Seähän johtuu myös velitusta kennosta montako kennoa pitää sarjaan laittaa jotta saadaan se haluttu jännite.
Jos puhutaan perinteisestä avoimesta lyijyakusta on kennon nimellisjännite 2V,täyteen ladatun kennon jännite ~2,15V, josta seuraa että täysi 12V akku on 13V, edelleen 48V lyijyakku on täynnänsä 52V. Lisäksi kun lyijyakku kärsii jos sitä puretaan alle 50% tason, tuo 2V kennojännite on käytännössä se minimitaso, vaikka periaatteessa täysin tyhjänä se kenno on jotain 1,8V, joten tuo 48V akkukin on pienimmillään sen 48V.
LiFePO4 kennojen 3,2V nimellijännitteellä saadaan 16 kennolla tuo 51,2V, mutta tuossa 3V kennojännitteessä (eli 48V) se varausraso lähtee romahtamaan, eli taas 48V on se käytännön minimi. Aivan 100% ladatun kennon jännite on 3,4V, joka nyt on hieman korkeampi kuin Lyijyakussa, mutta ei sen korkeampi kuin lyijyakin varausjännitekään, eli toisinsanoen se käytännön jännitevaihtelu on 16 kennolla sama kuin vastaavassa lyijyakussakin, joten 48V akuston kanssa toimimaan suunnitellut laitteet ovat tyytyväisiä.
Tietysti tuo 48V akku voidaan tehdä myös 15 kennollakin, mutta silloin tyhjän akun jännite alkaa olla jo aika merkittävästi matalampi kuin mihin nuo 48V laitteet on ajateltu. Lisäksi on laitteita jotka vaativat nimenomaan 48V eikä vain nimellisesti 48V, mutta ne tarvitsevat joka tapauksessa jonkin jännitteentasaajan..
Perinteisemmät Li-Ion kennot, esim NMC se nimellisjännite on 3,7V, jolloin esim tuo 48V nimellisjännitteen akku on 14 kennolla, mutta kennon isomman jännitevaihtelun takia se täysi akku on 58,8V ja täysin purettu jotain 42V. Nuo ei ole kovin hyviä kennoja alunperin lyijyakuille suunnitelluissa järjestelmissä. Mitään varsinaista maksimirajaahan ei ole olemassa, koska tuo 48V ei ole itsessään mikään kiveen hakattu standardi, vaan yleinen käytäntö, vaikka tietysti noitakin on standardoitu mutta ne taas johtuvat käyttötarkoituskesta millaisia raja-arvoja sinne on laitettu.