Niin oli seuraavaksi tarkoitus. Onko jotain hyvää mittaria mittaamiseen?
Perttiperuna
Jäsen
Itsellä on tälläinen halpa mittari joka toimii ihan hyvin. Iha mukava vehje myös muihin lämpötilan mittauksiin.
Itsellä juuri nyt tuloilma 16,8. Poistoilma 21,4. Tuloilmaventtiilin lämpötila on mittarilla mitattuna 17,5.
Jos minulla olisi tuloilma jotai luokkaa 10 niin olisi venttiilin kohdalla lämpötila ehkä jotain 12.
34,7 asteen menovedellä -10 asteen pakkasella tuloilmaruuvi täysin auki tuloilman pitäisi olla ainakin 25 astetta. Eli joko tuloilmaruuvi ei ole täysin auki vaan lähes kiinni, jossakin on paljon ilmaa, tai jotakin rikki. Lisäksi tuo 34,7 asteen menovesi on todella korkea. Mulla ei mene edes -30 asteen pakkasella niin lämmintä menovettä. Mahtaa olla lattiat kuumat vapaan kierron huoneissa, tai jos ei ole niin jotakin pielessä sielläkin? 30 asteisen menoveen pitäisi riittää tuolla kelillä. Ilmaa nyt ainakin useamman kerran ja tarkista jakotukin säädöt.
Paineen pitäisi olla enemmän. Mulla 1-tasoisessa asunnossa koitan säätää paineen vaikka johonkin 0,8 jos kone on ns normaalitilassa. Paine vaihtelee sitten ehkä 0,7-1,4 välillä riippuen mitä kone tekee. Kun lasket ilmaa (ja vettä) pois niin sun pitää sen jälkeen lisätä vettä. Oletko jättänyt sen tekemättä, jos olet ilmannut? Jos olet lisännyt vettä niin että paineet on kohdillaan veden lisäyksen jälkeen ja paineet laskee siltikin, niin jotakin on rikki.
Aika pitkälti mitatuissa arvoissa onkin nyt juuri tuon vedon välttämisen vuoksi. Millä käyrällä ja tuloilman lämmöillä teillä on?
Meillä lotrataan vettä tällä hetkellä vauvan vuoksi ihan huolella, joten se tekee oman eronsa joka tapauksessa kulutukseen.
Juu sisällä ollut 23.5-24.5 astetta. Ei ole siitä kiinni, että olisi kylmä ollut Tuloilma on ollut nyt vähän vajaa yhden kierroksen auki päivän ajan eikä käppyröiden mukaan ole muutosta tapahtunut, huomenna hankin mittarin tuon lämpötilan mittaamiseen. Jakotukkien kiertoihin en ole vielä perehtynyt. Huonekohtaiset termostaatit ja vain makuuhuoneissa pätkinyt satunnaisesti. Huonekorkeus sinäänsä korkeimmillaan 3.4m.
Kyllähän tätä kaikki kauhistuu, mutta meillä lämpökäyrä on 2-2. Tuloilman lämpötilaa on paljon helpompi hallita, ja nyt se pysyy noin 13 asteen tietämillä. Puuttuva lämpö tehdään keskellä olohuonetta olevalla takalla, eikä vedontunnetta ole. Asumismukavuudesta ei jouduta tinkimään.
Liitteet
Perttiperuna
Jäsen
Minulla olisi muutama kysymys koskien kompuraa ja sulatuksia.
Tässä on nyt muutama vuosi ollut Niben kanssa yhteiseloa ja puntaroin että kannattaako Niben sulatuksia yrittää talvisin vähentää vai ei. Kun on pakkasta niin Nibe tykkää sulatella aina kahden tunnin välein. Menolämpötila sukeltaa sulatuksen yhteydessä ja lisäys menee herkästi päälle, tämän huomaa myös siitä kun sähkön tuntikulutus nousee reippaasti (2-3 kWh) silloin kun lisäys ollut aktiivinen.
