Kaupalliset kotiakut

Olli K

Jäsen
...
Jos puhutaan inverttereistä, akuista, mikrokontrollereista, Githubista (HomeAssistantista?), Modbusseista yms. samassa asiayhteydessä, niin on siitä virittämisestä pakko vähän tykätä eikä taatusti keskimääräistä pienemmällä kiinnostuksella onnistu....
Luulen, että olemme kirjoitelleet toistemme ohitse ja siksi vielä pieni tarkennus:
Lainasin alunperin Growatt-viestiäsi, mutta tarkoituksenani oli yleisesti huhuilla sattuisiko täällä olemaan joku, joka olisi kiinnostunut testaamaan Growatt-invertterin ohjaamista Arska-ohjelmistolla. Ei patistella sinua tekemään sitä. Tämä toki edellyttää kiinnostusta aiheeseen - ja aikaa - eikä varmuutta toimivuudesta voi antaa etukäteen. Ohjausparametrien muutokset tehtäisiin kuitenkin rajapinnan kautta eikä itse invertterin ohjelmistoon koskettaisi.

"jonkin verran osaamista” - tarkoitin että testikäyttäjä pystyy asentamaan Arska-ohjelmiston asennussivulta ohjeiden (tekstit ja video) ja syöttämään laitteelle Wifi-asetukset ja muut tarvittavat aloitusparametrit ohjeiden mukaan - ja tietysti seuraamaan miten nämä ohjaukset vaikuttavat esim. sähkön käyttöön-
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eikös tuo ole DIY, joka vaan on valmiiksi koottu?
Raja on hiukan häilyvä tuon Basengreenin osalta esimerkiksi. Tai ehkä ylipäätänsä nämä valmiit kitit, joissa ohjeet ja kaikki osat valmiina.

Kuvitelisin että näissä basegreen tyyppisissä ratkaisuissa tulee kennot erikseen ja nämä pitää jonkun kasata. Toisaalta, kaikissa akkupaketeissa on työtä, työn määrä vain vaihtelee. Mutta jos akku ja inu tulee eri valmistajalta niin onko kyseessä kaupalinen all-in-one tuote... siinä ja siinä. Ehkä se raja pitää vetää siinä että on valmiiksi kasattu tehtaalla. Viimeistään silloin kun inu, akku ja ohjaus tulee kaikki eri lähteistä niin ollaan edelleen diy ja kaupalisen rajamaastossa.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Siistin näköinen paketointi. Hulluutta on, että tuon tyyppisistä akuista lypsetään 10-15kEUR++ asennettuna.
Tuosta ihan Taloon.com :sta 17kWh HV-akulla ja 10kW Hoymiles inulla - asennettuna 8900€:


Itse vedän rajan DIY:n ja Kaupallisen välille siinä, että mikäli et löydä kohtuullisen helposti urakoitsijaa asentamaan koko laitteistoa ja opastamaan sen käytössä niin aletaan lähenemään sitä DIY osastoa. Victron menee siihen rajamaille LV-akkupakettien osalta, koska kilkkeiden määrä ja asennustyöhön menevä kulu on jo merkittävä.

Yleisesti kuitenkin tuntuu, että kaikki jotka ovat siellä DIY-osastolla aktiivisia ja ovat merkittävän kiinnostuneita uhraamaan tässäkin asiassa vapaa-aikaa asiaan niin heille se raja on häilyvä. Muille tavallisille ns. rautakauppa-asiakkailla ei välttämättä ole aikaa ja/tai kiinnostusta edes miettiä mikä on DIY ja kaupallinen ratkaisu, koska se pitää saada takuineen asennettua ilman suurempaa säätöä - heille taas raja on melko selkeä.

Kenties tämä sitten subjektiivien asia., koska tuntuu jatkuvasti aiheuttavan hämmennystä.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Tuosta ihan Taloon.com :sta 17kWh HV-akulla ja 10kW Hoymiles inulla - asennettuna 8900€:

