Daikin Perfera 30 ja 40

Alf

Aktiivinen jäsen
Tavalliset tallaajat harvoin huomaavat mitään, jos tilassa on lämmintä ja pumppu ei äänellään särje tärykalvoja. Oma ongelmani onkin nimenomaan se, että ei ole lämmintä. Käytän pumppua mökillä ylläpitolämpöä pitämään ja luulin ostaneeni kyvykkään pumpun jolla saan nostettua etänä lämmöt nopeasti kun olen sinne menossa. Tällöin siis pyydän pumpulta paljon tehoja -> ryntäily alkaa -> suurimman osan ajasta pumppu sulattelee ja ihmettelee -> ei jaksa nostaa lämpötilaa edes vuorokaudessa vaikka ulkona vain -5 tms.
Eli pumpun lämmitys-, sulatusyklit alkavat värähtelemään. Tunnistan saman toisen merkkisestä pumpusta, siinä auttaa että pyytää vähemmän, jolloin saa enemmän. Liian suuri pyyntö vetää ulkokennon liian kylmäksi, joka aiheuttaa sulatuksen. Märkä kenno, joka vedetään taas jäähän suurella teholla.
 

Sampo22

Aktiivinen jäsen
Eli pumpun lämmitys-, sulatusyklit alkavat värähtelemään. Tunnistan saman toisen merkkisestä pumpusta, siinä auttaa että pyytää vähemmän, jolloin saa enemmän. Liian suuri pyyntö vetää ulkokennon liian kylmäksi, joka aiheuttaa sulatuksen. Märkä kenno, joka vedetään taas jäähän suurella teholla.
Jep, sulatuksen jälkeen ei ehdi kuivua kunnolla vaan näkyy ihan selviä vesipisaroita jotka jäätyy heti kun lämmitys alkaa. Onkohan minulla normaali tuo kennon kerroksittainen huurtuminen/jäätymisen alkaminen normi tilanne?
 

Liitteet

  • IMG_3126.jpeg
    IMG_3126.jpeg
    119 KB · Katsottu: 117

RauskiH

Vakionaama
OK, vapaa-ajanasunnolle mekin olemme toista pumppua hankkimassa mutta kuvauksen perusteella vähän samoja ärsyttävyyksiä olisi luvassa kuin nykyisessä 10vee täyttävässä Mitsun FH25:ssä. Onkohan sitten ylläpitolämpötila ja nosto siitä + Pohjolan ilmasto kaikille valmistajille tekemätön paikka ja päihittääkönä ilp ylipäänsä perinteiset sähköpatterit kun ei yritä pitää koko ajan yllä samaa asumislämpöä... Onneksi on nyt varaava takka, johon laittaa tulet saapuessaan ja jonka kanssa joku ilp saattaisi hyvässä lykyssä toimiakin kohtuullisesti.
Ilpit soveltuvat vähintäänkin huonosti lämpötilan nostoon kun tähän ei ole tehossa oikein reserviä. Jos otetaan esimerkiksi vaikka että mökissä on kohtuu maltillinen 3kw tehon tarve -10c sisälämpötilan ollessa 22c. Jos ilp antaa maksimissaan ulos esim 4,5kw niin kun lähdetään nostamaan 12c ylläpitolämpötilasta niin kestäähän lämmön nouseminen kauan tuolla keskimäärin hieman yli 1,5kw extrateholla. 10c nosto haukkaa energiaa paljon kun ilman lisäksi on lämmitettävä kaikki jäähtyneet rakenteetkin
 

jsalmika

Aktiivinen jäsen
Ilpit soveltuvat vähintäänkin huonosti lämpötilan nostoon kun tähän ei ole tehossa oikein reserviä.
Joo, ja sitäpä juuri kaivattaisiin että mökki olisi jo hieman lämmennyt kun sinne talvisaikaan saapuu sytyttelemään takkaan tulia...
No, ainahan sitä voi nostaa pyyntiä jo edellisenä päivänä. Onneksi etäohjaus sentään toimii.
 

