MSZ-LN sulatushuijaus

[puu]

Kyllä, hän on kotoisin Saksasta.

Hän kirjoitti minulle seuraavaa: "...(alkuperäisessä 33 kOhm, mikä vastaa noin +/-0 °C), joka simuloi jatkuvasti korkeaa ulkolämpötilaa, jotta laite ei sulata. Suomalaisille 33 kΩ:n vastus näyttää sopivan hyvin, koska heillä on lähes jatkuvasti lämpötila selvästi alle +/-0 °C ja heidän laitteistonsa käyttävät siten maksimaalisen lämmitysaikansa. Täällä taas 33 kΩ:n vastus näyttää olevan huono, koska laite sulattaa edelleen tarpeettomasti, minkä vuoksi olen nyt vaihtanut 27 kΩ:n vastukseen. Se kuulostaa minustakin oudolta, mutta 27 kΩ:n vastuksella Mitsurunner toimi selvästi paremmin ja yksi laite toimi armottomasti -16 °C:ssa...Myös tänä yönä, -2 °C:ssa, laite sulatti vain kerran 10 tunnin aikana.

Okei, tämä on tärkeää tietoa. Adaptereja olen lähettänyt Saksaan ainakin viisi, eikä näiden tilaajista kukaan ole ainakaan suoraan minulle ilmoitellut että vastus olisi liian iso. Mutta täytyy jatkossa laittaa noihin etelän vientimalleihin vaikka se 30k vastus.

Onkohan tuokin, että Suomessa myös pumppu tekee enemmän töitä tuossa 0°C tuntumassa, sekä lisäksi täällä voi olla kosteampaa tuossa lämpötilassa, niin joka tapauksessa sulatukset tulevat tiheämpään. Itselläni tuskin onnistuisi edes 2h lämmitysjaksoa -2°C:ssa, sillä niin paljon tulee jäätä kennoon lämmitystarpeen ja kosteuden takia.

EDIT: No okei, oli tässä näköjään hiljattain 2h 40min lämmitysjakso nollakelillä. Tuossakin pumpun ottoteho koko ajan 700W paikkeila ja lämmitysteho yli 3kW.

Tuo puu-adapterihan on helppo modata juottamalla sopiva vastus tuon 33k rinnalle. Helpompi juottaa alapuolelle, eli sille mikä ei näy allaolevassa kuvassa. Eli esimerkiksi:

• 1M ja 33k rinnan -> 31,9k
• 470k ja 33k rinnan -> 30,8k
• 330k ja 33k rinnan -> 30k
• 220k ja 33k rinnan -> 28,7k

Kutistesukka vaan varovasti leikkaamalla auki, vastus rinnalle ja uusi 12-15mm kutistesukka päälle.

1 %:n toleranssi on täysin järkevä. 0,1 % olisi myös sopiva, jos se optimoi sulatuskäyttäytymistä. Sillä ei ole merkitystä, maksaako vastus 0,10 € vai 1 €. Ehkä myös trimpotentiometri sarjassa olisi mahdollinen, jotta hienosäätöä voitaisiin tehdä. Voisin kuitenkin kuvitella, että tällainen komponentti hapettuu helposti altistuneessa paikassa.

Joo en kyllä uskaltaisi laittaa trimmeriä tuollaiseen paikkaan. Enemmän tuo 1% vs 0,1% valinta taitaa olla saatavuus- kuin kustannuskysymys.

 

[iro]

Toki jos HomeAssistantis ei oo muuta niin sitten ei tarvi kyllä sitä. Mulla on sielä myös talon lämpötiloja eri huoneista, niin nyt on yhdes paikas kaikki. Ja koska olen myös koodari/nortti, niin pitää päästä säätämään välillä

OTAn kautta tarce-log:ia ei saa (ilman kikkailua) näkyviin IoT-Guru brokerin kautta, mutta HA:n Mosquitosta logit tulee mukaan jos sen lähetystä ei ole Mitsurunnerin puolella estetty.

 

[Spurdo]

Tuo puu-adapterihan on helppo modata juottamalla sopiva vastus tuon 33k rinnalle. Helpompi juottaa alapuolelle, eli sille mikä ei näy allaolevassa kuvassa. Eli esimerkiksi:

• 1M ja 33k rinnan -> 31,9k
• 470k ja 33k rinnan -> 30,8k
• 330k ja 33k rinnan -> 30k
• 220k ja 33k rinnan -> 28,7k

Kutistesukka vaan varovasti leikkaamalla auki, vastus rinnalle ja uusi 12-15mm kutistesukka päälle.

Okei, kiitos.

 

[iro]

Minulta on kysytty mahdollisuudesta saada Mitsurunnerin SonOff-versio ja DS18B20-anturit siten että raudan osalta se on asennusvalmis mutta käyttäjä laittaa siihen softan.
Koska SonOff-raudassa ei ole USB-liitäntää, toimitettavaa laitetta on pystyttävä OTA-päivittämään. Käytännössä tuo on helpointa tehdä siten että toimitettavassa laitteessa on Mitsurunnerin toiminnallisuus ilman MQTT-ominaisuutta ja toimitukseen kuuluu vastaava yaml-koodipaketti jota voidaan jatkokehittää ESPHome työkalulla.
Tuollainen paketti on nyt erikoistarjouksessa 60€.

 

[tmns]

Täällä Mitsun LN35 sulatusongelmasta jo vuodesta 2021 kärsinyt. Nyt on viimein kaikki osat Mitsurunneriin hankittu. Tulevalla viikolla olisi tarkoitus kolvata ja ehkä vielä asentaakin paikoilleen.

Sisäanturin siirrosta olisi kysynyt, käyneekö jatkokaapeliksi mikä vain ohkainen piuha vai onko syytä olla jollain tapaa parikierrettyä / häiriösuojattua tms? Huoneen lämpötilatavoite on nyt noin 21 ja sisäanturin mittaama lämpö (MelCloudissa) heiluu karkeasti välillä 20-25. Saman olen todentanut laittamalla ruuvitagin anturin sisäyksikön viereen oikealle puolelle lähelle anturia ja noin paljon se tosiaan heiluu sulatusjaksojen mukaan. Pumppu on aika lähellä nurkkaa, joten lämpö jäänee vähän pyörimään siinä ja entisestään voimistaa tuota sisäanturin lukeman heittelyä. Tarkoitus olisi jataa anturia tästä pari metriä toiseen suuntaan (ruuvitagin mukaan uudessa mittauspisteessä mittaus heiluu vain asteen kymmenyksiä.

Sulatusongelma oli taas pahimmillaan kun täällä etelässä oli tuo kovempi pakkasjakso eli pyörittiin siinä -15...-20 hujakoilla Sulatus aktivoitu säännöllisesti aina noin 30 minuutin välein ja kesti kymmenisen minuuttia. Kävin välillä katsomassa kennoa, kun sulatus alkoi, ja tarvetta ei kyllä mielestäni vielä olisi ollut. Jos pumpun käytti hetken virrattomana pidensi se hetkellisesit sulatusjaksoa muutaman kokeilun mukaan noin 80 minuuttiin, mutta ei se siinä kovin kauaa pysynyt kunnes hiljalleen valui puolen tunnin sykliin.

 

[wannabe]

Täällä Mitsun LN35 sulatusongelmasta jo vuodesta 2021 kärsinyt. Nyt on viimein kaikki osat Mitsurunneriin hankittu. Tulevalla viikolla olisi tarkoitus kolvata ja ehkä vielä asentaakin paikoilleen.

Sisäanturin siirrosta olisi kysynyt, käyneekö jatkokaapeliksi mikä vain ohkainen piuha vai onko syytä olla jollain tapaa parikierrettyä / häiriösuojattua tms?

Mikä vain ohut käy. Mulla piuhaksi valikoitui muinaisilta lankapuhelin ajoilta käyttämättömäksi jäänyt jatkojohdon piuha.

 

[wannabe]

@tmns Kun kerran kolvaamaan alat, niin miksipä et hyödyntäis jo olemassa olevaa Ruuvitagiä SY:n lämpöanturina. Linkki Mitsun RW-pumppua käsittelevään viestiketjuun. Aiheesta löytyy etsimällä viestejä myöhemminkin samassa ketjussa. Aiheesta on omakin topic.

 

[repomies]

Minäkin sain ESP halpish-rautaa Kiinasta. Ihan kaikki ei tilauksessa mennyt putkeen, mutta eipä sen väliä, miljoonalaatikosta löytyi DS18B20 antureita niin pääsin hieman kokeilemaan esphomen ihmeellisyyttä. Kovin pitkällä en vielä ole, mutta sain hw_check softan toimahtamaan oikein windows-koneelta (hyi kauhistus) ja relekin räpsää. Että eipä tuossa nyt paljon ole enää mitä puuttuu raudan osalta. Lähinnä vesitiiviit lämpöanturit ja kotelo.