No aikamoinen hinta on.... jos akku on 1800 euroa ja Inun saa reilulla tonnilla. Jää pikkuisen ilmaa edelleen väliin. Mutta kyllä ne tuosta hinnat vielä sulaa kun akkujen paketoinnit menee pidemmälle ja pidemmälle.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kuvitelisin että näissä basegreen tyyppisissä ratkaisuissa tulee kennot erikseen ja nämä pitää jonkun kasata. Toisaalta, kaikissa akkupaketeissa on työtä, työn määrä vain vaihtelee. Mutta jos akku ja inu tulee eri valmistajalta niin onko kyseessä kaupalinen all-in-one tuote
Näyttää noi olevan valmiiksi koottuna ja on myös valmis paketti invertterin kanssa, johon saa verkon lisäksi genun, kuorman ja aurinkopaneelit.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Näyttää noi olevan valmiiksi koottuna ja on myös valmis paketti invertterin kanssa, johon saa verkon lisäksi genun, kuorman ja aurinkopaneelit.
Näyttää miltä näyttää mutta onko näin todella että tulee yhtenä pakettina? Toihan painaa jokin verran... unohtamatta vahingoittumisriskiä. Videon alussa oli ainakin tyhjä kotelo.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Näyttää miltä näyttää mutta onko näin todella että tulee yhtenä pakettina? Toihan painaa jokin verran... unohtamatta vahingoittumisriskiä. Videon alussa oli ainakin tyhjä kotelo.
Videossa oli DIY kotelo + itse ostetut kennot. Tuolla myyntisivustolla on erikseen DIY kotelot, kennot, valimiit akkukokonaisuudet sekä akku + invertterit.

Mutta raja on aika häilyvä, kun kaikessa kotiin ostettavassa joutuu jotain itse kokoamaan/asentamaan/konfiguroimaan tai maksamaan jonkun muun tekemään sen. Kuten videosta näkee, kokoaminen on varsin simppeliä eikä vaadi lopulta enempää osaamista kuin IKEAn huonekalujen kokoaminen.

Itse näen merkittävämpänä erona jännitealueen eli n. 50 V vs satoja v.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
No aikamoinen hinta on.... jos akku on 1800 euroa ja Inun saa reilulla tonnilla. Jää pikkuisen ilmaa edelleen väliin. Mutta kyllä ne tuosta hinnat vielä sulaa kun akkujen paketoinnit menee pidemmälle ja pidemmälle.
On toki, mutta kun sanoit, että vastaavaan menee 15k€++ niin tuossa esimerkki suoraan suomalaisesta verkkokaupasta klikkaamalla ilman sekuntiakaan etsimättä muita vaihtoehtoja.

Ja tuo oli 17kWh High Voltage akku.

-------

2800 € akku + inu siis.
Basengreen oli ilmeisesti jokin semi-diy-kaupallinen vai eli osien kokoamista ja pientä opiskelua vaatinee?
Tuleeko johdot mukana vai pitääkö kengittää ja sukittaa?
Tarvitsiko BMS:ää?

Tuohon sopiva inu mistä?
Onko 3-vaihe ja mikä purku-/latausteho?
Sopii sellaisenaan vaikkapa 10kw aurinkovoimalaan?
Mistä asentaja ja onko paketille esim. akun osalta takuu ja miten toimii?
Mitkä tomituskulut Suomeen?
Onko hinta Suomen ALV:lla?

Sitten kun tuo yo. ajatus-, tilaus- ja asennusprosessin hinta kaikkine sivukuluineen on laskettu auki niin se on se vertailukelpoinen hinta oman esimerkkini kanssa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Videossa oli DIY kotelo + itse ostetut kennot. Tuolla myyntisivustolla on erikseen DIY kotelot, kennot, valimiit akkukokonaisuudet sekä akku + invertterit.
Eli varsinasta tietoa ei ole tuleeko kennot laatikoissa erikseen. Se olisi loogistisesti helpoin ja halvin ratkaisu. Jos noita paketteja ei mainosteta valmiiksi kasatuiksi niin epäilen että eivät sitä ole nm. pessimisti ei pety.

Mutta raja on aika häilyvä, kun kaikessa kotiin ostettavassa joutuu jotain itse kokoamaan/asentamaan/konfiguroimaan tai maksamaan jonkun muun tekemään sen. Kuten videosta näkee, kokoaminen on varsin simppeliä eikä vaadi lopulta enempää osaamista kuin IKEAn huonekalujen kokoaminen.

No, on siinä kennojen tarkistusmittaus, momentiin kiristykset ja BMS johdotukset että ihan en IKEA:aan vertaisi. Käytänössä ton voi itse tehdä kunhan kaivaa BMS asetukset jne jostakin foorumilta tms. Ja jonkin verran yhteensovitamista inun kanssa että päivitykset ja aika monta asetusta saa näpytellä. Ideaalitilannehan olisi että tietää mitä tekee. Sanosin että ensimäistä kertaa tehtäessä pieni epävarmuus varmasti leijuu ilmassa. Nimimerkillä Itse noita asetuksia jälkikäteen tiiraillut ja selityksiä kaivellut. Tuli mm. ilmi että JK BMS on pieni mekaaninen bugi joka täytyy korjata, ei jeesusteipillä mutta sähkärin teipillä.

