MLP:n säädöt ja asetukset
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
pökö
Kaivo jäässä
Eikö sitä saa manuaalisesti kesätilaan.
Logintutkija
GitHub - karhulitos/MLPlogintutkija: Nibe lämpöpumpun login tutkija
Nibe lämpöpumpun login tutkija. Contribute to karhulitos/MLPlogintutkija development by creating an account on GitHub.
github.com
Kehittäjän ketju aiheesta
Pari kyssäriä:
1. Onko käytännön tietoa, mikä on Nibe S1255-6 kulutus kun se jauhaa minimitaajuudella lämpöä lattiaan?
2. Onko Bosch 7800i lämpökäyrää mahdollista säätää ulkolämpötilan eri pisteissä, vai onko ainoa säätö siitä käyrän "päistä", eli +20C ja -30C ulkolämmöissä? Jos vain tuon käyrän kautta säätö, miten kannattaisi tuo asetella että kesällä märkätiloihin menisi ~+25C ja 0C ulkolämmössä olisi suunnilleen sama menolämpö? Sillä "mukavuuspisteellä" vai mikä olikaan pistesiirto, ei saa muuta kuin nostettua menolämpöä, ei laskettua.
Uusi rakennus ja käyrän haku menossa ja tämä Bosch ei ole meikäläiselle vielä kauhean tuttu kapistus. Nyt on siis minimilämpö asetettu +25C ja -30C ulkolämmössä +30C menolämpö. Nollakeleillä kuitenkin kämpässä liian kuuma. Voi toki olla, että tuo +25C on turhankin "lämmin" kesällä märkätiloihin, onko ainoa vaihtoehto tässä laskea tuota minimilämpöä? Pakkaspään käyrä suunnilleen kohdillaan.
Eli lyhyesti vielä; saanko säädettyä käyrän niin, että se on ulkolämmöissä +20C ... 0C suora viiva ja siitä sitten kohoaa pakkasten kiristyessä?
1. Onko käytännön tietoa, mikä on Nibe S1255-6 kulutus kun se jauhaa minimitaajuudella lämpöä lattiaan?
2. Onko Bosch 7800i lämpökäyrää mahdollista säätää ulkolämpötilan eri pisteissä, vai onko ainoa säätö siitä käyrän "päistä", eli +20C ja -30C ulkolämmöissä? Jos vain tuon käyrän kautta säätö, miten kannattaisi tuo asetella että kesällä märkätiloihin menisi ~+25C ja 0C ulkolämmössä olisi suunnilleen sama menolämpö? Sillä "mukavuuspisteellä" vai mikä olikaan pistesiirto, ei saa muuta kuin nostettua menolämpöä, ei laskettua.
Uusi rakennus ja käyrän haku menossa ja tämä Bosch ei ole meikäläiselle vielä kauhean tuttu kapistus. Nyt on siis minimilämpö asetettu +25C ja -30C ulkolämmössä +30C menolämpö. Nollakeleillä kuitenkin kämpässä liian kuuma. Voi toki olla, että tuo +25C on turhankin "lämmin" kesällä märkätiloihin, onko ainoa vaihtoehto tässä laskea tuota minimilämpöä? Pakkaspään käyrä suunnilleen kohdillaan.
Eli lyhyesti vielä; saanko säädettyä käyrän niin, että se on ulkolämmöissä +20C ... 0C suora viiva ja siitä sitten kohoaa pakkasten kiristyessä?
Harrastelija
Vakionaama
Laitanpä tähän uutta taloa tai lämpöremonttia suunnitteleville.
Laittakaa lämmitys ainakin kahteen piiriin.
yksi piiri asuintiloille
toinen piiri huoneille joissa halutaan lämmittää tai pitää lattiat lämpimänä kesälläkin (Pesuhuone? Wc? kellari?)
Näin ei joudu tekemään kompromissejä erilaisten lämmitystarpeiden suhteen.
Laittakaa lämmitys ainakin kahteen piiriin.
yksi piiri asuintiloille
toinen piiri huoneille joissa halutaan lämmittää tai pitää lattiat lämpimänä kesälläkin (Pesuhuone? Wc? kellari?)