Mittauspöytäkirjan mukaan tulo on 54% (54 l/s) ja poisto on 52% (55 l/s). Paritalon puolisko on silloin -0,8 pa alipainen, ja asunnon tilavuus on 377m3 (98,5m2). Talosta löytyy takka joka nyt ei aina niin helpolla tahdo syttyä ja kun ulkoovea raottaa niin kynttilän liekki vie vähän sisäänpäin eli paineen suhteen asia lienee ok. Vaihdan / puhdistan suodattimet kahden kuukauden välein.
Olen kokeillut tässä viimeisen kuukauden aikana välillä kokeilumielessä korottanut tuloa & poistoa 2%, 3% ja nyt tänään 5% 12 tunnin ajaksi. Ulospuhallusksen lämpötila lähtee kyllä silloin hiljalleen nousemaan mutta ei tarpeeksi jotta nämä sulatussyklit pitenisivät. Poistoilma on tasaisesti 21-22 Ilpin ansiosta. Saisiko kompurasta enemmän hyötyä irti jos ilmamääriä lisäisi vai onko tässä sitten suurempana riskinä se että talon paineet menee metsään ja tulee jotain muita vaurioita? Muistan lukeneeni joskus että poistoilman ilmankosteus vaikuttaa kompuran tehoon, onko tämä näin? Tänä vuonna ei ole vielä ollut Ufoxia käytössä vaikka Rh ollut noin 20.
Saa ihan vapaasti kommentoida mitä itse tekisit. Lisäsin tuloon ja poistoon 5% tänään noin kl. 11 ja kuvasta näkee vaikutuksen ulospuhallusilmaan, suihkussa tuli käytyä kl. 20 mikä vähän nostatti ulospuhalluksen lämpötilaa ennen dyykkausta.
Tässä on nyt muutama vuosi ollut Niben kanssa yhteiseloa ja puntaroin että kannattaako Niben sulatuksia yrittää talvisin vähentää vai ei. Kun on pakkasta niin Nibe tykkää sulatella aina kahden tunnin välein. Menolämpötila sukeltaa sulatuksen yhteydessä ja lisäys menee herkästi päälle, tämän huomaa myös siitä kun sähkön tuntikulutus nousee reippaasti (2-3 kWh) silloin kun lisäys ollut aktiivinen.
Mittauspöytäkirjan mukaan tulo on 54% (54 l/s) ja poisto on 52% (55 l/s). Paritalon puolisko on silloin -0,8 pa alipainen, ja asunnon tilavuus on 377m3 (98,5m2). Talosta löytyy takka joka nyt ei aina niin helpolla tahdo syttyä ja kun ulkoovea raottaa niin kynttilän liekki vie vähän sisäänpäin eli paineen suhteen asia lienee ok. Vaihdan / puhdistan suodattimet kahden kuukauden välein.
Olen kokeillut tässä viimeisen kuukauden aikana välillä kokeilumielessä korottanut tuloa & poistoa 2%, 3% ja nyt tänään 5% 12 tunnin ajaksi. Ulospuhallusksen lämpötila lähtee kyllä silloin hiljalleen nousemaan mutta ei tarpeeksi jotta nämä sulatussyklit pitenisivät. Poistoilma on tasaisesti 21-22 Ilpin ansiosta. Saisiko kompurasta enemmän hyötyä irti jos ilmamääriä lisäisi vai onko tässä sitten suurempana riskinä se että talon paineet menee metsään ja tulee jotain muita vaurioita? Muistan lukeneeni joskus että poistoilman ilmankosteus vaikuttaa kompuran tehoon, onko tämä näin? Tänä vuonna ei ole vielä ollut Ufoxia käytössä vaikka Rh ollut noin 20.