Itse näen merkittävämpänä erona jännitealueen eli n. 50 V vs satoja v.
Niin, mitä tähän nyt sanoisin. Akut ja inut on oma maailmansa ja mun ac puolen asentaja ei tiennyt niistä mitään. Minä sain omasta akustosta asennuspöytäkirjan DC puolen tekijältä. HV akusto tulee pakettina ja asentajat tuntee laittensa. Tässä ollaan monelta osin uuden ääressä ja varsinkin LV puolella voi asennustavois olla kirjavuutta.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
2800 € akku + inu siis.
Basengreen oli ilmeisesti jokin semi-diy-kaupallinen vai eli osien kokoamista ja pientä opiskelua vaatinee?
Tuleeko johdot mukana vai pitääkö kengittää ja sukittaa?
Tarvitsiko BMS:ää?

Tuohon sopiva inu mistä?
Onko 3-vaihe ja mikä purku-/latausteho?
Sopii sellaisenaan vaikkapa 10kw aurinkovoimalaan?
BMS on ja inun saa pakettina mukaan. Alle 3 tonnilla saa 10 kWh akku + 5 kW inu (6,5 kW paneelit) tai 11,7 kWh akku + 10 kW inu. 20 kWh akku + 5 kW inu maksaa 4500 €.

Inut näyttää olevan 1-vaiheisia ja tuosta 5 kW saa molempiin suuntiin sen 5 kW.

Kovin nihkeästi tuolla on tietoa ja manuaaleja en löytänyt.
 

root

Aktiivinen jäsen
Eikai pelkillä kennoilla oikein mitään teee. Mitäs koko läjä maksaa kun on paketti hommattu, kytketty kaikki kasaan ja BMS vielä mukana.
Mutta tuo Basengreenin 51.2V ja 300Ah akku valmiina pakettina 1800 euroa on kova sana kanssa.


Siistin näköinen paketointi. Hulluutta on, että tuon tyyppisistä akuista lypsetään 10-15kEUR++ asennettuna.
Basengreen vois olla soiva peli, jos vain Fronius sitä tukisi
 

salasana

Aktiivinen jäsen
BMS on ja inun saa pakettina mukaan. Alle 3 tonnilla saa 10 kWh akku + 5 kW inu (6,5 kW paneelit) tai 11,7 kWh akku + 10 kW inu. 20 kWh akku + 5 kW inu maksaa 4500 €.

Inut näyttää olevan 1-vaiheisia ja tuosta 5 kW saa molempiin suuntiin sen 5 kW.

Kovin nihkeästi tuolla on tietoa ja manuaaleja en löytänyt.
Eli jos löydät asentajan jostain ja haluat 3-vaiheisena niin itse budjetoisin tuohon minimissään noin 6000€.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Onneksi tässä ei ole kiire... Nimittäin hinnantiputus ja kapasiteetin kasvu on nopeaa. Samoin kun kotiakku on niin selkeä käyttötapaus, tulee aika taatusti entistäkin paremmin paketoituja akkuja myyntiin. Josko vuoden odottaisi vielä.
 

-Teme-

Vakionaama
En ymmärrä nyt ehkä mitä haetaan, mutta jos invertterissä on jo pörssisähköohjaus niin miksi sinne pitää ajaa jotain koodinpätkää?
Onko siis kyse siitä, että halutaan harrastella asian parissa vai mistä?
Kun kiinteistössä alkaa olla useita näitä itse pösäohjausta tekevää laitetta, aletaan olla pulassa kun ne toimii toisistaan tietämättä.
Ohjaukseen tarvitaan yksi master joka ohjaa muita.
Huonosti käy kun lämpöpumppu, hybridi invertteri akuilla, pari EV laturia ja kaikilla oma itsenäinen ohjaus. Kun koittaa halvimmat tunnit kaikki ohjaa itsensä täysillä päälle jotta saavat mehua verkosta.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Kun kiinteistössä alkaa olla useita näitä itse pösäohjausta tekevää laitetta, aletaan olla pulassa kun ne toimii toisistaan tietämättä.
Ohjaukseen tarvitaan yksi master joka ohjaa muita.
Huonosti käy kun lämpöpumppu, hybridi invertteri akuilla, pari EV laturia ja kaikilla oma itsenäinen ohjaus. Kun koittaa halvimmat tunnit kaikki ohjaa itsensä täysillä päälle jotta saavat mehua verkosta.
Onhan tuo yksi näkökulma. Toinen on tarvepohjainen logiikka ja yksinkertaisuus. Sähköauto(t) latautukoot kuormanhallinnan takana aina. Lämpöpumppu saa puuhata mitä parhaaksi näkee ja invertterille maksimi latausteho. Ongelma ratkaistu. Toki jos haluaa ehdottomasti säätää ja automatisoida / optimoida / tiristää kaikki mehut järjestelmästä irti niin sitten ehdottamasi tapa varmasti on ainoa keino.
 

