Perussähkötyökysymyksiä

[kotte]

Onko niin, että vahinkotilanteessa (tulipalo etc.) vakuutusyhtiön on evätessään korvauksen kyettävä osoittamaan selkeä syy-seurausketju millä sähköjärjestelmä vika on aiheuttanut vahingon (ei siis riitä että vahinko on todennäköisesti saanut alkunsa sähköjärjestelmästä) ?
Selkeä vika olisi esim .pistorasin löysästä liitoksesta aiheutunut tulipalo. Entä tulipalo joka on todennäköisesti aiheutunut hiiren nakertaman johtimen oikosulusta. Vakuutuusyhtiö lienee kyllä melko veijari kekismään hyviä syitä.

Yleensä vakuutusyhtiön täytyisi osoittaa jokin konkreettinen vakuutusehtojen vastainen menettely tai muu laiminlyönti, jotta olisi peruste vähentää tai evätä korvausta. Jos vakuutusehdoissa ei moista löydy, niin sitten ollaan sana vastaan sana -tilanteessa. Vakuutusyhtiöt ovat joissakin tilanteissa valmiita haastamaan korvausvelvollisuuttaan, mutta tyyppitapauksissa harvemmin, ellei asiaan liity jotakin erityistä. Jos moni kuluttaja-asiakas pystyy samaistumaan korvauksen epäämiseen, tuollainen on huonoa mainosta yhtiölle ja monesti mahdolliset jälkiselvittelyt kuluttajansuojaelinten tai oikaisuelinten kautta herättävät paljon negatiivista näkyvyyttä mediassa.

Jonkin teknisen järjestelmän ikääntyminen sinällään ilman, että siihen olisi ilmestynyt turvallisuuspuutteita tai että lainsäädännön tai hyvän rakennustavan vaatimat kunnossapitotoimet olisi laiminlyöty (esimerkkinä tulisijojen hormien nuohouksen laiminlyönti tai nestekaasuletkujen vaihdon laiminlyönti säädösten mukaisilla aikarajojen puitteissa) taikka luonnoneläinten aiheuttamat äkilliset tuhot asiallisesti suojatuille rakenteille eivät ole asiallisia perusteita korvausten vähentämiselle tai epäämiselle. Lisäksi noiden puutteiden täytyy olla vaikuttavana tekijänä vahingon aiheutumiseen.

 

[maanma]

Se kirjaston infrapuna lämpömittarillakin pärjää jos tietää mihin tähdätä.

150e maksaa halvin ir kamera alissa. Riittää kotikäyttöön, jos pakkasalueeksi riittää jonkin verran pakkasta.

 

[jussi]

Se kirjaston infrapuna lämpömittarillakin pärjää jos tietää mihin tähdätä.

150e maksaa halvin ir kamera alissa. Riittää kotikäyttöön, jos pakkasalueeksi riittää jonkin verran pakkasta.

Ostin pari vuotta sitten Banggoodista yleismittarin ir-kameralla 134€. Ihan on hintansa arvonen laite, ei siinä paljon pixeleitä ole, mutta kyllä kuvasta kohteen osat tunnistaa ihan hyvin.

 

[jussi]

