Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

Onko mittauspöytäkirja saatavilla?

Meillä iv oli säädetty pöytäkirjoihin säädöksiä huomattavasti kovemmalla. Toki nibekin tarvii tietyn minimi ilmavirran toimiakseen suunnitellusti. Olisko se nyt ollu noin 30 l/s tietämissä. Viisaamaat varmaan muistaa tämän ulkoa

Mulla oli alussa tahdistettu käyttö testimielessä mutta nyt se on vuoden päivät ollut noin. Säädöt muistaakseni suurinpiirtein niin että normaalilla 50%/50% puhaltimien nopeudet ja tahdistettu 30%/30%.

Turhaankan sitä ilmaa/lämpöä on harakoille puhaltaa kun kompura on seis (joko sulatuksella tai jos lämmitys tarvetta ei ole)

Asentajan oppaasta näet Niben arviot kuinka paljon ilmaa siirtyy milläkin puhallinnopeudella. Siitä voi verrata sitten asunnon 'säädösten' mukaiseen tarpeeseen.
Meillä ollut nämä pöytäkirjan mukaiset säädöt muutaman vuoden käytössä.
Tulo 54% ja ilmamäärät 54 l/s
Poisto 52% ja ilmamäärät 55 l/s
Paine on silloin -0,8 pa.

Tässä meidän Nibessä ärsyttää varsinkin se kun vastukset tulee herkästi käyntiin kun sulatus käynistyy. Sitten Nibe lämmittää käyttöveden ja menoveden tappiin ja seuraava kompurankäynti jakso voi olla vaan noin tunnin ennenkuin kompura menee levolle. Niin tässä olisi varmaankin hyvä olla sitten ilmanvaihdon nopeutta 10% (44%/42%) alemmas kun kompura lepäilee/sulattelee? Riittääköhän se ilmamäärä sulatukseen myös?

E: Nopeus kakkosessa oli prosentteina valmiina 42/41 niin kokeillaan sillä kuinka lähtee toimimaan.
 
Viimeksi muokattu:

Tulihäntä

Vakionaama
Asentajan oppaasta näet Niben arviot kuinka paljon ilmaa siirtyy milläkin puhallinnopeudella. Siitä voi verrata sitten asunnon 'säädösten' mukaiseen tarpeeseen.

Periaatteessa kyllä ja ei. Toki asennusohjeessa lukee litramääriä mutta ei ne ole absoluuttisia. Putkistossa on painehäviöitä ja eri venttiilien säädöt vaikuttaa asiaan. Niitä ei siis ihan niin suoraviivaisesti voi verrata. Siksi se IV:n kunnolla tehty säätö ja mittauspöytäkirja on niin tärkeä. Kun IV on säädetty kunnolla ja oikein, niin se itsessään jo vähentää turhia sulatuksia ja myös turhaa ilmanvaihdon määrää. F470 on siitä vaativa laite että liian suuri ilmanvaihto kuluttaa pakkasilla helposti todella paljon energiaa. Liian pieni tai muuten vain epätasapainossa oleva taas ajaa laitteen sitten sulattelemaan.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Meillä ollut nämä pöytäkirjan mukaiset säädöt muutaman vuoden käytössä.
Tulo 54% ja ilmamäärät 54 l/s
Poisto 52% ja ilmamäärät 55 l/s
Paine on silloin -0,8 pa.

Tässä meidän Nibessä ärsyttää varsinkin se kun vastukset tulee herkästi käyntiin kun sulatus käynistyy. Sitten Nibe lämmittää käyttöveden ja menoveden tappiin ja seuraava kompurankäynti jakso voi olla vaan noin tunnin ennenkuin kompura menee levolle. Niin tässä olisi varmaankin hyvä olla sitten ilmanvaihdon nopeutta 10% (44%/42%) alemmas kun kompura lepäilee/sulattelee? Riittääköhän se ilmamäärä sulatukseen myös?
Kokeilemalla selviää. 10%yks on ihan hyvä lähtökohta. Voi olla ehkä hivenen enemmänkin jos sisäilma ei siitä kärsi. Jos on tulisija, niin sitten kannattaa olla tarkempi että riittää paloilmaa ja/tai asunto ei mene liikaa alipaineiseksi. Tulee muuten savut sisään.
 

sebikos

Jäsen
Periaatteessa kyllä ja ei. Toki asennusohjeessa lukee litramääriä mutta ei ne ole absoluuttisia. Putkistossa on painehäviöitä ja eri venttiilien säädöt vaikuttaa asiaan. Niitä ei siis ihan niin suoraviivaisesti voi verrata. Siksi se IV:n kunnolla tehty säätö ja mittauspöytäkirja on niin tärkeä. Kun IV on säädetty kunnolla ja oikein, niin se itsessään jo vähentää turhia sulatuksia ja myös turhaa ilmanvaihdon määrää. F470 on siitä vaativa laite että liian suuri ilmanvaihto kuluttaa pakkasilla helposti todella paljon energiaa. Liian pieni tai muuten vain epätasapainossa oleva taas ajaa laitteen sitten sulattelemaan.

Joo hyvä huomio, että tosiaan arvot eivät ole absoluuttisen tarkkoja (oppaassa). Mikäli mittauspöytäkirja on ammattilaisen tuottama niin siitäpä ne määrät ja arvot selviää.

Meinasin itse nyt 3v asumisen jälkeen mittauttaa nuo uudestaan vaikka nyt ei mitää sisäilmaongelmiin viittaavia olekkaan ilmennyt. Kiinnostaisi tietää onko mittaukset tehty esimerkiksi sisäovet auki vai kiinni...

Itse hyväksynyt nuo sulatuksien runsaudet. 85m2 rivarissa viime vuoden kokonais sähkönkulutus oli 6500kwh luokkaa ilman auton lataamista.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Noniin. Tänään 11 aikaan lisäsin poistoa ja tuloa 9%. Illalla tuli kompuralta yksi 4 tunnin veto. Muuten oli taas sulatusväli se 2 tuntia. Meillä on PILPin poisto ja tuloilman läpivienti tehty talon päätyyn. Ja kävelin siitä päädystä ohi juuri yhden sulatuksen aikana. Huomasin kyllä että puhallin käy suuremalla teholla kun vesipisaroita alkoi lennellä ulos poistoilmakanavasta. Mitä ei ainakaan muistaakseni ole tapahtunut ennen. En sitten tiedä kuinka järkeevää sekään on.

Piti myös laittaa käyttövesiasetukset takaisin kesä(säästö) asetukseen. Kun näköjään tuo käyttöveden lataus on se mikä laukaisee nuo sähkökulutuspiikit. Varmaankin sieltä käyttövedestä menee lämpöä lattialämmön menoveteen kun sitä käyttövettä on lämmitelty myös yöllä vaikkei sitä ei ole käytetty?

Täällä kirjoiteltiin että puhaltimen tahdistetusta käynnistä. Mikä myös kuulostaa mielenkiintioiselta vaihtoehdolta. Onko teillä minkälaista kokemusta siitä? Kuinka paljon pienemmät ilmamäärät teillä on asetettuna siinä asetuksessa? Onko se edelleen niin että se valitsee nopeus 2 asetetut arvot?

Ajattelen että varteenotettava vaihtoehto on myös että jatkaisin normaalilla säädöillä ja 2 tunnin välein tapahtuvilla sulatuksilla mutta laittaisin pienemmät ilmamäärät talveksi kun kompura lepää/sulattelee.
Tuossa sinun kuvassa ehkä vain viimeisessä pätkässä jäteilma on sen verran korkealla ettei se sulattele 2h välein. Jos jäteilma on -2 tai kylmempi niin käytännössä se sulattelee 2h välein. Sun pitää lisätä niin paljon poistoa ja sisälämpötilaa että jäteilma on ainakin aluksi -1 tai 0 alkavia lukemia.

Olipa käyttöveden asetus mikä vaan vakioasetuksista, niin se menee uudelleen lämmitykseen jos käyt peseen kädet, tai jokuseen tuntiin et tee mitään. Sun kannattaa ohjelmoida käyttöveden lämmitys muutoin pois, paitsi silloin kun sitä tarvii ladata. Tai vaikka pitää säästö asennossa, mutta nostaa luksukseen kun lataat sitä tietoisesti, niin kestää kauemmin ennenkuin se laskee säästön triggausrajaan. Voit myös muuttaa asetuksista milloin se alkaa lataamaan käyttövettä kullakin asetuksella. Oma edellinen vuorokausi alla. Tässä on vain yksi sulatus.

1736763862134.png
 
Tuossa sinun kuvassa ehkä vain viimeisessä pätkässä jäteilma on sen verran korkealla ettei se sulattele 2h välein. Jos jäteilma on -2 tai kylmempi niin käytännössä se sulattelee 2h välein. Sun pitää lisätä niin paljon poistoa ja sisälämpötilaa että jäteilma on ainakin aluksi -1 tai 0 alkavia lukemia.