roots

Hyperaktiivi
Sähköauto(t) latautukoot kuormanhallinnan takana aina. Lämpöpumppu saa puuhata mitä parhaaksi näkee ja invertterille maksimi latausteho. Ongelma ratkaistu.
Aika pitkälti noin + jokunen poikkeustilanne... riippuu tietty laitteiden tehoista ja liittymästä.
Lämpöpumppuun vielä ne virtamittarit verkkosyöttöön niin estetään sitä jos menee esim. kokonaan vastuksille, Nibessä nuo tulee mukana.
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Onhan tuo yksi näkökulma. Toinen on tarvepohjainen logiikka ja yksinkertaisuus. Sähköauto(t) latautukoot kuormanhallinnan takana aina. Lämpöpumppu saa puuhata mitä parhaaksi näkee ja invertterille maksimi latausteho. Ongelma ratkaistu. Toki jos haluaa ehdottomasti säätää ja automatisoida / optimoida / tiristää kaikki mehut järjestelmästä irti niin sitten ehdottamasi tapa varmasti on ainoa keino.
Periaatteessahan tämänlainen ohjaus toimii, mutta jättää isoimmat säästöt pöydälle. Pelkästään akkujen osalta tuo ajaa ensimmäset eikä halvimmat kilowattitunnit akkuun ja takaisinmaksumarginaalit on sen verran ohkaiset ettei kauheasti kannata antaa tasoitusta.

Autonkin kanssa on muistettava ettei kaikki 3-vaihelaturit taivu alle 4,3 kW tehoon, jolloin pelkkä kuormanhallinnan takana pitäminen on kaukana säästävästi strategiasta. Noin karkeasti autoa ladatessa kaikki muu kuorma olisi hyvä pistää väistämään ja käyttää lämmityksiä yms silloin kun tehot ei riitä auton lataukseen.

Harrastaminen tietysti erikseen eli jos kustannuksilla ei ole väliä niin akkuja voi ajaa parhaaksi katsomallaan tavalla.
 

roots

Hyperaktiivi
Periaatteessahan tämänlainen ohjaus toimii, mutta jättää isoimmat säästöt pöydälle. Pelkästään akkujen osalta tuo ajaa ensimmäset eikä halvimmat kilowattitunnit akkuun ja takaisinmaksumarginaalit on sen verran ohkaiset ettei kauheasti kannata antaa tasoitusta.
En kyllä nähnyt tuota noin, akuilla tietysti älyä milloin lataa eikä mikään 'kelloajastys'.

Autonkin kanssa on muistettava ettei kaikki 3-vaihelaturit taivu alle 4,3 kW tehoon,
Kait sitä voi valita laitteet niin että taipuu jos tarve. Kokonaisuus pitää tietysti suunnitella tarpeeseensa.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Periaatteessahan tämänlainen ohjaus toimii, mutta jättää isoimmat säästöt pöydälle. Pelkästään akkujen osalta tuo ajaa ensimmäset eikä halvimmat kilowattitunnit akkuun ja takaisinmaksumarginaalit on sen verran ohkaiset ettei kauheasti kannata antaa tasoitusta.
Tuolla toisessa keskustelussa sanoit, että oliko 1,5-2x säästöt(?) mahdollisia.
Kuinka paljon järjestelmän perustaminen vaatii opiskelua ja aikaa? Laitteistoa? Vaatiiko ammattiasentajia?
Autonkin kanssa on muistettava ettei kaikki 3-vaihelaturit taivu alle 4,3 kW tehoon, jolloin pelkkä kuormanhallinnan takana pitäminen on kaukana säästävästi strategiasta. Noin karkeasti autoa ladatessa kaikki muu kuorma olisi hyvä pistää väistämään ja käyttää lämmityksiä yms silloin kun tehot ei riitä auton lataukseen.
Perus Go-E hoitaa tuon itsenäisesti 1-vaihelataukseen 1,3kW saakka ”portaattomasti”. Toki jos on tässä valinnut väärin niin sitten ei mahda mitään.

