yhden sulakkeen takaa?

Liitteenä kuva. Epäilyksenä siis että ei ole tietoa onko tuo 1110/1115 vai 1120, mutta ajattelin kysyä täältä ennenkuin soitan sähkärin asentamaan

Onko sinulla siis tuo vastus jo?

Sehän selviää ihan yleismittarilla kun mittaa vastusten... vastuksen.

2kW vastus on kai joku 25ohm tms noilla tienoilla?
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Onko sinulla siis tuo vastus jo?

Sehän selviää ihan yleismittarilla kun mittaa vastusten... vastuksen.

2kW vastus on kai joku 25ohm tms noilla tienoilla?
Ei ole vielä, mutta kiitos vinkistä, tuo mittaus onnistuu. Laitan tähän kun homma etenee.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Sehän on sillattu monesti 3kpl vastuksia tähteen. Siltaukset pois ja sen jälkeen yksittäisen vastuksen voinee kytkeä. Kolmio kytkennällä sitten mahdollisesti isommat tehot jos vastukset kestää.

Kokemuksesta voin sanoa 230l Jäspi kattilassa tuolleen tein 2kw vastuksella viime talvella. Liian pieni sillä ei käytännössä tee mitään ainakaan tuon kattilan kanssa vähän vajaa jossain 30-40 välissä oli maksimin mihin sillä shuntti kiinni olleen kattilan sai.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
500l varaajaan tuo tulisi, 1000l varaajassa on se 6kw vastus. En jaksaisi sitä siirtää, niin saisi tuon helpommin paikoilleen. Käytännössä Vilpin avustus kovilla pakkasilla. Se 6kw on aiemmassa varaajassa, eli kestää aina hetken ennenkuin jelppaa Vilppiä.

Varaajat siis sarjassa ja 6kw aiemman varaajan pohjalla. Tuo 2kw voisi mennä tuon edessä olevan varaajan ylimpään 2" paikkaan, jolloin saisi nopeammin hyötyä. Ja olisi ainakin säätövaihtoehtoja, kun olisi vaihtoehdot 2-4-6-8kw
 

anders

Vakionaama
Sehän on sillattu monesti 3kpl vastuksia tähteen. Siltaukset pois ja sen jälkeen yksittäisen vastuksen voinee kytkeä. Kolmio kytkennällä sitten mahdollisesti isommat tehot jos vastukset kestää.

Toki mikään ei estä kytkemästä sellaisena kuin on ml siltaukset, jos vastus on sopiva?
 
Tekisi mieli asennuttaa himmennin kattovalaisimeen jonka saa päälle kahdesta eri kytkimestä. Miten tämä 2 eri kytkintä vaikuttaa tähän toimenpiteeseen? Vai vaikuttaako käytännössä mitenkään...
Jos säädän halutun himmennustason himmentimestä ja sammutan lopulta lampun himmentimestä, niin syttyykö se tähän samaan valoon myöhemmin siitä toisesta normaalista kytkimestä?
 

Arisoft

Vakionaama
Jos säädän halutun himmennustason himmentimestä ja sammutan lopulta lampun himmentimestä, niin syttyykö se tähän samaan valoon myöhemmin siitä toisesta normaalista kytkimestä?

Jos molemmat käyttökytkimet laittaa vasta himmentimen jälkeen niin silloin toimii noin, mutta himmennin kuluttaa virtaa omaan toimintaansa koko ajan ainakin vähän, koska se on aina päällä.

Älylaitteilla onnistuisi kaikki vaihtoehdot toteuttaa. Jopa nekin, jotka ei ole tulleeet vielä mieleenkään.
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Tekisi mieli asennuttaa himmennin kattovalaisimeen jonka saa päälle kahdesta eri kytkimestä. Miten tämä 2 eri kytkintä vaikuttaa tähän toimenpiteeseen? Vai vaikuttaako käytännössä mitenkään...
Jos säädän halutun himmennustason himmentimestä ja sammutan lopulta lampun himmentimestä, niin syttyykö se tähän samaan valoon myöhemmin siitä toisesta normaalista kytkimestä?
Toisen kytkimen tilalle vaihtokytkimellä varustettu himmennin. Valonsäätö himmentimestä, valot päälle molemmista. Himmennin esim. https://pim-global.installationmaterials.voltimum.com/documents/II1/6523UR-103-500_II1.pdf (kuva 2 mukainen kytkentä). Tai sitten @Arisoft mukainen ratkaisu tai wlan älylamppu kännykkäohjaus tai Philips/ikea..jne tyypinen zigbee ratkaisu (vaativat wlanin)
 