Rakennellu tossa saunasta hybridiä, eli sähkö puukiukaan kaveriksi. Ostin siihen torista halvan Harvian Vega kiukaan kahellakympillä. No eihän siitä mitään tullu, kun sen vehkeen termari katkoo lämmityksen jo kauan ennen saunalämpöä. Purin ja siirtelin termarin anturin viileempään paikkaan, niin sit alko jo ylilämpösuojakin katkasemaan. Siirsin senkin viileempään kohtaan, niin johan alko tuleen saunalämpöä. Sen jälkeen ongelmaksi tulikin älytön termarin hystereesi, joka on saunalämmössä yli 20 astetta. Eihän sellasella tee yhtään mitään.
Sit jo laittelin sinne kontaktorin ja digitermarin hoitamaan ohjuun, siihen kun saa asetettua hystereesinkin halutuksi. Kahden asteen asetuksella se toimii jo oikeen näpeesti. Alkuperäinen kellokytkin jäi masteriksi hommalle ja orkkistermari/ylilämpösuoja backuppina katkasulle.
Kaikkeen turhaan kivaan projektointiin kun olen taipuvainen, niin tuostahan lähti jatkokehitys liikkeelle. Tarvitaan propotermari. Hystereesit historiaan, aina sopiva lämpö. Josta päseekin kysymään, kun tilailin parikin puolijohdekontaktoria alista. Kun ei normi mekaaniset tykkää pulssituksesta.
Miksi ihmeessä jollekin solid state releelle annetaan vaikka virta-arvo 10A, kun kuitenkin selityksessä sanotaan resistiivisen kuorman ollessa se 10A, niin valitse vähintään 3x virta-arvo? Induktiivisen kuorman virrat on todella pienet, minkä tajuan, mutta miksi tuo nimellisvirta ei päde edes resistiivisellä kuormalla...? Melko outoa.
No, otin sit 40A versiot, jota nekään nyt kalliita ollu.

 

[pökö]

Ostin siihen torista halvan Harvian Vega kiukaan kahellakympillä.

Muìstelen että takavuosina tuon vegan kanssa oli jotain ongelmia aika monella, olikohan se juuri termariin liittyvää vai mitä?

 

[Tifo]

Rakennellu tossa saunasta hybridiä, eli sähkö puukiukaan kaveriksi. Ostin siihen torista halvan Harvian Vega kiukaan kahellakympillä. No eihän siitä mitään tullu, kun sen vehkeen termari katkoo lämmityksen jo kauan ennen saunalämpöä. Purin ja siirtelin termarin anturin viileempään paikkaan, niin sit alko jo ylilämpösuojakin katkasemaan. Siirsin senkin viileempään kohtaan, niin johan alko tuleen saunalämpöä. Sen jälkeen ongelmaksi tulikin älytön termarin hystereesi, joka on saunalämmössä yli 20 astetta. Eihän sellasella tee yhtään mitään.
Sit jo laittelin sinne kontaktorin ja digitermarin hoitamaan ohjuun, siihen kun saa asetettua hystereesinkin halutuksi. Kahden asteen asetuksella se toimii jo oikeen näpeesti. Alkuperäinen kellokytkin jäi masteriksi hommalle ja orkkistermari/ylilämpösuoja backuppina katkasulle.
Kaikkeen turhaan kivaan projektointiin kun olen taipuvainen, niin tuostahan lähti jatkokehitys liikkeelle. Tarvitaan propotermari. Hystereesit historiaan, aina sopiva lämpö. Josta päseekin kysymään, kun tilailin parikin puolijohdekontaktoria alista. Kun ei normi mekaaniset tykkää pulssituksesta.
Miksi ihmeessä jollekin solid state releelle annetaan vaikka virta-arvo 10A, kun kuitenkin selityksessä sanotaan resistiivisen kuorman ollessa se 10A, niin valitse vähintään 3x virta-arvo? Induktiivisen kuorman virrat on todella pienet, minkä tajuan, mutta miksi tuo nimellisvirta ei päde edes resistiivisellä kuormalla...? Melko outoa.
No, otin sit 40A versiot, jota nekään nyt kalliita ollu.

Tuli tuosta mieleen että kun saunassa on molemmat kiukaat niin niiden keskinäiset suojaetäisyydet pitää katsoa tarkemmin. En muista miten se menee tarkalleen mutta yhden saunan olen tehnyt mihin tuli aitokiuas ja sähkökiuas vierekkäin. Siihen muurattiin kiukaiden väliin pieni seinä.

 

[Arisoft]

Miksi ihmeessä jollekin solid state releelle annetaan vaikka virta-arvo 10A, kun kuitenkin selityksessä sanotaan resistiivisen kuorman ollessa se 10A, niin valitse vähintään 3x virta-arvo? Induktiivisen kuorman virrat on todella pienet, minkä tajuan, mutta miksi tuo nimellisvirta ei päde edes resistiivisellä kuormalla...? Melko outoa.