Harrastaminen tietysti erikseen eli jos kustannuksilla ei ole väliä niin akkuja voi ajaa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Sama koskee vapaa-ajan käyttöä kun alkaa virittelemään HA-integraatioita ja huomaa istuneensa tunteja ja tunteja opiskelevansa jonkin laitteen logiikkaa.
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
En kyllä nähnyt tuota noin, akuilla tietysti älyä milloin lataa eikä mikään 'kelloajastys'.
Minimissään invertterille/akuille pitäisi tuoda silloin spot-hinnat, paikallinen aurinkotuoton ennuste ja jonkinlainen ennuste miten paljon aurinkotuotosta menee muuhun käyttöön. Muuten ei oikein tieto riitä kuin kellottamiseen ja akun lataamiseen aina kun siellä on tilaa.
Kait sitä voi valita laitteet niin että taipuu jos tarve. Kokonaisuus pitää tietysti suunnitella tarpeeseensa.
Riippuen tilanteesta laitteet voi tulla enemmän tai vähemmän annettuna, mutta uusia valitessa kannattaa tietysti kannattaa ostaa omaan käyttöön parhaiten sopivat. 1-vaiheiseen lataukseen pystyminen tietysti helpottaa, mutta samanlainen tehoporras siellä on pienempänä.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Minimissään invertterille/akuille pitäisi tuoda silloin spot-hinnat, paikallinen aurinkotuoton ennuste ja jonkinlainen ennuste miten paljon aurinkotuotosta menee muuhun käyttöön. Muuten ei oikein tieto riitä kuin kellottamiseen ja akun lataamiseen aina kun siellä on tilaa.
Ehdottomasti ja tämä ainakin itsellä oletusarvo. Itse odotan, että tämä alkaa tulla suuremmalla osaa invertterivalmistajista standardiksi ennen kuin paneelit, akku ja inu ostoskorissa. Victron ilmeisesti kykenee jo, Growatt myös jollain tasolla ja Fronius tulossa kohta omalla ratkaisullaan. Ehkä muitakin, eos.

Ja EV-laturi myös oletuksena tuohon 1-3-vaiheeseen +spottiin kykenevä.
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Tuolla toisessa keskustelussa sanoit, että oliko 1,5-2x säästöt(?) mahdollisia.
Kuinka paljon järjestelmän perustaminen vaatii opiskelua ja aikaa? Laitteistoa? Vaatiiko ammattiasentajia?
Noin yleisesti sähkötyöt vaatii pätevyydet ja ohjaussignaaleja varten modbusia tai verkkopiuhaa saa vetää maallikko myös. Muuten tyypillisesti uudet asiat vaatii joko opiskelua tai ostamista palveluna.

Omassa käytössä vuoden 2023 aurinkotuotto ja hintaprofiililla pohjakustannus ilman automaatiota olisi noin tonni, akun kanssa ilman älyä 900€, älyn kanssa ilman akkua reilu 700€ ja älyn sekä akun kanssa reilu 500€. Vastaavan laskennan pystyy kaikki tekemään itsekin, mutta aikaa voi mennä vähän enemmän kuin palveluna ostaessa.

Perus Go-E hoitaa tuon itsenäisesti 1-vaihelataukseen 1,3kW saakka ”portaattomasti”. Toki jos on tässä valinnut väärin niin sitten ei mahda mitään.
Mahdollisuuksien rajoissa kannattaa tietysti valita omaan käyttöön sopivimmat laitteet. Oman okt:n seinään tuli jo toinen laturi jonka tyypin valintaan en pystynyt vaikuttamaan. Taloyhtiöissä ja valmiita ostettassa yleensä valinnanmahdollisuudet on myös vähäisemmät.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ennen kun pääsee edes kysymään mitään niin täytyy istua tuntikausia ja perehtyä. Tietoyhteiskunta.

Minimissään invertterille/akuille pitäisi tuoda silloin spot-hinnat, paikallinen aurinkotuoton ennuste ja jonkinlainen ennuste miten paljon aurinkotuotosta menee muuhun käyttöön. Muuten ei oikein tieto riitä kuin kellottamiseen ja akun lataamiseen aina kun siellä on tilaa.
Säätämisen voi kyllä tehdä myös manuaalisesti mutta onhan se työlästä ja siinä saa istumisen sijaan seisoa. Mutta kieltämättä, avoin keskusäly minne spotti toimitetaan ja kaikkien laitteiden ohjaus olisi se järkevin tapa tehdä asioita. Pilvi on vähän "rampa", paikalisesti pyörivä api joka tarjoaa puriskeltua tietoa. Nyt esim minulla tule spotti Nibelletä ja Victronilta. Se että laitteet varjee mustasukkaisesti omaansa mutta eivät kuitenkaan tarjoa kaiken kattavaa palvelua on. Tyhmää.
 