anders

Vakionaama
Tekisi mieli asennuttaa himmennin kattovalaisimeen jonka saa päälle kahdesta eri kytkimestä. Miten tämä 2 eri kytkintä vaikuttaa tähän toimenpiteeseen? Vai vaikuttaako käytännössä mitenkään...
Jos säädän halutun himmennustason himmentimestä ja sammutan lopulta lampun himmentimestä, niin syttyykö se tähän samaan valoon myöhemmin siitä toisesta normaalista kytkimestä?

Eiks nykyään kannattais laittaa wifillä ohjattava dimmeri, joku Shelly tms, niin voi ohjelmoida juuri niinkuin haluaa ja ohjata vaikka etänä. Sitten voi lisätä liiketunnistusta ja ajastinta ja vaikka mitä haluaa.

Muutenkin tekisin koko valo-ohjauksen tuontyyppisillä, niin ei tarvitsisi valokatkaisijoita kaapeloida ollenkaan eikä varsinkaan AC:lla. Jotenkin nimenomaan katkaisimien kaapelit tuntuvat nykyään niin turhilta, miksi se virta pitää melkein sieltä lattian tasosta käydä kiertämässä?

Itse asiassa tekisin ja teen uudisosaan valaistuksen kokonaan matalajännitteellä DC:llä, mutta se on toinen keskustelu. Ohjaus siinäkin samalla tavalla.

edit. noita dimmereitä on muutamaa tyyppiä, mutta shellyltä löytynee sopiva kaikkiin.
 
Onko normaalia ja mistäköhän johtuu, kun laitan semmoisen halvan puuilon led-valonheittimen Shelly Plus Plug S:ään kiinni, niin kun sammutan valon Shellystä, jää se aivan himmeästi palamaan? Syttyy ja sammuu ja toimii muuten ihan normaalisti. Ei kai Shellystä pitäisi virtaa tulla läpi kun se on pois päältä. Vasta kun nyppää töpselin irti niin sammuu kokonaan. En ole huomannut samaa muilla valoilla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko normaalia ja mistäköhän johtuu, kun laitan semmoisen halvan puuilon led-valonheittimen Shelly Plus Plug S:ään kiinni, niin kun sammutan valon Shellystä, jää se aivan himmeästi palamaan? Syttyy ja sammuu ja toimii muuten ihan normaalisti. Ei kai Shellystä pitäisi virtaa tulla läpi kun se on pois päältä. Vasta kun nyppää töpselin irti niin sammuu kokonaan. En ole huomannut samaa muilla valoilla.
Käännä pistotulppa toisinpäin niin loppuu... Toisinpäin tuo katkaisee nollan ja toisinpäin vaiheen.
 

Harrastelija

Vakionaama
Noista shellyn dimmereistä sen verran että rajalliset tehonkestot (niin kuin lähes kaikissa muissakin perus säätimissä/dimmereissä).
Yksittäisten valaisimien kanssa tuskin ongelma mutta jos samaan nippuun laittaa useampia valaisimia niin dimmerin tehonkestorajat voi tulla vastaan.
Eli mitään 10 tai 16A virtoja ei kannata ajatellakaan.
 

xismo

Jäsen
Sehän on sillattu monesti 3kpl vastuksia tähteen. Siltaukset pois ja sen jälkeen yksittäisen vastuksen voinee kytkeä. Kolmio kytkennällä sitten mahdollisesti isommat tehot jos vastukset kestää.

Kokemuksesta voin sanoa 230l Jäspi kattilassa tuolleen tein 2kw vastuksella viime talvella. Liian pieni sillä ei käytännössä tee mitään ainakaan tuon kattilan kanssa vähän vajaa jossain 30-40 välissä oli maksimin mihin sillä shuntti kiinni olleen kattilan sai.


