Pieniä kysymyksiä rakentamisesta

Tifo

Vakionaama
Eikös ratkaisu näihin alapohjaongelmiin ole kellari - samalla saa tilaa.
On mutta matala sellainen. 100 mm styrox +30 mm betonia ilman teräksiä. Ei kustanna paljon. Tein sellaisen rossipohjaisen mökin alle lähinnä pilariperustusten routasuojaksen takia.
Rossipohja=pilariperustus ei sokkelia.
Tuulettuva alapohja=umpisokkeli tuuletusaikoilla.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eikai kapillaarinen kosteus ole iso ongelma jos kellaria ei ole tehty puusta ja talon ympärillä on kelvolliset salaojat. Sellaisia kellareita on Suomi täynnä. Ja jos sen tosiaan eristää jollain finnfoamin systeemeillä ei se kosteuskaan kapillaarisesti kulje.
Ongelma vai ei, siihen en ota kantaa mutta sepeli ei yksin estä kapilaarisen kosteuden johtumista vaikka salaojat on kunnossa. Ja näitä alapohjia on Suomi ja Ruotsi täynnä. Ruotsissa asiasta on keskusteltu, Suomessa meillä on hyvä rakennustapa ja se on riittänyt eikä keskustela ole nähty tarpeelliseksi.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Finfoam tai joku vastaava
Salaojittava lämmöneriste (isodrän, fuktisol ja se joku *drän ainakin)? Hengittävä, kapillaarisuus on aina olematon ja maksaakin paljon. Sen päälle sitten lattia-styrox ja siihen valu.

Rakenne harvenee ulospäin, joka harvoin taitaa olla huono ratkaisu. Toki erilaisia tapoja ratkaista asia on useita, osa jopa toimivia ja eihän riskirakennekkaan tarkoita että riskit realisoituvat.

Varsinkin kun miettii kuinka monta taloa Suomessa on savimaalla, sitten kuinka monessa niissä on kellari, niin aika vähän on puhetta kuitenkaan niiden ongelmista. Varsinkaan jos kellaria ei ole muutettu asuinkäyttöön.
 

VesA

In Memoriam
Ongelma vai ei, siihen en ota kantaa mutta sepeli ei yksin estä kapilaarisen kosteuden johtumista vaikka salaojat on kunnossa. Ja näitä alapohjia on Suomi ja Ruotsi täynnä. Ruotsissa asiasta on keskusteltu, Suomessa meillä on hyvä rakennustapa ja se on riittänyt eikä keskustela ole nähty tarpeelliseksi.
Kyse on vähän siitäkin mihin sitä kellaria käyttää ja millaista lämpötilaa siellä aikoo pitää. Suomessa liika kosteus ( ilmassa ) on ongelma lähinnä mätäkuussa kesän loppupuolella. Rintsikoissa saattaa olla koppi jossa on kylmää ja kosteaa - ja siellä sittten vaikka perunat ja loppu kellari on sitten lämmitetty senverran ettei kosteus haittaa. Se ero alkuperäiseen on, ettei niissäkään enää ilmanvaihto toimi, kun niissä ei ole puuhellaa eikä usein enää puusaunaakaan - painovoimainen hormi toimii ilman lämmitystä huonosti. Meillä on kellarissa ILP jota aina välillä käytetään joko lämmitykseen tai kosteudenpoistoon. Luonnostaan siellä on sellainen +12C ja kosteus riippuu vuodenajasta, sekin tulee etupäässä ulkoilmasta.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Autotallissa on rasvamonttu, minkä seinän lämpötilat ovat kesälläkin 10 asteen tuntumassa. Tallissa jos pitää kuumalla ilmalla pidempään ovia auki alkaa seinät hikoilemaan. Nyt kun ajoittain olisi ylimääräistä aurinkosähköä tarjolla niin saisiko noiden seinien lämpötilaa nostettua lämmittämällä niitä vai olisiko tästä seurauksena entistä isompi kosteus ongelma?
 

Tifo

Vakionaama
Autotallissa on rasvamonttu, minkä seinän lämpötilat ovat kesälläkin 10 asteen tuntumassa. Tallissa jos pitää kuumalla ilmalla pidempään ovia auki alkaa seinät hikoilemaan. Nyt kun ajoittain olisi ylimääräistä aurinkosähköä tarjolla niin saisiko noiden seinien lämpötilaa nostettua lämmittämällä niitä vai olisiko tästä seurauksena entistä isompi kosteus ongelma?
Lämmitä vaan. Jos sulla pääsisi aurinko paistamaan monttuun se olisi jo lämmin. Pelkkä puhallinkin voi riittää.
 

maanma

Vakionaama
Koska lämmön noustessa ilmaan sitoutuu enemmän kosteutta, niin ilmanvaihtoa olisi syytä tehostaa.