Viimeksi muokattu:

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Säätämisen voi kyllä tehdä mysö manuaalisesti mutyta onhan se työlästä ja siinä saa istumisen sijaan seisoa. Mutta kieltämättä, avoin keskusäly minne spotti toimitetaan ja kaikkien laitteiden ohjaus olisi se järkevin tapa tehdä asioita.
Spotilla pääsee alkuun, mutta ei kovin pitkälle. Suomalaiseen ympäristöön tarvitaan vähintään siirtohinta mukaan ja mikäli ohjattavana on VILP tai ILP myös lämpötilariippuvainen COP-laskenta. Vaikea nähdä että kukaan laitevalmistaja haluaisi ottaa tuosta itselleen markkinaa, ainakaan niin ettei kaikkien laitteiden tulisi olla saman valmistajan.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Spotilla pääsee alkuun, mutta ei kovin pitkälle. Suomalaiseen ympäristöön tarvitaan vähintään siirtohinta mukaan ja mikäli ohjattavana on VILP tai ILP myös lämpötilariippuvainen COP-laskenta. Vaikea nähdä että kukaan laitevalmistaja haluaisi ottaa tuosta itselleen markkinaa, ainakaan niin ettei kaikkien laitteiden tulisi olla saman valmistajan.
Toistaiseksi siirto on yksinkertainen kaava, tehomaksun tullessa hieman monimutkaisempi. Euroopan maissa on erilaisia siirtotarifeja ja vaikuttaa siltä että Victronin seuravaan päivitykseen tulossa. Ohjelmointitekninen ongelma taitaa olla aidosti dynaaminen tehomaksu ja sitä ei voi taklata helposti kiinteillä rajoilla/kaavoilla. Mutta ennen kuin havitellaan täydellisyyttä niin pitäisi olla tarjolla edes puoliksi täydellinen systeemi. Viittaaan siis siihet että edes spottiohjausta ei tunnu saavan kaupallisiin ratkaisuihin. Deyen inuihin on Raspbeerry pohjainen kaupalinen ratkaisu tarjolla suomaliselta yksitysyritäjältä mutta taidetaan myydä porkkanana vai raudan asennuksen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Ohjelmointitekninen ongelma taitaa olla aidosti dynaaminen tehomaksu ja sitä ei voi taklata helposti kiinteillä rajoilla/kaavoilla. Mutta ennen kuin havitellaan täydellisyyttä niin pitäisi olla tarjolla edes puoliksi täydellinen systeemi.
Tehomaksu on yksi tai kaksi riviä koodia lisää ja sen jälkeen voi loppuriviltä lukea millä tehotasolla kulut minimoituu. Tässä tietysti pitää peilata historialliseen toteumaan jos ei halua ennustaa taseaikatasolla tulevaisuutta. Hauska nähdä miten vartti-spot tulee muuttamaan tasapainoa ja siirtyvätkö verkkoyhtiöt seuraamaan kalleinta varttia vai tuntia.

Ruutuvihkolla ja Excelillä on pärjännyt melko pitkälle tähän asti, mutta jatkossa tarvitaan vähän järeämpiä työkaluja.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tehomaksu on yksi tai kaksi riviä koodia lisää ja sen jälkeen voi loppuriviltä lukea millä tehotasolla kulut minimoituu. Tässä tietysti pitää peilata historialliseen toteumaan jos ei halua ennustaa taseaikatasolla tulevaisuutta. Hauska nähdä miten vartti-spot tulee muuttamaan tasapainoa ja siirtyvätkö verkkoyhtiöt seuraamaan kalleinta varttia vai tuntia.

Ruutuvihkolla ja Excelillä on pärjännyt melko pitkälle tähän asti, mutta jatkossa tarvitaan vähän järeämpiä työkaluja.
Voi olla tai olematta kun ei edes tiedetä miten tehomaksu realisoituu. Mutta ongelma on että siirtomaksumalleja on useampia joten kait sillä yhdellä tarpeeksi pitkällä rivillä pärjää mutta on luonteelta kiinteä... ei kait ole tarkoitus että koodia räätälöidään erilaiseksi joka taloon.
 

vmakela

Vakionaama
Kun kiinteistössä alkaa olla useita näitä itse pösäohjausta tekevää laitetta, aletaan olla pulassa kun ne toimii toisistaan tietämättä.
Ohjaukseen tarvitaan yksi master joka ohjaa muita.
Huonosti käy kun lämpöpumppu, hybridi invertteri akuilla, pari EV laturia ja kaikilla oma itsenäinen ohjaus. Kun koittaa halvimmat tunnit kaikki ohjaa itsensä täysillä päälle jotta saavat mehua verkosta.
Samaa olen miettinyt ihan valtakunnankin tasolla, että ei kait kaikki sähkökattilat mene ns kerralla päälle, vaan joku marssijärjestys jolla seurataan kokonaiskulutusta, että stoooppp nyt riittää kuorma, joko paikallisesti tai isommassa mittakaavassa.
 

anders

Vakionaama
Samaa olen miettinyt ihan valtakunnankin tasolla, että ei kait kaikki sähkökattilat mene ns kerralla päälle, vaan joku marssijärjestys jolla seurataan kokonaiskulutusta, että stoooppp nyt riittää kuorma, joko paikallisesti tai isommassa mittakaavassa.