Olipa käyttöveden asetus mikä vaan vakioasetuksista, niin se menee uudelleen lämmitykseen jos käyt peseen kädet, tai jokuseen tuntiin et tee mitään. Sun kannattaa ohjelmoida käyttöveden lämmitys muutoin pois, paitsi silloin kun sitä tarvii ladata. Tai vaikka pitää säästö asennossa, mutta nostaa luksukseen kun lataat sitä tietoisesti, niin kestää kauemmin ennenkuin se laskee säästön triggausrajaan. Voit myös muuttaa asetuksista milloin se alkaa lataamaan käyttövettä kullakin asetuksella. Oma edellinen vuorokausi alla. Tässä on vain yksi sulatus.

katso liitettä 103858

Juu niin se varmaan on, hyvältä näyttää tuo sinun kuvasi kun tosiaan vaan yksi sulatus siinä alussa. Aika tasaiset ulospuhallukset lukuunottamatta noita kompuran lepäilyjä.

Asumismukavuuden kannalta on tietenkin mukavaa jossei puhaltimien pöhinää tarvitse kuunella, omasta mielestä huomasin selkeän eron kun lisäystä oli jo noin 10%. Tietenkin mietityttää edelleen jos lähden lisäämään ilmamääriä että tuleeko siitä sitten muutettua talon paineistusta. Huomenna tarkistan vielä että onko eroa jos laitan alkuperäiset suodattimet takaisin koneeseen, muistikuva olisi että ne vähän falskasi niin olen aina leikannut omat suodattimet tuohon kasettiin niin että ei falskaisi ilmaa siitä.

Eilen oli uunin pyrolyysi päällä niin jakso Nibe normaaleillä ilmamäärillä vetästä 7 tunnin kompurakäynnin. Sitten kun poisto alkoi lähestyä 22 niin alkoi ulospuhallus laskea joka johti sulatukseen. Eli näillä ilmamäärillä pitäisi vetästä 23 poistoon jos haluaisi kompuran toimimaan pidempää. Voisi mahdollisesti pidentää kompurakäyntiä jos kylppärin lämpötilan saisi nostettua tuonne 24 asteeseen. Ihmettelin myös miksi tuo tahdistuksen käyttö ei vaikuttanut puhaltimien nopeuteen kun kompura sulatti, selvisi tänään että ainakin minulla nopeus muuttuu pelkästään kun kompura lepää (eikä sulattele).

Sainpa sitten taas uutta mietittävää kun mielessä kävi tuo kylppärin lämpötila niin kävin raivaamassa roinat ja jakotukin suojan veks ja uskalsin ensimmäistä kertaa tutkia jakotukkia. Työhuoneen toimintalaite sökönä, ja asentajalla mennyt myös yhdessä piirissä paineet ja virtaukset sekaisin. Niin pitäisi tuotakin sitten käydä muuttamassa.

Menee ehkä vähän off topiciksi mutta onhan se niin että tuon ei toimivan toimilaitteen voi vaan irroitta ja sitten säätää virtauksia noista menoveden virtausmittareista? Pitääkö tuolle ei toimimvan toimilaitteen karalle tehdä jotain että lähtee sitten toimimaan? Oletan myös että noita virtauksia voi säätää ihan oman mielen mukaan? Esimerkiksi vähentää tuota KHH:n 2,5 l/min (pitäisi olla 1,15) ja laittaa vaikka tuonne kylpyhuoneeseen 2,5 l/min tuon 2 l/min sijaan (pitäisi olla 1,18 ). Ja kuristaa varsinkin kesällä muita piirejä ettei kämppä lämpiä turhaan?
 

Liitteet

  • 20250113_144816.jpg
    20250113_144816.jpg
    299 KB · Katsottu: 122

juhamat

Aktiivinen jäsen
Menee ehkä vähän off topiciksi mutta onhan se niin että tuon ei toimivan toimilaitteen voi vaan irroitta ja sitten säätää virtauksia noista menoveden virtausmittareista? Pitääkö tuolle ei toimimvan toimilaitteen karalle tehdä jotain että lähtee sitten toimimaan? Oletan myös että noita virtauksia voi säätää ihan oman mielen mukaan? Esimerkiksi vähentää tuota KHH:n 2,5 l/min (pitäisi olla 1,15) ja laittaa vaikka tuonne kylpyhuoneeseen 2,5 l/min tuon 2 l/min sijaan (pitäisi olla 1,18 ). Ja kuristaa varsinkin kesällä muita piirejä ettei kämppä lämpiä turhaan?
Voit tehdä noin. Ei tarvi kuin ottaa termari pois. Kuristaa pystyy aika hyvällä omatunnolla, samoten kuin kuristaa yhdistä ja lisätä toisesta piiristä, mutta jos ruuvaisit paremminkin lisää jerkkua piireihin niin ehkä sitä ei riittäisi niben päästä hönkä.
 

EskoH

Jäsen
Lämpökäyrä meinaa alla olevan kuvan asetusta. Tässä siis se on 2+2. Jos menet katsomaan koneesta samaa valikkoa niin siinä näkyy viivasta minkä lämpöisä vettä kone missäkin lämpötilassa puskee lämmitysverkkoon:
katso liitettä 103702

Eihän ILPpiä ole koskaan pakko käyttää lisänä. Mutta jos haluaa säästää sähköä, sitä pitäisi käyttää ILPpiä lisänä siitä lähtien kun PILP ei jaksa hoitaa hommiaan ilman vastusten käyttöä. Esim itsellä Nibe jaksaa termostaatit käytössä +5 asti yksinään. Termarit pois käytöstä vapaakierrolla 0 asti. Termarit pois käytöstä vapaakierrolla ILP apuna -5 asti. Noin paljon siitä siis tulee eroa onko termarit käytössä vai ei ja kun ILP avustaa. Tuossa on myös lattialämmitys käytössä, mutta olen jakotukilta rajoittanut reilusti virtausta siitä huoneesta missä ILP on ja muistakin huoneista vähintään puolittanut virtaaman, eli sitten ILPille jää kuormaa. Jos ei ota termareita pois ja räplää jakotukkia, niin sillon kyllä tulee pientä taistelua ja lopputulos ei ole niin hyvä, mutta varmasti silloinkin säästää. Voit myös laskea lämpökäyrän niin alas että voit kääntää termarit täysille jollon ko tappelua ei tapahdu ja olla rukkaamatta jakotukkia ja ILP lämmittää loput, mutta pesuhuoneessa on tod näk silloin vilpoisaa.
Itselläni juuri nyt 0 - -3 asetus 1.9.1.1 kohdassa. Täytyypä tutkia noita muita kohtia.
 

JiiJii

Tulokas
Itselläni juuri nyt 0 - -3 asetus 1.9.1.1 kohdassa. Täytyypä tutkia noita muita kohtia.
0 on se käyttäjän itsensä ohjelmoima oma käyrä, en suosittele tuota aloittelijalle. Kannattaa vaihtaa johonkin konservatiiviseen vakiokäyrään käyrään kuten 2+1 ja lähteä siitä sitten opiskelemaan lisää.
 

puuppis

Jäsen
Nibe päätti lopettaa käyttöveden teon kokonaan. Kerran aiemminkin oli tuollainen tilanne, enkä ihan tarkalleen muista mikä sen korjasi silloin, laitoin virrat pois päältä ja takas päälle ja laitoin tilapäisen luksustilan päälle ja jonkin ajan kuluttua tajusi alkaa lämmittää. Nyt sama tilanne, mutta ei ainakaan vielä 15min säätelyn jälkeen lämmitä. Oisko vinkkejä?

Lisäksi kone ollut näköjään maanantaista asti irti useamman päivän irti myuplinkistä. Nyt heräsi se kun restarttasin koneen.
 

omaonkiva

Jäsen
Itsellä oli vuoden alusta irti verkosta kunnes pari päivää sitten boottasin, nyt taas tänään tipahti. Onneksi on tuo GW hakemassa dataa.
Jos haluaa tuota poiston lämpötilaa nostaa, niin tällöin tuulettimien poistoa enemmän?
Nyt näyttäisi, että menee siellä -1 - -2 välillä mutta lähempänä nollaa lienee se optimaalisempi?

Tekee tätä nostoa/laskua ja kompura käynnistelee useamman kerran.
1737220338587.png

1737220412997.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Nibe päätti lopettaa käyttöveden teon kokonaan. Kerran aiemminkin oli tuollainen tilanne, enkä ihan tarkalleen muista mikä sen korjasi silloin, laitoin virrat pois päältä ja takas päälle ja laitoin tilapäisen luksustilan päälle ja jonkin ajan kuluttua tajusi alkaa lämmittää. Nyt sama tilanne, mutta ei ainakaan vielä 15min säätelyn jälkeen lämmitä. Oisko vinkkejä?