Monesti sen voi tehdä kosteuden tunnistavalla pax puhaltimella.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Lämmitä vaan. Jos sulla pääsisi aurinko paistamaan monttuun se olisi jo lämmin. Pelkkä puhallinkin voi riittää.
Pitääpä testata millaisen vaikutuksen saa aikaiseksi. Olisi rakennuslämmittimen lisäksi yksi infrapunalämmitinkin käytettävissä. Kummallakohan saisi paremmin lämmitettyä betonin ja pidettyä kosteuden minimissä? Infrapunalla varmaan pinta lämpenisi paremmin, mutta olisiko lämpöpuhaltimen ilmaa kierrättävä vaikutus kuitenkin kosteuden kannalta parempi?
 

markok

Aktiivinen jäsen
Koska lämmön noustessa ilmaan sitoutuu enemmän kosteutta, niin ilmanvaihtoa olisi syytä tehostaa.

Monesti sen voi tehdä kosteuden tunnistavalla pax puhaltimella.
Kyllä tuolta montun pohjalta on poistoilmakanava ja kanavapuhallin tähän kytkettynä. Ihan kohtuullisena kosteustaso pysyy näinkin, mutta parempikin voisi olla. Jos negatiivisten sähkönhintojen aikaan ylituotannon käyttäisi montun lämmittämiseen niin ehkä siitä "varatusta" lämmöstä joku pieni osa saattaisi olla syksyllä lämmitys kauden alkaessa käytössä... Ainakin teoriassa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Itse olen nyt kahtena päivänä peräkkäin lämmittänyt radikaalisti kellaria juuri tästä syystä että se ei maksa mitään.

Kun ilma lämpenee se kykenee varastoimaan itseensä enemmän kosteutta. Käytännnössä se alkaa siis kuivattamaan kellaria. Mutta jos sitä ilmaa ei johda ulos niin ei sinne mistään lisää kosteutta pitäisi tulla että sikäli pelko paikkojen kastumisesta lämmittämällä taitaa olla turha. Kastuminen tapahtuisi sitten kun kellarin päästää taas viilenemään.

Itse hankin hukkalämmittimeksi kilowatin sähköpatterin vitosella torista mutta sen teho ei nieluksi riitä. Se on vain hienosäätöön, pääosa menee vesipattereihin. Puhalintyyppinen lämmitin olisi kosteuden kannalta turvallsiempi, koska se ei suoraan ala kuivattamaan lisää vettä montun pinnoista. Toisaalta infralla saisit lämmön sinne minne on tarkoituskin. Jos tuuletus on ok niin se olisi varmaan tehokkain tapa saada rakenteet lämpimäksi.
 

maanma

Vakionaama
Lämmetessään (kosteuden luovutusnopeuden) kasvaessa maahan yhteydessä oleva betoni siirtää maaperästä kosteutta tehokkaammin.

Rh mittarilla pystyy seuraamaan.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Nyt katolla tulee vietettyä aikaa niin tarkistin lumiesteiden ruoteet... kuten epäilinkin niin nauloilla kiinni ja vääntynyt irti. Lumiesteitä on korjattu/lisätty tilaustyönä joku 10 vuotta sitten ja sopimus oli että kaikkiin ruoteisiin laitetaan ruuvit mutta valvonta on näköjään pettänyt. No, oma vika.

Eli, otanko naulat irti ja 6x100 RST ruuvilla kiinni vanha ruode vai koko ruode irti ja tilalle 2x4" vai uusi 50x50 ruode tukemaan vanhaa? Onhan noi 10v kestänyt nauloilakin että ei paljosta varmaan ole kiinni. Eli oikasenko ja toivon ettei tule ryteikkö vastaan...
 

Liitteet

  • 2024-06-21-ruode-irti.jpg
    2024-06-21-ruode-irti.jpg
    127,9 KB · Katsottu: 119

jso

Jäsen
Nyt katolla tulee vietettyä aikaa niin tarkistin lumiesteiden ruoteet... kuten epäilinkin niin nauloilla kiinni ja vääntynyt irti. Lumiesteitä on korjattu/lisätty tilaustyönä joku 10 vuotta sitten ja sopimus oli että kaikkiin ruoteisiin laitetaan ruuvit mutta valvonta on näköjään pettänyt. No, oma vika.