RauskiH

Vakionaama
Joo, ja sitäpä juuri kaivattaisiin että mökki olisi jo hieman lämmennyt kun sinne talvisaikaan saapuu sytyttelemään takkaan tulia...
No, ainahan sitä voi nostaa pyyntiä jo edellisenä päivänä. Onneksi etäohjaus sentään toimii.
Juu aiemmin pyynti ylös, mitä kovempi pakkanen sitä aiemmin. Kevyttakka tai kamina on mökillä hyvä kampe lämmön nostoon kun niistä saa jopa yli 10kw lämmitystehon
 

Mixon

Jäsen
Ei tuo @Koelli anturiviritys ole edes pahan näköinen. Jos tuo tuntuu toimivan, niin varmaan pitää itse tehdä joku samanmoinen ratkaisu. Saahan tuohon jonkun ulkoisen pienen kotelon tehtyä jos haluaa, niin maastoutuu paremmin ympäristöön. Voisi jopa toimia läntättynä toohon pumpun päätyyn ulkopuolelle kiinni.

Mitä ILPillä lämmönnostoon tulee, niin eihän se mikään rakettimoottori ole ja kuten sanottu reservitehot on aika pieniä. Omassa tapauksessa onkin kyse siitä jos pumppu tekee yli puolet ajasta jotain muuta (sulattaa, ihmettelee), kuin lämmittää, niin ei se anna edes niitä lämpötehoja ulos sieltä mitä se pystyisi antamaan paremmalla ohjauslogiikalla. Edellinen yli 10v vanha ILP lämmön noston kyllä teki helposti vuorokaudessa, vaikka ei olisi peruslämpöjäkään ollut.
 

puuteknikko

Vakionaama
Tuota anturin siirtoa kun katsoo niin hämmästyttää, miten pienellä muutoksella saa korjausta aikaiseksi. Ts. kotelo anturin ympärillä ilmeisesti lämpenee sen verran, että se sotkee logiikan hyvin helposti.
 

grendy

Vakionaama
1734507820503.png

Tässä vielä muuten lämpökamerakuva sekoittaan pakkaa. Tässä nyt vaan pari ongelmaa:
1) Läpivientiä ei tarkistettu ulkoa päin, että onko se hyvin tilkitty.
2) Pumppu ei ole päällä kuvassa. Töpseli seinässä, mutta muuten pois päältä

En muista oliko toi kohta ainut läpiviennin paikka vai oliko myös vasemmalta mahdollista viedä läpi? Ja jos leikitään että läpivienti on tilkitty oikein niin kuvaako toi kuva sitä, että putkia pitkin se kylmyys tulee noin selkeästi koneen sisälle? Juuri siihen kohtaan siis missä tuo piirikortti ja anturi on...
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

grendy

Vakionaama
Vinkkisi tuon tarkoitin, siksi silmänisku. Voihan sen putken ulkoa tulpata, kunhan muistaa kevällä ennen jäähdytyskautta tulpan poistaa. ;)
Joo todella hyvä pointti, ei olis tullut tosiaan mieleen! Eli sekin vielä yhtenä mahdollisuutena että anturin kohdalle tulee mahdollisesti kylmää ilmaa monellakin eri tavalla, eli pumppu kuvittelee huoneessa olevan paljon kylmempää kuin oikeasti on ja siksi ryntäily.
 

Tumi

Jäsen
Onkohan mitään riskiä sille, että maanrajassa olevaa kondenssiputkea pitkin ryömisi hiiri pumpun sisälle? Entä hyönteiset keväällä?
 

vetelin_pumppaaja

Aktiivinen jäsen
Riski on aina todellinen kun ollaan elossa! :sille:;)

Mutta onhan se kondenssiputki niin pieni/iso halkaisijaltaan että voi sinne joku mennä jos niin päättää. Laita vaikka alumiininen hyönteisverkko suojaksi?
 

Luukku

Vakionaama
Eli sekin vielä yhtenä mahdollisuutena että anturin kohdalle tulee mahdollisesti kylmää ilmaa monellakin eri tavalla, eli pumppu kuvittelee huoneessa olevan paljon kylmempää kuin oikeasti on ja siksi ryntäily.
Mitäs teillä näyttää se pumpun mittaus? Jos se saa kylmää niin pitäisi näyttää alle pyyntilämmön. Mulla se näyttää aina 1-3 astetta enemmän. Sitähän sai valikoista jotenkin "kalibroitua".
 

grendy

Vakionaama
Mitäs teillä näyttää se pumpun mittaus? Jos se saa kylmää niin pitäisi näyttää alle pyyntilämmön. Mulla se näyttää aina 1-3 astetta enemmän. Sitähän sai valikoista jotenkin "kalibroitua".
No sehän näytti aina enemmän kuin oikeasti oli. Mutta entä juuri sillä hetkellä kun sulatus tulee niin kylmeneekö siinä putket niin paljon että sensori menee sekasin hetkeksi? Ja näkyyhän tossa kuvassa tollanen mystinen lämmin kohtakin pumpussa heti kylmän yläpuolella, vaikka ei tosiaan päällä edes ole. Kuka tästä tietää :D.. Ratkaisu olis ulkoinen sensori.
 