Saa ihan vapaasti kommentoida mitä itse tekisit. Lisäsin tuloon ja poistoon 5% tänään noin kl. 11 ja kuvasta näkee vaikutuksen ulospuhallusilmaan, suihkussa tuli käytyä kl. 20 mikä vähän nostatti ulospuhalluksen lämpötilaa ennen dyykkausta.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
No onkos tuo toivottu sisälämpötila? Jos on niin ei ongelmaa. Jos ei niin laskekaa lämpökäyrää. Mulla nyt -10 keleillä se tuloilmaruuvi on auki ehkä 1/4 kierrosta jos sitäkään, eikä -30 keleilläkään varmaan 1/2 kierrosta enenpää auki. Eli kiristäppä ruuvia reilusti jos haluat tuloilmaa alas. Mulla tuloilma nousee näillä keleillä 1/12 ruuvin pyöräytyksellä ehkä 2-3 astetta - tästä johtuen se ei välttämättä reagoi ollenkaan säätöihin kun ruuvi on noin paljon auki. Ja kyllä sen ihan 15min päästä huomaa vaikuttiko se säätö minkä verran, niin voit säätää sen muutaman tunnin aikana kerralla kuntoon.
Ton perusteella sulla on ulospuhallusilma noin -3. Jos poistoilma on tosiaan 21-22 (eikä saunan jälkeen, vaan normaalisti) niin ihmettelen suuresti miten ulospuhallusilma on noin paljon pakkasella kun sulla on kuitenkin 98,5m2 asunto, eli ilmaakin siellä on vaihdettavaksi. Neuvoksi sanoisin että nosta niitä puhalluksia heti kunnolla, vaikka 10% yksikköä ja jos ulospuhallusilma ei mene sillä johonki -1 tienoolle niin taas iso nosto. Sitten näet vaikuttaako se. Noin korkealla poistoilmalla mulla ulospuhallusilma pyöris varmaan jo plussalla.
Sulatuksiin vaikuttaa jäteilman lämpötila. Jos ei halua sulatuksia, niin jäteilman pitää pysyä riittävän lämpimänä ettei laite sulata. -1/-2 on vielä sellaisia lukeamia ettei turhia sulatuksia juuri tule. Jäteilman lämpötilaan vaikuttaa ilmamäärät ja poistoilman lämpötila. Ja toki mainittu kosteus, mutta kosteus ei ole sellainen mitä voisi kovin helpolla itse säätää. Jos ilmamääriä ei halua tai voi järjevästi nostaa, niin poistoilman lämpötilaa taas voi. Jos on takka tai ilp, niin huone/poistoilman lämpötilaa 0,5C tai 1C nostamalla jäteilman lämpötila nousee. Makuuhuoneiden lämpötilaa ei välttämättä tarvitse nostaa jos siellä ei ole poistoilmaventtiilejä. Usein poistot on kph/wc ja yleiset tilat.
Pumppaaja45
Jäsen
Itse pyrin minimoimaan sulatukset jo sen vuoksi, että poistoilma menee höyrystimen jäätyessä melko lailla tukkoon ja aiheuttaa ylipaineen taloon. Nibe ja nettikeskustelijat sanoo, että tuollainen tilapäinen ylipaine ei olisi haitallista, mutta jos kone sulattelee 10-24 kertaa päivässä, niin johan tuossa alkaa olla ylipaine melkein koko ajan. Olen kalibroidulla mittarilla ja oikeilla menetelmillä nimittäin mitannut, että se ylipaine alkaa jo pitkän aikaa ennen kuin sulatus alkaa, ja päättyy muutaman minuutin kuluttua siitä kun sulatus on alkanut.
Keinoina sulatusten vähentämiseen tosiaan ilmanvaihdon tehon nosto, riittävä huonelämpötila ja varmuudella puhtaat suodattimet. Se poistoilmasuodatin saattaa olla täynnä valkoista pölyä vaikka näyttää melkein puhtaalta.
Toinen vaihtoehto on vähentää ilmamäärää ja antaa Niben sulatella. Itse monta vuotta yrittänyt ajella ilmamäärillä joilla sulatuksia tulisi vähän tai ei lainkaan. Lopputuloksena sisäilman kosteus vähänkään reilummilla pakkasilla 22-28% vaikka 15 litraa /vrk työnnetään kostuttimilla vettä sisäilmaan. Nyt ilmamäärät on siten että sulatuksia tulee 1-1,5h välein ja kosteus pysyy pienemmälläkin kostutuksella yli 30%. Loggailujen perusteella Nibe kuluttaa muutaman asteen pakkasilla saman verran kuin ilmamäärillä ilman sulatuksia. Yli -10 pakkasilla kulutus näyttäisi olevan jo huomattavasti alempi pienemmästä tuloilman lämmitystarpeesta johtuen.