Lisäksi kone ollut näköjään maanantaista asti irti useamman päivän irti myuplinkistä. Nyt heräsi se kun restarttasin koneen.
Mulla on sellainen muistikuva että oli kerran yks sulake mennyt niin lopetti lämmittää käyttövettä siitä syystä. Kun naksautti sulakkeen päälle nii alko taas lämmittää vettä.
 

Teemu1

Jäsen
Itsellä oli vuoden alusta irti verkosta kunnes pari päivää sitten boottasin, nyt taas tänään tipahti. Onneksi on tuo GW hakemassa dataa.
Jos haluaa tuota poiston lämpötilaa nostaa, niin tällöin tuulettimien poistoa enemmän?
Nyt näyttäisi, että menee siellä -1 - -2 välillä mutta lähempänä nollaa lienee se optimaalisempi?

Tekee tätä nostoa/laskua ja kompura käynnistelee useamman kerran.
katso liitettä 104035
katso liitettä 104036
Taitaa olla niin vähän tarvetta lämmölle, joten käyttöveden lämpö pysyy korkealla ja kompurassa on tehoja nostaa kompuran veden lämpöä niin paljon että kompura lopulta lepäilee. Onhan toi ulkolämpö plussalla.
 

omaonkiva

Jäsen
Taitaa olla niin vähän tarvetta lämmölle, joten käyttöveden lämpö pysyy korkealla ja kompurassa on tehoja nostaa kompuran veden lämpöä niin paljon että kompura lopulta lepäilee. Onhan toi ulkolämpö plussalla.
Uskoisin tuon olevan syy koska tätä nyt tekee aina näillä plussilla mutta onko tuosta sitten haittaa, että käynnistelee?
 

Teemu1

Jäsen
Uskoisin tuon olevan syy koska tätä nyt tekee aina näillä plussilla mutta onko tuosta sitten haittaa, että käynnistelee?
No sitä se itselläkin tekee. Tässä esimerkki parin kuukauden takaa:

NibeWeeklyReport_W48_2024-11-25T00-00-13-0ca54c47-8398-6446-a576-d21eeb4c86a0.png

Tuntuu olevan normaalia toiminatt. En ole itse vaivautunut tekemään asialle juurikaan mitään vaikka joitakin kikkoja tällä foorumilla on esitetty.
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Itsellä oli vuoden alusta irti verkosta kunnes pari päivää sitten boottasin, nyt taas tänään tipahti. Onneksi on tuo GW hakemassa dataa.
Jos haluaa tuota poiston lämpötilaa nostaa, niin tällöin tuulettimien poistoa enemmän?
Nyt näyttäisi, että menee siellä -1 - -2 välillä mutta lähempänä nollaa lienee se optimaalisempi?

Tekee tätä nostoa/laskua ja kompura käynnistelee useamman kerran.
katso liitettä 104035
katso liitettä 104036
Noista käppyröistäsi ei suoraan tätä näe, mutta koneen prioriteettina on noiden sahauksien aikana tehdä lämmitysvettä. Kun kompressorin anturin (BT18 ) lämpötila laskee laskennallisen menolämpötilan (S1) tasolle, käynnistyy kompura ja lämmittää vettä noin kahdeksan astetta. Tämä lienee energiatehokkaamaa kuin että lämmittäisi kaiken veden aina tappiin saakka.

Asialle ei kannata tehdä mitää - ei ainakaan lisätä lämmitystarvetta ilmanvaihdon tehostamisella.
 

Liitteet

  • pumppaus.jpg
    pumppaus.jpg
    169,6 KB · Katsottu: 84

omaonkiva

Jäsen
Aivan. Olen määritellyt minimiksi 25C ja lisäsin sen nyt tuohon taulukkoon, niin näyttäisi osuvan näille kohdille.
Lisäyksen eston olen määritellyt, että saa käyttää vasta 23 jälkeen.
 

puuppis

Jäsen
Mulla on sellainen muistikuva että oli kerran yks sulake mennyt niin lopetti lämmittää käyttövettä siitä syystä. Kun naksautti sulakkeen päälle nii alko taas lämmittää vettä.
Ei ollut sulake mennyt. Restarttasin koneen, laitoin SPA:n pois, säästötilasta normaaliksi ja tilapäisen luksuksenkin niin heräsi ja alkoi lämmittämään, sen jälkeen toiminut normaalisti.
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Ei ollut sulake mennyt. Restarttasin koneen, laitoin SPA:n pois, säästötilasta normaaliksi ja tilapäisen luksuksenkin niin heräsi ja alkoi lämmittämään, sen jälkeen toiminut normaalisti.
Minulla olisi hieman rankempi ehdotus oikuttelevan koneen mahdolliseksi korjaamiseksi; palauta se tehdasasetuksiin. Ensin tietenkin kannattaa ottaa asetukset (huoltovalikon puhallinnopeuksia myöten) ylös muistitikulle, ruutuvihkoon, valokuviin yms.

Tuo resetointi on äärimmäinen toimenpide, mutta se auttoi minulla käyttörullan villiin hyppimiseen. Eli kun rullaa pyöritti, valikot kelautuivat välillä eteen- ja välillä takaisinpäin - aivan mielipuolisesti. Resetoinnin jälkeen rulla alkoi toimia niin kuin pitääkin. Kärsin rullan oikuttelusta kuukausia ja kaikki loppui resetoinnin jälkeen. En palauttanut asetuksia asetustiedostosta, vaan muutin ne koneeseen käsin. Näin varmistin ettei vanhempien softien taakat tule mukaan "uuteen" asennukseen. Kun lopulta vertasin asetuksia vanhoihin (vertailin .SET -tiedostoja), oli niissä jonkin verran eroja.

Myönnän, että korjaustapa kuulostaa uskomattomalta, mutta se toimi.
 

omaonkiva

Jäsen
Asensin eilen aamulla. Päivitys meni läpi kyllä. Katsoin myöhemmin että ruutu kunnossa ja kaikki ok, annoin vielä bootin varmuudeksi.

Illalla lattia tuntui kylmältä ja aamulla se vasta kylmä olikin. Kone oli mennyt jumiin ja ruutu valkoisena kun aamulla katsoin. Lokeissa näkyy että eilisestä aamusta asti freeze protection on ollut päällä. Annoin sitten aamulla bootin ja seurasin että käynnistyy. Nyt tuntuisi ainakin lokin mukaan toimineen oikein.
 

omaonkiva

Jäsen
Tänään aamulla käyttövesi oli saatanan kylmää. Ainut mitä tein oli tuon päivityksen ajo. Ei ollut lämmittänyt yöllä laisinkaan vettä ja ei varmaan tehnyt edellisekään kun oli jo viileää.

Annoin bootin ja katsotaan lähteekö lämmittämään. Saako näitä vielä ladattua että voisi asentaa uusiksi?
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Tänään aamulla käyttövesi oli saatanan kylmää. Ainut mitä tein oli tuon päivityksen ajo. Ei ollut lämmittänyt yöllä laisinkaan vettä ja ei varmaan tehnyt edellisekään kun oli jo viileää.

Annoin bootin ja katsotaan lähteekö lämmittämään. Saako näitä vielä ladattua että voisi asentaa uusiksi?
Ehkä sun HA+LilyGO -paketista löytyy jotain vikaa / vääriä säätöjä? Lähde etsimään syytä toimimattomuuteen irrottamalla Lilygo, ja jos sekään ei auta niin resetoi kone. Koneen uudelleenkäynnistys ei selvästikään auta.

Päivityksiä en ole asentanut 9071R10 jälkeen, sillä se toimii kuin junan vessa.
 
Viimeksi muokattu:

omaonkiva

Jäsen
Ehkä sun HA+LilyGO -paketista löytyy jotain vikaa / vääriä säätöjä? Lähde etsimään syytä toimimattomuuteen irrottamalla Lilygo, ja jos sekään ei auta niin resetoi kone. Koneen uudelleenkäynnistys ei selvästikään auta.

Päivityksiä en ole asentanut 9071R10 jälkeen, sillä se toimii kuin junan vessa.
Pitää tarkistaa että voisiko se olla syy.
Siihen en koskenut kuin sen osalta että vaihdoin 2 käyrästä 3:n.
 

omaonkiva

Jäsen
Tarkistin sulakkeet ja ne olivat ok. Ovat kaikki sellaisen yhden takana, että jos yksi menee, niin menee kaikki alas.

Kokeilin eilen, että ajan tuon uusimman softan uudelleen sisään ja otin tuon GW yhteyden pois, että ajastuksen.
Annoin olla pari tuntia mutta ei lähtenyt nostamaan. Katsoin tätä myUplinkista ja koneen näytöltä.