Sain softassa lämpöanturitkin toimimaan, mutta ihan ensimmäisenä aloin muuttaa "koodia" siten että kummallekin anturille on oma 1-wire väylänsä, jotta anturin prakatessa ei sitten tarvitse tehdä mitään softakommervenkkejä anturin osoitteen suhteen. Ylipäätään se että loppukäyttäjän tarttee säätää jotain osoitteita softaan, ei ole minun makuuni järkevää. Muutoksen jälkeen se on niin, että sen kun vaihtaa vaan hajonneen anturin, niin se on sillä hyvä, softaa ei tarvitse korjailla.

Niissä valmiiksi kasatuissakin mitsurunneireissa olisi varmasti kiva juttu, jos loppukäyttäjä voisi korvata hajonneen esp-raudan fläsäämällä geneerisen softaversion korvaavaan espiin. Nythän valmiiksi kasatun hankkija joutuu ostamaan koko roskan uusiksi, koska mitään geneeristä softaa ei ole johtuen siitä että jokainen softa on räätälöity osoitteiden osalta. Hajosi sitten anturi tai esp, sitä ei korjata pelkällä komponentin vaihdolla vaan se vaatii luojansa tekemän softapäivityksen.

Tietysti ruuviliittimet pitää olla anturin kiinnitykseen, kiinan poika toimitti sellaiset sopuhintaan, ja niissä on pienellä piirilevyllä se 4.7k vastuskin mukana, niin sitä ei erikseen tarvinnut enää hankkia. Kolvasin kuitenkin johdot espin pään osalta ruuviliitinten pikkupiirilevyille meneviin koekytkentäjohtoihin, joten ihan plug-and-play ei kaikki nyt kuitenkaan mennyt. Kolvaukset ovat releen piirilevyn puolella, joten ESP-raudan vaihto onnistuu sen alta ilman johtojen kolvailua. Aion tehdä esp-varaosan valmiiksi. Mutta jos rele prakaa, niin sitten pitää jo kolvata. Ehkä kolvaan toiseen relepiirilevyyn johdot valmiiksi jotta on varaosa senkin osalta sitten.

Melko epämääräistä tuo yamlin kautta määrittely ja siitä sitten binäärin generointi tällaiselle vanhan liiton ja matalan tason C tai C++ säätäjälle, mutta mennään nyt tällä kun joku on tämän hyväksi mielestään havainnut. Sain vscoden jotenkin tarkistamaan yamlin syntaksia oikeaan suuntaan, ja googlaamalla loput, eikä siinä nyt kauan mennyt.

Seuraavana sitten sama muutos varsinaiseen mitsurunner-softaan, en usko sen olevan rakettitiedettä. Sen mitä ajattelin vielä nysväillä siihen päälle on jonkinlainen ulkolämpötilan mukaan liukuva dT sulatuksen liipaisulle, vähän samalla idealla mitä on jo tehty virtaa mittaamalla, mutta nyt siis vain softan voimin uskoen että lämmitystarve noudattelee ulkolämpötilaa aika orjallisesti. Tämähän on tietysti yksinkertaistus, joka toimii lähinnä silloin, kun muita lämmönlähteitä ei juuri ole. Mutta mielestäni parempi kuin ei mitään. Kompressorin käydessä kovilla kierroksilla dT karkaa väkisinkin, softan olisi parempi huomioida se jotenkin.

Mitsurunnerin Githubista puuttuu lisenssin määrittely. En aio tehdä siitä ongelmaa itselleni, mutta mainitsin nyt kuitenkin.

 

[iro]

Seuraavana sitten sama muutos varsinaiseen mitsurunner-softaan, en usko sen olevan rakettitiedettä. Sen mitä ajattelin vielä nysväillä siihen päälle on jonkinlainen ulkolämpötilan mukaan liukuva dT sulatuksen liipaisulle, vähän samalla idealla mitä on jo tehty virtaa mittaamalla, mutta nyt siis vain softan voimin uskoen että lämmitystarve noudattelee ulkolämpötilaa aika orjallisesti. Tämähän on tietysti yksinkertaistus, joka toimii lähinnä silloin, kun muita lämmönlähteitä ei juuri ole. Mutta mielestäni parempi kuin ei mitään. Kompressorin käydessä kovilla kierroksilla dT karkaa väkisinkin, softan olisi parempi huomioida se jotenkin.

Omien kokemusten pohjalta sanoisin että delta_T on melko immuuni ulkolämpötilan vaihteluille, sensijaan kennoanturin sijoittelusta riippuen ottoteholla on siihen jotakin vaikutusta. Ulkolämpötilalla säädetyllä adaptiivisella delta_T kynnyksellä ongelmaa saattaa tulla kun ulkolämpö on hiukan pakkasella. Sulatuksen jälkeinen tehoryntäys huurrtuuttaa kennoa, delta_T ylittää matalan liipaisurajan ja sulatus käynnistyy. Jos sulatusta ei liipaista tehoryntäyksen jälkeen huurre kennossa vähenee ja päästään huomattavasti pidempään lämmitysjaksoon. Ainakin Pana HZ:ssa delta_T nousee melko korkealle tuossa tilanteessa.
Jaa kokemukseksi kun olet tuon toteuttanut!

 

[puu]

Mitsurunnerin Githubista puuttuu lisenssin määrittely. En aio tehdä siitä ongelmaa itselleni, mutta mainitsin nyt kuitenkin.

Lisenssimäärittely on jokaisessa .yaml- ja .h-tiedostossa, mallia MIT (Expat) lisence.

 

[repomies]

Lisenssimäärittely on jokaisessa .yaml- ja .h-tiedostossa, mallia MIT (Expat) lisence.

Hyvä lisenssivalinta. Jotta asia olisi ilmeinen, se kannattaisi copypasteta tiedostoon nimeltä LICENSE ja tunkea repositoryn juurihakemistoon. Github poimii sen siitä ja näyttää heti web-UI:ssa.

Vähän niin kuin noin: https://github.com/kubernetes/kubernetes/blob/master/LICENSE

 

[iro]

Minäkin sain ESP halpish-rautaa Kiinasta. Ihan kaikki ei tilauksessa mennyt putkeen, mutta eipä sen väliä, miljoonalaatikosta löytyi DS18B20 antureita niin pääsin hieman kokeilemaan esphomen ihmeellisyyttä. Kovin pitkällä en vielä ole, mutta sain hw_check softan toimahtamaan oikein windows-koneelta (hyi kauhistus) ja relekin räpsää. Että eipä tuossa nyt paljon ole enää mitä puuttuu raudan osalta. Lähinnä vesitiiviit lämpöanturit ja kotelo.

Sain softassa lämpöanturitkin toimimaan, mutta ihan ensimmäisenä aloin muuttaa "koodia" siten että kummallekin anturille on oma 1-wire väylänsä, jotta anturin prakatessa ei sitten tarvitse tehdä mitään softakommervenkkejä anturin osoitteen suhteen. Ylipäätään se että loppukäyttäjän tarttee säätää jotain osoitteita softaan, ei ole minun makuuni järkevää. Muutoksen jälkeen se on niin, että sen kun vaihtaa vaan hajonneen anturin, niin se on sillä hyvä, softaa ei tarvitse korjailla.

Niissä valmiiksi kasatuissakin mitsurunneireissa olisi varmasti kiva juttu, jos loppukäyttäjä voisi korvata hajonneen esp-raudan fläsäämällä geneerisen softaversion korvaavaan espiin. Nythän valmiiksi kasatun hankkija joutuu ostamaan koko roskan uusiksi, koska mitään geneeristä softaa ei ole johtuen siitä että jokainen softa on räätälöity osoitteiden osalta. Hajosi sitten anturi tai esp, sitä ei korjata pelkällä komponentin vaihdolla vaan se vaatii luojansa tekemän softapäivityksen.

Tietysti ruuviliittimet pitää olla anturin kiinnitykseen, kiinan poika toimitti sellaiset sopuhintaan, ja niissä on pienellä piirilevyllä se 4.7k vastuskin mukana, niin sitä ei erikseen tarvinnut enää hankkia. Kolvasin kuitenkin johdot espin pään osalta ruuviliitinten pikkupiirilevyille meneviin koekytkentäjohtoihin, joten ihan plug-and-play ei kaikki nyt kuitenkaan mennyt. Kolvaukset ovat releen piirilevyn puolella, joten ESP-raudan vaihto onnistuu sen alta ilman johtojen kolvailua. Aion tehdä esp-varaosan valmiiksi. Mutta jos rele prakaa, niin sitten pitää jo kolvata. Ehkä kolvaan toiseen relepiirilevyyn johdot valmiiksi jotta on varaosa senkin osalta sitten.