Viimeksi muokattu:
Moi, uusi NIBE F470 käyttäjä täällä. Muutettiin 1.1. 2020 valmistuneeseen OKT (1-kerros, 126m2), jossa NIBE F470. Ei ole aikaisempaa kokemusta säätämisestä mutta asunnossa oli todella lämmin ja säädin lämpökäyrää alaspäin.
Tällä hetkellä lämpökäyrän asetukset ovat kuvissa mainituissa lukemissa. Onko lukemissa mitään tolkkua?
Ensimmäinen oppitunti oli, että meidän talossa ei saa kytkeä huoneanturia päälle, jos meinaa polttaa takkaa. Ilmeisesti toleranssi oli liian pieni, ja NIBE katkaisi lämmityksen, koska takka lämmitti olohuone+keittiö aluetta tarpeeksi...
Tavoitteena olisi saada ~20 astetta sisälle ja sähkönkulutus jokseenkin järkevälle tasolle.
Tällä hetkellä lämpökäyrän asetukset ovat kuvissa mainituissa lukemissa. Onko lukemissa mitään tolkkua?
Ensimmäinen oppitunti oli, että meidän talossa ei saa kytkeä huoneanturia päälle, jos meinaa polttaa takkaa. Ilmeisesti toleranssi oli liian pieni, ja NIBE katkaisi lämmityksen, koska takka lämmitti olohuone+keittiö aluetta tarpeeksi...
Tavoitteena olisi saada ~20 astetta sisälle ja sähkönkulutus jokseenkin järkevälle tasolle.
Liitteet
Perttiperuna
Jäsen
Juu, saunassa kun ollaan niin poistoilma pomppaa hetkellisesti tuonne 30 luokkaan eli ihan normaalisti muuten 21-22. Kun pakkasta niin ulospuhallusilma alkaa tosta -3 tuntumasta ja valuu kahden tunnin sisällä -5 ja sulatus käynnistyy. Poistoilman määrä normaali asetuksilla on 54 l/s ja sen lämpötila siis tossa 21-22 välissä. Eilen sen jälkeen kun oli käyty suihkussa niin ulospuhallusilma tipahti -10 ennen sulatusta. Lieneekö syy siihen että tuli enemmän ilmankosteutta jo vähän jäätyneeseen höyrystimeen ja meni vielä enemmä tukkoon.
Minkälainen poistoilman määrä (l/s) sinulla on? En tiedä onko tämä 54 l/s sitten tarpeeksi.
Perttiperuna
Jäsen
Meillä on tuloilmaventtiilit olohuoneessa, makkareissa ja saunassa. Papereiden mukaan olohuoneeseen ja makkareihin tulisi noin 90% tuloilmasta ja loput 10% saunaan. Makkareiden ovet ovat yhteydessä olohuoneeseen jossa tämä ILP tosiaan lämmittää ilmaa tuonne 21-22. Makkareissa on huonelämpötila noin 19-20 koska tuloilmaa säädetty alaspäin. Olohuoneesta ilman sitten pitäisi alkaa liikkuumaan poistojen suuntaa. Kylppärissä on myös noin 22 astetta niin yksi mahdollisuus olisi tietenkin lisätä menoveden lämpötilaa ja kuristaa sitten muita kun kylppärin kiertoa. Jakotukkiin en ole tosin vielä kerrennyt/kehdannut koskea.
Perttiperuna
Jäsen
Kiitos kaikista vastauksista, kiinnostavaa huomata ettei tässä ole mitään tiettyä tapaa miten pitää toimia niin minun pitää vielä miettiä mitä teen, vai teenkö asialle mitään. Asiahan menee varmaan muutenkin kategoriaan hienosäätö niin en tiedä onko säätämisestä suurta rahallista hyötyä.
Meilläkin sisäilma on todella kuivaa talvisin. Voi jopa tipahtaa lähemmäs 10% jos on -20, jossei ole ilmankostutinta päällä. Niin askarruttaa tietysti se jos ilmamääriä lisää entisestään että mitä silloin tapahtuu.