Sitten ajoin softan vielä uudelleen, kytkin GW:n että näen jotain dataa ja pistin normi ajastuksen päälle. Ajoin manuaalisen kerta luksuksen, että nosti veden sinne 58C. Aamulla vielä oli 49C.

Otin tänään aamulla tuon ajastuksen pois ja seuraan miten se reakoi. Pitäisi alkaa lämmittämään vettä kun se laskee tuon 49C alle ainakin asetuksien mukaan. Eli tässä seurataan tuota BT7 anturia mikä on käyttöveden yläosa vai BT6 käyttöveden täyttö?

Katsoin vanhempaa dataa, niin minulla oli käyttövedellä ajastus, että 8-23 pois, niin BT6 anturi alkanut nousemaan siinä 23 aikaan kun alkanut lämmittämään käyttövettä. Tippunut aikaisemmin sinne 25-27C päivittäin ja 23 aikaan alkanut nostamaan 53C. Yläosa ollut alimmillaan 45C.

Kun 21.1.2025 asensin aamulla tuon päivityksen, niin BT6 oli laskenut seuraavaan aamuun 22.1.2025 mennessä 18C mutta ei ollut nostanut yöllä laisinkaan käyttövettä. Sitten pyörinyt pari päivää 25C kunnes huomasin 24.1.2025, että yläosan vesi on 33C ja eikä ole lämmittänyt kun tuli niin kylmää suihkussa.

Kierrossa on vesi mennyt oikeilla lämmöillä.

Edit. Jos laite pitää resetoida, niin mitä tietoja olisi hyvä ottaa ylös?
  • Poistoilma
  • Tuloilma
  • Virta
 
Viimeksi muokattu:

omaonkiva

Jäsen
Katselin eilen että lähti 23 nostamaan tuota BT6 anturia sinne 36C mutta tapahtui todella hitaasti. Lähtö oli siinä 26C kohdalla. Ei kuitenkaan lämmittänyt mitään käyttövettä. Käyttövesi laski yön aikana 46C 42C.

Kävin nyt ottamassa ajastuksen pois ja laitoin automaattitilan asetuksista lisäyksen kohdalle 5C. Aikaisemmin oli 0C.

Voisikohan vaan olla kyseessä se, että kompura ei jaksa tuottaa tarpeeksi? Koska nyt nappasi tietenkin heti vastuksen mukaan. Varmaan kohta näkyy että lämmitys on pystysuora.

Edit. Heti kun laittoi lisäyksen 5C niin tuli vastus mukaan ja lähti lämmittämään. Voisiko ongelma olla että kompura ei tuota tarpeeksi tehoa? Nostaa kyllä BT6sta sinne vajaa 40C mutta ei jaksa enempää ja luovuttaa. Kello 23 alkoi hitaasti nostamaan ja huiput oli jossain 02-03 aikaan yöllä kunnes sitten luovutti ja alkoi vaan laskea.

Edit2. Mistä tuon kompuran tehon voisi sitten varmistaa että jaksaako vai ei?
 
Viimeksi muokattu:
Ei se kompura sitä käyttövettä nopeasti lämmitä jos pitää myös lämmittää menovettä. Jos sulla on lisäyksen pysäytys nollassa niin voi hyvin olla ettei jaksa lämmittää käyttövettä.

Minulla olisi myös sellainen muistikuva että lämpöenergiaa käyttövedestä käytetään menoveden lämmittämiseen tuolla "Siirto" toiminnalla. Esim kesällä käyttöveden alaosa laskee 10 asteella 24 tuntiin kun taas alaosa talvella voi laskea sen 10 jo parissa tunnissa vaikkei vettä käyttäisikään. Sitten kun alaosa on ollut tarpeeksi kauan viileä niin lähtee myös yläosa vileänemään. Viisammat saa mielellään korjata jos tämä tieto ei pidä paikkaansa.

Itsellä taitaa olla lisäyksen pysäytys +3 ja silloin nousee käyttövesden alaosa yleensä todella hitaasti. Menee monta tunti saada alaosa nostettua kolmestakympistä viitenkymppiin. Jos keskiulkolämpötila sitten laskee alle ton +3 niin vastukset nostaa käyttöveden nopeasti tappiin.
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Tarkistin sulakkeet ja ne olivat ok. Ovat kaikki sellaisen yhden takana, että jos yksi menee, niin menee kaikki alas.

Kokeilin eilen, että ajan tuon uusimman softan uudelleen sisään ja otin tuon GW yhteyden pois, että ajastuksen.
Annoin olla pari tuntia mutta ei lähtenyt nostamaan. Katsoin tätä myUplinkista ja koneen näytöltä.

Sitten ajoin softan vielä uudelleen, kytkin GW:n että näen jotain dataa ja pistin normi ajastuksen päälle. Ajoin manuaalisen kerta luksuksen, että nosti veden sinne 58C. Aamulla vielä oli 49C.

Otin tänään aamulla tuon ajastuksen pois ja seuraan miten se reakoi. Pitäisi alkaa lämmittämään vettä kun se laskee tuon 49C alle ainakin asetuksien mukaan. Eli tässä seurataan tuota BT7 anturia mikä on käyttöveden yläosa vai BT6 käyttöveden täyttö?

Katsoin vanhempaa dataa, niin minulla oli käyttövedellä ajastus, että 8-23 pois, niin BT6 anturi alkanut nousemaan siinä 23 aikaan kun alkanut lämmittämään käyttövettä. Tippunut aikaisemmin sinne 25-27C päivittäin ja 23 aikaan alkanut nostamaan 53C. Yläosa ollut alimmillaan 45C.

Kun 21.1.2025 asensin aamulla tuon päivityksen, niin BT6 oli laskenut seuraavaan aamuun 22.1.2025 mennessä 18C mutta ei ollut nostanut yöllä laisinkaan käyttövettä. Sitten pyörinyt pari päivää 25C kunnes huomasin 24.1.2025, että yläosan vesi on 33C ja eikä ole lämmittänyt kun tuli niin kylmää suihkussa.

Kierrossa on vesi mennyt oikeilla lämmöillä.

Edit. Jos laite pitää resetoida, niin mitä tietoja olisi hyvä ottaa ylös?
  • Poistoilma
  • Tuloilma
  • Virta
En tiedä mistä ajastuksesta mahdat puhua, mutta veikkaan lisäyksen estoa. Sitä ei lämmitysaikana kannata käyttää, sillä ulkolämpötilan muutokset eivät ole kellosta kiinni. Voit muutella käyttöveden lämpötilarajoja Modbusilla, jos veden lämpötilan aktiiviseen heilutteluun todellakin haluat lähteä.

Muutit lämpökäyräsi kolmoseen ja ihmettelet miksei pelkkä kompressori riitä? Eihän se mihinkään tahdo talvisin riittää, etenkin jos tuloilma halutaan nollakeleillä lämmittää lähelle 20 astetta (poistoilman kaikki talteen otettu energia käytetään tuloilman lämmitykseen). Käyttövesi pitää tällaisessa tilanteessa tehdä kokonaan sähköllä, minkä lisäksi sähköä tarvitaan lattialämmitykseenkin.

Onko koneessa ollut kylminä aamuina virheilmoituksia? En muista missä valikossa on määritelty, mutta jos kone uhkaa mennä kylmäksi, se alkaa kylmentää käyttövettä, lämmitysvettä tai molempia. Olisikohan ollut huoltovalikon 5.1.4 tms. kohta. Käyttäjä pystyy valikoista valitsemaan, miten hätätilassa toimitaan. Näin oli ainakin 9071 firmwaressa, uudemmista en tiedä.

Asetukset kannattaa laittaa muistitikulle, sillä se onnistuu laitteen omasta valikosta. Tallennustiedosto ei ole helppoa luettavaa, joten kannattaa myös ottaa jokaisesta valikosta kuvat. Aika harva on jälkikäteen voivotellut, että harmi kun tuli otettua liikaa asetusarvoja ylös ennen resettiä.

Tulo- ja poistopuhaltimen eri puhallusnopeuksien arvot lienevät tärkein talteenotettava tieto. Niiden oikeiden arvojen löytäminen ei maallikolta jälikäteen onnistu.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Ei se kompura sitä käyttövettä nopeasti lämmitä jos pitää myös lämmittää menovettä. Jos sulla on lisäyksen pysäytys nollassa niin voi hyvin olla ettei jaksa lämmittää käyttövettä.

Minulla olisi myös sellainen muistikuva että lämpöenergiaa käyttövedestä käytetään menoveden lämmittämiseen tuolla "Siirto" toiminnalla. Esim kesällä käyttöveden alaosa laskee 10 asteella 24 tuntiin kun taas alaosa talvella voi laskea sen 10 jo parissa tunnissa vaikkei vettä käyttäisikään. Sitten kun alaosa on ollut tarpeeksi kauan viileä niin lähtee myös yläosa vileänemään. Viisammat saa mielellään korjata jos tämä tieto ei pidä paikkaansa.