Mihin ohjeeseen tässä viittaat? Se isompi koko on omasta mielestäni moottorien ohjaamiseen tarkoitettu mitoitus.

 

[BBF]

Pitempiaikainen maksimivirta vaatii noilta releitä aina jäähdytystä koska ne lämpenee. Jos niissä ei ole omaa jäähdytysripaa niin se kannattaa lisätä.

 

[jussi]

Mihin ohjeeseen tässä viittaat? Se isompi koko on omasta mielestäni moottorien ohjaamiseen tarkoitettu mitoitus.

Eipä. Ihan resistiiviselle kuormalle käsketään laskea 3x virta. Ja moottorikuormalle vielä paljon enemmän.
Siksi tuo on minusta hölmöä, jos 10A malli ei kestä 10A resistiivistä kuormaa, niin eihän se ole 10A malli.

 

[Arisoft]

Ihan resistiiviselle kuormalle käsketään laskea 3x virta. Ja moottorikuormalle vielä paljon enemmän.

Siis missä tällainen tieto on?

 

[jussi]

Siis missä tällainen tieto on?

Tämän kyseisen tuotteen valintaohjeessa.

 

[Arisoft]

Tämän kyseisen tuotteen valintaohjeessa.

Kyseinen tuote on kirjoituksesi mukaan "jollekin solid state releelle". En ainakaan kiinalaisille tuotteille huomannut niiden verkkokaupassa suositusta valita isompi tuote, tosin 40A malli maksaa ehkä euron pari enemmän kuin 10A malli niin liekö tuolla merkitystä?

 

[jussi]

Kyseinen tuote on kirjoituksesi mukaan "jollekin solid state releelle". En ainakaan kiinalaisille tuotteille huomannut niiden verkkokaupassa suositusta valita isompi tuote, tosin 40A malli maksaa ehkä euron pari enemmän kuin 10A malli niin liekö tuolla merkitystä?

Sanoinkin tuossa ottaneeni 40A mallit... Hinta ei tosiaan paljon noussut.
Juttu tosiaan koskee vain tätä tuotetta siltä osin. Voi sitä silti ihmetellä.

 

[Arisoft]

Sanoinkin tuossa ottaneeni 40A mallit... Hinta ei tosiaan paljon noussut.

Se listattu 3x virta on hehkulampuille. Ne haukkaavat ison käynnistysvirran. Sen sijaan vähemmän kuumana käyvät lämmitysvastukset toimivat pienemällä. Kaipa niissäkin hieman tehoa käynnistyksessä menee ennen kuin vastus hehkuu punaisena.

 

[Jule]

Kaipa niissäkin hieman tehoa käynnistyksessä menee ennen kuin vastus hehkuu punaisena.

Ei.

 

[kotte]

Ei.

Kylläpä, koska monesti vastuksissa on nykyisin vastuselementti tyyppiä PTC (nuo tosin eivät tyypillisesti hehku punaisina, eli lämpö siirretään laajempaan luovutuspintaan). Tuohan asettuu nichrome-lankavastuksien ja hehkulampputyyppisen puhtaasta wolframista tehdyn kuumana hehkuvan väliin vastuksen käytännön lämpötilariippuvuuden osalta (vaikkakin PTC-vastuksen vastuksen lämpötilariippuvuus on paljon voimakkaampi kuin wolframilla; käytetty lämpötila-alue on vain melko suppea). Tosin monesti PTC-lämmitinvastuksien teho ilmoitetaan maksimina, eli käytännössä kuluttavat selvästi vähemmän kuin ao. maksimiteho (ja lämmittävät myös tietenkin silloin vähemmän).

 

[jussi]

Se listattu 3x virta on hehkulampuille. Ne haukkaavat ison käynnistysvirran. Sen sijaan vähemmän kuumana käyvät lämmitysvastukset toimivat pienemällä. Kaipa niissäkin hieman tehoa käynnistyksessä menee ennen kuin vastus hehkuu punaisena.

Luitko sä tosta kuvasta ton tekstin? Siinä on hehkulampun lisäksi aika monta muutakin resistiivistä listattuna... Ja lisäksi se hehkulampun virtapiikki on niin lyhyt, että siihen ei hyydy kyllä mikään vehje.
Lämmitysvastuksissa virtamuutos on aika pientä, riippuu tosiaan vastusmateriaalista. Jossain kiukaassa ja veden lämmitysvastuksissa ei kyllä käytetä ptc-tyyppistä. Lämpöpuhaltimiin niitä on kyllä tullut ja niistäpä ei sit saakaan sitä luvattua tehoa ulos kuin hetkittäin jossain olosuhteessa.

 

[Arisoft]

Luitko sä tosta kuvasta ton tekstin? Siinä on hehkulampun lisäksi aika monta muutakin resistiivistä listattuna... Ja lisäksi se hehkulampun virtapiikki on niin lyhyt, että siihen ei hyydy kyllä mikään vehje.

Joo kiinnitin juurikin huomiota siihen että siihen oli listattu toisistaan selvästi eroavia laitteita. Ikäänkuin kirjoittaja ei tietäisi asiasta juurikaan. Mutta hehkulamppu kyllä ylittää nimellisvirtansa käynnistyessään. Tämä on otettava huomioon myös mekaanista relettä valitessa, myös siinä tapauksessa, että joku on asiasta eri mieltä.

 

[Sarkari]

Minulla on Shellyn 3EM mittaamassa LVV kulutusta. Ajattelin ottaa tuon 3EM releohjauksen käyttöön ja tilasin sitä varten Hager ETC325S. Meneekö tuon kytkentä niin että LVV tulee 1-6 reikiin ja Shelly kytketään A1 ja A2? Lähinnä haluan varmistaa tilasinko oikean kontaktorin ennenkuin kutsun sähkömiehen paikalle.

 

[Jule]

Minulla on Shellyn 3EM mittaamassa LVV kulutusta. Ajattelin ottaa tuon 3EM releohjauksen käyttöön ja tilasin sitä varten Hager ETC325S. Meneekö tuon kytkentä niin että LVV tulee 1-6 reikiin ja Shelly kytketään A1 ja A2? Lähinnä haluan varmistaa tilasinko oikean kontaktorin ennenkuin kutsun sähkömiehen paikalle.

On oikea rele. Shelly tosin kytketään vain esim a1.

 

[Riihis]

Kontaktori LVV asiasta vielä, ja ihan teoreettista ajattelua; jos esim shelly ohjaa kontaktoria jonka kautta LVV saa sähkönsä, ja se on ohjelmoitu aika kiivaasti seuraamaan pörssiä. Eli useamman kerran päivässä ohjaa päälle-pois. Kuinka "nopea" tämä prosessi on, eli kun kontaktori vetää, niin onko LVV omat jo valmiina kiinni, vai tuleeko sielläkin päässä vielä päälle-pois kytkentää? Tottakai siis termostaatti ohjaa, ettei liemet kiehu, mutta "räpsiikö" myös siellä ohjauspaneelissa?

Ajatus siis siinä, että sähkökeskuksen kontaktori ei paljoa maksa/kivuton vaihtaa, mutta entäs se LVV:en vastaava? Eli tuleeko kallis remontti vain sen takia, että räpsytellään päälle-pois sentin säästön takia?

 

[Jule]

Kontaktori LVV asiasta vielä, ja ihan teoreettista ajattelua; jos esim shelly ohjaa kontaktoria jonka kautta LVV saa sähkönsä, ja se on ohjelmoitu aika kiivaasti seuraamaan pörssiä. Eli useamman kerran päivässä ohjaa päälle-pois. Kuinka "nopea" tämä prosessi on, eli kun kontaktori vetää, niin onko LVV omat jo valmiina kiinni, vai tuleeko sielläkin päässä vielä päälle-pois kytkentää? Tottakai siis termostaatti ohjaa, ettei liemet kiehu, mutta "räpsiikö" myös siellä ohjauspaneelissa?

Ajatus siis siinä, että sähkökeskuksen kontaktori ei paljoa maksa/kivuton vaihtaa, mutta entäs se LVV:en vastaava? Eli tuleeko kallis remontti vain sen takia, että räpsytellään päälle-pois sentin säästön takia?

Ei siellä varaajassa yleensä mitään kontanktoria ole, vaan pelkkä termostaatti. Termostaatin kärjet liikkuvat pelkästään lämpötilan perusteella, tosin onhan se mahdollista että sopivasti jakautuva pörssihinta vähentää tai lisää noita termarin käyttösyklejä, mutta tuskin tuolla käytännön merkitystä.

 

[Riihis]

Ei siellä varaajassa yleensä mitään kontanktoria ole, vaan pelkkä termostaatti. Termostaatin kärjet liikkuvat pelkästään lämpötilan perusteella, tosin onhan se mahdollista että sopivasti jakautuva pörssihinta vähentää tai lisää noita termarin käyttösyklejä, mutta tuskin tuolla käytännön merkitystä.

Onks varmaa? Meillä on lämpötilan valitsin ihan napeilla etupaneelissa, niin joku sähköinen bitti sitä lämmitystä ohjaa. Ja naksuu kun menee päälle/pois.

Toki meillä menee vaan kerran päivässä päälle/pois, kun kellokytkin ohjaa "yön yleensä halvoille tunneille".

 

[Jule]

Onks varmaa? Meillä on lämpötilan valitsin ihan napeilla etupaneelissa, niin joku sähköinen bitti sitä lämmitystä ohjaa. Ja naksuu kun menee päälle/pois.

Toki meillä menee vaan kerran päivässä päälle/pois, kun kellokytkin ohjaa "yön yleensä halvoille tunneille".

No toki jos LVV on digitaalisesti ohjattu, mutta kyllä suurin osa varaajista on edelleen mekaanisella termarilla, joka toimii tuossa käyttötarkoituksessa erinomaisesti.

 

[Riihis]

Eli mekaaninen termari olisi jopa parempi vaihtoehto kulumisen kannalta tähän kysymykseen, koska termari on oletettavasti kiinni jo ennenkuin saa kontaktorin kautta sähkönsä. Avautuu sitten kun haluttu lämpötila saavutettu. Jos vielä lämmitysajat menee oikein nappiin, niin termarin kärki sulkeutuu taas sinä aikana, kun sähköä ei tule, niin ei silloin myöskään "kulu". Mutta nämä ovat vain omia ajatuksia asiaan, voin olla oikeassa, tai kaukana metsässä. Lähinnä ajutuksena se, että rikotaan jotain kallista muutaman euron säästön takia.

Ps. Toisaalta, jos LVV saa sähköä koko ajan, niinkuin tod. näk. useissa talouksissa, voi termari naksua monen monta kertaa päivän lämpimän veden kulutuksen mukaan, eikä se tee hallaa komponenteille. Ota nyt näistä selvää...

 

[RasvattuSalama]

Minulla on vanhassa talon pienessä kellarissa sähkökeskus (jossa sähkömittari ja tulppasulakkeita) josta lähtee johto itse talon uuteen ryhmäkeskukseen jonka kautta kaikki talon uudet sähköt on otettu. Tuosta kellarin keskuksesta tulee vielä virta myös kellarin valaistukselle ja yhdelle maadoittamattomalle pistorasialle (tuli myös öljykattilalle mutta ei enää). Nyt haluaisin kellariin voimavirtapistorasian ja vakka pari maadoitettua pistorasiaa. jos laitan tämmöisen vikavirtasuojallisen Pistorasiakeskuksen , niin voiko siihen ottaa sähköt suoraan tuosta kellarin keskukselta vai pitääkö vetää uudelta ryhmäkeskukselta asti joka on ylemmässä kerroksessa? Kellarin keskuksessa on jäänyt ylimääräiseksi useita tulppasulakepaikkoja, jos vaikuttaa mihinkään. Jos laitan vielä kellarin valaistusta uusiksi niin voiko siihen ottaa sähköt tuosta mahdollisesta uudesta pistorasiakeskuksesta.

 

[Arisoft]

voiko siihen ottaa sähköt suoraan tuosta kellarin keskukselta

Mikä ettei... voit ottaa sille sähköt ohuemmalla kaapelilla jostain käyttämättämästä tulppasulakesarjasta tai voit ruuvata paksun kaapelin suoraan vanhan keskuksen virtakiskoon kiinni. Niissä on yleensä sisällä kaksi paikkaa paksulla kaapelille, joista toinen on käytetty syötölle ja toinen keskuksen laajennukselle.

voiko siihen ottaa sähköt tuosta mahdollisesta uudesta pistorasiakeskuksesta.

Siinä näyttäisi olevan tilaa laittaa valoille oma johdonsuoja lisäksi niin pitäisi onnistua.

 

[iro]

Uusien keskuskalusteiden kytkeminen vanhoihin johtoihin ei luultavasti käytännössä ainakaan lisää turvallisuutta eikä vikavirtasuojilla useimmiten ole vaikutusta turvallisuuteen sähköpalojen kannalta (eiväthän varsin monet paloriskiä aiheuttavista kulutuslaitteista edes ole maadoitettuja vaan muovisen kaksoiseristyksen suojaamia). Tulppasulakkeidenkin korvaamisesta johdonsuojakatkaisimilla voi olla erilaisia näkemyksiä. Pistorasioiden tai paremminkin ryhmäjohtojen varustaminen vikavirtasuojilla pesutiloissa, keittiön maadoitettujen laitteiden kuten tiskipöydän, lieden tai jääkaapin kaltaisten maadoitettujen laitteiden läheisyydessä (ei siis koske itse jääkaapin syöttöä) tai ulkona on tietenkin perusteltua sähköturvallisuussyistä ja sitäkin hyödyllisempää olisi tehdä käyttöönottomittausten kaltaiset varmistukset. Mutta riittäisikö suunnilleen tuollainen?

Tuumasta toimeen... Olen nyt päivittänyt ulkopistorasiat ja kostean tilan pistorasiat vikavirtasuojatuilla. Yli 30 vuotta ulkona sään armoilla olleiden rasioiden muovit olivat jonkin verran hapertuneet ja kontaktit likaantuneet/mustuneet, joten ne oli muutenkin tarpeen vaihtaa. Keittiön tiskipöytäryhmä on vielä päivittämättä, sillä vikurille ei rasioista löydy hyvää paikkaa. Keskustaulussa on yksi D-kisko-kiinnitteinen yhden modulin tarpeeton merkkivalo, keittiön ryhmäjohdot kulkevat sopivasti vierestä. En kutenkaan löydä 1-modulin vikavirtasuojakytkintä. Löytyy kyllä 1-modulin vikavirtajohdonsuojia.
Olisko hyvän asennustavan vastaista laittaa keskustauluun olemassa olevan 16A C-tyyppisen johdonsuojakatkaisijan perään 16 A C-tyyppinen vikavirtasohdonsuojia ?

ABB DS301 VIKAVIRTAJOHDONSUOJA 30mA 2P A / C16 - 3214086

ABB DS301C 16A30 2-napainen A-tyyppi (1P+N) yhdistelmäsuoja, 30mA/C10 vikavirtajohdonsuojakatkaisija, soveltuu henkilösuojaukseen. Suojan tilantarve on vain yksi moduuli. STK-linkki

www.virtahirvi.fi

 

[kotte]

Olisko hyvän asennustavan vastaista laittaa keskustauluun olemassa olevan 16A C-tyyppisen johdonsuojakatkaisijan perään 16 A C-tyyppinen vikavirtasohdonsuojia ?

Tarkoituksen ja toteutuksen helppouden kannalta tuo varmaan on käypä ratkaisu, mutten osaa kantaa asennustavan hyvyyteen. Kysymyshän on siitäkin, soveltuuko tuollainen ratkaisu vanhan keskuksen yhteyteen ja millä tavalla merkkivalo on aikanaan liitetty keskukseen mekaanisessa mielessä. Kokenut sähkötarkastaja ainakin osaisi vastata, muttei välttämättä näkemättä nykytilannetta kuvasta tai paikan päällä.

 

[Joksa]

Olisko hyvän asennustavan vastaista laittaa keskustauluun olemassa olevan 16A C-tyyppisen johdonsuojakatkaisijan perään 16 A C-tyyppinen vikavirtasohdonsuojia ?

Tuo vikavirtajohdonsuoja yhdistelmä riittää, kun siinä on molemmat, johdonsuoja ja vikavirtasuoja.

Sitten kannattaa myös harkita pistorasian vaihtamista vikavirtasuojalla varustettuun pistorasiaan, missä semmoinen on edullisin vaihtoehto. Esim. pistorasiaryhmän ensimmäisen pistorasian vaihtaa vikavirtasuojalla varustetuksi, seuraavat pistorasiat ovat vikavirtasuojatut, mutta vaatii erillisen suojamaa-johdon vikavirtasuojalla varustetusta pistorasiasta eteenpäin. Vikavirtasuojalla varustetusta pistorasiasta kannattaa varmistaa, että pistorasia soveltuu tämmöiseen ketjutukseen.

 

[iro]

Tarkoituksen ja toteutuksen helppouden kannalta tuo varmaan on käypä ratkaisu, mutten osaa kantaa asennustavan hyvyyteen. Kysymyshän on siitäkin, soveltuuko tuollainen ratkaisu vanhan keskuksen yhteyteen ja millä tavalla merkkivalo on aikanaan liitetty keskukseen mekaanisessa mielessä. Kokenut sähkötarkastaja ainakin osaisi vastata, muttei välttämättä näkemättä nykytilannetta kuvasta tai paikan päällä.

Olen tuon merkkivalon joskus aikoinaan lisännyt näyttämään kiukaalta tulevan vuorotteluohjauksen, merkkivalon ja sen johdotuksen poistaminen ei vaikuta toimintaan. Merkkivalon oikealla puolelle oleva rele kääntää yö/päivä-ohjauksen tilan sopivaksi termostaatin lämpötilapudotuksen ohjaukseen. Ohjaus ei enää ole käytössä joten myös tuon releen ja siihen liittyvän johdotuksen voisi poistaa.
Näin keskuksen kiinnityskiskosssa olisi reilustui tilaa, mutta taulun etupellissä on aukotus vain merkkivalon kohdalla, tuosta tulee tarve käyttää 1-modulin yksikköä.

 

[Arisoft]

Olisko hyvän asennustavan vastaista laittaa keskustauluun olemassa olevan 16A C-tyyppisen johdonsuojakatkaisijan perään 16 A C-tyyppinen vikavirtasohdonsuojia ?

Luulin että ongelmasi oli se, että johdonsuojille meni virtakisko, mutta koska nuo on langoitettu niin sinähän voit vaihtaa sen nykyisen johdonsuojan tilalle tämän paremman mallin, koska saat sille kyllä langat vedettyä tuonne.

 

[iro]

Tuo vikavirtajohdonsuoja yhdistelmä riittää, kun siinä on molemmat, johdonsuoja ja vikavirtasuoja.

Sitten kannattaa myös harkita pistorasian vaihtamista vikavirtasuojalla varustettuun pistorasiaan, missä semmoinen on edullisin vaihtoehto. Esim. pistorasiaryhmän ensimmäisen pistorasian vaihtaa vikavirtasuojalla varustetuksi, seuraavat pistorasiat ovat vikavirtasuojatut, mutta vaatii erillisen suojamaa-johdon vikavirtasuojalla varustetusta pistorasiasta eteenpäin. Vikavirtasuojalla varustetusta pistorasiasta kannattaa varmistaa, että pistorasia soveltuu tämmöiseen ketjutukseen.

En mielelläni mene koskemaan suoraan virtakiskossa oleviin osiin joten pitäisin nykyisin johdonsuojan sellaisenaan.
Tavanomaisia pistorasiaan tai koje- / jakorasiaan tulevia vikavirtasuojia ei voi käyttää koska tiskipöydän pistorasiat on integroitu valaisimiin.

 

[iro]

Luulin että ongelmasi oli se, että johdonsuojille meni virtakisko, mutta koska nuo on langoitettu niin sinähän voit vaihtaa sen nykyisen johdonsuojan tilalle tämän paremman mallin, koska saat sille kyllä langat vedettyä tuonne.

Johdonsuojat kiinnittyvät virtakiskoihin, juuri siksi en noihin haluasi koskea.

 

[Jule]

Eli mekaaninen termari olisi jopa parempi vaihtoehto kulumisen kannalta tähän kysymykseen, koska termari on oletettavasti kiinni jo ennenkuin saa kontaktorin kautta sähkönsä. Avautuu sitten kun haluttu lämpötila saavutettu. Jos vielä lämmitysajat menee oikein nappiin, niin termarin kärki sulkeutuu taas sinä aikana, kun sähköä ei tule, niin ei silloin myöskään "kulu". Mutta nämä ovat vain omia ajatuksia asiaan, voin olla oikeassa, tai kaukana metsässä. Lähinnä ajutuksena se, että rikotaan jotain kallista muutaman euron säästön takia.

Ps. Toisaalta, jos LVV saa sähköä koko ajan, niinkuin tod. näk. useissa talouksissa, voi termari naksua monen monta kertaa päivän lämpimän veden kulutuksen mukaan, eikä se tee hallaa komponenteille. Ota nyt näistä selvää...

Periaatteessa joo, tosin se kärkihän rasittuu käytännössä vain kun sähkö katkaistaan, se kytkentä ei varsinaisesti kuluta sitä kärkeä.

 

[harrastaja]

Johdonsuojat kiinnittyvät virtakiskoihin, juuri siksi en noihin haluasi koskea.

Homman voi tehdä monella tapaa... tai antaa vaa olla ilman vikuria kun isompi riski näyttää olevan sen lisäämisessä

 

[kotte]

Johdonsuojat kiinnittyvät virtakiskoihin, juuri siksi en noihin haluasi koskea.

Tuo näyttä sen verran modernilta keskukselta, että hyvinhän DIN-kiskon perään asennetun johdosuojan perään voi asentaa toisen DIN-kiskomokkulan kuten juurikin vikavirtasuojan. Standardikokoisten ja juuri kooltaan riittävien lisäreikienkään tekeminen keskuksen kanteen tuskin on muutos, jollainen muuttaisi keskuksen rakennetta sillä tavoin ja niin paljon, että sitä tulisi pitää hyvän asennustavan vastaisena (vaikkakaan tyypillinen sähköasenteja ei mielellään moiseen jossakin määrin hankalaan ja erikoistyökaluja vaativaan hommaan ryhtyisikään).

 

[pökö]

Ei kait nyt johdonsuoja sentään missään virtakiskossa kiinni ole. Ihan virrattomassa profiilipellissä se on ja sitä voi kähmiä miten haluaa

 

[pAy]

Ei kait nyt johdonsuoja sentään missään virtakiskossa kiinni ole. Ihan virrattomassa profiilipellissä se on ja sitä voi kähmiä miten haluaa

Se johdonsuojan syötön puoli on kiskossa kiinni jolla vaiheet jaetaan niille.

 

[pökö]

Se johdonsuojan syötön puoli on kiskossa kiinni jolla vaiheet jaetaan niille.

Aa, no niin. Kiitos asian oikaisusta, meillä tulee johto molempiin päihin