Perttiperuna
Jäsen
Kuvien perusteella niin kuvassa yksi sinulla on valittuna lämpökäyrä 3 ja siinä sitten alennettuna -3. Toinen kuva on sitten oma käyrä joka on lämpökäyrä 0. Niin jos sen oman käyrän haluat käyttöön niin pitää valita se. Huomaat esimerkiksi ensimmäisessä kuvassa (käyrä 3) että jos ulkolämpötila on 0 niin menoveden lämpötila omn 24. Jos olisi oma käyrä (0) käytössä niin nollassa olisi menon lämpötila 32.
Jos sinulla on vesikiertoinen lattialämpö niin täällä foorumeilla usein suositellaan lämpökäyrää 2+2. Itsellä on muistaakseni 2+0 mutta ILP nostaa vielä lämpöä sitten enemmän.
Mutta kun täällä foorumilla ollaan sitä mieltä, että sulatukset ovat saatanasta. Ratkaisuksi on usein esitetty kahta vaihtoehtoa:
1. Rakennusmääräysten ilmanvaihtosuosituksista huolimatta ilmanvaihto säädetään niin kovalle ettei Nibe sulattele. Ei väliä vaikka lippis lentäisi sisätiloissa päästä, ja pöytäliinat eivät pysyisi pöydissä. Ja talon alipaineistusta ei säädön jälkeen kannata tarkistaa.
2. Kämppään laitetaan takalla, ILP:lla, saunalla tai avonaisella uunilla niin paljon ylilämpöä ettei sulatuksia esiinny.
Ilmeisesti noilla ylhäällä olevilla neuvoilla tavoitellaan sitä, ettei Niben ohi pääsisi menemään yhtään lämpöä harakoille.
Tuo kaikki oli sarkasmia, eikä hyökkäys ketään vastaan.
F470 vaatii aika paljon asumiskuutioita jottei se suositelluilla ilmanvaihtomäärillä sulattelisi. Niin se vain toimii. F470:n esitteen mukaan 3,06 COP saavutetaan ilmamäärän ollessa 110 kuutiota tunnissa, ja 3,8 COP saadaan ilmanvaihdon ollessa 200 kuutiota tunnissa (EN 14511 standardin mukaan). Talon ilman on suositeltu vaihtuvan kerran kahdessa tunnissa. Noilla tiedoilla voi laskea neliöt, minkä kokoiseen taloon F470 on tarkoitettu.
Kuvat on kahdesta eri käyrästä. Elä ota käyttöön ainakaan tuota oikeanpuoleista omaa käyrää, siinä on ihan liian kuumat lämmöt kovilla pakkasilla. Itse käytän nyt 2+2, välillä ollut 3-0. Takan kanssa lattialämmitys on hankala kun se reagoi niin hitaasti. Kannattaa hommata vielä ILP kaveriksi.
Mulla taitaa olla jotakin 70...74. Eri kokoisissa taloissa sen pitää olla eri verran jotta päästään samaan lopputulokseen. Kokeilin samallalailla säätää kuin sinä ja oppi oli se että jos sitä poistoilmaa lisäsi vaikka 2% tai 5% niin ei se näkynyt missään vaikka minun ongelma oli pienempi kuin sinulla. Siis lisää ensin 10% ja jos ei auta niin taas 10%. Sitten kun rupeaa auttamaan niin säädä tarkemmin.
Ulospuhallusilma tippuu monesti -10 ennen sulatusta eikä liity siihen onko käynyt suihkussa vai ei.
Jakotukkia voi ja monesti kannattaa säätää. Se on usein rakentajan jäljiltä ihan missä sattuu säädöissä ja voi olla esim eri huoneiden termostaattejakin ristissä.
Ja tosiaan sää voit kokeilla muuttaa noita jakotukkien säätöjä ja ilmanpoisto%. Kun laitat ylös alkuperäiset arvot niin voit aina palata niihin takaisin, eli et häviä mitään.
Kiitos vastauksista!