Ajetaankohan sähkökattiloita jne miten raakana, ts onko siinä millainen mahdollisuus soft starttiin?

Ainakin jos ovat mukana reservimarkkinoilla, pitänee jonkinmoinen moniportainen tehonsäätö löytyä. Sinänsä ei vaikea järjestää, kun eri vastuksia voinee ohjata erikseen tai jopa jollain PWM:llä, ehkä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Samaa olen miettinyt ihan valtakunnankin tasolla, että ei kait kaikki sähkökattilat mene ns kerralla päälle, vaan joku marssijärjestys jolla seurataan kokonaiskulutusta, että stoooppp nyt riittää kuorma, joko paikallisesti tai isommassa mittakaavassa.
Jos noiden omistajat osallistuvat aidosti sähkön tukkumarkkinoille (vuorokausimarkkinoille tai päivän sisäisille), asia ratkeaa joka tapauksessa kaikin puolin optimaalisesti toisaalta ennakkoarvion tai toisaalta eri aikaikkunoiden perusteella lähempänä kulutushetkeä perustuviin päätöksiin sähkön saatavuudesta ja hinnasta.
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Voi olla tai olematta kun ei edes tiedetä miten tehomaksu realisoituu. Mutta ongelma on että siirtomaksumalleja on useampia joten kait sillä yhdellä tarpeeksi pitkällä rivillä pärjää mutta on luonteelta kiinteä... ei kait ole tarkoitus että koodia räätälöidään erilaiseksi joka taloon.
Meinaa mennä off-topiciksi akkuhuihin, mutta on tässä vielä joku kosketuspinta.

Koodia ei tarvitse räätälöida, mutta ohjaus tulee räätälöitynä joikaiseen taloon ja vaihtuu siirtoyhtiön mukaan. Siirtoyhtiön valinta tai siirtoyhtiön sisällä toisen siirtotuotteen valinta johtaa nyt jo erilaiseen ohjaukseen eikä tehomaksu ole muuta kuin sarakkeita lisää siirtotuoteriville mistä lasketaan kulut.

Akkujen osalta aurinkosähkön hilloamisessa tuo ei ole kovin merkityksellinen, mutta talviaikaisessa aikashiftauksessa ja aikasiirrolla on, eritysesti kun ottaa huomioon lataus- ja purkuhäviöt.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ajetaankohan sähkökattiloita jne miten raakana, ts onko siinä millainen mahdollisuus soft starttiin?

Ainakin jos ovat mukana reservimarkkinoilla, pitänee jonkinmoinen moniportainen tehonsäätö löytyä. Sinänsä ei vaikea järjestää, kun eri vastuksia voinee ohjata erikseen tai jopa jollain PWM:llä, ehkä?
Yksikkökokohan ei noilla ole 50MW suurempi, joten ON/OFF:kin toimii siedettävästi valtakunnan tasolla. Sähkökattilaan lienee hiukan hankala säädellä, eli noissa on oma välimuuntajansa "valokaarijännitteelle" (taitaa olla joitakin tuhansia voltteja eikä kyse todellakaan ole varsinaisesta valokaaresta), mutta säätömuuntaja tuo ei tyypillisesti ole kustannusten takia ja PWM-säätö on puolestaan kallis vaadittavien vaihesiirtokompensaatioiden ym. takia. Primäärikierron virtauksen säädöillä ei käsittääkseni ole mahdollista/tarkoituksenmukaista vaikuttaa tehoon.
 
Miksi auton lataus ja akkujen ja lämmityksen ohjaus olisi kovin monimutkainen yhdistelmä?

Minulla auton laturilla ja akuille on omat virtamittarit. Molempia lataan kuitenkin vain korkeintaan x kWh päivässä, joten ihan sama kumpi niistä rajoittaa tehoja toisen tieltä. LVV paahdetaan piittamasta noista, kun sinnekkin menee vain rajallinen määrä energiaa.

Jos tänne tulee tehomaksu käyttöön, niin sitten vain pitää pyöritellä excelissä, mihin ampeeri lukuun pitää rajoittaa kuormanhallinta.
 

Olli K

Jäsen
Miksi auton lataus ja akkujen ja lämmityksen ohjaus olisi kovin monimutkainen yhdistelmä?

Minulla auton laturilla ja akuille on omat virtamittarit. Molempia lataan kuitenkin vain korkeintaan x kWh päivässä, joten ihan sama kumpi niistä rajoittaa tehoja toisen tieltä. LVV paahdetaan piittamasta noista, kun sinnekkin menee vain rajallinen määrä energiaa.