Melko epämääräistä tuo yamlin kautta määrittely ja siitä sitten binäärin generointi tällaiselle vanhan liiton ja matalan tason C tai C++ säätäjälle, mutta mennään nyt tällä kun joku on tämän hyväksi mielestään havainnut. Sain vscoden jotenkin tarkistamaan yamlin syntaksia oikeaan suuntaan, ja googlaamalla loput, eikä siinä nyt kauan mennyt.

Seuraavana sitten sama muutos varsinaiseen mitsurunner-softaan, en usko sen olevan rakettitiedettä. Sen mitä ajattelin vielä nysväillä siihen päälle on jonkinlainen ulkolämpötilan mukaan liukuva dT sulatuksen liipaisulle, vähän samalla idealla mitä on jo tehty virtaa mittaamalla, mutta nyt siis vain softan voimin uskoen että lämmitystarve noudattelee ulkolämpötilaa aika orjallisesti. Tämähän on tietysti yksinkertaistus, joka toimii lähinnä silloin, kun muita lämmönlähteitä ei juuri ole. Mutta mielestäni parempi kuin ei mitään. Kompressorin käydessä kovilla kierroksilla dT karkaa väkisinkin, softan olisi parempi huomioida se jotenkin.

Mitsurunnerin Githubista puuttuu lisenssin määrittely. En aio tehdä siitä ongelmaa itselleni, mutta mainitsin nyt kuitenkin.

Mitsurunner konsepti on suunniteltu, toteutettu, testattu, dokumentoitu ja ylläpidetty muutaman aiheesta kiinnostuneen vapaaehtoisen voimin. Nykytilanteessa olemassa olevan koodin ja dokumentaation avulla voi rakentaa luotettavasti toimivan laitteen kahdelle eri alustalle (edellyttää että rakentajalla on jonkin verran kokemusta /kiinnostusta HW- ja SW-alueelta).Tarvittaessa on myös pystytty antamaan neuvoja laitteen rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyen.
Nykyisten resurssien voimin pystymme (toivottavasti) ylläpitämään nykyistä kokonaisuutta, mutta jos siihen halutaan suurempaa remonttia niin toiset vapaaehtoiset voivat ottaa vastuun kehittämisestä.

 

[repomies]

Mitsurunner konsepti on suunniteltu, toteutettu, testattu, dokumentoitu ja ylläpidetty muutaman aiheesta kiinnostuneen vapaaehtoisen voimin. Nykytilanteessa olemassa olevan koodin ja dokumentaation avulla voi rakentaa luotettavasti toimivan laitteen kahdelle eri alustalle (edellyttää että rakentajalla on jonkin verran kokemusta /kiinnostusta HW- ja SW-alueelta).Tarvittaessa on myös pystytty antamaan neuvoja laitteen rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyen.
Nykyisten resurssien voimin pystymme (toivottavasti) ylläpitämään nykyistä kokonaisuutta, mutta jos siihen halutaan suurempaa remonttia niin toiset vapaaehtoiset voivat ottaa vastuun kehittämisestä.

Tjoo, dual bus toteutus löytyy nyt tuolta: https://github.com/j0eyd0ey39/MitsuRunner/tree/dualbus

Riviäkään koodia en kirjoittanut, vähän yamlia määrittelin vain. Eli ihan sama mitsurunner se on edelleen. Testasin työpöydällä wifin kanssa, tuntui nousevan ylös ja lämpötilatiedot näkyivät web-ui:ssa. Mitään anturien osoitteita ei tartte määritellä, kun on erilliset 1-wire väylät kummallekin anturille.

Stand-alone versiota en saanut toimimaan, wifiä se yrittää pystyttää loputtomassa loopissa. Ainakaan 20 minuuttia odottelua ei muuttanut sen suhteen mitään, sama looppi jatkuu logissa. Täytyy yrittää selvittää, mikä siinä mättää.

Mietin myös espin ledin käyttöä jonkinlaisena stand-alone toiminnan vikaindikaattorina, mutta esphome ei tunnu tarjoavan siinä kovin hyvää kontrollia käyttäjälle. Se ledi on varattu johonkin esphomen omiin vikaindikaatioihin, joten voi olla hieman hankala yrittää vilkutella lediä mikäli myös esphome on omasta mielestään vikatilassa.

 

[repomies]

@puu kuinka monta adapteria on myyty ulkomaille? Oletko pitänyt kirjaa mihin maihin on mennyt mitenkin monta?

Tuolla redditin puolella joku mustamaalaa sulatushuijausta kompressoririkkoihin vedoten ja spekuloi että siellä olisi pumpun ostajat käyneet räpeltämässä. Ainoa konsti käydä räpeltämässä niin että ei jäisi jälkiä, olisi laittaa adapteri, ja minä vähän veikkaan että todella harvassa ovat ne, jotka jaksavat sellaisen itse rakennella liittimistä. Olisi mukava tietää montako on mennyt mihinkin maahan, niin voisi ehkä vastata jotain takaspäin redditissä.

 

[iro]

Tjoo, dual bus toteutus löytyy nyt tuolta: https://github.com/j0eyd0ey39/MitsuRunner/tree/dualbus

Riviäkään koodia en kirjoittanut, vähän yamlia määrittelin vain. Eli ihan sama mitsurunner se on edelleen. Testasin työpöydällä wifin kanssa, tuntui nousevan ylös ja lämpötilatiedot näkyivät web-ui:ssa. Mitään anturien osoitteita ei tartte määritellä, kun on erilliset 1-wire väylät kummallekin anturille.

Stand-alone versiota en saanut toimimaan, wifiä se yrittää pystyttää loputtomassa loopissa. Ainakaan 20 minuuttia odottelua ei muuttanut sen suhteen mitään, sama looppi jatkuu logissa. Täytyy yrittää selvittää, mikä siinä mättää.

Mietin myös espin ledin käyttöä jonkinlaisena stand-alone toiminnan vikaindikaattorina, mutta esphome ei tunnu tarjoavan siinä kovin hyvää kontrollia käyttäjälle. Se ledi on varattu johonkin esphomen omiin vikaindikaatioihin, joten voi olla hieman hankala yrittää vilkutella lediä mikäli myös esphome on omasta mielestään vikatilassa.

Joo, tuo on toimiva ratkaisu. Itse käytän sitä jos Dallas-antureita on paljon (>5) ja ne on tarkoituksenmukaista sijoittaa eri runkolinjoihin.

Wemos D1 mini:ssä on-board LED on nastassa D4 (GPIO2). Muistaaksen en saa Mitsurunnerissa vilkkumaa lisäämällä Dallas_hub....yaml tiedostoon rivin id(dallas_power).toggle();

interval:
  - interval: 2500ms
    then:
      - lambda: !lambda |-
          id(dallas_power).toggle();   //on board LED
          static int n = 0;
          if (n == 0) {
            id(heat_exchanger_temp).update();   //read outdoor unit heat exchanger temperature
            n = 1;
            }
          else {
          id(outdoor_temp).update();  //outdoor temperature
            n = 0;
            }

 

[iro]

Tjoo, dual bus toteutus löytyy nyt tuolta: https://github.com/j0eyd0ey39/MitsuRunner/tree/dualbus

Riviäkään koodia en kirjoittanut, vähän yamlia määrittelin vain. Eli ihan sama mitsurunner se on edelleen. Testasin työpöydällä wifin kanssa, tuntui nousevan ylös ja lämpötilatiedot näkyivät web-ui:ssa. Mitään anturien osoitteita ei tartte määritellä, kun on erilliset 1-wire väylät kummallekin anturille.

Stand-alone versiota en saanut toimimaan, wifiä se yrittää pystyttää loputtomassa loopissa. Ainakaan 20 minuuttia odottelua ei muuttanut sen suhteen mitään, sama looppi jatkuu logissa. Täytyy yrittää selvittää, mikä siinä mättää.

Mietin myös espin ledin käyttöä jonkinlaisena stand-alone toiminnan vikaindikaattorina, mutta esphome ei tunnu tarjoavan siinä kovin hyvää kontrollia käyttäjälle. Se ledi on varattu johonkin esphomen omiin vikaindikaatioihin, joten voi olla hieman hankala yrittää vilkutella lediä mikäli myös esphome on omasta mielestään vikatilassa.

Pikaisesti kokeiltuna SA-malli toimii kuten on suunniteltu. Bootin jälkeen se yrittää kytkeytyä annettuun WiFi-verkoon. Jos verkko löytyy kytkeydytään siihen. Jos verkkoa ei löydy 10min kuluessa WiFi-toiminta disabloidaan ja Mitsurunner jatkaa toimintaansa ilman ulkoista yhteyttä.