Eli, otanko naulat irti ja 6x100 RST ruuvilla kiinni vanha ruode vai koko ruode irti ja tilalle 2x4" vai uusi 50x50 ruode tukemaan vanhaa? Onhan noi 10v kestänyt nauloilakin että ei paljosta varmaan ole kiinni. Eli oikasenko ja toivon ettei tule ryteikkö vastaan...

Riippuen millaine nykyinen lumiestejalka on ja painuuko nykyinen ruode pohjaan vain ruuvit lisäämällä, mutta ainakin uusissa piskon lumeste jaloissa apuruoteen pitäisi olla leveämpi kuin 50mm. Eli vaihtaisin uuden 2x4 apuruoteen, joka kiinni 6x120 ruuveilla.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Korvasin kuluneita kattotiiliä ihan lappeen päässä lähellä lumiestettä niin löysin kivivillaa työnnettynä aluskatteen ja tiilen väliin? Keksiikö kukaan mitä asennusvirhettä villalla yritetään korjata?
 

Liitteet

  • 2024-07-15-villaa-katoilla.jpeg
    2024-07-15-villaa-katoilla.jpeg
    201,6 KB · Katsottu: 119

Mikki

Hyperaktiivi
Korvasin kuluneita kattotiiliä ihan lappeen päässä lähellä lumiestettä niin löysin kivivillaa työnnettynä aluskatteen ja tiilen väliin? Keksiikö kukaan mitä asennusvirhettä villalla yritetään korjata?
Ei tehty oravalle pesää, niin piti oravan tehdä se itse?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Korvasin kuluneita kattotiiliä ihan lappeen päässä lähellä lumiestettä niin löysin kivivillaa työnnettynä aluskatteen ja tiilen väliin? Keksiikö kukaan mitä asennusvirhettä villalla yritetään korjata?
En keksi mutta jospa tiilet ovat jääneet väärälle tasolle toisiinsa nähden? Tai jos ei ollut ruoteen ja tiilen välissä, niin joku elukka on ollut pesänrakennuspuuhissa?
 

Espejot

Hyperaktiivi
En keksi mutta jospa tiilet ovat jääneet väärälle tasolle toisiinsa nähden? Tai jos ei ollut ruoteen ja tiilen välissä, niin joku elukka on ollut pesänrakennuspuuhissa?
Ei ne on tungettu sinne, väli täyteen. Oskohan aluskate pigotettu ette lepata tuulessa?
Onko se palokatkon/ -osastoinnin kohdalla?
Ei, tiilirivin päässä lumiesteestä eli aika lailla lappeen reunalla.

Edit: Mutta onhan tossa joo varasto vieressä ja siinä oli jotain palokatko juttua. Täytyy katsoa kuinka pitkälle jatkuu.
 
Viimeksi muokattu:

PolyEsko

Vakionaama
Miten saa helpoiten vanhat maalit pois ulko-oven metallisista saranoista ja heloista?
Joku joskus muinoin sutinut tyttären parvekkeen oven metalliset osat paksun maalin alle.

Kuumailmapuhallin? Maalinpoistoaine? Raapimalla raapii pinnat.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Täytyy pitää vesikate kunnossa jottei tuo villatuppo aiheuta vesivahinkoa tai homehtumista. En ole tuollaiseen palokatkoon törmännyt.
Kaverilla oli joku vastaava. "palokatko vesikattoon saakka" tms. Hän kysyi asiaa paikalliselta paloviraomaiselta ja hän sai jättää siitä jotain tuollaisia juttuja pois.
 

sulo_s

Vakionaama
Tässä mökissä on harkko"kivijalka", jota olen muutaman vuoden välein joutunut korjailemaan (tippuu raplingit ja maalit)
Syy kyllä on selvillä, katolta tuleva vesi/roiskevesi. Tässä on loiva peltikatto ja rännit, jotka joka ikinen talvi vääntyy lumen painosta ja seuraukset näkyy alhaalla. Rännejä olen laskenut kolmeen kertaan, kertaalleen uusinut => ei vvaikutusta rännien vääntymiseen. Tuuli pyörittää lunta niin että puolesta metristä metriin on liparetta :(

Mutta itse asiaan:
sokkelin voisi tietty levyttää (helpoin ja nopein), mutta sokkelin ja kahitiilen ulkonema ero on luokkaa 2-3cm eli ei sinne taakse kyllä paljoa ilmarakoa jää Riittäisikö 1cm koolaus?).
Uudelleen rappaus + maali on niin työlästä (varsinkin laiskalle) 4-5 vuoden välein.