Kuvittelin, että oman käyrän avulla määritellään ns. pohjakäyrä (0+0) ja että käyrällä hienosäädetään sen jälkeen asetuksia. Luin kyllä ohjeet, mutta jotenkin tällainen käsitys minulle syntyi.
Laitan nyt 2+2 ja katson, mihin tilanne kehittyy.
Yritän myös saada laitteen yhdistettyä nettiin ja keräämään lisää tietoa sitä kautta.
Kuvittelin, että oman käyrän avulla määritellään ns. pohjakäyrä (0+0) ja että käyrällä hienosäädetään sen jälkeen asetuksia. Luin kyllä ohjeet, mutta jotenkin tällainen käsitys minulle syntyi.
Laitan nyt 2+2 ja katson, mihin tilanne kehittyy.
Yritän myös saada laitteen yhdistettyä nettiin ja keräämään lisää tietoa sitä kautta.
Lisäksi vielä tarkista mitä noista jäteilman hyppäyksistä on oikeasti sulatus eikä vain kompuran lepäily. Nuo voi sotkea kokeilujen analyysiä jos sekoittaa niitä keskenään.
On ollut ihan tarkoituksella käyrä 3+2. Nyt laskin 2+2 sisälämpötila ollut ainaki näill keleillä sopiva n.22. Nyt on lämpökameralla katsottu tuloilmaventtiileistä korkeimmillaan lämpötila nousi vähän reilu 18 asteeseen. Ruuvin ollessa auki 1/8 kierrosta lämpötila laski
Ollut tarkoituksella käyrä 3+2 se lämmittäny tuolla tavalla nyt käytössä käyrä 2+2 sisäilma ollut n.22 ihan sopiva. Nyt on mitattu lämpökameralla ja tuloilmaruuvin ollessa täysin auki lämpötila n.18 astetta ja tuloilmaruuvin ollessa auki 1/8 kierrosta n.16 astetta. Vaikuttaa olevan jotain pielessä?
Muutamia seikkoja tuloilmapetteria ilmatessa tuleva vesi on kylmää. Täyttöventtiili QM13 on ollut koko asumisaikamme auki.
Liitteet
Tämä.
Itsellä tahdistettu kompressorin käynti aktivoituna. Laskin ilmanvaihdon tarpeen aikanaan mittauspöytäkirjoista ja Niben asentajan oppaasta mitä tämän 85m2 asunnon ilmamäärät ovat. Testasin myös nostaa ilmamääriä mutta ei se sulatuksiin vaikuttanut. Silti sulattaa noin 2h välein aivan sama vaikka olisi täysillä puhallus. Huonelämpö normaali 19-23c. Varmaan jos sallisi vastukset lähtemään mukaan jo +10c nii säästyisi sulatuksia mutta ei euroja. Jäteilma tippuu talvisin -10 asteeseen ennenkun sulatus alkaa.
Edit. Lisätään sen verran, että ilppi lisänä mikä käytännössä lämmittää ja viilentää asunnon ympärivuotisesti.
Minusta tuloilman lämpötilat ruuvien asennon suhteen on järkeviä. Noissa kuvissa on todella jyrkkiä pomppuja meno ja paluuvedessä ja sitä myöten tuloilmassakin, eli onkohan sulla lisäyksessä todella kovat tehot käytössä kun noin piikittää? En muista noiden täyttöventtiilien numeroita, mutta niitä on kaks peräkkäin ja jos toinen on aina auki, niin toista pitää sitten käyttää auki kun lisää sitä vettä/painetta. Ei ne molemmat ole auki koko ajan koska sillon painemittari menisi tappiin alta aikayksikön (ja varmaankin joku turvamekanismi lorottaisi koko ajan vettä ohi tms). Mulla ei oo koskaan käsille vettä tuloilmapatterin ilmauksesta niin en osaa sanoa sen veden lämpötilaa, mutta alhaalta tuleva ilmausvesi on kyllä lämmintä ollut.
EskoH
Jäsen
Mitä tarkoitat 2+2 ja 3-0 asetuksilla? Olen noista numeroista hiukan pihalla. Tarkoitatko jotain tuohon vasempaan kuvan käyrään liittyen?