Itsellä taitaa olla lisäyksen pysäytys +3 ja silloin nousee käyttövesden alaosa yleensä todella hitaasti. Menee monta tunti saada alaosa nostettua kolmestakympistä viitenkymppiin. Jos keskiulkolämpötila sitten laskee alle ton +3 niin vastukset nostaa käyttöveden nopeasti tappiin.
Siirto tarkoittaa sitä että kompuraa ei pysäytetä kun se on saavuttanut tavoitteensa. Eli joko käyttöveden lämmityksen tai lämmitysveden lämmityksen. Siirtoajan pituutta voi säätää.

Käyttöveden alaosa on sama kuin täyttö koska lämpö nousee aina ylöspäin. Siis se lämmitetty vesikin on siellä ylhäällä ja sieltä sitä putkella otetaan. Varaaja täyttyy aina alhaalta. Koska F470 ei ole vaihtoventtiilikone, eli siinä ei ole kahta lauhdutinta, on se yksi ja ainoa lauhdutin kahden varaajan välissä. Eli lämmin käyttövesi ja lämmitysvesi ovat varaajiltaan toisissaan kiinni ja osin sisäkkäin. Jos shuntti joka säätää lämmitykseen menevän veden lämpötilaa aukeaa täysin, alkaa tästä syystä käyttöveden täyttön lämpötila laskea (koska siellä käyttövesivaraajassa on lämpöä). Lämpö siirtyy johtumalla koska varaajat koskettavat toisiaan. Eli käyttöveden täyttö voi laskea paljonkin vaikka vettä ei käyttäisi ja kompuran teho ei riitä lämmittämään menovettä.
 

omaonkiva

Jäsen
Ei se kompura sitä käyttövettä nopeasti lämmitä jos pitää myös lämmittää menovettä. Jos sulla on lisäyksen pysäytys nollassa niin voi hyvin olla ettei jaksa lämmittää käyttövettä.

Minulla olisi myös sellainen muistikuva että lämpöenergiaa käyttövedestä käytetään menoveden lämmittämiseen tuolla "Siirto" toiminnalla. Esim kesällä käyttöveden alaosa laskee 10 asteella 24 tuntiin kun taas alaosa talvella voi laskea sen 10 jo parissa tunnissa vaikkei vettä käyttäisikään. Sitten kun alaosa on ollut tarpeeksi kauan viileä niin lähtee myös yläosa vileänemään. Viisammat saa mielellään korjata jos tämä tieto ei pidä paikkaansa.

Itsellä taitaa olla lisäyksen pysäytys +3 ja silloin nousee käyttövesden alaosa yleensä todella hitaasti. Menee monta tunti saada alaosa nostettua kolmestakympistä viitenkymppiin. Jos keskiulkolämpötila sitten laskee alle ton +3 niin vastukset nostaa käyttöveden nopeasti tappiin.
Taisin tuossa jouluna tehdä tämän muutoksen, että tiputin sen nollaan kun oli näitä lämpimiä kelejä. Aikaisemmin pidin 10C kohdalla tuon lisäyksen pysäytyksen.

Nyt kun nostin 5C, niin vastukset tietenkin tulivat mukaan koska lähti melkein pystysuoraan lämmittämään. Koitin etsiä olisiko jotain anturia millä näkisi tuon vastusten tilan. Muistelisin, että myUplinkissa olisi ollut joku teho tälle? Kompuran ja vastuksen lämpötilat menevät melkein käsikädessä.
En tiedä mistä ajastuksesta mahdat puhua, mutta veikkaan lisäyksen estoa. Sitä ei lämmitysaikana kannata käyttää, sillä ulkolämpötilan muutokset eivät ole kellosta kiinni. Voit muutella käyttöveden lämpötilarajoja Modbusilla, jos veden lämpötilan aktiiviseen heilutteluun todellakin haluat lähteä.

Muutit lämpökäyräsi kolmoseen ja ihmettelet miksei pelkkä kompressori riitä? Eihän se mihinkään tahdo talvisin riittää, etenkin jos tuloilma halutaan nollakeleillä lämmittää lähelle 20 astetta (poistoilman kaikki talteen otettu energia käytetään tuloilman lämmitykseen). Käyttövesi pitää tällaisessa tilanteessa tehdä kokonaan sähköllä, minkä lisäksi sähköä tarvitaan lattialämmitykseenkin.

Onko koneessa ollut kylminä aamuina virheilmoituksia? En muista missä valikossa on määritelty, mutta jos kone uhkaa mennä kylmäksi, se alkaa kylmentää käyttövettä, lämmitysvettä tai molempia. Olisikohan ollut huoltovalikon 5.1.4 tms. kohta. Käyttäjä pystyy valikoista valitsemaan, miten hätätilassa toimitaan. Näin oli ainakin 9071 firmwaressa, uudemmista en tiedä.

Asetukset kannattaa laittaa muistitikulle, sillä se onnistuu laitteen omasta valikosta. Tallennustiedosto ei ole helppoa luettavaa, joten kannattaa myös ottaa jokaisesta valikosta kuvat. Aika harva on jälkikäteen voivotellut, että harmi kun tuli otettua liikaa asetusarvoja ylös ennen resettiä.

Tulo- ja poistopuhaltimen eri puhallusnopeuksien arvot lienevät tärkein talteenotettava tieto. Niiden oikeiden arvojen löytäminen ei maallikolta jälikäteen onnistu.
Puhun käyttöveden ajastuksesta. Että se on 8-23 pois eli lämmittää vasta tuon jälkeen sitä käyttövettä. Muuten se lämmitelee sitä koko päivän kun aina laskee sinne alle 49C. Päivisin ei ole ketään paikalla ja aamulla käyn suihkussa. Iltaisin ei vettä kulu kuin jos menen saunomaan. Tällöinkin tuo on riittänyt. Jos ei riitä voin laittaa isommalle porukalle sitten tuon kertakorotuksen päälle.

Aikaisemmin ajoin 2:lla mutta jostain syystä päätin muuttaa sen takaisin 3:n missä se on ollut alusta asti. Muistan lukeneeni, että 2+jotain tai 3 olisivat ne käyrät mitkä ovat hyvä lähtökohta vesikiertoiselle lattialämmitykselle, joka on joka huoneessa.

Säädin tämän lisäyksen pysäytys 0C (automaattitila) kun ihmeteltiin aikaisemmin tässä ketjussa tuota kun kompura kävi päällä ja pois. Mutta ilmeisesti lauhalla kelillä se on tämän ominaisuus. https://lampopumput.info/foorumi/threads/nibe-f470-aloittelijalle-neuvoja.21412/post-686894 Ehkä 0C on liian "paljon" ja pitäisi laskea tuota lattiaan menevään menevää lämpöä/vettä. https://lampopumput.info/foorumi/threads/nibe-f470-aloittelijalle-neuvoja.21412/post-688279 Tätä en nyt kyllä lähde tuollaiseen hienosääntöön tekemään. Nosta mieluummin lisäyksen pysäytystä.

Tätä enne oli lisäyksen pysäytys 10C ja 12h suodatus aika. Suodatusaika ollut 12h melkein alusta asti.
Keskiulkolämpötilaa seuraamalla voisi varmaan saada nähtyä tuon suodatuksen eli siitä hetkestä kun laskee 12h taaksepäin, niin näkisi sen osalta mikä on arvo ollut tälle lisäyksen pysäytkselle? Onko se ollu 0C vai alempi. Vai voiko edes katsoa näin?

En ole nähnyt mitään virheilmoituksia koneella tai myUplinkissakaan näihin liittyen. Katsoin myös sen virhelokin mutta sielläkään ei ole mainintaa tai mitään jäätymistä. Sulatteluakaan ei ole näkynyt juurikaan näillä keleillä. Tuolla valikossa on määritelty, että hätätilassa käyttövesi seis.

Tuloilma pyörii 22C paikkeilla, poistoilma 23-24C ja ulospuhallus -1 - -2C. Poistoa nostin pari prosenttia kun oli liian kylmää tuo ulospuhallus mutta lienee, että saisi vielä nostaa enemmänkin. En ole tuota vielä nostanut suuremmilla prosenteilla koska en tiedä miten se vaikuttaa sitten tuohon ilmastointiin jne. Niin ehkä pitäisi mittauttaa tämä ensin. https://lampopumput.info/foorumi/threads/nibe-f470-aloittelijalle-neuvoja.21412/post-687531

ILP löytyy myös minkä takia itse näen/uskon, että poisto on niin korkea. Tuloa voisi toki tiputtaa säätämällä tuota ilmaruuvia kireämmälle mutta olen pitänyt sitä noin puolikkaan auki vain koska en halua olla säätämässä kokoajan jos vaikka joku kerta iskeekin kunnon pakkaset vielä.