 

[repomies]

Pikaisesti kokeiltuna SA-malli toimii kuten on suunniteltu. Bootin jälkeen se yrittää kytkeytyä annettuun WiFi-verkoon. Jos verkko löytyy kytkeydytään siihen. Jos verkkoa ei löydy 10min kuluessa WiFi-toiminta disabloidaan ja Mitsurunner jatkaa toimintaansa ilman ulkoista yhteyttä.

Minulla se logi vain jatkoi yrityksiä WiFiin liittymisen osalta, en tiedä miksi. Täytyy illemmalla ottaa uudelleen työn alle ja alkaa selvitellä mikä siinä minulla nyt mättää.

Eikö esphome-logiin pitäisi tulla jotain järkevää wifi-yrittelyn jälkeen kuitenkin, sitten kun wifi on disabloitu?

 

[iro]

Minulla se logi vain jatkoi yrityksiä WiFiin liittymisen osalta, en tiedä miksi. Täytyy illemmalla ottaa uudelleen työn alle ja alkaa selvitellä mikä siinä minulla nyt mättää.

Eikö esphome-logiin pitäisi tulla jotain järkevää wifi-yrittelyn jälkeen kuitenkin, sitten kun wifi on disabloitu?

Kokeiluun otin tiedostot Mitsurunner Githubista. Kun sinne päivitti kotiverkon tunnukset Wemos kytkeytyi kotiverkkoon ja WEB-näkymä löytyi osoitteesa mitsurunner.local. Koska Dallasit puuttuivat noista tietysti tuli herjaa logi-tietoihin.
Logi-tasoa voi säätää tiedostossa "platform_wemos".

 

[iro]

SonOff (THR316D) pohjaiselle Mitsurunnerille on nyt olemassa softapalikka jolla laitteen saa ohjaamaan sulatusvesien saattolämmitystä. Kysy lisää jos tälle on tarvetta.

 

[repomies]

Kokeiluun otin tiedostot Mitsurunner Githubista. Kun sinne päivitti kotiverkon tunnukset Wemos kytkeytyi kotiverkkoon ja WEB-näkymä löytyi osoitteesa mitsurunner.local. Koska Dallasit puuttuivat noista tietysti tuli herjaa logi-tietoihin.
Logi-tasoa voi säätää tiedostossa "platform_wemos".

Ei se kyllä lähtenyt toimimaan ennen kuin putsasin lambda-funktiota vähän luettavammaksi. Sinänsä en kyllä näe muutoksissani mitään logiikkaeroa, joten enemmän haiskahtaa kääntäjäongelmalta kuin miltään muulta. Tuollaista yamliin tungettua c++ lambdan tapaista on hiukan hankala päästä steppailemaan debuggerilla läpi, olisi mielenkiintoinen case kyllä. Epäilen että kyse on windows-ympäristön bugista. Eihän kukaan järkevä windowsia käytä softan kääntämiseen, joten tuskinpa muut ovat tuohon ongelmaan törmänneet.

Tuollainen siitä tuli siivoilun jälkeen: https://github.com/j0eyd0ey39/MitsuRunner/commit/321d9943aa7155aef943c0443c828b24f45aab77
Ja tuon jälkeen se myös toimi. Varmistin vielä palauttamalla alkuperäiseksi, ettei se toimi minulla sellaisena kuin mitä main-branchin aika mielenkiintoisesti sisennelty ja niukasti kaarisulkuja käyttävä if-else-ladder on. Kumma bugi. Kääntäjän pitäisi kyllä selvitä värikkäämmästäkin coding stylestä kuin mitä itse viljelen.

 

[repomies]

Joo, tuo on toimiva ratkaisu. Itse käytän sitä jos Dallas-antureita on paljon (>5) ja ne on tarkoituksenmukaista sijoittaa eri runkolinjoihin.

Wemos D1 mini:ssä on-board LED on nastassa D4 (GPIO2). Muistaaksen en saa Mitsurunnerissa vilkkumaa lisäämällä Dallas_hub....yaml tiedostoon rivin id(dallas_power).toggle();

Päädyin käyttämään scriptejä, koska pelkällä togglella tuntui jotenkin hankalalta yrittää kertoa, kumpi anturi on vialla. Mitään erityisen järkevän näköistä scripteillä ei syntynyt, mutta toimivaa kuitenkin. 1 ledin vilkutus = onnistunut anturin luenta. 2 vilkutusta = kennoanturin luennan vika. 3 vilkutusta = ulkolämpötila-anturin luennan vika. Tuollai: https://github.com/j0eyd0ey39/MitsuRunner/commit/5b51c9355f7363ae05d69a2b8cbbd23fa4e0dece

Nyt tuo täyttää mielestäni hygieniavaatimukset stand-alone toiminnalle.

Saa nyt nähdä jaksanko nysvätä sen ulkolämpötilaliukuman dT osalta. Ehkä pitäisi ensin kokeilla kuitenkin ilman.

 

[puu]

@puu kuinka monta adapteria on myyty ulkomaille? Oletko pitänyt kirjaa mihin maihin on mennyt mitenkin monta?

Tuolla redditin puolella joku mustamaalaa sulatushuijausta kompressoririkkoihin vedoten ja spekuloi että siellä olisi pumpun ostajat käyneet räpeltämässä. Ainoa konsti käydä räpeltämässä niin että ei jäisi jälkiä, olisi laittaa adapteri, ja minä vähän veikkaan että todella harvassa ovat ne, jotka jaksavat sellaisen itse rakennella liittimistä. Olisi mukava tietää montako on mennyt mihinkin maahan, niin voisi ehkä vastata jotain takaspäin redditissä.

Kirjanpitoni mukaan saksaan on mennyt 5kpl ja kaikki muut (n. 100kpl) Suomeen. En usko että kovin montaa noita on myöskään itse tehty, kun liitinosien saatavuus ei ole ainakaan tällä hetkellä liian hyvä.

Jos siis tarkoitat tuota that_dutch_dude:n trollausta, niin melkoinen huumoriveikko näyttäisi olevan kyseessä kun mm. tuollaista kirjoittelee:
"the defrost logic has been tuned for several decades by the greay beards in japan. they know what they are doing."

Tai voi toki olla että Japanialaiset harmaaparrat ovat halunneet tehdä pumpun joka sulattelee puhdasta kennoa eikä käytännössä lämmitä alle -10°C. Itse jättäisin kaverin ihan omaan arvoonsa, ei tunnu ymmärtävän asiasta mitään.

 

[puu]

Ja tässä vielä muistutuksena Velskun tutkimusten tulos siitä, miten Japanin nerojen katanaakin suuremma hartadella hiottu sulatuslogiikka toimii. Eli se ainostaan päättelee edellisen sulatuksen kestosta, onko seuraava lämmitysjakso 10min pidempi, lyhyempi vai samanpituinen. Toimii ehkä laboratoriossa, muttei Suomen tai esim. Saksan olosuhteissa.

MSZ-LN - käyttökokemukset

Outoa on Puu. Onko koskaan pidentänyt? Sullekin vaihdettiin piirikortti niin kun mullekin.. näin muistelen. Mun uusi softa näköjään osaa myös pidentää. Vanha ei kyllä osannut. Hyvin tutun kuuloista. Mulla ei ole koskaan vielä pidentänyt. Anturi yläputkessa ja sen verran vanha rotisko, että ei...

lampopumput.info

 

[wannabe]

Onko kokemuksia Mitsurunnerin toiminnasta kun pumppu on ylläpitolämmityksellä?

@iro Tylsää on, ei oo päässy puuttumaan runnerin toimintaan, eli hyvin pelittää. Pyyntinä FT25:lle 13 astetta.

 

[haraldh]

Vaikuttaa vahvasti siltä että mökin konttorin LN25 haluaa sulatushuijausboksin. Sulattelee nyt -20°C ulkolämpötilassa n 35 minuutin välein. Boottasin sen, katsotaan tokeneeko.

edit: keskiviikosta lähtien oireillut. Sulatusten asteittainen tiheneminen näkyy aika hyvin sinisessä palkissa.

muoks²: kyllä se bootilla tokeni niin että sulatusväli on 1,5 h kuten mökin LN35 on aina tehnyt. Katsotaan tiheneekö kun kylmenee yöksi taas.

 

[CheatTheMi]

Short Update about the 27k Resistor in my units:
The Mitsubishis are still a miracle to me.

One unit (in the pictures, number 2) in my sleeping room is working very properly and never really makes a hard defrosting. Just a slight fizzle, the sound from decompressing refrigerant, that's the defrosting of this one.
The other unit (in the pictures number 1) in the living room is doing its own thing, even with Mitsurunner installed.

Both have exactly the same settings and setup.

 

[iro]

Short Update about the 27k Resistor in my units:
The Mitsubishis are still a miracle to me.