Miksi se siltaus pitäisi ottaa pois ? Nolla tähden keskipisteeseen ja vai johonkin vastuksen päähän. Jollei yksi vaihe lämmitä tarpeeksi niin sitten kaksi tai kolme. Anoa ongelma on vinokuorma jollei kaikki vastukset ole yhtäaikaa päällä mutta sekin on vain teoreettinen ongelma tavallisella kuluttajalla.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Miksi se siltaus pitäisi ottaa pois ? Nolla tähden keskipisteeseen ja vai johonkin vastuksen päähän. Jollei yksi vaihe lämmitä tarpeeksi niin sitten kaksi tai kolme. Anoa ongelma on vinokuorma jollei kaikki vastukset ole yhtäaikaa päällä mutta sekin on vain teoreettinen ongelma tavallisella kuluttajalla.
Juu ei toki tuossa tapauksessa, jossa taisi kuitenkin olla 6kpl 1,5kw vastuksia, tarvitsekaan. Omassa tapauksessa oli vain öljypolttimen 10a sähköt siinä saatavilla ja vastus oli kiinteä 6kw(3 kpl 2kw) eli jos halusi 2kw piti siltauksia ottaa pois.
 

xismo

Jäsen
Juu ei toki tuossa tapauksessa, jossa taisi kuitenkin olla 6kpl 1,5kw vastuksia, tarvitsekaan. Omassa tapauksessa oli vain öljypolttimen 10a sähköt siinä saatavilla ja vastus oli kiinteä 6kw(3 kpl 2kw) eli jos halusi 2kw piti siltauksia ottaa pois.
Siis oliko ne kolme vaihetta sillattu yhteen ? Silloin pitää olla hiukan järeämpää kaapelia jos yhdellä vaiheella aikoo syöttää ( taitaa mennä 6mm2, en jaksa tarkistaa, ei mene 2.5mm2, ehkä 4mm2 ). Omakotitalossa tuota en ihan ymmärrä, kerrostalossa helloissa on tuollaisia kun ei ole kuin yksi vaihe saatavilla. Kaikkea sitä näkee kun vanhaksi elää :)
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ulkovalot hämäräkytkimen takana...
epäillään katkenuta ulkovalon johtoa. Vikavirta lyö maihin heti kun johdonsuojan kytkee vaikka olisi valoisaa. Sähkäri paikalle joo mutta pystyykö toda itse diagnosoimaan mitenkään. Otin kaikki poltimot irti, ei vaikutusta vikavirtasuojaan. Kyse ei ole omasta kämpästä.
 

Arisoft

Vakionaama
pystyykö toda itse diagnosoimaan mitenkään

Jos tuota tarvii kysyä niin ei pysty. Muuten kyllä pystyy.

Johdonsuoja auki ja eristyksen tarkastus tavallisella ohmimittarilla, nyt kun lamputkin on kerran irti. Jos vaihejohdossa ei ole vuotoa maihin, niin sitten on nolla irroitettava ja mitattava sekin. Jos molemmat mittaukset ovat ok niin sitten tarvitaan eristysvastusmittaria, joka käyttää suurempaa mittausjännitettä.
 

VesA

In Memoriam
Jos tuota tarvii kysyä niin ei pysty. Muuten kyllä pystyy.

Johdonsuoja auki ja eristyksen tarkastus tavallisella ohmimittarilla, nyt kun lamputkin on kerran irti. Jos vaihejohdossa ei ole vuotoa maihin, niin sitten on nolla irroitettava ja mitattava sekin. Jos molemmat mittaukset ovat ok niin sitten tarvitaan eristysvastusmittaria, joka käyttää suurempaa mittausjännitettä.
Jos lamput on irrotettu ja johdonsuoja laukaisee vikurin niin vika on vaiheessa - ne kaksi muuta johtoa ovat aina kiinni eikä niiden tilanne johdonsuojaa räpsimällä muutu. Onhan sinne voinut vaan mennä sadevettä johonkin valaisimeen, ei johdossa välttämättä vikaa ole.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Jos tuota tarvii kysyä niin ei pysty. Muuten kyllä pystyy.
Juu, ei ole tarkoitus mitään mikä ylittää valtuudet koska olen vain renki.
Johdonsuoja auki ja eristyksen tarkastus tavallisella ohmimittarilla, nyt kun lamputkin on kerran irti.
Pystynkö lapusta käsin mittaamaan mitään? Ihan akateemista pohdintaa vastaisuuden varalle.
Jos vaihejohdossa ei ole vuotoa maihin, niin sitten on nolla irroitettava ja mitattava sekin. Jos molemmat mittaukset ovat ok niin sitten tarvitaan eristysvastusmittaria, joka käyttää suurempaa mittausjännitettä.
Kiitos näitä, seuraan varmaakin mittausta sivusta lapioon nojaten ja kaivan johdon esille kun katkinainen kohta paikanettu.