Varmaan täällä on jauhettu useasti siitä, miten/milloin pitäisi käyttää ilmalämpöpumppua lisänä. Itselleni ei ole se selvinnyt. Nibe ja ILP alkavat varmaan tapella keskenään? Mahtaako olla mitään yleispätevää ohjetta/sääntöä? Meillä ei ole vielä kertaakaan ollut ILP päällä tänä talvena.
Tavallaan kyllä ja ei. Kun jäteilman lämpötila saavuttaa sen -10C, niin kompressori sammutetaan ja sulatus tehdään puhaltamalla sisäilmaa ulos harakoille. Lämmin sisäilma sulattaa iv-kanavassa olevan kennon. Samalla kompressorin tuotto on tietysti seis. Mutta noin yleisesti kun jäteilma alkaa painua sinne -2/-3X paikkeille, niin se kenno alkaa kerätä sen verran jäätä että se alkaa mennä siitä tukkeeseen. Kun höyrystäminen ei enää ole niin tehokasta jään takia jäteilman lämpötila laskee entisestään. Ja samalla kompressorin tuotto laskee, jne. Sitten laite menee sen -10C saavutettuaan sulatukselle. Ja tuon sulatuksen aikana puuttuva lämpö tehdään vastuksilla.
Molemmat kattilaveden täyttöventtiilit tulee olla aina kiinni. Ainoastaan kun vettä täytetään ne voi ja pitääkin avata. Jos pitää toista auki koko ajan, niin ennenpitkää toinen alkaa helposti vuotaa läpi ja sitten kattilan paineet nousee ja pahimmillaan runttaa paisarin ilmat lattiaverkkoon. Sen jälkeen on todella kettumaista koittaa saada kaikkia ilmoja pois piiristä ja samalla se laite sitten tekee ihan mitä sattuu kun ilmakupla tulee anturin kohdalle. Älä kysy mistä tiedän…
Kattilan ylipaineventtiili on muistaakseeni jossain 2,5bar paikkeilla. Riippuu vähän venttiilistä missä paineessa se aukeaa. Kokeilemalla toki selviää ja se venttiili tulisi muutenkin testata aika-ajoin.
Juu tuo toinen venttiili tietenki ollut kokoajan kiinni. Vastukset rajoitettu 4.7kw. Minimi menovesi asetettu 26 asteeseen. Pitääkö tehdä jotain toimenpiteitä.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Lämpökäyrä meinaa alla olevan kuvan asetusta. Tässä siis se on 2+2. Jos menet katsomaan koneesta samaa valikkoa niin siinä näkyy viivasta minkä lämpöisä vettä kone missäkin lämpötilassa puskee lämmitysverkkoon:
Eihän ILPpiä ole koskaan pakko käyttää lisänä. Mutta jos haluaa säästää sähköä, sitä pitäisi käyttää ILPpiä lisänä siitä lähtien kun PILP ei jaksa hoitaa hommiaan ilman vastusten käyttöä. Esim itsellä Nibe jaksaa termostaatit käytössä +5 asti yksinään. Termarit pois käytöstä vapaakierrolla 0 asti. Termarit pois käytöstä vapaakierrolla ILP apuna -5 asti. Noin paljon siitä siis tulee eroa onko termarit käytössä vai ei ja kun ILP avustaa. Tuossa on myös lattialämmitys käytössä, mutta olen jakotukilta rajoittanut reilusti virtausta siitä huoneesta missä ILP on ja muistakin huoneista vähintään puolittanut virtaaman, eli sitten ILPille jää kuormaa. Jos ei ota termareita pois ja räplää jakotukkia, niin sillon kyllä tulee pientä taistelua ja lopputulos ei ole niin hyvä, mutta varmasti silloinkin säästää. Voit myös laskea lämpökäyrän niin alas että voit kääntää termarit täysille jollon ko tappelua ei tapahdu ja olla rukkaamatta jakotukkia ja ILP lämmittää loput, mutta pesuhuoneessa on tod näk silloin vilpoisaa.
Nuo on ihan ok asetuksia ja vissiin oot ilmannut järjestelmän molemmista ruuveista ja laittanut sen jälkeen vettä sen verran että se paine on vaikkapa vajaan 1bar.