Oiskos muita siistimiskeinoja?
 

Matias

Aktiivinen jäsen

markok

Aktiivinen jäsen
Mitä mieltä porukka on kannattaisiko valesokkelitalon tiiliverhouksesta avata alimman tiilirivin saumauksia ilman kierron parantamiseksi? Yleensähän näitä ei ole rakennusvaiheessa tehty vaikka tiilen takana ilmarako olisikin. Tuo varmasti parantaisi ilman kiertoa, mutta tuleeko ongelmia siitä, kun tuo aukko tulisi huomattavasti ylemmäs kuin alajuoksu. Onko riskinä se, että tuota kautta päätyy enemmän sadevettä rakenteisiin kuin mikä sen kuivaava vaikutus on?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Lähipiirissä tiiliverhouksen sauman aukkoon oli laitettu jousi, jotta hiirellä oli ihmetyksen kummastuksen sormi suussa.
 

Bati

Aktiivinen jäsen
Tässä mökissä on harkko"kivijalka", jota olen muutaman vuoden välein joutunut korjailemaan (tippuu raplingit ja maalit)
Syy kyllä on selvillä, katolta tuleva vesi/roiskevesi. Tässä on loiva peltikatto ja rännit, jotka joka ikinen talvi vääntyy lumen painosta ja seuraukset näkyy alhaalla. Rännejä olen laskenut kolmeen kertaan, kertaalleen uusinut => ei vvaikutusta rännien vääntymiseen. Tuuli pyörittää lunta niin että puolesta metristä metriin on liparetta :(

Mutta itse asiaan:
sokkelin voisi tietty levyttää (helpoin ja nopein), mutta sokkelin ja kahitiilen ulkonema ero on luokkaa 2-3cm eli ei sinne taakse kyllä paljoa ilmarakoa jää Riittäisikö 1cm koolaus?).
Uudelleen rappaus + maali on niin työlästä (varsinkin laiskalle) 4-5 vuoden välein.

Oiskos muita siistimiskeinoja?
Lumieste ja tiheämpi kannakejako ränniin
 

sulo_s

Vakionaama
Lumieste ja tiheämpi kannakejako ränniin
Lumiesteet jo on molemmin puolin yli 10m ja kannakkeitakin lisätty.
Tietty jos vaihtaisi rännit myös päältä kiinnitettäviin eli tuki ois myös rännin yli, niin ehkä pysyisikin tai repeäisi otsalaudasta.
Tuonne takapihalle pääsee tuuli pyörittämään lunta ihmeellisesti sopivalla tuulella (isot puut tontin reunalla ilmeisesti aiheuttaa tuon)
 

Husky

Hyperaktiivi
Onko muut katsoneet talostaan kipsilevyn tms taakse, että eristeet kuivana ja kaikki ok?

Salaojakuvaaja kun sanoi, että eristeet on varmana märkänä niin jäi kalvamaan.

Helposti sai multitoolilla 50x50cm palan irti eikä muovikaan mennyt kuin muutamasta kohdasta vähän rikki. Helppo teipata tiiviiksi takaisin.

Märimmästä (seinän vierustamielessä) kohdasta otin palan pois. Alajuoksu kyllästettyä ja sen päällä normipuujuoksu ja villa ihan kuivat ja muovikin tiptop :sormet::bileet::sille:

No, yksi kohta vain, mutta tosiaan märimmästä kohtaa niin fiilis on hyvä. Sormenmitan verran syvyyteen oli eriste ihan kuiva.

Ei kannata murehtia vaan tekee aukon. Kaikilla varmaan joku vaatehuone ulkoseinällä ellei olkkariin halua tehdä.
 

Husky

Hyperaktiivi
Lumiesteet jo on molemmin puolin yli 10m ja kannakkeitakin lisätty.
Tietty jos vaihtaisi rännit myös päältä kiinnitettäviin eli tuki ois myös rännin yli, niin ehkä pysyisikin tai repeäisi otsalaudasta.
Tuonne takapihalle pääsee tuuli pyörittämään lunta ihmeellisesti sopivalla tuulella (isot puut tontin reunalla ilmeisesti aiheuttaa tuon)
Meillä 1997 rännit tiptop ja lunta tulee JÄRKYTTÄVÄLLÄ tavalla/voimalla katolta alas.
En tajua miten nuo kestävät. Talo jytisee kuin maanjäristyksessä luokkaa 50 kertaa per suojakeli, kun tulee tonniluokalla keŕrasta lunta alas.

Kuvan mukaisella kiinnikkeellä. Nuo ovat muutenkin uutta vastaavassa kunnossa mitä ihmettelen. Kerrankin joku tehty kestämään.
 

Liitteet

  • Screenshot_20240717_202555_Gallery.jpg
    Screenshot_20240717_202555_Gallery.jpg
    113,7 KB · Katsottu: 131

fraatti

Hyperaktiivi
Onko muut katsoneet talostaan kipsilevyn tms taakse, että eristeet kuivana ja kaikki ok?

Salaojakuvaaja kun sanoi, että eristeet on varmana märkänä niin jäi kalvamaan.

Helposti sai multitoolilla 50x50cm palan irti eikä muovikaan mennyt kuin muutamasta kohdasta vähän rikki. Helppo teipata tiiviiksi takaisin.

Märimmästä (seinän vierustamielessä) kohdasta otin palan pois. Alajuoksu kyllästettyä ja sen päällä normipuujuoksu ja villa ihan kuivat ja muovikin tiptop :sormet::bileet::sille:

No, yksi kohta vain, mutta tosiaan märimmästä kohtaa niin fiilis on hyvä. Sormenmitan verran syvyyteen oli eriste ihan kuiva.

Ei kannata murehtia vaan tekee aukon. Kaikilla varmaan joku vaatehuone ulkoseinällä ellei olkkariin halua tehdä.
Eikai kukaan ilman hyvää syytä ala tekemään seinään reikiä? Jos eristeet on märkiä niin eiköhän se ala kasvamaan jossain päin hometta varsin nopeasti. :hmm:
 

Husky

Hyperaktiivi
Varmaan alkaa. Mutta missä vaiheessa näkyy sisällä mitenkään.
Kun on niitä tarinoita, että eristeet märkänä ja homeessa muttei kipsilevyn pinnasta lähde edes maali.

Periaatteessa voi sanoa vaikka salaojista, että turha tarkastaa ellei ole ongelmia
 

kkk

Aktiivinen jäsen
En tajua miten nuo kestävät. Talo jytisee kuin maanjäristyksessä luokkaa 50 kertaa per suojakeli, kun tulee tonniluokalla keŕrasta lunta alas.
Kuvan mukaisella kiinnikkeellä. Nuo ovat muutenkin uutta vastaavassa kunnossa mitä ihmettelen. Kerrankin joku tehty kestämään.
Nehän on asennettu oikeaoppisesti ohjeen mukaan 2,5 cm kattolinjan jatkeen alapuolelle, jolloin alas syöksyvä lumi ja jää jatkaa lähes suoraviivaisesti räystäskourun reunan yli, toisin kuin vesi jopa rankkasateella ei saa sellaista vauhtia, vaan taipuu oikeaoppisesti kouruun kun pieni vauhti, piti asiaa tarkistaa sateenvarjon kans, kun itse epäilin.
 

ML

Vakionaama
Meillä 1997 rännit tiptop ja lunta tulee JÄRKYTTÄVÄLLÄ tavalla/voimalla katolta alas.
En tajua miten nuo kestävät. Talo jytisee kuin maanjäristyksessä luokkaa 50 kertaa per suojakeli, kun tulee tonniluokalla keŕrasta lunta alas.

Kuvan mukaisella kiinnikkeellä. Nuo ovat muutenkin uutta vastaavassa kunnossa mitä ihmettelen. Kerrankin joku tehty kestämään.
Vesivekillä oli/on kantikkaissa ränneissä sisäpuoliset kiinnikkeet,minulla oli sellaiset ennen kattoremonttia ainoa vaikeus oli rännien puhdistus alhaalta millään harjalla ei onnistunut.

 

Espejot

Hyperaktiivi
Eikai kukaan ilman hyvää syytä ala tekemään seinään reikiä? Jos eristeet on märkiä niin eiköhän se ala kasvamaan jossain päin hometta varsin nopeasti. :hmm:
Ja tämän takia kuntotarkastukset ei anna luotettavaa kuvaa, koska rakenteita ei avata tai niitä avataa vain kun on selkeä syy.
 
Back
Ylös Bottom