Yhteenvetona taidan vain vaatia liikaa tältä laitteelta näillä asetuksilla mitä oli käytössä lisäyksen pysäytyksen ollessa 0C mutta 5-10C lisäyksen pysäytys todennäköisesti korjaa tämän ongelman. Päivitys ei välttämättä tätä ole aiheuttanut vaan asetukset mitä käytin.
 
Viimeksi muokattu:
Siirto tarkoittaa sitä että kompuraa ei pysäytetä kun se on saavuttanut tavoitteensa. Eli joko käyttöveden lämmityksen tai lämmitysveden lämmityksen. Siirtoajan pituutta voi säätää.

Käyttöveden alaosa on sama kuin täyttö koska lämpö nousee aina ylöspäin. Siis se lämmitetty vesikin on siellä ylhäällä ja sieltä sitä putkella otetaan. Varaaja täyttyy aina alhaalta. Koska F470 ei ole vaihtoventtiilikone, eli siinä ei ole kahta lauhdutinta, on se yksi ja ainoa lauhdutin kahden varaajan välissä. Eli lämmin käyttövesi ja lämmitysvesi ovat varaajiltaan toisissaan kiinni ja osin sisäkkäin. Jos shuntti joka säätää lämmitykseen menevän veden lämpötilaa aukeaa täysin, alkaa tästä syystä käyttöveden täyttön lämpötila laskea (koska siellä käyttövesivaraajassa on lämpöä). Lämpö siirtyy johtumalla koska varaajat koskettavat toisiaan. Eli käyttöveden täyttö voi laskea paljonkin vaikka vettä ei käyttäisi ja kompuran teho ei riitä lämmittämään menovettä.
Hyvä että toi siirron tarkoitus selvisi nyt minulle, kiitos siitä! Kävin tarkistamassa ja asetus oli 45 min ja laitoin sen siihen max arvoon eli 60 min.

Nyt talvella on välillä käynyt niin että kun vastukset on aktivoitunut niin menolämpöä on lämitetty useamman astetta yli pyynnin. Ja sitten kompura on käynnyt tuon 45 min ja sitten mennyt levolle. Niin varmaankin hyvä pidentää tota siirtoa. Onko mitään syytä pitää siirtoaaikaa alhaisena?
 

Liitteet

  • Screenshot_20250126_210938_myUplink.jpg
    Screenshot_20250126_210938_myUplink.jpg
    53,6 KB · Katsottu: 47
Tuloilma pyörii 22C paikkeilla..

ILP löytyy myös minkä takia itse näen/uskon, että poisto on niin korkea. Tuloa voisi toki tiputtaa säätämällä tuota ilmaruuvia kireämmälle mutta olen pitänyt sitä noin puolikkaan auki vain koska en halua olla säätämässä kokoajan jos vaikka joku kerta iskeekin kunnon pakkaset vielä.
Itse huomasin selkeästi miten toi tuloilman lämpötila vaikutti siihen kuinka hyvin Nibe jaksoi lämmittää käyttövettä. Kun kelit lauhtui pakkasjakson jälkeen niin tuloilma oli lähempänä 20 eikä juurikaan jaksanut käyttövettä lämmittää koska piti lämmittää enemmän menovettä tuloilman lämmittämiseen. Säädin tuloilmaa 14-15 asteeseen ja alkoi käyttöveden lämpötila nousemaan. Näin saa myös makkarit pidettyä muita huoneita viileämpänä. Itsellä on onneksi Nibessä tuo tuloilman venttiili asennettu 45 astetta vinoon niin saa hyvin kuusikoloavaimen sinne ilman että ottaa kiinni kun sitä huoltoluukun kautta pyörittää.
 

Liitteet

  • 20250118_133618.jpg
    20250118_133618.jpg
    159,9 KB · Katsottu: 75

omaonkiva

Jäsen
Itse huomasin selkeästi miten toi tuloilman lämpötila vaikutti siihen kuinka hyvin Nibe jaksoi lämmittää käyttövettä. Kun kelit lauhtui pakkasjakson jälkeen niin tuloilma oli lähempänä 20 eikä juurikaan jaksanut käyttövettä lämmittää koska piti lämmittää enemmän menovettä tuloilman lämmittämiseen. Säädin tuloilmaa 14-15 asteeseen ja alkoi käyttöveden lämpötila nousemaan. Näin saa myös makkarit pidettyä muita huoneita viileämpänä. Itsellä on onneksi Nibessä tuo tuloilman venttiili asennettu 45 astetta vinoon niin saa hyvin kuusikoloavaimen sinne ilman että ottaa kiinni kun sitä huoltoluukun kautta pyörittää.
Itse jätin sen alareunan kokonaan irti varmuudeksi, jos tuleekin ahdasta mutta itselläni mahtuu hyvin myös sen huoltoluukun kautta säätämään. Olen jättänyt sinne kuusikolon myös siten, että se pidempi osa on siellä ja käännän lyhyemmästä. Toki tuota kun säätäisi kireämmälle, niin saisi tulon alemmas. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että maallikolle se pari astetta vähemmän mitä poisto on ok. Sitten ei saisi mennä kaiketi alle tuon 18C tai sitten se oli tuo 15C, että ei mene jäähän tuo laitos.

Itseä vähän jännittää se, että jos iskeekin kovat pakkaset, niin sitten ei muista kuitenkaan säätää ja tulo laskee liikaa ja kone menee jäähän. Kesälläkin olen pitänyt auki mutta ilmeisesti voisi vetää kokonaan kiinni.
 
Itse jätin sen alareunan kokonaan irti varmuudeksi, jos tuleekin ahdasta mutta itselläni mahtuu hyvin myös sen huoltoluukun kautta säätämään. Olen jättänyt sinne kuusikolon myös siten, että se pidempi osa on siellä ja käännän lyhyemmästä. Toki tuota kun säätäisi kireämmälle, niin saisi tulon alemmas. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että maallikolle se pari astetta vähemmän mitä poisto on ok. Sitten ei saisi mennä kaiketi alle tuon 18C tai sitten se oli tuo 15C, että ei mene jäähän tuo laitos.

Itseä vähän jännittää se, että jos iskeekin kovat pakkaset, niin sitten ei muista kuitenkaan säätää ja tulo laskee liikaa ja kone menee jäähän. Kesälläkin olen pitänyt auki mutta ilmeisesti voisi vetää kokonaan kiinni.
Tuloilma on hyvä olla ainakin muutama astetta viileämpää kun mitä huonelämpötila niin sekottuu ilmat eikä se uusi raitis ilma ole siellä katossa kiinni. Itsellä on ILP ja yritän pitää tuloilmaa noin 13-17 asteisena. Mitä alhaisempi tuloilma niin sitä enemmän säästöä syntyy jos ILP pystyy lämmittämään huoneilmaa. Minulla ei ole tuloilma mennyt 10 alle, mutta jos olen ymmärtänyt oikein niin Nibe sulkee puhaltimet jos tuloilma tippuu +5:een, sitä kannattaa tietenkin välttää.

Hauskaahan se on että monen tonnin laitteessa pitää manuaalisesti käydä säätää tuloilma että laite toimisi optimaalisesti. Varmaan suurin osa Niben käyttäjistä ei koskaan tuohon tuloilmaventtiilin edes koske, ja sitten on talvella tuloilma luokkaa 25.

Kesällä on hyvä laittaa tuloilmaventtiili kokonaan kiinni jos sinulla on lattialämpöä päällä esim kylppärissä. Siinä pitää tietysti sitten muistaa avata venttiili kun ilmat viilenee.
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Taisin tuossa jouluna tehdä tämän muutoksen, että tiputin sen nollaan kun oli näitä lämpimiä kelejä. Aikaisemmin pidin 10C kohdalla tuon lisäyksen pysäytyksen.

Nyt kun nostin 5C, niin vastukset tietenkin tulivat mukaan koska lähti melkein pystysuoraan lämmittämään. Koitin etsiä olisiko jotain anturia millä näkisi tuon vastusten tilan. Muistelisin, että myUplinkissa olisi ollut joku teho tälle? Kompuran ja vastuksen lämpötilat menevät melkein käsikädessä.

Puhun käyttöveden ajastuksesta. Että se on 8-23 pois eli lämmittää vasta tuon jälkeen sitä käyttövettä. Muuten se lämmitelee sitä koko päivän kun aina laskee sinne alle 49C. Päivisin ei ole ketään paikalla ja aamulla käyn suihkussa. Iltaisin ei vettä kulu kuin jos menen saunomaan. Tällöinkin tuo on riittänyt. Jos ei riitä voin laittaa isommalle porukalle sitten tuon kertakorotuksen päälle.