Jos tänne tulee tehomaksu käyttöön, niin sitten vain pitää pyöritellä excelissä, mihin ampeeri lukuun pitää rajoittaa kuormanhallinta.
Mun julkaisemalla Arskalla - ei tosin ohjaa vielä akkuja, mutta katkoo releillä sähköjä - voi kuormanhallinnassa asettaa maksimivirran (A/vaihe) ja kokonaistehon (kW), jonka (jomman kumman) ylittyessä ajaa kuormat alas. Säännöissä voi myös testata mikä on liittymän kuormitus eli paljonko periodin (15 min tai 1 h) aikana on keskimäärin ollut kuormaa - esim. vesivaraaja päällä kun hinta halpa ja kuorma alle 80%. Kuormitus luetaan ensisijaisesti sähkömittarin HAN P1-portista.

Välttämättä esim. auton latauksen ei tarvitsisi olla kuormanhallinnan takana, jos on ohjauksessa tarpeeksi muita joustavia kuormia ja lataustehot ovat kohtuullisia. Eli muut kuormaa väistää jos ollaan asetetun rajan yläpuolella.

Mihin tuon kulutusrajan asettaa Arska ei ota kantaa.
 

Hegsa

Aktiivinen jäsen
Miksi auton lataus ja akkujen ja lämmityksen ohjaus olisi kovin monimutkainen yhdistelmä?
Kukaan ei pakota yhtään sen monimutkaisempaan ohjaukseen kuin itse haluaa, mutta kannattavin piste ei ole kovin yksinkertainen.

Helpoimmin ymmärrättevinä konsepteina esim LVV:n lämmityslämpötila eli milloin kannattaa ylilämmittää tavoitepisteestä ja milloin jättää vaille kun tiedossa on ylenmäärin aurinkosähköä piakkoin. Sama logiikka toimii myös kesäaikaan esim märkätilojen lattialämmityskiertojen kanssa, mutta on vielä vaikeampi käsin laskettava niin ettei aja kesäaikaan taloa ylilämpimäksi. Pelkkien akkujen osalta aiemmin oli jo mainittuna ensimmäisten vs halvimpien kilowattituntien lataaminen.

Edistyneempinä ohjauksina tulee esille mm. aurinkotuoton verkkoon myynnin aikasiirto akun kautta. Aurinkosähkön verkkoon myynnin optimointi yleisemminkin on sellainen mikä ei välttämättä ole ilmiselvää. Viime vuonna erityisesti toukokuussa kannatti iso osa tuotannosta laskea verkkoon myytäväksi (ja akkujen kanssa siirtää pari tuntia myöhemmäksi myytäväksi korkeammalla hinnalla) ja ladata autot, lattialämmitykset ja LVV:t yöaikaan.
 

anders

Vakionaama
Sama logiikka toimii myös kesäaikaan esim märkätilojen lattialämmityskiertojen kanssa, mutta on vielä vaikeampi käsin laskettava niin ettei aja kesäaikaan taloa ylilämpimäksi.

Kesällä märkätilojen (lattia)lämmitys onkin esimerkkinä hyvä, sillä se on hyvin moniulotteinen optimoitava.

Lähes aina optimi ratkaisu onkin miettiä mitä haetaan - ja usein minimoida lämmitys siihen mihin mukavuus antaa myöden - usein jopa kokonaan pois - ja hoitaa kuivatus erikseen, riittävällä ilmanvaihdolla ja apuna koneellisella ilmankuivaimella :)

Kesällä myös ilmanvaihdon optimointi on oma hommansa, itselläni yöaikaan viileään aikaan tehostettuna ja kuumimpaan aikaan keskipäivällä aivan minimissänsä. Tämä ei niinkään energiansäästön vuoksi, vaan ettei tarvitse jäähdyttää ilpillä vaan lattiaviileä riittää.
 

makke

Jäsen
Mikähän on perimmäinen syy siihen, että Elisan kotiakku ei sovi käytettäväksi mikroinvertteripaneelien kanssa, kun taas
Emaldo ei nää mitään ongelmaa kytkeä heidän systeemiään mikroinvertteri paneelistoon.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Mikähän on perimmäinen syy siihen, että Elisan kotiakku ei sovi käytettäväksi mikroinvertteripaneelien kanssa, kun taas
Emaldo ei nää mitään ongelmaa kytkeä heidän systeemiään mikroinvertteri paneelistoon.
Liekö Elisa hybridi-imppu, jolloin se talossa jo oleva imppu nakataan mäkeen (Elisa käsittääkseni hyvittää siitä jotain) jos se ei ole hybridi-tyyppinen jo valmiiksi. Emaldo taasen on mun ymmärtääkseni täysin itsenäinen systeemi, joka kytketään vain kaiken sen talossa jo olevan infran kylkeen lisää.
 
Back
Ylös Bottom