Sampo22

Aktiivinen jäsen
Mitäs teillä näyttää se pumpun mittaus? Jos se saa kylmää niin pitäisi näyttää alle pyyntilämmön. Mulla se näyttää aina 1-3 astetta enemmän. Sitähän sai valikoista jotenkin "kalibroitua".
Tuota pitikin kysyä, juu kyllä yleensä pumpun mittaus on pari astetta korkeampi kuin pyynti. Hetkeksi laskee 1-2 astetta kun sulatuksen jälkeen alkaa puhaltamaan.
 

heebo1974

Aktiivinen jäsen
MItähän sen sensorin tulisi näyttää/mitata ? Mitä tapahtuu, jos sen anturin siirtää mittaamaan puhalluslämpöä ? Sehän mittaisi silloin jopa +50C lämpöjä ja toisaalta sulatuksen aikana menisi jopa pakkaselle. Ei varmaan pumppu toimisi oikein.
 

Luukku

Vakionaama
Tuli mieleen, että pitäis kokeilla säätää Perferaa imuilman mukaan. Ruuvi ilpin päälle ja pyyntiautomaatiot sen mukaan:hmm:
 

Mixon

Jäsen
1734587070875.png


Laitoin omassa ILPissä vertical swingin päälle. Ottoteho kyllä pomppii villisti (demand control 100% päällä), mutta sulatuksiin swingit taisi auttaa. Tuosta graafista sulatuksia ei kyllä pysty täysin luotettavasti toteamaan, mutta veikkaisin niiden olevan alemman kuvaajan punaisen käyrän punaisissa laatikoissa (Blowing temperature pohjat).

Varsin siedettävällä tasolla sulatukset 2-3h välein. Tämän huomaa lämmöntuotossakin, koska lämpötila on pysynyt huonelämpötilamittarin mukaan n. 2-asteen sisällä tasaisesti (mittari ei kuvaajassa, aiemmin saattoi pudota 5 astetta lämpötila).

Edelleen vaikuttaisi vahvasti siltä, että tuo SY lämpötila-anturin modaaminen ei ole huono idea.
 

jsalmika

Aktiivinen jäsen
Varsin siedettävällä tasolla sulatukset 2-3h välein. Tämän huomaa lämmöntuotossakin, koska lämpötila on pysynyt huonelämpötilamittarin mukaan n. 2-asteen sisällä tasaisesti (mittari ei kuvaajassa, aiemmin saattoi pudota 5 astetta lämpötila).
Aika hurjalta kuulostaa vaikka uskon silti... Miten kaukana lämmönlähteestä huonelämpömittari oli?
 

Mixon

Jäsen
Aika hurjalta kuulostaa vaikka uskon silti... Miten kaukana lämmönlähteestä huonelämpömittari oli?
Olisikohan huonelämpömittari n. 3m päässä ILPistä ja ei suoraan puhallusvirrassa vaan nurkan takana.

1734589770627.png

Tuossa satunnainen otos sisätilalämpömitarin liikkeistä. Eivät toki ole niin radikaaleja kuin suoraan pumpulta lypsetty data, mutta kuvaajasta näkee, että lämpötila vaihtelee n. 10-16 asteen välillä (ILPin säätöjen ollessa vakiot). Tämä saattaisi jo "tavallisen tallaajankin" mieltä alkaa nypyttämään, ihan lämpötuntemuksen perusteella ilman hifistelydataa.

1734590136814.png

Tuossa taas otos, kun swingit päällä ja lämpötila seilaa "vain" n. 2-astetta.
 
Viimeksi muokattu:

Luukku

Vakionaama
Eilisen aamun -11 ja tämän aamun +2 kelin sisälämpötilat kahdessa kerroksessa.
Sininen käyrä yläkerta ja keltainen alakerta.
HA säätää.
 

Liitteet

  • IMG_4817.png
    IMG_4817.png
    116,8 KB · Katsottu: 70
  • IMG_4818.png
    IMG_4818.png
    75 KB · Katsottu: 72

Husky

Hyperaktiivi
Joutuuko juotoshommiin kun ottaa anturin ulos?
Kiinnostelisi siirtää omassa Panassa ulos, mutta näyttäisi että ei onnistu ilman rankempia touhuja.
 