Jos lamput on irrotettu ja johdonsuoja laukaisee vikurin niin vika on vaiheessa - ne kaksi muuta johtoa ovat aina kiinni eikä niiden tilanne johdonsuojaa räpsimällä muutu. Onhan sinne voinut vaan mennä sadevettä johonkin valaisimeen, ei johdossa välttämättä vikaa ole.

Tämä on ajatuksena. Eli vika tuli kaivuun yhteydessä mutta kyse voi olla sattumasta. Ja minä pohdin tätä ihan akateemisessa mielessä missä järjestyksessä vikaa lähteä paikalistamaan. Jos olisi kyse vain omasta ajasta niin kaivaisin kaapelin esille.... eli on tehty 30cm ura minkä varella katkos on jos on. Piuha on paikanettu n. 10cm syvyyteen ilman suojakourua tai nauhaa.
 

VesA

In Memoriam
Pystynkö lapusta käsin mittaamaan mitään? Ihan akateemista pohdintaa vastaisuuden varalle.
Jos irrottelee vaihetta lamppu kerrallaan niin pääsee haarukoimaan missäpäin ketjua vika on, keskuksen päästä kohdan paikantaminen vaatii jo vähän hienompia mittalaitteita.
 

anders

Vakionaama
Ulkovalot hämäräkytkimen takana...
epäillään katkenuta ulkovalon johtoa. Vikavirta lyö maihin heti kun johdonsuojan kytkee vaikka olisi valoisaa. Sähkäri paikalle joo mutta pystyykö toda itse diagnosoimaan mitenkään. Otin kaikki poltimot irti, ei vaikutusta vikavirtasuojaan. Kyse ei ole omasta kämpästä.

Aika usein vikavirta ja ulkovalot -kombo on ihan mekaanisesti vettä jossain valaisimessa, kokemuksen mukaan.

Jos tuota saa eroteltua eri osiin, niin näkee missä vika on. Samoin ihan mekaanisesti lampun kuivaaminen, jopa sinne kertyneen veden kaataminen pois, auttaa, usein :)

Minulla veneellä samanlainen tilanne, laiturin valossa joku uittaa vettä sisälle rankkasateella ja sateen jälkeen vikuri räpsyy. En ole vielä keksinyt mikä sitä vettä uittaa, mutta kuivatuksen jälkeen toimii taas.
 

anders

Vakionaama
Noista shellyn dimmereistä sen verran että rajalliset tehonkestot (niin kuin lähes kaikissa muissakin perus säätimissä/dimmereissä).
Yksittäisten valaisimien kanssa tuskin ongelma mutta jos samaan nippuun laittaa useampia valaisimia niin dimmerin tehonkestorajat voi tulla vastaan.
Eli mitään 10 tai 16A virtoja ei kannata ajatellakaan.

Hei halloo, kenellä on 16A valaisimessa? Ledeillä ämpärikin on paljon valoa, useita kymmeniä tuhansia lumeneita.

Itse asiassa hehkulampuillakin 16A on aivan pirunmoinen joulukuusi.

Kyllä nuo perusdimmerit ml shellyt riittävät peruskäyttöön. Sitten jos pitää valaista jotain kauppakeskusta tai jalisstadionia tai lentokenttää, niin siihen on eri vehkeet.
 

Janos

Vakionaama
Tämä on ajatuksena. Eli vika tuli kaivuun yhteydessä mutta kyse voi olla sattumasta. Ja minä pohdin tätä ihan akateemisessa mielessä missä järjestyksessä vikaa lähteä paikalistamaan. Jos olisi kyse vain omasta ajasta niin kaivaisin kaapelin esille.... eli on tehty 30cm ura minkä varella katkos on jos on. Piuha on paikanettu n. 10cm syvyyteen ilman suojakourua tai nauhaa.

Tässähän olet vastannut jo omaan kysymykseesi jos vika tullut kaivuun yhteydessä niin eiköhän siinä se syypää ola
 

anders

Vakionaama
Eli mitään 10 tai 16A virtoja ei kannata ajatellakaan.

Itse asiassa tällainen ammattitason 32A voimavirtasyöttöinen tonnin himmennin:


Tukee sekin "vain" 10A per kanava. Ei siis edes sellaista kannata ajatellakaan.
 
Back
Ylös Bottom