Aikaisemmin ajoin 2:lla mutta jostain syystä päätin muuttaa sen takaisin 3:n missä se on ollut alusta asti. Muistan lukeneeni, että 2+jotain tai 3 olisivat ne käyrät mitkä ovat hyvä lähtökohta vesikiertoiselle lattialämmitykselle, joka on joka huoneessa.

Säädin tämän lisäyksen pysäytys 0C (automaattitila) kun ihmeteltiin aikaisemmin tässä ketjussa tuota kun kompura kävi päällä ja pois. Mutta ilmeisesti lauhalla kelillä se on tämän ominaisuus. https://lampopumput.info/foorumi/threads/nibe-f470-aloittelijalle-neuvoja.21412/post-686894 Ehkä 0C on liian "paljon" ja pitäisi laskea tuota lattiaan menevään menevää lämpöä/vettä. https://lampopumput.info/foorumi/threads/nibe-f470-aloittelijalle-neuvoja.21412/post-688279 Tätä en nyt kyllä lähde tuollaiseen hienosääntöön tekemään. Nosta mieluummin lisäyksen pysäytystä.

Tätä enne oli lisäyksen pysäytys 10C ja 12h suodatus aika. Suodatusaika ollut 12h melkein alusta asti.
Keskiulkolämpötilaa seuraamalla voisi varmaan saada nähtyä tuon suodatuksen eli siitä hetkestä kun laskee 12h taaksepäin, niin näkisi sen osalta mikä on arvo ollut tälle lisäyksen pysäytkselle? Onko se ollu 0C vai alempi. Vai voiko edes katsoa näin?

En ole nähnyt mitään virheilmoituksia koneella tai myUplinkissakaan näihin liittyen. Katsoin myös sen virhelokin mutta sielläkään ei ole mainintaa tai mitään jäätymistä. Sulatteluakaan ei ole näkynyt juurikaan näillä keleillä. Tuolla valikossa on määritelty, että hätätilassa käyttövesi seis.

Tuloilma pyörii 22C paikkeilla, poistoilma 23-24C ja ulospuhallus -1 - -2C. Poistoa nostin pari prosenttia kun oli liian kylmää tuo ulospuhallus mutta lienee, että saisi vielä nostaa enemmänkin. En ole tuota vielä nostanut suuremmilla prosenteilla koska en tiedä miten se vaikuttaa sitten tuohon ilmastointiin jne. Niin ehkä pitäisi mittauttaa tämä ensin. https://lampopumput.info/foorumi/threads/nibe-f470-aloittelijalle-neuvoja.21412/post-687531

ILP löytyy myös minkä takia itse näen/uskon, että poisto on niin korkea. Tuloa voisi toki tiputtaa säätämällä tuota ilmaruuvia kireämmälle mutta olen pitänyt sitä noin puolikkaan auki vain koska en halua olla säätämässä kokoajan jos vaikka joku kerta iskeekin kunnon pakkaset vielä.

Yhteenvetona taidan vain vaatia liikaa tältä laitteelta näillä asetuksilla mitä oli käytössä lisäyksen pysäytyksen ollessa 0C mutta 5-10C lisäyksen pysäytys todennäköisesti korjaa tämän ongelman. Päivitys ei välttämättä tätä ole aiheuttanut vaan asetukset mitä käytin.
Jos rajoitat vastusten käyttöä liian kireällä lisäyksen eston asetuksella, minkä lisäksi estät käyttöveden lämmityksen suurimman osan vuorokaudesta, on ongelmat aamusuihkussa enemmän sääntö kuin poikkeus. En ymmärrä mitä haluat saavuttaa estämällä käyttöveden lämmitystä talvisaikaan. Jos kompressorista jäisi resursseja käyttöveden lämmitykseen, olet estänyt sen. Melko hassua hommaa.

Täällä jaettuja ohjeita ei kaikkia kannata ottaa tosissaan, ei edes minun jakamia. Ja hyvä nyrkkisääntö säätämisiin on; älä tee muutoksia jos et täysin tiedä mitä ne tekevät ja mihin vaikuttavat. Lisäksi, kannattaa tehdä aina vain yksi muutos kerrallaan ja katsoa miten se vaikuttaa.

Koneessasi tuskin on vikaa. Saat ongelmasi ratkottua palauttamalla asetuksia oletusarvoihin.
 

mikiz

Aktiivinen jäsen
Hyvä että toi siirron tarkoitus selvisi nyt minulle, kiitos siitä! Kävin tarkistamassa ja asetus oli 45 min ja laitoin sen siihen max arvoon eli 60 min.

Nyt talvella on välillä käynyt niin että kun vastukset on aktivoitunut niin menolämpöä on lämitetty useamman astetta yli pyynnin. Ja sitten kompura on käynnyt tuon 45 min ja sitten mennyt levolle. Niin varmaankin hyvä pidentää tota siirtoa. Onko mitään syytä pitää siirtoaaikaa alhaisena?
Siirtoaika kannattanee laittaa sopivaksi. Kun käyttöveden täyttö saavuttaa vedenlämmityksen pysäytyslämpötilan, lähtee laskuri laskemaan aikaa, kuten Tulihäntä kattavasti selittikin.

Tässä vielä käppyrä, mikä selittää mitä koneessa tapahtuu ennen ja jälkeen siirtoajan. Minulla on 15minuutin siirtoaika ja lämmitysveden pysäytyslämpötila on 55 astetta. Prioriteetti-palkissa siirtoaika on merkitty punertavalla.

Kuten kuvaajasta näkee, vartin siirtoaika riittää nostamaan yläosan lämmön, pienellä viiveellä, 54 asteeseen. Aivan tavoitteeseen ei päästä, joten ehkä viitisen minuutti lisää siirtoaikaan auttaisi, mutta tunti olisi liiottelua.
 

Liitteet

  • siirtoaika.jpg
    siirtoaika.jpg
    110,4 KB · Katsottu: 77

omaonkiva

Jäsen
Tuloilma on hyvä olla ainakin muutama astetta viileämpää kun mitä huonelämpötila niin sekottuu ilmat eikä se uusi raitis ilma ole siellä katossa kiinni. Itsellä on ILP ja yritän pitää tuloilmaa noin 13-17 asteisena. Mitä alhaisempi tuloilma niin sitä enemmän säästöä syntyy jos ILP pystyy lämmittämään huoneilmaa. Minulla ei ole tuloilma mennyt 10 alle, mutta jos olen ymmärtänyt oikein niin Nibe sulkee puhaltimet jos tuloilma tippuu +5:een, sitä kannattaa tietenkin välttää.

Hauskaahan se on että monen tonnin laitteessa pitää manuaalisesti käydä säätää tuloilma että laite toimisi optimaalisesti. Varmaan suurin osa Niben käyttäjistä ei koskaan tuohon tuloilmaventtiilin edes koske, ja sitten on talvella tuloilma luokkaa 25.

Kesällä on hyvä laittaa tuloilmaventtiili kokonaan kiinni jos sinulla on lattialämpöä päällä esim kylppärissä. Siinä pitää tietysti sitten muistaa avata venttiili kun ilmat viilenee.
Tänä vuonna on huonosti ollut kunnon pakkasia täällä etelässä niin en ole tuloilmaan koskenut vaan pitänyt sen nykyisellään. Odotin että tulisi kunnon pakkaset niin saisi sitä säädettyä pienemmäksi kuin nykyinen. Esim. sinne 15-18C kohdalle.

Kosteassa tilassa on manuaali kierto ja se on aina auki että kesät talvet siellä kiertää lämpö.

Muissa huoneissa on langattomat säätimet.
Se mikä tässä taas herää esiin on näiden toimintalogiikka. Jos asetan siihen esim. 24C niin huone ei välttämättä tuota saavuta koskaan jolloin huoneessa on täysi kierto? Vai voiko termari estää jos vesi mitä menee kiertoon on 25C mutta koska termarissa on 24C niin estää kiertoa?

Ehkä tyhmä kysymys mutta jotenkin ei vaan taivu logiikka välttämättä taas auki.
Jos rajoitat vastusten käyttöä liian kireällä lisäyksen eston asetuksella, minkä lisäksi estät käyttöveden lämmityksen suurimman osan vuorokaudesta, on ongelmat aamusuihkussa enemmän sääntö kuin poikkeus. En ymmärrä mitä haluat saavuttaa estämällä käyttöveden lämmitystä talvisaikaan. Jos kompressorista jäisi resursseja käyttöveden lämmitykseen, olet estänyt sen. Melko hassua hommaa.

Täällä jaettuja ohjeita ei kaikkia kannata ottaa tosissaan, ei edes minun jakamia. Ja hyvä nyrkkisääntö säätämisiin on; älä tee muutoksia jos et täysin tiedä mitä ne tekevät ja mihin vaikuttavat. Lisäksi, kannattaa tehdä aina vain yksi muutos kerrallaan ja katsoa miten se vaikuttaa.