Luukku

Vakionaama
Laitoin viimeinkin jouset Perferankin alle. Vaikka ei tuo kumien päälläkään pahasti ääntänyt niin on se vielä hiljaisempi. Ei kuulu sulatushurinat.
 

Liitteet

  • IMG_4829.png
    IMG_4829.png
    178,3 KB · Katsottu: 94

Luukku

Vakionaama
Mulla on sulatuksen tunnistamisen ehtona >800W ottoteho ja <25 asteen "puhalluslämpö" ja sulatuksen jälkeinen riehunta on automaatiolla hyvin hallinnassa, kun ohjaa pyyntilämpötilaa. Sen näkee tuosta käppyrästäkin klo 4:n jälkeen sulatus. Mutta sitten onkin tarvittu ns tuplasulatus (klo 5) ja tuo on yleensä lyhyempi ja tuo lämpötilaraja ei ehdikään täyttymään niin pumppu onkin heti päästänyt riemun valloilleen ja tehot ylös, josta johtuen katko, koska puhallulämpö noussut korkealle.
Pakko näitä on vahtia automaatiolla. Pitänee korjata rajoja.
Edit: tuosta näkee myös sen miten tuo "kuuma puhallus" on tavoittanut Ruuvi anturinkin toisessa huoneessa ja tuosta johtuen pyyntiäkin pudotettu samaan aikaan niin eskalaatio on valmis ja katko siitä seuraa varmasti.
 

Liitteet

  • IMG_4831.png
    IMG_4831.png
    125,8 KB · Katsottu: 49
Viimeksi muokattu:

Mixon

Jäsen
Mulla on sulatuksen tunnistamisen ehtona >800W ottoteho ja <25 asteen "puhalluslämpö" ja sulatuksen jälkeinen riehunta on automaatiolla hyvin hallinnassa, kun ohjaa pyyntilämpötilaa. Sen näkee tuosta käppyrästäkin klo 4:n jälkeen sulatus. Mutta sitten onkin tarvittu ns tuplasulatus (klo 5) ja tuo on yleensä lyhyempi ja tuo lämpötilaraja ei ehdikään täyttymään niin pumppu onkin heti päästänyt riemun valloilleen ja tehot ylös, josta johtuen katko, koska puhallulämpö noussut korkealle.
Pakko näitä on vahtia automaatiolla. Pitänee korjata rajoja.
Edit: tuosta näkee myös sen miten tuo "kuuma puhallus" on tavoittanut Ruuvi anturinkin toisessa huoneessa ja tuosta johtuen pyyntiäkin pudotettu samaan aikaan niin eskalaatio on valmis ja katko siitä seuraa varmasti.
Toisenlainen logiikka sulatusten tunnistamiseen voisi olla <20w ottoteho ja <20 asteen "puhalluslämpö". Toki riippuu vähän mittalaitteiden tarkkuudesta, mutta tuota suurusluokkaa.

Itsellä tuo on laskenut ainakin kohtuu hyvin sulatuksia. Em. sääntö itsellä yhdistetty laskuriin ja sen resetoin aina klo 24, niin siitä voi sitten katsella kuinka monta sulatusta on päivän mittaan tullut.

Aiemmin sai Daikin API:sta sisäkennon lämpötilan ja se menee n. -25-asteeseen sulatuksessa, joten se oli paras indikaattori. Valitettavasti sitä tietoa ei enää sieltä saa.
 

Luukku

Vakionaama
Toisenlainen logiikka sulatusten tunnistamiseen voisi olla <20w ottoteho ja <20 asteen "puhalluslämpö". Toki riippuu vähän mittalaitteiden tarkkuudesta, mutta tuota suurusluokkaa.
Tuon tuplasulatuksen aikana ei ehdi lämpötila välttämättä putoamaan noin alas tai Ruuvi ehdi siihen reagoimaan, kun ei tuo 25 riitä, mutta vois olla <40W ja <27. Eli tulis tosiaan ihan sulatuksen lopusta se indikaatio. Nyt se mulla tulee kesken sulatuksen.
Seuraatko @Mixon sulatusväliä mitenkään?
Mulla näyttää tommosta sulatusväleistä.
 