Näin ei joudu tekemään kompromissejä erilaisten lämmitystarpeiden suhteen.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #368
Onko tietoa miten F1255 käyttöveden tekoa ohjataan.
Tuolla on kaksi anturia BT6 ja BT7
BT6 on keskellä tankkia ja BT7 on ylhäällä (käyttävesi). Eli kiinostaa ohjataanko tolla jollakin tapaa veden tekoa? Katkaisua ohjataan kaiketi BT7:lla. Kysymyksen syy on yleinen mielenkiinto.
Tuolla on kaksi anturia BT6 ja BT7
BT6 on keskellä tankkia ja BT7 on ylhäällä (käyttävesi). Eli kiinostaa ohjataanko tolla jollakin tapaa veden tekoa? Katkaisua ohjataan kaiketi BT7:lla. Kysymyksen syy on yleinen mielenkiinto.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #369
Kone lähtee rullamaan käyttövettä 76Hz, tiputtaa siitä sitten 1% kerrallaan kunnes joku laukaisee tapahtuman että taajuus tippuu 55Hz. Siinä sitten heiluttan 54-55Hz korvilla kunnes saavtetaan BT7 tavoitelämpötila. Tässä vaiheessa kuumakaasu on 92C. Lauhdutimen dT on aluksi 7K ja tippu siitä sitten pikku hiljaa 5K kieppeille. Kiertovesipumpun kierrokset tippuu lineaarisesti. Suurin osa lämpenemisestä tapahtuu tietysti kattilan alaosassa (BT6) mutta ohjataanko tolla anturilla mitään, tuskin on tyhjän panttina....
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
SMO40:n osalta (lienee käyttöveden osalta softaltaan hyvin samankaltainen kun Fxx55 pumppujen ohjaimet) tuota BT7:an kytkemistä ei vaadita olenkaan, itsellä tuo on kytkemättä, taulukossa näkyy --- mutta käyttöveden lämmitys toimii kyllä. Eli tuolla BT6:sen tiedoilla tuntuu rullaavan tuo prosessi käyttöveden osalta.
Jossain vaiheessa oli tullut herja ettei legionatappo ollut suoritettu onnistuneesti loppuun asti, sinänsä ymmärrettävää kun kattilassa oleva vastus ei ole Niben ohjattavissa ja muutenkin lämmitän tuo kattilan vain 45C:hen. Loppukuumennus 65 asteiseksi sit sähkövaraajassa.
Jossain vaiheessa oli tullut herja ettei legionatappo ollut suoritettu onnistuneesti loppuun asti, sinänsä ymmärrettävää kun kattilassa oleva vastus ei ole Niben ohjattavissa ja muutenkin lämmitän tuo kattilan vain 45C:hen. Loppukuumennus 65 asteiseksi sit sähkövaraajassa.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #371
Sikäli mielenkiintoista että käynnistin luxustila ja kun BT7 saavutti 57C niin kompura sammui...
Edit: olet todenäköisesti oikeassa, mulla asetuksissa että luxus pysähtyy kun on 53C. Ja näin tosiaan tapahtuu, kun BT6 saavuttaa 53C niin BT7 on 57C. Täytyy ajaa huomenna uusi testi. Tämä(kin) kysymys liittyy siihen HP hälytyksen mekanismiin.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #372
BT6 lämpötahnat kuulemma kuivuu ja se alkaa näyttää vanhemiten vääriä lukemnia. Ja tuloksen on HP-häly. Tietääkö kukaan mikä on BT6 ja BT7 ero normaalitilanteessa kun tehdään lämmitä vettä. Luonnolisesti BT6 lämpötila nousee nopeammin
Mulla lähtotilanne 36,7C ja 51,8C.
Mulla toi näyttää epäilyttävän isoa eroa mutta muuten kone käytäytyy kaiketi oikein.
Mulla lähtotilanne 36,7C ja 51,8C.
Mulla toi näyttää epäilyttävän isoa eroa mutta muuten kone käytäytyy kaiketi oikein.