One unit (in the pictures, number 2) in my sleeping room is working very properly and never really makes a hard defrosting. Just a slight fizzle, the sound from decompressing refrigerant, that's the defrosting of this one.
The other unit (in the pictures number 1) in the living room is doing its own thing, even with Mitsurunner installed.

Both have exactly the same settings and setup.

To understand more about your Mitsu's behavior, try to reduce the resistance (27k --> 22k --> 15k) and see at what resistance level (if any) it no longer starts to defrosting.

 

[iro]

Mitsurunnereita tuotantolinjan loppupäässä menossa lopputestin ja pakkaamoon.
Kalvorasiassa oleva versio voidaan asentaa ulkoyksikön sisään. Läpinäkyvässä kotelossa asennus ulkoykskön ulkopuolelle. Tuossa versiossa myös älykäs (*) saatolämmityksen ohjaus.
(*) Saattolämmitys on päällä kun pumppu sulataa + ulkolämpötilan mukaan säätyvä lisäaika.

 

[puu]

Mitsurunnereita tuotantolinjan loppupäässä menossa lopputestin ja pakkaamoon.

Nyt alkaa olla pro-luokan settiä, hienoa! Kuinkahan pitkään noita Sonoffeja on ollut ajossa? Ovatko osoittautuneet pitkäikäisiksi? Itsellä tosiaan tuo klooni-Wemos on pyörinyt ongelmitta kohta 5 vuotta. Toivottavasti Sonoffitkin kestävä hyvin.

 

[repomies]

Nyt alkaa olla pro-luokan settiä, hienoa! Kuinkahan pitkään noita Sonoffeja on ollut ajossa? Ovatko osoittautuneet pitkäikäisiksi? Itsellä tosiaan tuo klooni-Wemos on pyörinyt ongelmitta kohta 5 vuotta. Toivottavasti Sonoffitkin kestävä hyvin.

5 vuotta on kyllä todella hyvin, jos se sinulla sijaitsee ulkona. Olosuhteet ovat Suomessa kuitenkin aika äärimmäiset, ja toisinaan kai wemosin virallisten speksien ulkopuolella. Ehkä virtalähde lämmittää sen verran että ongelmia ei tule.

 

[iro]

5 vuotta on kyllä todella hyvin, jos se sinulla sijaitsee ulkona. Olosuhteet ovat Suomessa kuitenkin aika äärimmäiset, ja toisinaan kai wemosin virallisten speksien ulkopuolella. Ehkä virtalähde lämmittää sen verran että ongelmia ei tule.

Minulla useampikin klooni Wemos on monta vuotta mittaillut talvikymässä mökissä sekä ulko- että sisälämpötiloja (jopa alle -30C). Virtalähteet eivät ole lähellä lämmittämässä eikä Wemosseja ole edes kunollisa koteloitu. Hyvin ovat toimineet.

 

[puu]

5 vuotta on kyllä todella hyvin, jos se sinulla sijaitsee ulkona. Olosuhteet ovat Suomessa kuitenkin aika äärimmäiset, ja toisinaan kai wemosin virallisten speksien ulkopuolella. Ehkä virtalähde lämmittää sen verran että ongelmia ei tule.

No tavallaanhan se on sisällä, nimittäin ulkoyksikön sisällä. Virtalähde tosiaan on saman kotelon sisällä ja sekin on kestänyt samat lähes 5 vuotta.

puun MitsuRunner-asennus [MitsuRunner]

mitsurunner.com

 

[repomies]

Minulla useampikin klooni Wemos on monta vuotta mittaillut talvikymässä mökissä sekä ulko- että sisälämpötiloja (jopa alle -30C). Virtalähteet eivät ole lähellä lämmittämässä eikä Wemosseja ole edes kunollisa koteloitu. Hyvin ovat toimineet.

Tuo on vielä komeampi suoritus, koska kylmillään olevassa mökissä on välillä yleensä kondenssiakin, ja ainakaan noita minun wemos-klooneja ei ole mitenkään erityisemmin suojalakattu tms. Toisaalta pienikin sähkönkulutus lämmittää ja se voi riittää siihen, että wemosin pinnoille ei tartu kosteutta.

 

[lastur]

Tervehdys foorumilaisille ja kiitokset MitsuRunnerin kehittäjille!

Tuli värkkäiltyä sellainen meidän hieman erikoiseen Mutli Split -asennukseen. Meillä on asennettuna MXZ-2F53VFH3, kahdella sisäyksiköllä joista ainoastaan toista (AP25VGK) käytetään lämmitykseen talvisin. Tuo on nyt viitisen vuotta pyörinyt ihan ok, joskin aina olen ihmetellyt että aika usein se sulattaa ja lyhyitä syklejä lämmittää muutenkin. Kovilla pakkasilla ei oikein tahtonut lämpö riittää vaikka tehokas ulkoyksikkö onkin.

Onneksi tuli tämä foorumi/ketju vastaan: nyt kun on mitsurunner asennettu, niin lämpöä riittää, eli sulatuksistahan se on ollut kiinni. Ei ole tarkkaa dataa ole siitä kuinka usein se pakkasilla sulatteli, mutta monesti alle tunnin välein.

Alla kuvia asennuksesta. Päätin sijoitella komponentit ulkoyksikön ulkopuolelle jos/kun tulee tarvetta niitä säätää. Asentelin kaikki tuollaiseen IP65 suojattuun koteloon läpivienteineen. Ulkoyksikkö on terassin portaiden alla, joten aika suojassa tuo on säältä. Täytyy vain vielä kiinnittää boksi jotenkin järkevästi esimerkiksi tuohon vieressä olevaan tolppaan. Toistaiseksi käytössä on wemos d1 mini (klooni?), mutta se vaikuttaa hieman epäluotettavalta, saatan vaihtaa sen vielä toiseen. Adapterin tein itse ja liittimet ostin @puu :lta, kiitos niistä!

Samassa yhteydessä tuli asennettua ESPHome-ohjaus ja ulkoinen lämpöanturi sisäyksikölle, siinä toivossa että saisi koneen lämmittämään tasaisesti lyhyiden syklien sijaan. Siitä lisää myöhemmin.

Lämpöpumpun energiankäyttödataa olen kerännyt lähes koko viideltä vuodelta Home Assistantiin MELCloud -integraation avulla. Dataa mitsurunnerin asennuksen jälkeen on vasta noin viikon ajalta, joten mitään kovin dramaattisia johtopäätöksiä siitä ei voi vielä vetää. On kuitenkin ollut mukavasti pakkasta, niin pääsi heti näkemään miten modaus vaikuttaa:

• Lämpöpumpun keskiteho on laskettu 6 h tarkastelujakson energiankulutuksen perusteella. Lämpöpumppu raportoi 0,1 kWh resoluutiolla, joten alle 6h keskiarvot ei oikein ollut käyttökelpoisia.
• Lämpötila on otettu ilmatieteenlaitoksen datasta, asemalta joka on ~1 km päässä. Aiemmin ei ollut ulkolämpötila-anturia tallentamassa dataa, niin tämä on ihan ok lähde, jotta uusi ja vanha data on vertailukelpoista. Lämpötilan keskiarvo laskettu samalle 6h jaksolle energiankulutuksen kanssa.
• Näistä on piirretty kuvaajat, jotka näyttää tämän kyseisen lämpöpumppuasennuksen tehontarpeen tietyssä ulkolämpötilassa. Ajatuksena se, että tehon pitäisi tippua, kun ylimääräiset sulatukset jätetään pois ja niinhän siinä kävi. Hyvin myös näkyy vanhasta datasta miten nollan tuntumilla käyrä kääntyy nousuun.
  • Dataa ei tosiaan vielä paljoa ole mitsurunnerin asennuksen jälkeen, mutta hyvin selkeä tiputus lämpöpumpun tehossa on. Melko vakiolta vaikuttaa näillä pakkasilla, noin 100 - 200 wattia (~ -10-30%) vähemmän kuin ilman sulatusmodausta, eli aika merkittävä tiputus on.
  • Jonkin verran tuossa datassa on hajontaa, kun olen säädellyt vielä sulatusjaksojen pituutta ja kaikkea muutakin. Nyt mennään 4,5 h maksimisulatusjaksolla ja käytännössä koko viikon ajan sulatus on sen perusteella tapahtunut, kun todellista sulatustarvetta ei ole ollut.