Koneessasi tuskin on vikaa. Saat ongelmasi ratkottua palauttamalla asetuksia oletusarvoihin.
Eikö tällä juuri voi vaikuttaa sähkönkulutukseen?
Kun päivällä kukaan ei käytä käyttövettä kun en ole kotona ja muitakaan ei ole. Niin kun veden lämpötila laskee alle tuon normaalin rajan se alkaa lämmittämään vettä sinne 55C. Sitten taas uudelleen. Todennäköisesti ottaa myös vastukset mukaan.

Vai pitäisi olla kaksi ajastusta? Yöksi lämmitys esim. normaali/luksus ja päivälle vaikka säästö.

Toki nyt mitä katsoo niin lisäyksen pysäytys oli liian kireä koska se oli 0C. Nyt kun noustiin sen yli niin vastuksia ei tullut mukaan ja kompurassa ei riittänyt potku mikä sitten johti että piti kierron veden halutussa arvossa kuten oli määritelty. Vakiona on että käyttövesi tiputetaan pois.

Syynä siis omalla kohtaa oli ilmeisesti liian kireä lisäyksen pysäytys kun olin tiputtanut sen 0C vs entinen 10C. Nyt vain sattui sopivasti tehot loppumaan kun alkoi olla keli enemmän 0C yläpuolella.

Vai nostaako myös kompura sähkövastuksen lämpötilaa? Kun katsoin dataa mitä tuo lilygo/nibegw antaa ulos niin aikaisemmin kompuran lämpötila ja sähkövastuksen lämpötila nousivat samaa tahtia. Vai pitäisikö vain kompuran asteiden nousta jos siinä riittää tehoa? Tiettävästi lämmitys elementit ovat lähekkäin niin voisivat mennä ns. käsi kädessä.

Pääsääntöisesti käytän tätä rajapintaa (lilygo/nibegw) datan keräämiseen ja sen kautta en suorita ohjauksia.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Tänä vuonna on huonosti ollut kunnon pakkasia täällä etelässä niin en ole tuloilmaan koskenut vaan pitänyt sen nykyisellään. Odotin että tulisi kunnon pakkaset niin saisi sitä säädettyä pienemmäksi kuin nykyinen. Esim. sinne 15-18C kohdalle.

Kosteassa tilassa on manuaali kierto ja se on aina auki että kesät talvet siellä kiertää lämpö.

Muissa huoneissa on langattomat säätimet.
Se mikä tässä taas herää esiin on näiden toimintalogiikka. Jos asetan siihen esim. 24C niin huone ei välttämättä tuota saavuta koskaan jolloin huoneessa on täysi kierto? Vai voiko termari estää jos vesi mitä menee kiertoon on 25C mutta koska termarissa on 24C niin estää kiertoa?

Ehkä tyhmä kysymys mutta jotenkin ei vaan taivu logiikka välttämättä taas auki.

Eikö tällä juuri voi vaikuttaa sähkönkulutukseen?
Kun päivällä kukaan ei käytä käyttövettä kun en ole kotona ja muitakaan ei ole. Niin kun veden lämpötila laskee alle tuon normaalin rajan se alkaa lämmittämään vettä sinne 55C. Sitten taas uudelleen. Todennäköisesti ottaa myös vastukset mukaan.

Vai pitäisi olla kaksi ajastusta? Yöksi lämmitys esim. normaali/luksus ja päivälle vaikka säästö.

Toki nyt mitä katsoo niin lisäyksen pysäytys oli liian kireä koska se oli 0C. Nyt kun noustiin sen yli niin vastuksia ei tullut mukaan ja kompurassa ei riittänyt potku mikä sitten johti että piti kierron veden halutussa arvossa kuten oli määritelty. Vakiona on että käyttövesi tiputetaan pois.

Syynä siis omalla kohtaa oli ilmeisesti liian kireä lisäyksen pysäytys kun olin tiputtanut sen 0C vs entinen 10C. Nyt vain sattui sopivasti tehot loppumaan kun alkoi olla keli enemmän 0C yläpuolella.

Vai nostaako myös kompura sähkövastuksen lämpötilaa? Kun katsoin dataa mitä tuo lilygo/nibegw antaa ulos niin aikaisemmin kompuran lämpötila ja sähkövastuksen lämpötila nousivat samaa tahtia. Vai pitäisikö vain kompuran asteiden nousta jos siinä riittää tehoa? Tiettävästi lämmitys elementit ovat lähekkäin niin voisivat mennä ns. käsi kädessä.

Pääsääntöisesti käytän tätä rajapintaa (lilygo/nibegw) datan keräämiseen ja sen kautta en suorita ohjauksia.
Tuloilma on valitettavasti niin että sitä pitää käydä välillä rukkaamassa jos haluaa siitä ollenkaan järkevää.

Termarit mittaa huoneen lämpötilaa. Jos sinun kierrossa oleva vesi ei saa nostettua huoneen lämpötilaa tarpeeksi korkeaksi, termari ei katko ollenkaan lämmitystä. Nollakelillä jos lattiaan menee 25c vettä niin sanoisin että tuolla kiertovedellä ei lämpeä niin paljoa. Termari ei tiedä siitä mitään mikä on kiertoveden lämpötila, pelkästään mikä on huoneen lämpötila ja se vaan päästää on/off tyyliin kiertovettä piiriin tai estää sen.

Sähkönkulutus toki vähenee mitä vähemmän käytät kompuraa. Mutta jos et kerkeä lämmittää käyttövettä klo 23-8, vai mikä se sun aikajänne olikaan, pelkällä kompuralla, kompuran pitää käydä pidempään. Nollakelillä kyllä pitäs saada käyttövesikin lämmitettyä kompuralla suit sait jos lisänä on ILP ja järkevät säädöt kaikissa vehkeissä. Sun pitää ite arvioida pakkasen perusteella paljonko kompura tarvii aikaa saadakseen käyttöveden ladattua, vai tarvitko lisäksi vastuksia. Voit myös ajastaa yön parille viimeiselle tunnilla luksus tilan joka käyttää aina vastuksia.

Mutta sulla ei tosiaan käyttövesi lämmennyt koska pelkän kompuran potku ei riittänyt sinun talossa sinun säädöillä.

Kompuran käyttö nostaa myös sähkövastuksien anturin tilaa. Vastusten käytön näkee siinä kun kompuran käppyrä nousee paljon jyrkemmin ylöspäin kun pelkällä kompuralla.
 
Siirtoaika kannattanee laittaa sopivaksi. Kun käyttöveden täyttö saavuttaa vedenlämmityksen pysäytyslämpötilan, lähtee laskuri laskemaan aikaa, kuten Tulihäntä kattavasti selittikin.

Tässä vielä käppyrä, mikä selittää mitä koneessa tapahtuu ennen ja jälkeen siirtoajan. Minulla on 15minuutin siirtoaika ja lämmitysveden pysäytyslämpötila on 55 astetta. Prioriteetti-palkissa siirtoaika on merkitty punertavalla.

Kuten kuvaajasta näkee, vartin siirtoaika riittää nostamaan yläosan lämmön, pienellä viiveellä, 54 asteeseen. Aivan tavoitteeseen ei päästä, joten ehkä viitisen minuutti lisää siirtoaikaan auttaisi, mutta tunti olisi liiottelua.
Juu ymmärrän täysin että jos ei ole lämmitystarvetta että toi tunnin siirto on turhaa. Valitettavasti oma Nibe tuppaa tekemään silleensä että vastuksilla "ylilämmittää" herkästi ja siitä johtuen seuraava kompurankäyntijakso on usein normaalia lyhyempi.

Omaan ajattelutapaan optimaalisin toiminta olisi se että lämmityskaudella kompura olisi jatkuvasti käynnissä (pl. sulatukset). Nyt on ollut usein tilanne se että sulatuksen takia menolämpö tippuu sen 1,5-2,5 astetta. Tai alaosan täyttön tippuu tarpeeksi. Vastukset päälle ja lämpöä nostetaan vastuksilla takaisin pyyntiin ja välillä 5 astetta sen ylikin. Ja sitten kompura huilailee turhaan monta kertaa päivässä. Ajattelin kokeilla jos tuota siirtoa nostaa tappiin jos nää kompuran turhat huilailut vähenis sen avulla.

Esimerkiksi kuvan 24h aikana kompura lepäili 5 kertaa. Pakkasta oli noin -5 niin ilman vastuksia kompura olisi varmaankin ollut käynnissä jatkuvalla syötöllä (pl. sulatukset).
 

Liitteet

  • Screenshot_20250127_133001_myUplink.jpg
    Screenshot_20250127_133001_myUplink.jpg
    77,6 KB · Katsottu: 53
  • Screenshot_20250127_134120_myUplink.jpg
    Screenshot_20250127_134120_myUplink.jpg
    60,8 KB · Katsottu: 68
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom