Akkuteknologia

Espejot

Hyperaktiivi
Sodium-ioni pattereiden edut ja haitat
 

Liitteet

  • 1749708847301.png
    1749708847301.png
    126,3 KB · Katsottu: 65

fraatti

Hyperaktiivi

Espejot

Hyperaktiivi
Sinänsä mielenkiintoista että jos CATL:n valmistaman kennon pistää omin kätösin koteloon niin se muuttuu virittelyksi.
 

tet

Hyperaktiivi
Sodium-ioni pattereiden edut ja haitat

Siis natrium-ioni. Ei nyt ruveta viljelemään taas yhtä uutta anglismia, jooko.

Näyttää vahvasti sille, että natrium tulee vahvasti ja pian. CATL aikoo aloittaa sähköautoihin tarkoitetun natrium-ioniakun sarjavalmistuksen tämän vuoden aikana. Energiatiheys on hyvin lähellä LFP-akkua.

Sinänsä mielenkiintoista että jos CATL:n valmistaman kennon pistää omin kätösin koteloon niin se muuttuu virittelyksi.

Veikkaan, että viittaat tuoreeseen viranomais- ym. tahojen ulostuloon asiassa. Pelkkä kenno kun ei tee mitään, tarvitaan se BMS lataamaan ja purkamaan sitä turvallisesti. Jos itse yhdistää kennot ja BMS:n, niin virittelyähän se on. Jos tietää mitä tekee, ei ongelmaa. Jos ei tiedä, niin vaarat ovat ilmeiset.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Siis natrium-ioni. Ei nyt ruveta viljelemään taas yhtä uutta anglismia, jooko.

Näyttää vahvasti sille, että natrium tulee vahvasti ja pian. CATL aikoo aloittaa sähköautoihin tarkoitetun natrium-ioniakun sarjavalmistuksen tämän vuoden aikana. Energiatiheys on hyvin lähellä LFP-akkua.



Veikkaan, että viittaat tuoreeseen viranomais- ym. tahojen ulostuloon asiassa. Pelkkä kenno kun ei tee mitään, tarvitaan se BMS lataamaan ja purkamaan sitä turvallisesti. Jos itse yhdistää kennot ja BMS:n, niin virittelyähän se on. Jos tietää mitä tekee, ei ongelmaa. Jos ei tiedä, niin vaarat ovat ilmeiset.
Joo, mutta jotta ei mennä oftopikkiin niin vastasin tänne
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Kotkaan kaavaillaan grafiittianoditehdasta

Kotkaan suunnitellaan uutta satojen miljoonien eurojen akkualan tehdasta – luvassa jopa 250 työpaikkaa​

Suomalaisen tehdasyhtiön taustalla on brittiläisruotsalainen emoyhtiö. Tehdas nousisi jo rakenteilla olevan akkumateriaalitehtaan viereen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Onhan tuossa kennoista kasaamisessa omat riskinsä. Esimerkiksi jos ei nuukaillessaan hommaa sellaista valmista koteloa, missä on mekanismit kennojen sopivalle puristukselle yms, niin kyllähän homma mättää helposti vaikka olisi muuten asennus tehty kunnolla.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Akkujen läpimurto: Tutkijat ovat löytäneet avaimen aiempaa kestävämpiin akkuihin​

Litiumioniakkuja käytetään puhelimissa ja sähköautoissa. Nyt tutkijoilla saattaa olla uusi menetelmä, jolla akuista voidaan tehdä aiempaa kestävämpiä ja tehokkaampia. Kanadalaisen McGillin yliopiston tutkijat kehittivät uuden ratkaisun hiukkasten avulla.
 

Mikki

Hyperaktiivi

Akkujen läpimurto: Tutkijat ovat löytäneet avaimen aiempaa kestävämpiin akkuihin​

Litiumioniakkuja käytetään puhelimissa ja sähköautoissa. Nyt tutkijoilla saattaa olla uusi menetelmä, jolla akuista voidaan tehdä aiempaa kestävämpiä ja tehokkaampia. Kanadalaisen McGillin yliopiston tutkijat kehittivät uuden ratkaisun hiukkasten avulla.


"Materiaalit säilyttivät 85 prosenttia suorituskyvystään 100 latauskerran jälkeen." --- onko tuo kestävän akun läpimurto?

Jos oikein ymmärsin, niin läpimurto oli siinä että halvoista aineista tehty paska akku voidaan tehdä halvemmalla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
CATLilta pukkaa taas uutta akkua, tälläkertaa Eurooppaan suunnattu LFP
Koonti tuli tsätgtpltä

Yleistä

CATL esittelee “Shenxing Pro” -akun, joka on ensimmäinen litium-rautafosfaatti (LFP) -akku, joka pystyy tarjoamaan kestävän korkean jännitteen, säilyttämään tehot, ja joka ei tuota liekkejä tai savua “thermal runaway” -tilanteessa.

Akku suunniteltu erityisesti Euroopan sähköajoneuvomarkkinoille. Painopisteinä turvallisuus, käyttöikä, toimintamatka ja erittäin nopea lataus.



---

Ominaisuudet

Versiot:

1. Super Long Life & Long Range versio:

WLTP-toimintamatka: 758 km

Käyttöikä: 12 vuotta tai 1 000 000 km

Degradia (kapasiteetin heikkeneminen): ~9 % jälkeen ensimmäisten 200 000 km jälkeen



2. Super-Fast Charging versio:

478 km WLTP -toimintamatka latauksen jälkeen 10 minuutissa

0-100 km/h kiihtyvyys: 2,5 sekuntia, 20 % varauksella

Toimii myös −20 °C:ssa: 410 km toimintamatkaa 20 minuutissa

Takuu: enintään 10 vuotta tai 240 000 km

 

fraatti

Hyperaktiivi
EV akkujen uudelleenkäyttöön/korjaukseen tulossa standardi

CEN ja CENELEC julkaisivat standardin EN 18061:2025, joka ohjaa sähköautojen akkujen turvallista korjausta ja uudelleenkäyttöä. Vain sertifioidut työpajat saavat suorittaa näitä toimenpiteitä. Standardi edellyttää tarkkaa kuntoarviointia ja akkujen jäljitettävyyttä. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta, helpottaa huollettavuutta ja edistää kiertotaloutta.
 

Jule

Vakionaama
EV akkujen uudelleenkäyttöön/korjaukseen tulossa standardi

CEN ja CENELEC julkaisivat standardin EN 18061:2025, joka ohjaa sähköautojen akkujen turvallista korjausta ja uudelleenkäyttöä. Vain sertifioidut työpajat saavat suorittaa näitä toimenpiteitä. Standardi edellyttää tarkkaa kuntoarviointia ja akkujen jäljitettävyyttä. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta, helpottaa huollettavuutta ja edistää kiertotaloutta.
Vähän vaan se ongelma kun nuo isot standardointijärjestöt työntävät kätensä johonkin lopputuloksena on lähinnä byrokratiaa ja kankeutta.

Jos tuo standardointijärjestö voisi pakottaa valmistajat käyttämään standradoituja akkurakenteita tuo olisi hyödyllistä, muutenhan tuo ei ole mitään muuta kuin kasapaperia, jolla ei voi edes peräänsä pyyhkiä kun löytyy vain digitaalisessa muodossa.
 

Harrastelija

Vakionaama
Haetaankohan tuossa takaa että saadaan ne uudelleenkäytetyt kennot jäljitettäviksi? Esim jos niistä susista lg kennoista joku on kierrättänyt akkupaketin niin pitää tietää mistä niitä löytyy jotta saadaan pois käytöstä.
Ikävä kyllä tuo jäljitettävyys tarkoitaa paperin pyöritystä/byrokratiaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Haetaankohan tuossa takaa että saadaan ne uudelleenkäytetyt kennot jäljitettäviksi? Esim jos niistä susista lg kennoista joku on kierrättänyt akkupaketin niin pitää tietää mistä niitä löytyy jotta saadaan pois käytöstä.
Ikävä kyllä tuo jäljitettävyys tarkoitaa paperin pyöritystä/byrokratiaa.
Tuollaista sain kaivettua tuosta "akkupassista"/battery passportista.

Battery passport on digitaalinen tietopaketti, joka kokoaa yhteen akun valmistus-, käyttö-, kestävyys- ja ympäristötiedot, jotta akkujen elinkaari on läpinäkyvästi seurattavissa. Se ei ole fyysinen dokumentti, vaan sähköinen rekisteri, johon päästään esimerkiksi akun pinnassa olevan QR-koodin kautta. EU:n akkuregulaation mukaan akkupassi tulee pakolliseksi helmikuusta 2027 alkaen kaikille yli 2 kWh:n ajoneuvo- ja teollisuusakuille.
 

Harrastelija

Vakionaama
Pitääkö tuo ymmärtää että kennoja ei tarkkailla vaan koko akkua?
Jäljitettävyys katoaa kun joku ottaa kennot uusioläyttöön jolloin kennot saattavat kulkeutua jopa eri puolille maailmaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pitääkö tuo ymmärtää että kennoja ei tarkkailla vaan koko akkua?
Jäljitettävyys katoaa kun joku ottaa kennot uusioläyttöön jolloin kennot saattavat kulkeutua jopa eri puolille maailmaa.
Eikös tuossa lue että kuntotarkastuksen jälkeen akkuun tai moduuliin lisätään tai päivitetään bin numero ja nämä kaikki tiedot ovat akkupassissa, eli sähköisessä rekisterissä? Eli koskee moduli tasoa, kennojen vaihtaminen lienee harvinaisempaa?

If a battery or module passes this screening, it may be:

Repaired: Faulty components (e.g. sensors, connectors) are replaced.
Reused: The battery is returned to service in the same type of vehicle.
Prepared for repurposing: The battery is made ready for a new, non-automotive application, such as energy storage.
In each case, a unique Battery Identification Number (BIN) must be applied or updated, and all traceability information must be included in the battery passport.
 

Jule

Vakionaama
Eihän tuo sinänsä yllättävää ole että siitä kehitetystä tekniikasta pyritään saamaan maalle mahdollisimman suuri hyöty. Ainahan tuota on tehty, toki useimmiten se perustellaan virallisesti puolustuskseen liittyvillä syillä, mutta eipä kiinalla oikeastaan ole tarvetta tuollaisia syitä keksiä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eihän tuo sinänsä yllättävää ole että siitä kehitetystä tekniikasta pyritään saamaan maalle mahdollisimman suuri hyöty. Ainahan tuota on tehty, toki useimmiten se perustellaan virallisesti puolustuskseen liittyvillä syillä, mutta eipä kiinalla oikeastaan ole tarvetta tuollaisia syitä keksiä.
Joo, tuosta riippuvuudesta olisi hyllä hyvä päästä eroon. Saa nahdä mitä tuossa käy.

Kiina on ottanut käyttöön uudet vientivalvontatoimet, jotka koskevat litiumakkuja ja keskeisiä materiaalikomponentteja, kuten korkean suorituskyvyn keinotekoista grafiittia. Päätös rajoittaa näiden tuotteiden ja teknologioiden vientiä ulkomaille on osa Kiinan pyrkimystä hallita strategisesti tärkeitä toimitusketjuja. Euroopan näkökulmasta tämä kehitys korostaa syvää riippuvuutta Kiinasta akku- ja sähköajoneuvoteollisuuden ydinmateriaaleissa.

Kiina hallitsee jo nyt suurta osaa maailman akkumateriaalien jalostuksesta ja komponenttituotannosta, erityisesti grafiitissa ja litiumkemikaaleissa. Uudet rajoitukset voivat vaikeuttaa eurooppalaisten valmistajien pääsyä korkealaatuisiin raaka-aineisiin ja hidastaa vihreän siirtymän tavoitteita. Tämä saattaa nostaa akkujen tuotantokustannuksia, lisätä toimitusviiveitä ja kasvattaa investointipaineita Euroopan omaan tuotantokapasiteettiin.

Euroopassa päätös nähdään osana laajempaa teknologista kilpailua ja strategista vastakkainasettelua, jossa Kiina käyttää materiaalien hallintaa geopoliittisena välineenä. EU:n tavoitteet vähentää riippuvuutta yksittäisistä toimittajamaista — niin sanottu “derisking”-strategia — saavat nyt uutta kiireellisyyttä. Tämä voi vauhdittaa eurooppalaisia hankkeita kriittisten raaka-aineiden louhintaan, kierrätykseen ja paikalliseen akkujen tuotantoon.

Samalla päätös nostaa keskusteluun kysymyksen, pystyykö Eurooppa kehittämään riittävän kilpailukykyisen ja kestävän akkuarvoketjun ilman kiinalaista teknologiaa ja mittakaavaetuja. Lyhyellä aikavälillä Kiinan vientivalvonta voi aiheuttaa epävarmuutta markkinoilla ja heikentää eurooppalaisen sähköajoneuvoteollisuuden kustannustehokkuutta. Pitkällä aikavälillä se voi kuitenkin toimia sysäyksenä kohti strategista omavaraisuutta ja innovaatioita Euroopan teollisuudessa.

 

kotte

Hyperaktiivi
^ Koko rajoitustahan on talouslehdissä epäilty vastatoimeksi Trumpin tulliuhkailuihin ja toteutuneisiin tulleihin: Kun ei kerran suostuta käymään kauppaa vapaakaupan ehdoin, miksi sitten edes luovuttaa kriittistä teknologiaansa ja materiaaliresursseja vapaasti muille. Olkoot USA ja muu tahot, jotka sinne tavaraa välittävät sitten ilman tai maksakoot lopullisista tuotteista vaihtoehtoisesti käyvän hinnan (kun ollaan itse vahvasti niskan päällä) ja tullit kaiken lisäksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Fortum pohtii: Uusi akkumateriaalien kierrätyslaitos Poriin vai Harjavaltaan?​

Fortum sai kesällä valtiolta noin 85 miljoonan euron investointituen laitokselle. Sen ympäristövaikutusten arviointimenettely on parhaillaan käynnissä.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Mielenkiintoista nähdä miten vaikuttaa oikeastaan vähän kaikkeen. Käytetyt hybridi- ja sähköautot on esimerkiksi monet tuominneet täysin turhiksi ja kertakäyttötuotteiksi, mutta itse olisin ihmeissäni jos ei uusilla kemioilla ja valmistusmenetelmillä alkaisi vähän jokaiseen suurempaan kylään tulevan nyrkkipajoja vaihtamaan tarvikeakkuja.

Ehkä siinä hetken koetaan jokin OEM-paini ja uhkailu esim. autovalmistajien osalta eli yrityksiä tehdä asioista hankalia - kunnes lainsäätäjät aina vähän myöhässä heräilevät asioihin.

Mahtaakohan kotiakutkin lisääntyä siinä määrin, että pörssisähkön hinta tasaantuu yön ja päivän välillä pidemmällä aikavälillä…

Jää nähtäväksi.
 

tet

Hyperaktiivi
Mielenkiintoista nähdä miten vaikuttaa oikeastaan vähän kaikkeen. Käytetyt hybridi- ja sähköautot on esimerkiksi monet tuominneet täysin turhiksi ja kertakäyttötuotteiksi, mutta itse olisin ihmeissäni jos ei uusilla kemioilla ja valmistusmenetelmillä alkaisi vähän jokaiseen suurempaan kylään tulevan nyrkkipajoja vaihtamaan tarvikeakkuja.

Nuo natriumakut ovat vielä volumetriselta energiatiheydeltään sen verran huonoja sähköautojen nykyakkuihin verrattuna, ettei niitä autoissa nähdä vielä pitkään aikaan. Tulevat varmasti lähivuosina yleistymään verkkovarastoinnin puolella ainakin. Koko-ongelman lisäksi hintakehityksestä ennustetaan sellaista, että ehkä 10 vuoden kuluttua ovat kiilanneet tai kiilaamassa LFP-akut syrjemmälle ajoneuvoissa. NMC-kemian kanssa tuo ei ehkä niinkään kilpaile, mutta LFP häviää sille aikanaan kyllä - ainakin meillä pohjolan perukoilla, kun noita voi ladata täysillä myös pakkasella.
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Nuo natriumakut ovat vielä volumetriselta energiatiheydeltään sen verran huonoja sähköautojen nykyakkuihin verrattuna, ettei niitä autoissa nähdä vielä pitkään aikaan. Tulevat varmasti lähivuosina yleistymään verkkovarastoinnin puolella ainakin. Koko-ongelman lisäksi hintakehityksestä ennustetaan sellaista, että ehkä 10 vuoden kuluttua ovat kiilanneet tai kiilaamassa LFP-akut syrjemmälle ajoneuvoissa. NMC-kemian kanssa tuo ei ehkä niinkään kilpaile, mutta LFP häviää sille aikanaan kyllä - ainakin meillä pohjolan perukoilla, kun noita voi ladata täysillä myös pakkasella.
Eikö tuossa videossa puhuttu 170wh/kg (vai mikä olikaan yksikkö) ja LFP 200?

Toisaalta tuossa oli myös maininta, että kuivakalvovalmistus kuluttaa 70% vähemmän energiaa niin jos sen suhteuttaa saavutettuihin etuihin mm. lähes rajoittamattoman lämpötila-alueen kanssa niin itse en ainakaan uskaltaisi antaa mitään aika-arviota milloin jokin murros tapahtuu. Tämän lisäksi taisi olla koboltin ja litiumin tarpeen väheneminen - olikohan pieni vai ei ollenkaan?

Lisäksi kaupallinen sovellus löytyy jo:


Mietin vain, että onkohan tuosta niin pitkä matka muihin akkutuotteisiin jos miettii kuinka nopeasti autoissa LFP tuli korvaamaan useamman mallin NMC-akun. Itsestäni ainakin tuntui, että muutos tapahtui parissa vuodessa - tai sitten en vain kiinnittänyt koko kehityskaareen huomiota. Ja onhan noilla kaikilla omien etujensa lisäksi vajaavuutensa. Oma veikkaus on, että nähdään jossain muodossa esim autoissa jo parin vuoden päästä, oli se sitten raskas ajoneuvo tai henkilöauto. (Ja sitten heitin kuitenkin arvion 😅)

Ja hetken kuluttua tuli ainakin itselle olennainen käyttökohde: sähköpyörän akku. Ärsyttää suunnattomasti kun talvipyöräilyä harrastavana saattaa akku tsipata pakkasesta tai sitten bms leikkaa koko akun pois käytöstä jos satut olemaan pidempään paikallaan jossain. Siihen kun ei ole akun lämmitystä näköpiirissä ja neopreenisukalla saatat saada vain hetken lisäaikaa.
 
Viimeksi muokattu:

salasana

Aktiivinen jäsen
Nuo ovat varmaan aika oikeat lukemat, mutta kyseessä on gravimetrinen energiatiheys. Volumetrinen, eli wattituntia per litra, on se isompi ongelma natriumakulla.
Ahaa ok ok, kiitos selvennyksestä. Äkkiseltään kun miettii ihan puhdasta suolaa niin taitaa tiivistyä yhtä ”hyvin” kuin vesi 😅 näin maallikon tekniikkaan syventymättömän henkilön näkökulmasta, mutta siihen loppuu oma ymmärrykseni asiasta tai ehkä jopa kiinnostus. Ehkä siihen sitten jotkut nerot jossain laboratoriossa keksivät ratkaisuja.
 

fraatti

Hyperaktiivi

fraatti

Hyperaktiivi
Saksalaisen tutkimuksen mukaan ID3 akkukennot heikentyvät niin hitaasti että kotilaitauksella ne kestävät 1,5milj km ajoa ennekuin ovat laskeneet 70% kapasiteettiin. Polttikset päätyvät Puolassa romuun 260tkm paikkella.

According to researchers, the battery of a Volkswagen ID.3 used for daily commuting in and around the city and connected to a home charger daily degrades so slowly (capacity drops by 0.019% per 1,000 km) that the car can travel 1.5 million km on cells from Poland before the battery life drops to 70% of its original parameters (capacity and resistance).

Jutussa on myös mainintaa että akuissa on ollut laatuvaihteluita ja osa moduleista on voinut vioittua "liian nopeasti" kovassa käytössä
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Saksalaisen tutkimuksen mukaan ID3 akkukennot heikentyvät niin hitaasti että kotilaitauksella ne kestävät 1,5milj km ajoa ennekuin ovat laskeneet 70% kapasiteettiin. Polttikset päätyvät Puolassa romuun 260tkm paikkella.
Siis eikö tuo ole isoakkuisiin autoihin pätenyt periaatteessa aina? Se kenno kuitenkin kestää sen 4000 sykliä kevyttä käyttöä, ja jos syklillä ajaa keskimäärin 375km, tuo tekee juurikin tuon 1,5Gm.

Raskasta käyttöä ne kestää sen 2000 sykliä, mutta toki raskas käyttö tuo herkemmin ne laatupoikkeamat esiin.
 

dbwarrior

Vakionaama
Näitä pussikenno havaintoja tulee luettua kyllä mielenkiinnlla.
Itsellä tavoite ajaa maksimi SOH:lla vähintään seuraavat 10V tuolla 2018 vuoden i-pacella johon vaihtoivat vuosi sitten uuden akuston.
nyt kun noin 10tkm ajettu niin SOH tippunut sen max pari prossaa eli ns ekan vuoden notkahdus takana.
Mielenkiinnolla seuraan putoaako seuraavan vuoden aikana edes prosenttia. Teoriassa voisi olla jopa alle 0.5% eli asian havainnointikin on hiukan hankalaa..
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pienten 100 Ah-kokoluokan akkukennojen kysyntä on kasvanut niin voimakkaasti, että tilaukset ulottuvat jo vuoteen 2026 asti. Akkukennojen hinnat ovat nousseet yli 20 % vuodessa, ja ne maksavat nyt yli RMB 0.40 wattitunnilta. Vaikka suuret kiinalaiset valmistajat, kuten CATL ja EVE Energy, laajentavat tuotantoaan, lisäkapasiteetti kohdistuu pääasiassa suurikokoisiin kennoihin eikä 50–100 Ah-luokkaan. Sähkövarastoinnin markkinat kasvavat nopeasti, erityisesti Euroopassa, missä kotijärjestelmien asennukset ovat lisääntyneet yli 60 % ja kokonaismarkkinat yli kaksinkertaistuneet. Asiantuntijat arvioivat, että toimitusketjun paineet voivat helpottaa hieman vuoden 2026 alkupuolella, mutta pienempien kennojen tarjontapula jatkuu todennäköisesti vielä pitkään.
 
Back
Ylös Bottom