Kaippa se sulla käyttövettä kuitenkin tekee eli se pyörii kuitenkin tämän tästä? Jos sattuu olemaan puskurivaraaja ja patterit niin lämmönjaon pumppu lienisi se joka ensimmäisenä jässähtää liiallisesta lepuuttamisesta. Liuos- ja koneen oma kiertovesipumppu kuitenkin yleensä saa jumppaa tuon käyttöveden takia.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #376
Ei liity minuun, taaskaan.
Jos haluat kytkeä ml-pumpun sähkökattilaksi niin miten varmistat että litkupumppu ei pyöri automaatin ohjaamana? Asetuksista pumppua ei saa pois päältä. Kompresorin saa pois päältä muutamalla tavalla (mm varatila) mutta jääköhän osa suojauksista silti päälle, sitä mietin.
Oma pumppu ei pyöritä liuospumppua, jos asetuksista ottaa kompressorin pois käytöstä. Liuospumpumpusta voi ottaa myös sähkönpoikki, jos epäilee että se pyörisi syystä tai toisesta.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #378
Kompressorin voi ottaa useamalla tapaa posi käytöstä, esimerkiksi "Vain lisäys", "Varatila" tai "Liitännät: "estetty" tai "poistettu käytöstä". Ei varmastikkaan ole satumaa että Kompressorin saa poistettu niin monella tavalla. Epäilen että Niben automatiikassa on monta kerrosta ja suojaukset on oletettavasti aika pohjalla. Eli kysymys kuluu, poistaako "Vain lisäys" mitä suojaustomenpiteitä.. esimerkiksi sen mahdoliset kiertovesipumpun automaatti pyöräytyksen n vrk välein jos sellainen toiminto ylipäätänsä on. Ehkä täytyy kysyä asiaa Nibeltä...
Joo, tämä on se äärimäinen keino. Mutta olisihan se muka että automatiikka tietää että GP2 on pois pelistä ettei tule uusia virheilmoituksia.
Viimeksi muokattu:
Jossain tapauksessa ainakin Viessmannissa jää jäljelle hätäkäyttö/jäätymisenesto, jolloin luonnollisesti lämmityskäyrästä tai muista tekijöistä huolimatta kone koittaa estää talon jäätymisen. Voi myös valita että kokoonpanossa ei ole kompressoria ollenkaan. Ei silloin mikään pyöri.
En tiedä onko tuoreemmissa mlpssä jo kiertovesipumpulle takaisinkytkentä. Sellainen mahdollisuus on uudemmissa kiertovesipumpuissa ja se vaatii yhden johdon enemmän kuin vanhemmat. Vanhemmat pwm ohjaukset siis komentavat kiertovesipumppua, mutta eivät tiedä että toteutuiko pyyntö koskaan. Virheilmoitus tulee sitten siitä seurauksesta eikä itse pumpulta.
Minulla kohta parikymmentä vuotta vanha Lämpöässä C7 ja tässä nyt kaksi suurta muutosta käyttötottumuksiin. Viime viikolla aurinkopaneelit ja lokakuun alusta pörssisähköön.
Löysinkin jo Yöpudotus -toiminnon ja katselin pörssisähkön historiallisia keskihintoja tunneittain, ei varmasti paljoa pieleen mene jos pistää toiminnon päälle joka päivä 8-11 ja 18-21.
Shunttiviive oli asetus, jonka käytännön toimintaa en oikein ymmärrä. Meillä se on ollut aina 60min, ohjekirjassa näytti olevan oletusasetus 180min. Eli tuo on viive että lämpöä otetaan sähkökattilalta, mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Vaikuttaako tämä jotenkin siihen otetaanko lämpöä kompressorin vai sähkövastuksen lämmittämänä ja vaikuttaako jotenkin kompuran käynnistystiheyteen? Vääntäisikö joku rautalangasta
Entä onko sähkövastusta mahdollista jotenkin pakottaa päälle muuten kuin asetusten kautta? Onko mahdollista että aurinkoisina tunteina vastus olisi pakotettuna päälle vaikka parin tunnin ajan jolloin lämpiäisi käyttövesi sen verran että sitä ei ainakaan tarvi lämmittää loppupäivän aikana?
Onko muita mahdollisia optimointeja, mitä olette saaneet tehtyä tämmöiseen muinaisjäänteeseen?
Löysinkin jo Yöpudotus -toiminnon ja katselin pörssisähkön historiallisia keskihintoja tunneittain, ei varmasti paljoa pieleen mene jos pistää toiminnon päälle joka päivä 8-11 ja 18-21.
Shunttiviive oli asetus, jonka käytännön toimintaa en oikein ymmärrä. Meillä se on ollut aina 60min, ohjekirjassa näytti olevan oletusasetus 180min. Eli tuo on viive että lämpöä otetaan sähkökattilalta, mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Vaikuttaako tämä jotenkin siihen otetaanko lämpöä kompressorin vai sähkövastuksen lämmittämänä ja vaikuttaako jotenkin kompuran käynnistystiheyteen? Vääntäisikö joku rautalangasta
Entä onko sähkövastusta mahdollista jotenkin pakottaa päälle muuten kuin asetusten kautta? Onko mahdollista että aurinkoisina tunteina vastus olisi pakotettuna päälle vaikka parin tunnin ajan jolloin lämpiäisi käyttövesi sen verran että sitä ei ainakaan tarvi lämmittää loppupäivän aikana?
Onko muita mahdollisia optimointeja, mitä olette saaneet tehtyä tämmöiseen muinaisjäänteeseen?
Lässä C on varmaan ctc pumppu ja siinä tankki on 2 osainen ja yläosassa pääosin vastus jauhaa kuumuuden, eli tuolla viiveellä vaikutetaan siihen koska sallitaan sieltä ottaa kuumempaa sekaan suntille. Tuossa lieneen BiV shuntti eli ottaa kahdesta eri lämmönlähteestäShunttiviive oli asetus, jonka käytännön toimintaa en oikein ymmärrä. Meillä se on ollut aina 60min, ohjekirjassa näytti olevan oletusasetus 180min. Eli tuo on viive että lämpöä otetaan sähkökattilalta, mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Vaikuttaako tämä jotenkin siihen otetaanko lämpöä kompressorin vai sähkövastuksen lämmittämänä ja vaikuttaako jotenkin kompuran käynnistystiheyteen? Vääntäisikö joku rautalangasta
pökö
Kaivo jäässä
Lämpökäyrällä ja asteminuuteilla
Lämpökäyrällä ja asteminuuteilla (tai hystereesillä). Sekä tietysti vaihtoventtiilin asennolla, jos tehdään käyttövettä.
Ei sitä kylmäprosessilla säädetä, vaan MLP antaa aina täyden tehon. Yleensä siis menolämpö sahaa ylös alas käyntisyklien mukaan. Varaajan kanssa voi käyttää shunttia, joka sekoittaa paluuta menoon.
Riippuu lämmönjaosta. Patteriverkossa ei ole juuri ominaislämpökapasiteettia eli paluu nousee nopeasti ja laskee nopeasti. Siksi niihin laitetaan varaajia. Betoniin laitetussa lattialämmityksessä paluu nousee hyvin hitaasti eikä silloin meno pääse nousemaan. Kesällä pelkkää kylppäriä lämmitettäessä voi olla vaikeampaa.
Jotta meno ei nouse liikaa, käyntijaksot ovat lyhyitä on-off:lla patteritalossa.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Voi vain kuvitella käynnistysten määrää, niitä tullee todella paljon.
Tuossa esimerkkinä muutama käyntijakso. Lyhykäisyydessään ulkolämpötilassa X käynnistä kompressori ja pidä sitä käynnissä, kunnes paluuveden lämpötila nousee Y asteen verran. Sammuta kone ja odota että vesi jäähtyy taas käynnitysrajaan.
Lämmityskäyrä sitten määrää että mikä on haluttu lämpötilataso.
pi@raspi3-1:~ $ echo r -c ehp CompStarts | nc -q 2 localhost 8888
145095
pi@raspi3-1:~ $ echo r -c ehp CompHours | nc -q 2 localhost 8888
28077
Täytyy koittaa joku päivä ottaa vähän jakaumaa noista käyntiajoista.
Varaaja on, shunttia ei. MLP toimii niin että se tekee lämpötilaeroa - vesi kuumenee ja lopulta se riittävän kierrosmäärän jälkeen riittävän kuumaa.
Pumppu nostaa sisään imettävän veden lämpötilaa muutamalla asteella ja työntää lämmenneen tuloksen ulos. Paisuntaventtiilin säätö sovittaa kylmäprosessin tuohon tilanteeseen. Asteminuutit sitten katkaisevat käynnin, kun ei ole tarvetta lämmittää lisää käyttövettä eikä lämmitystä (vaihtoventtiili osallistuu operaatioon määrämällä,m mistä lämmitettävå vesi imetään ja minne menee). Vastaavasti kummankin vesipiirin (tai käyttöveden tapauksessa käyttövesivaraajan) asteminuuttien putoamista tarkkaillaan ja käynnistetään ao. piirin lämmitys, jos raja alittuu.
Lämmitys ei aivan välttämättä tarvitse varaajaa, jos lämmitysverkostossa on riittävästi varauskapasiteettia, mutta ON/OFF-pumpun kohdalla tuo tuskin on ilman puskurivaraajaa tms. Asteminuuttisäätöhän on eräänlainen integraalisäätö, joka pyrkii pitämään keskimääräisen lämpötilan lämmityskäyrällä tai käyttövesivaraajan tavoitelämpötilassaan. Jääkaapit ja pakastimet toimivat itse asiassa samalla periaatteella paitsi että kylmentävät (asteminuutteja ei vain pysty säätelemään, vaan ne riippuvat termostaatin ja säiliön ominaisuuksista).
Asteminuutit taitaapi olla vähemmin käytössä käyttöveden lämmityksessä.
Ehkäpä paremmin suoraan anturit ja ehkä joku pikku hystereesi.
petrusmikael
Jäsen
Olisi taas Stiebel Eltronin kanssa haasteita, saisko täältä mitään ajatusta mistä lähteä asiaa korjaamaan?
Meno- ja paluuvesilämpötilat asetettu 22°C, mutta pumppu työntää jatkuvasti yli 40°C vettä kiertoon. Huoneet, joissa on termostaatit, lämpiää normaalisti (20-22°C sisälämpötila), mutta pesuhuone/kodinhoitohuone, jossa ei ole erillistä termostaattia lämpiää 28-30°C ja lattia hohkaa todella kuumana. Koko talossa siis lattiolämpö. Energiaa tämä touhu tietysti vie ja ihmetyttääkin, miksi pumppu ei tottele asetettuja lämpötiloja? Kesällä pumppu teki vain käyttövettä ja nyt syksyn ja lämmityskauden tullen alkoi tämä ongelma siirrettyäni pumpun taas normimoodiin.
Meno- ja paluuvesilämpötilat asetettu 22°C, mutta pumppu työntää jatkuvasti yli 40°C vettä kiertoon. Huoneet, joissa on termostaatit, lämpiää normaalisti (20-22°C sisälämpötila), mutta pesuhuone/kodinhoitohuone, jossa ei ole erillistä termostaattia lämpiää 28-30°C ja lattia hohkaa todella kuumana. Koko talossa siis lattiolämpö. Energiaa tämä touhu tietysti vie ja ihmetyttääkin, miksi pumppu ei tottele asetettuja lämpötiloja? Kesällä pumppu teki vain käyttövettä ja nyt syksyn ja lämmityskauden tullen alkoi tämä ongelma siirrettyäni pumpun taas normimoodiin.
Liitteet
Veikkaus, vaihtoventtiili rikki. Kone siis luulee tekevänsä käyttövettä, mutta venttiili on väärässä asennossa ja lämpö meneekin lattiaan. Vaihtoventtiili on yleinen vika stiebelissä.
Tuolta kannattaa lukea lisää aiheesta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?board=23.0
petrusmikael
Jäsen
Joo tämä todennäköisesti nyt vikana, lämpötila laski, kun pudotti käyttöveden lämpötilaa 30 asteeseen. Mitä vaihtoventtiili ja työt maksaneet, onko kohtalotovereita? Sain yhden tarjouksen, joka vaikuttaa suht arvokkaalta.