Kaiken kaikkiaan mitsurunner tekee sen minkä pitääkin, ja hienosti toimii! Muutama ongelma on tullut vastaan, jotka liittynee enemmänkin omaan setuppiini; d1 mini käynnistelee joskus satunnaisesti uudelleen, mikä nyt ei sinänsä ole ongelma. Olen kuitenkin huomannut kahdenlaista käytöstä:

1. Jos tilanne sattuu olemaan sellainen, ettei sulatus käynnisty alun tarkistusjakson aikana --> pahimmassa tapauksessa tulee lähes 8-9 h jakso sulatusten välille
2. Uudelleenkäynnistyminen ja alun tarkistusjakson käynnistämä turha sulatus

Muokkasin koodia sitten omiin tarpeisiini niin, että se tallentaa sekä edellisen sulatuksen ajankohdan, että viimeisimmän releen asennon muistiin. Käynnistyksessä se sitten palauttaa releen siihen asentoon missä se viimeksi oli. Pakkosulatus aloitetaan tallennetun aikaleiman (tai laskurin perusteella jos oikeaa aikaa ei saa syystä tai toisesta) perusteella. En kokeillut että miten pitkään lämpöpumpun täytyy nähdä oma lämpöanturi että sulatus käynnistyy, mutta ainakaan muutama sekunti sitä ei vielä aloita. Laskeskelin, että flash-muistin pitäisi kyllä kestää kymmeniä vuosia näillä kirjoitusmäärillä, ja moderneissa ESP32-moduuleissa tilanteen pitäisi olla vielä parempi. Voin tämän koodin jakaa jos kehittäjät näkee sen tarpeelliseksi.

Katkokäynnistä:

Aiemmin lyhyet lämmityssyklit ei ole ollut niin selkeitä, kun ulkoyksikkö on sulatellut kuitenkin koko ajan. Nyt kun sulatusta ei tapahdu usein, niin katkokäynti on aika selkeää; lämpötilasta/lämmöntarpeesta riippuen syklit kestää nyt 20 min - 3h. Asensin tosiaan ESPHomen ohjaamaan sisäyksikköä ja se syöttää huoneen oikeaa lämpötilaa toisesta lämpöanturista. Tilanne parani tällä kyllä, mutta ongelma ei poistunut kokonaan. Rupesin tätä tutkimaan tarkemmin, ja kun ESPHomen myötä sai reaalaikasen tehon näkyville, niin paljastui että kompressori ottaa aina vähintään 700-800 wattia tehoa, eikä toisaalta monestikaan nouse läheskään 1,3 kilowattiin mikä sen maksimiottoteho on.

Manuaaleja ja dataa penkomalla selvisi sitten, että ainakin tässä ulkoyksikössä on kova, -9 C raja, minkä jälkeen ohjaus pakottaa kompressorin minimitaajuuden ylös. Toisaalta näissä lämpötiloissa kompressorilta lähtevän kylmäaineen lämpötila on aika korkea, eli ohjaus alkaa sitten myös rajoittamaan tehoa, ettei öljyt ala hajoamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tämä kohtuullisen tehokas, invertteriohjattu ulkoyksikkö toimii kuten vanhan ajan päälle/pois lämpöpumppu 700-900 watin ottoteholla, ja pumppaa huomattavasti enemmän lämpöä kuin 1 kW minimilämpöteho mikä esitteessä mainitaan.

Alla pari kuvaajaa datasta viime päiviltä. Keli oli nyt sellainen, että lämmityssyklin alussa ulkolämpötila-anturi näytti lämpimämpää kuin -9 C, jolloin sykli starttasi 500 watin ottoteholla (mikä olisi optimaalinen jatkuvaan käyttöön juuri nyt), mutta heti kun lämpötila on alle sen, kompressorin ottoteho pomppaa 800-900 wattiin. Samalla ulkoyksikön tuuletin lähtee puhaltamaan huomattavasti suuremmalla nopeudella ja alkaa muutenkin pitämään mekkalaa. Toisessa kuvaajassa näkyy miten kompressorin teho nousee, kun välissä on vähän pidempi tauko (sulatus) ja se on ehtinyt jäähtymään. Tällöin teho nousee lähes sinne 1,3 kW asti, mutta laskee nopeasti kun lämpötila alkaa olemaan liian korkea ja ohjaus alkaa rajoittamaan tehoa (näin ainakin luulisin).

Kompressorilta lähtevä kylmäaine liian kuumaa, ja sen takia tehon lasku(?):

Olen tässä yrittänyt selvittää ja miettiä, että miksi tämä on toteutettu näin ja että olisiko kompressorin kannalta turvallista tehdä myös ulkolämpötila-anturin huijaus samalla systeemillä, anturi kun tulee näppärästi samalla liittimelle kuin tuo mitsurunnerin huijaama anturi (edit: eipä tulekaan, RT65 on omalla liittimellä: CN643). Luulisin että tällä yritetään suojata jäjestelmää muutamalla tavalla:

• Moottorin puutuminen. Jos lämpötilaero (paine-ero) on korkea, ei moottori välttämättä jaksa pyöriä hitaalla nopeudella
• Kompressorin ohivuoto. Jos korkealla paine-erolla kompressoria pyöritetään liian hitaasti, niin ohivuoto saattaa olla merkittävää
• Liian matala lähtölämpötila jos pyöritetään todella pienillä tehoilla (kuten kuvasta näkyy, ei pelkoa) --> kylmäaine liukenee öljyyn ja voitelu pettää (DSH/tulistus pitäisi olla > 20 C kompressorin datasheetin perusteella)
• Öljyn kertyminen putkistoon ja höyrystimeen. Kylmällä säällä massavirta on muutkin pientä ja öljy jäykkää, joten hidas nopeus haittaa öljyn virtaamista takaisin kompressorille

Kompressorin (SVB130FBBMT) datasheetin perusteella sallittu nopeusalue on 10-130 Hz, ja syöttöteho vaihtelee tällöin 220 - 2860 W (tätä en ole kyllä ikinä nähnyt). Nimelliteho on 1320 W @ 60 Hz. Tämä on siis "ASRE-T" tilanteessa testattuna. Tuo ~800 wattia missä se yleensä pyörii tarkoittaa noin 32-36 Hz nopeutta.

Alla tekoälyn laskemana vertailua näistä tilanteista.

Parameter	Scenario A: Mild	Scenario B: Cold	Scenario C: Extreme	ASHRAE-T (Baseline)
Outdoor Temp	-5°C	-17°C	-28°C	+7.2°C
Condensing Temp	40°C	40°C	40°C	54.4°C
Suction Pressure	5.8 bar	3.6 bar	2.2 bar	10.1 bar
Discharge Pressure	24.8 bar	24.8 bar	24.8 bar	35.1 bar
Pressure Diff	19.0 bar	21.2 bar	22.6 bar	25.0 bar
Compression Ratio	4.3 : 1	6.9 : 1	11.3 : 1	3.5 : 1
Mechanical Stress	Low	Medium	Medium	High

Minusta tämä vaikuttaa siltä, että ainut syy miksi tuota kompressorin mininopeutta pitäisi pakkasilla nostaa, on se että öljy varmasti kulkeentuu takaisin kompressorille pitkilläkin putkilla (ja useammalta sisäyksiköltä). Onkohan tämä joku multi-split logiikka, vai onko muissa mitsubisheissä vastaavaa? Tämä tietysti korostuu vain jos lämpöpumppu on "liian suuri" kuten meillä.

Joka tapauksessa, sisäyksikkö ja ulkoyksikkö on käytännössä samalla korkeudella, ja kylmäaineputkeakin yhteensä ehkä 2 metriä. Lämmitykseen käytetään vain tätä yhtä sisäyksikköä. En oikein näe, että kompressorin 0,35 litran öljymäärä voisi mitenkään kadota putkiston syövereihin. Ja sulatusjaksothan sen tuo sitten takaisin, sekä lisäksi ohjaukselle voisi säännöllisesti näyttää oikeaa ulkolämpötilaa tehon hetkelliseksi nostamiseksi.

Löytyisikö foorumilta tietoa/näkemystä aiheesta? Itse en oikein näe mitään syytä, miksei tuota huijausta voisi ulkolämpötila-anturillekin tehdä. Niin kuin kuvista näkyy, hienosti se menee hetken 500 watin teholla, kunnes yhtäkkiä pomppaa ylös kun lämpötila laskee alle -9 C. Mahtaakohan olla vielä ~ 0 ja -9 C välissä vielä joku toinen miniminopeus? Kovemmilla pakkasilla optimiteho olisi muutenkin noin 700 wattia, joten suurta taajuudenlaskua ei edes tarvisi tehdä.

Tulipas pitkä ensipostaus foorumille, toivottavasti aihe herättää keskustelua

 

[iro]

Tervehdys foorumilaisille ja kiitokset MitsuRunnerin kehittäjille!

Tuli värkkäiltyä sellainen meidän hieman erikoiseen Mutli Split -asennukseen. Meillä on asennettuna MXZ-2F53VFH3, kahdella sisäyksiköllä joista ainoastaan toista (AP25VGK) käytetään lämmitykseen talvisin. Tuo on nyt viitisen vuotta pyörinyt ihan ok, joskin aina olen ihmetellyt että aika usein se sulattaa ja lyhyitä syklejä lämmittää muutenkin. Kovilla pakkasilla ei oikein tahtonut lämpö riittää vaikka tehokas ulkoyksikkö onkin.

Onneksi tuli tämä foorumi/ketju vastaan: nyt kun on mitsurunner asennettu, niin lämpöä riittää, eli sulatuksistahan se on ollut kiinni. Ei ole tarkkaa dataa ole siitä kuinka usein se pakkasilla sulatteli, mutta monesti alle tunnin välein.

Alla kuvia asennuksesta. Päätin sijoitella komponentit ulkoyksikön ulkopuolelle jos/kun tulee tarvetta niitä säätää. Asentelin kaikki tuollaiseen IP65 suojattuun koteloon läpivienteineen. Ulkoyksikkö on terassin portaiden alla, joten aika suojassa tuo on säältä. Täytyy vain vielä kiinnittää boksi jotenkin järkevästi esimerkiksi tuohon vieressä olevaan tolppaan. Toistaiseksi käytössä on wemos d1 mini (klooni?), mutta se vaikuttaa hieman epäluotettavalta, saatan vaihtaa sen vielä toiseen. Adapterin tein itse ja liittimet ostin @puu :lta, kiitos niistä!

Samassa yhteydessä tuli asennettua ESPHome-ohjaus ja ulkoinen lämpöanturi sisäyksikölle, siinä toivossa että saisi koneen lämmittämään tasaisesti lyhyiden syklien sijaan. Siitä lisää myöhemmin.

katso liitettä 113474 katso liitettä 113475 katso liitettä 113476

Lämpöpumpun energiankäyttödataa olen kerännyt lähes koko viideltä vuodelta Home Assistantiin MELCloud -integraation avulla. Dataa mitsurunnerin asennuksen jälkeen on vasta noin viikon ajalta, joten mitään kovin dramaattisia johtopäätöksiä siitä ei voi vielä vetää. On kuitenkin ollut mukavasti pakkasta, niin pääsi heti näkemään miten modaus vaikuttaa:

• Lämpöpumpun keskiteho on laskettu 6 h tarkastelujakson energiankulutuksen perusteella. Lämpöpumppu raportoi 0,1 kWh resoluutiolla, joten alle 6h keskiarvot ei oikein ollut käyttökelpoisia.
• Lämpötila on otettu ilmatieteenlaitoksen datasta, asemalta joka on ~1 km päässä. Aiemmin ei ollut ulkolämpötila-anturia tallentamassa dataa, niin tämä on ihan ok lähde, jotta uusi ja vanha data on vertailukelpoista. Lämpötilan keskiarvo laskettu samalle 6h jaksolle energiankulutuksen kanssa.
• Näistä on piirretty kuvaajat, jotka näyttää tämän kyseisen lämpöpumppuasennuksen tehontarpeen tietyssä ulkolämpötilassa. Ajatuksena se, että tehon pitäisi tippua, kun ylimääräiset sulatukset jätetään pois ja niinhän siinä kävi. Hyvin myös näkyy vanhasta datasta miten nollan tuntumilla käyrä kääntyy nousuun.
  • Dataa ei tosiaan vielä paljoa ole mitsurunnerin asennuksen jälkeen, mutta hyvin selkeä tiputus lämpöpumpun tehossa on. Melko vakiolta vaikuttaa näillä pakkasilla, noin 100 - 200 wattia (~ -10-30%) vähemmän kuin ilman sulatusmodausta, eli aika merkittävä tiputus on.
  • Jonkin verran tuossa datassa on hajontaa, kun olen säädellyt vielä sulatusjaksojen pituutta ja kaikkea muutakin. Nyt mennään 4,5 h maksimisulatusjaksolla ja käytännössä koko viikon ajan sulatus on sen perusteella tapahtunut, kun todellista sulatustarvetta ei ole ollut.

katso liitettä 113485

Kaiken kaikkiaan mitsurunner tekee sen minkä pitääkin, ja hienosti toimii! Muutama ongelma on tullut vastaan, jotka liittynee enemmänkin omaan setuppiini; d1 mini käynnistelee joskus satunnaisesti uudelleen, mikä nyt ei sinänsä ole ongelma. Olen kuitenkin huomannut kahdenlaista käytöstä:

1. Jos tilanne sattuu olemaan sellainen, ettei sulatus käynnisty alun tarkistusjakson aikana --> pahimmassa tapauksessa tulee lähes 8-9 h jakso sulatusten välille
2. Uudelleenkäynnistyminen ja alun tarkistusjakson käynnistämä turha sulatus

Muokkasin koodia sitten omiin tarpeisiini niin, että se tallentaa sekä edellisen sulatuksen ajankohdan, että viimeisimmän releen asennon muistiin. Käynnistyksessä se sitten palauttaa releen siihen asentoon missä se viimeksi oli. Pakkosulatus aloitetaan tallennetun aikaleiman (tai laskurin perusteella jos oikeaa aikaa ei saa syystä tai toisesta) perusteella. En kokeillut että miten pitkään lämpöpumpun täytyy nähdä oma lämpöanturi että sulatus käynnistyy, mutta ainakaan muutama sekunti sitä ei vielä aloita. Laskeskelin, että flash-muistin pitäisi kyllä kestää kymmeniä vuosia näillä kirjoitusmäärillä, ja moderneissa ESP32-moduuleissa tilanteen pitäisi olla vielä parempi. Voin tämän koodin jakaa jos kehittäjät näkee sen tarpeelliseksi.

Katkokäynnistä:

Aiemmin lyhyet lämmityssyklit ei ole ollut niin selkeitä, kun ulkoyksikkö on sulatellut kuitenkin koko ajan. Nyt kun sulatusta ei tapahdu usein, niin katkokäynti on aika selkeää; lämpötilasta/lämmöntarpeesta riippuen syklit kestää nyt 20 min - 3h. Asensin tosiaan ESPHomen ohjaamaan sisäyksikköä ja se syöttää huoneen oikeaa lämpötilaa toisesta lämpöanturista. Tilanne parani tällä kyllä, mutta ongelma ei poistunut kokonaan. Rupesin tätä tutkimaan tarkemmin, ja kun ESPHomen myötä sai reaalaikasen tehon näkyville, niin paljastui että kompressori ottaa aina vähintään 700-800 wattia tehoa, eikä toisaalta monestikaan nouse läheskään 1,3 kilowattiin mikä sen maksimiottoteho on.

Manuaaleja ja dataa penkomalla selvisi sitten, että ainakin tässä ulkoyksikössä on kova, -9 C raja, minkä jälkeen ohjaus pakottaa kompressorin minimitaajuuden ylös. Toisaalta näissä lämpötiloissa kompressorilta lähtevän kylmäaineen lämpötila on aika korkea, eli ohjaus alkaa sitten myös rajoittamaan tehoa, ettei öljyt ala hajoamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tämä kohtuullisen tehokas, invertteriohjattu ulkoyksikkö toimii kuten vanhan ajan päälle/pois lämpöpumppu 700-900 watin ottoteholla, ja pumppaa huomattavasti enemmän lämpöä kuin 1 kW minimilämpöteho mikä esitteessä mainitaan.

Alla pari kuvaajaa datasta viime päiviltä. Keli oli nyt sellainen, että lämmityssyklin alussa ulkolämpötila-anturi näytti lämpimämpää kuin -9 C, jolloin sykli starttasi 500 watin ottoteholla (mikä olisi optimaalinen jatkuvaan käyttöön juuri nyt), mutta heti kun lämpötila on alle sen, kompressorin ottoteho pomppaa 800-900 wattiin. Samalla ulkoyksikön tuuletin lähtee puhaltamaan huomattavasti suuremmalla nopeudella ja alkaa muutenkin pitämään mekkalaa. Toisessa kuvaajassa näkyy miten kompressorin teho nousee, kun välissä on vähän pidempi tauko (sulatus) ja se on ehtinyt jäähtymään. Tällöin teho nousee lähes sinne 1,3 kW asti, mutta laskee nopeasti kun lämpötila alkaa olemaan liian korkea ja ohjaus alkaa rajoittamaan tehoa (näin ainakin luulisin).

katso liitettä 113490

Kompressorilta lähtevä kylmäaine liian kuumaa, ja sen takia tehon lasku(?):

katso liitettä 113491

Olen tässä yrittänyt selvittää ja miettiä, että miksi tämä on toteutettu näin ja että olisiko kompressorin kannalta turvallista tehdä myös ulkolämpötila-anturin huijaus samalla systeemillä, anturi kun tulee näppärästi samalla liittimelle kuin tuo mitsurunnerin huijaama anturi. Luulisin että tällä yritetään suojata jäjestelmää muutamalla tavalla:

• Moottorin puutuminen. Jos lämpötilaero (paine-ero) on korkea, ei moottori välttämättä jaksa pyöriä hitaalla nopeudella
• Kompressorin ohivuoto. Jos korkealla paine-erolla kompressoria pyöritetään liian hitaasti, niin ohivuoto saattaa olla merkittävää
• Liian matala lähtölämpötila jos pyöritetään todella pienillä tehoilla (kuten kuvasta näkyy, ei pelkoa) --> kylmäaine liukenee öljyyn ja voitelu pettää (DSH/tulistus pitäisi olla > 20 C kompressorin datasheetin perusteella)
• Öljyn kertyminen putkistoon ja höyrystimeen. Kylmällä säällä massavirta on muutkin pientä ja öljy jäykkää, joten hidas nopeus haittaa öljyn virtaamista takaisin kompressorille

Kompressorin (SVB130FBBMT) datasheetin perusteella sallittu nopeusalue on 10-130 Hz, ja syöttöteho vaihtelee tällöin 220 - 2860 W (tätä en ole kyllä ikinä nähnyt). Nimelliteho on 1320 W @ 60 Hz. Tämä on siis "ASRE-T" tilanteessa testattuna. Tuo ~800 wattia missä se yleensä pyörii tarkoittaa noin 32-36 Hz nopeutta.