Liitteet

  • IMG_4835.jpeg
    IMG_4835.jpeg
    56,8 KB · Katsottu: 53

Mixon

Jäsen
Tuon tuplasulatuksen aikana ei ehdi lämpötila välttämättä putoamaan noin alas tai Ruuvi ehdi siihen reagoimaan, kun ei tuo 25 riitä, mutta vois olla <40W ja <27. Eli tulis tosiaan ihan sulatuksen lopusta se indikaatio. Nyt se mulla tulee kesken sulatuksen.
Seuraatko @Mixon sulatusväliä mitenkään?
Mulla näyttää tommosta sulatusväleistä.
En varsinaisesti erikseen sulatusväliä kellota, noista graafeista mitä tännekin postaillut sen näkee omaan makuun riittävän tarkasti.
1734781945201.png

Laskuridatasta sen näkee aina milloin naksahtanut yksi sulatussykli lisää.

1734781704061.png

Laskurista näkee myös sulatuksien määrän keskiyön jälkeen ja milloin viimeksi sulattanut.

Vertikaaliswingi päällä kyllä pelannut pumppu sulatuksien suhteen paljon paremmin, kuin ilman. Ihmiset arponut sitä, että huonontaako se sulatusvimma COPpia vai ei, niin itse sanoisin, että huomattavasti huonontaa. Jos vertaa kutakuinkin samanlaisia päiviä keskenään ja toisena päivänä on sulatusvimma ja toisena terveempi käynti, niin sähkönkulutuksessa on todella huomatava ero.
 

Luukku

Vakionaama
Vertikaaliswingi päällä kyllä pelannut pumppu sulatuksien suhteen paljon paremmin, kuin ilman. Ihmiset arponut sitä, että huonontaako se sulatusvimma COPpia vai ei, niin itse sanoisin, että huomattavasti huonontaa. Jos vertaa kutakuinkin samanlaisia päiviä keskenään ja toisena päivänä on sulatusvimma ja toisena terveempi käynti, niin sähkönkulutuksessa on todella huomatava ero.
Mulla ne on kans välillä päällä ja välillä pois, kun mieli muuttuu, että milloin kumpikin toimii mukamas paremmin. Tuota pitää vielä tutkailla tarkemmin.
 

Sampo22

Aktiivinen jäsen
Mulla ne on kans välillä päällä ja välillä pois, kun mieli muuttuu, että milloin kumpikin toimii mukamas paremmin. Tuota pitää vielä tutkailla tarkemmin.
Sama juttu, perstuntuma on että vähemmän tempoilee pystyswingi päällä mutta en keksi miksi näin? Meillä SY yläkerran portaikon alapäässä pikkueteisessä ja tavoitteena on saada puhallus osumaan edessä olevasta oviaukosta. Swingi päällä puhallus osuu välillä oviaukon päällä olevaan seinänpätkään ja välillä lattiaan mutta silti toimii paremmin kuin jatkuvasti alaviistoon suunnattuna.
 

Valpa

Jäsen
IMG_1590.jpeg
Menin tänään mökille lisäämään linnunruokaa ja samalla ajattelin tyhjentää paljun. Vettä olikin kertynyt 8 päivän ajalta, eikä jääköntti enää irronnut. Laitoin tilalle pienen lasten muoviammeen.
 

Luukku

Vakionaama
Sama juttu, perstuntuma on että vähemmän tempoilee pystyswingi päällä mutta en keksi miksi näin? Meillä SY yläkerran portaikon alapäässä pikkueteisessä ja tavoitteena on saada puhallus osumaan edessä olevasta oviaukosta. Swingi päällä puhallus osuu välillä oviaukon päällä olevaan seinänpätkään ja välillä lattiaan mutta silti toimii paremmin kuin jatkuvasti alaviistoon suunnattuna.
Laitoin sen taas vaihteeksi päälle niin tuntee kyllä kuinka lähti viileä ilma lattialta liikkeelle. Pitääpä seurata paremmin nyt tuon käytöstä.
Edit: aika pian rauhoittui tuo puhallus, kumma homma. Koko päivän puhissu aika kovin. Hauska nähdä näkyykö muutos jotenkin lämpötila mittauksissa.
 
Viimeksi muokattu:

Mixon

Jäsen
Menin tänään mökille lisäämään linnunruokaa ja samalla ajattelin tyhjentää paljun. Vettä olikin kertynyt 8 päivän ajalta, eikä jääköntti enää irronnut. Laitoin tilalle pienen lasten muoviammeen.
Jos saavin kanssa puljaa eikä tunnu köntti irtoavan, niin saavin ollessa tyhjä ja kuiva ruiskuttelee seinät ja pohjan silikonisprayllä, minkä jälkeen irtoaa aika nätisti pidemmänkin aikaa, eli ei tarvitse todellakaan joka tyhjennyksessä olla suihkimassa.
 
Back
Ylös Bottom