Kyllä En sit tiiän olisko jakotukin päässä/kiertovesi pumpun säädöissä jotain ongelmaa.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Mikä näytää ”koneen päässä” 10-12 C?
Tuloilma siitä keskusteltu tuolla aikasemmin.
Perttiperuna
Jäsen
Noniin. Tänään 11 aikaan lisäsin poistoa ja tuloa 9%. Illalla tuli kompuralta yksi 4 tunnin veto. Muuten oli taas sulatusväli se 2 tuntia. Meillä on PILPin poisto ja tuloilman läpivienti tehty talon päätyyn. Ja kävelin siitä päädystä ohi juuri yhden sulatuksen aikana. Huomasin kyllä että puhallin käy suuremalla teholla kun vesipisaroita alkoi lennellä ulos poistoilmakanavasta. Mitä ei ainakaan muistaakseni ole tapahtunut ennen. En sitten tiedä kuinka järkeevää sekään on.
Piti myös laittaa käyttövesiasetukset takaisin kesä(säästö) asetukseen. Kun näköjään tuo käyttöveden lataus on se mikä laukaisee nuo sähkökulutuspiikit. Varmaankin sieltä käyttövedestä menee lämpöä lattialämmön menoveteen kun sitä käyttövettä on lämmitelty myös yöllä vaikkei sitä ei ole käytetty?
Täällä kirjoiteltiin että puhaltimen tahdistetusta käynnistä. Mikä myös kuulostaa mielenkiintioiselta vaihtoehdolta. Onko teillä minkälaista kokemusta siitä? Kuinka paljon pienemmät ilmamäärät teillä on asetettuna siinä asetuksessa? Onko se edelleen niin että se valitsee nopeus 2 asetetut arvot?
Ajattelen että varteenotettava vaihtoehto on myös että jatkaisin normaalilla säädöillä ja 2 tunnin välein tapahtuvilla sulatuksilla mutta laittaisin pienemmät ilmamäärät talveksi kun kompura lepää/sulattelee.
Piti myös laittaa käyttövesiasetukset takaisin kesä(säästö) asetukseen. Kun näköjään tuo käyttöveden lataus on se mikä laukaisee nuo sähkökulutuspiikit. Varmaankin sieltä käyttövedestä menee lämpöä lattialämmön menoveteen kun sitä käyttövettä on lämmitelty myös yöllä vaikkei sitä ei ole käytetty?
Täällä kirjoiteltiin että puhaltimen tahdistetusta käynnistä. Mikä myös kuulostaa mielenkiintioiselta vaihtoehdolta. Onko teillä minkälaista kokemusta siitä? Kuinka paljon pienemmät ilmamäärät teillä on asetettuna siinä asetuksessa? Onko se edelleen niin että se valitsee nopeus 2 asetetut arvot?
Ajattelen että varteenotettava vaihtoehto on myös että jatkaisin normaalilla säädöillä ja 2 tunnin välein tapahtuvilla sulatuksilla mutta laittaisin pienemmät ilmamäärät talveksi kun kompura lepää/sulattelee.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Onko mittauspöytäkirja saatavilla?
Meillä iv oli säädetty pöytäkirjoihin säädöksiä huomattavasti kovemmalla. Toki nibekin tarvii tietyn minimi ilmavirran toimiakseen suunnitellusti. Olisko se nyt ollu noin 30 l/s tietämissä. Viisaamaat varmaan muistaa tämän ulkoa
Mulla oli alussa tahdistettu käyttö testimielessä mutta nyt se on vuoden päivät ollut noin. Säädöt muistaakseni suurinpiirtein niin että normaalilla 50%/50% puhaltimien nopeudet ja tahdistettu 30%/30%.
Turhaankan sitä ilmaa/lämpöä on harakoille puhaltaa kun kompura on seis (joko sulatuksella tai jos lämmitys tarvetta ei ole)
Asentajan oppaasta näet Niben arviot kuinka paljon ilmaa siirtyy milläkin puhallinnopeudella. Siitä voi verrata sitten asunnon 'säädösten' mukaiseen tarpeeseen.