Alla tekoälyn laskemana vertailua näistä tilanteista.

Parameter	Scenario A: Mild	Scenario B: Cold	Scenario C: Extreme	ASHRAE-T (Baseline)
Outdoor Temp	-5°C	-17°C	-28°C	+7.2°C
Condensing Temp	40°C	40°C	40°C	54.4°C
Suction Pressure	5.8 bar	3.6 bar	2.2 bar	10.1 bar
Discharge Pressure	24.8 bar	24.8 bar	24.8 bar	35.1 bar
Pressure Diff	19.0 bar	21.2 bar	22.6 bar	25.0 bar
Compression Ratio	4.3 : 1	6.9 : 1	11.3 : 1	3.5 : 1
Mechanical Stress	Low	Medium	Medium	High

Minusta tämä vaikuttaa siltä, että ainut syy miksi tuota kompressorin mininopeutta pitäisi pakkasilla nostaa, on se että öljy varmasti kulkeentuu takaisin kompressorille pitkilläkin putkilla (ja useammalta sisäyksiköltä). Onkohan tämä joku multi-split logiikka, vai onko muissa mitsubisheissä vastaavaa? Tämä tietysti korostuu vain jos lämpöpumppu on "liian suuri" kuten meillä.

Joka tapauksessa, sisäyksikkö ja ulkoyksikkö on käytännössä samalla korkeudella, ja kylmäaineputkeakin yhteensä ehkä 2 metriä. Lämmitykseen käytetään vain tätä yhtä sisäyksikköä. En oikein näe, että kompressorin 0,35 litran öljymäärä voisi mitenkään kadota putkiston syövereihin. Ja sulatusjaksothan sen tuo sitten takaisin, sekä lisäksi ohjaukselle voisi säännöllisesti näyttää oikeaa ulkolämpötilaa tehon hetkelliseksi nostamiseksi.

Löytyisikö foorumilta tietoa/näkemystä aiheesta? Itse en oikein näe mitään syytä, miksei tuota huijausta voisi ulkolämpötila-anturillekin tehdä. Niin kuin kuvista näkyy, hienosti se menee hetken 500 watin teholla, kunnes yhtäkkiä pomppaa ylös kun lämpötila laskee alle -9 C. Mahtaakohan olla vielä ~ 0 ja -9 C välissä vielä joku toinen miniminopeus? Kovemmilla pakkasilla optimiteho olisi muutenkin noin 700 wattia, joten suurta taajuudenlaskua ei edes tarvisi tehdä.

Tulipas pitkä ensipostaus foorumille, toivottavasti aihe herättää keskustelua

Tervetuloa jakamaan kokemuksia! Raportti/analyysi oli varsin kattava.
Tartun tässä satunnaiseen resetoitumiseen (tyypillisesti tapahtuu muutaman kerran viikossa). Tutkin tuota joskus ja päädyin arvaukseen että resetoituminen johtuu muistivuodosta. Tein vaihtoehtoisen DS18B20 käsittelysoftan (dallas_hub.yaml) jossa Dallas-antureiden käsittelyn ja raportoinnin kuormaa on jaettu tasaisemmin. Tuo auttoi jonkin verran. Myös on huomattu että SonOff/THR316d (ESP32) raudalla toteutettu Mitsurunner resetoituu harvemmin, ehkä harvemmin kuin kerran viikossa. Jos innostusta riittää niin Wemos'in voisi korvata ESP32:llä ja silloin voisi myös testata onko eroa arduino- ja ESP_idf-framework'ien avulla.

 

[iro]

Tervehdys foorumilaisille ja kiitokset MitsuRunnerin kehittäjille!

Tuli värkkäiltyä sellainen meidän hieman erikoiseen Mutli Split -asennukseen. Meillä on asennettuna MXZ-2F53VFH3, kahdella sisäyksiköllä joista ainoastaan toista (AP25VGK) käytetään lämmitykseen talvisin. Tuo on nyt viitisen vuotta pyörinyt ihan ok, joskin aina olen ihmetellyt että aika usein se sulattaa ja lyhyitä syklejä lämmittää muutenkin. Kovilla pakkasilla ei oikein tahtonut lämpö riittää vaikka tehokas ulkoyksikkö onkin.

Onneksi tuli tämä foorumi/ketju vastaan: nyt kun on mitsurunner asennettu, niin lämpöä riittää, eli sulatuksistahan se on ollut kiinni. Ei ole tarkkaa dataa ole siitä kuinka usein se pakkasilla sulatteli, mutta monesti alle tunnin välein.

Alla kuvia asennuksesta. Päätin sijoitella komponentit ulkoyksikön ulkopuolelle jos/kun tulee tarvetta niitä säätää. Asentelin kaikki tuollaiseen IP65 suojattuun koteloon läpivienteineen. Ulkoyksikkö on terassin portaiden alla, joten aika suojassa tuo on säältä. Täytyy vain vielä kiinnittää boksi jotenkin järkevästi esimerkiksi tuohon vieressä olevaan tolppaan. Toistaiseksi käytössä on wemos d1 mini (klooni?), mutta se vaikuttaa hieman epäluotettavalta, saatan vaihtaa sen vielä toiseen. Adapterin tein itse ja liittimet ostin @puu :lta, kiitos niistä!

Samassa yhteydessä tuli asennettua ESPHome-ohjaus ja ulkoinen lämpöanturi sisäyksikölle, siinä toivossa että saisi koneen lämmittämään tasaisesti lyhyiden syklien sijaan. Siitä lisää myöhemmin.

katso liitettä 113474 katso liitettä 113475 katso liitettä 113476

Lämpöpumpun energiankäyttödataa olen kerännyt lähes koko viideltä vuodelta Home Assistantiin MELCloud -integraation avulla. Dataa mitsurunnerin asennuksen jälkeen on vasta noin viikon ajalta, joten mitään kovin dramaattisia johtopäätöksiä siitä ei voi vielä vetää. On kuitenkin ollut mukavasti pakkasta, niin pääsi heti näkemään miten modaus vaikuttaa:

• Lämpöpumpun keskiteho on laskettu 6 h tarkastelujakson energiankulutuksen perusteella. Lämpöpumppu raportoi 0,1 kWh resoluutiolla, joten alle 6h keskiarvot ei oikein ollut käyttökelpoisia.
• Lämpötila on otettu ilmatieteenlaitoksen datasta, asemalta joka on ~1 km päässä. Aiemmin ei ollut ulkolämpötila-anturia tallentamassa dataa, niin tämä on ihan ok lähde, jotta uusi ja vanha data on vertailukelpoista. Lämpötilan keskiarvo laskettu samalle 6h jaksolle energiankulutuksen kanssa.
• Näistä on piirretty kuvaajat, jotka näyttää tämän kyseisen lämpöpumppuasennuksen tehontarpeen tietyssä ulkolämpötilassa. Ajatuksena se, että tehon pitäisi tippua, kun ylimääräiset sulatukset jätetään pois ja niinhän siinä kävi. Hyvin myös näkyy vanhasta datasta miten nollan tuntumilla käyrä kääntyy nousuun.
  • Dataa ei tosiaan vielä paljoa ole mitsurunnerin asennuksen jälkeen, mutta hyvin selkeä tiputus lämpöpumpun tehossa on. Melko vakiolta vaikuttaa näillä pakkasilla, noin 100 - 200 wattia (~ -10-30%) vähemmän kuin ilman sulatusmodausta, eli aika merkittävä tiputus on.
  • Jonkin verran tuossa datassa on hajontaa, kun olen säädellyt vielä sulatusjaksojen pituutta ja kaikkea muutakin. Nyt mennään 4,5 h maksimisulatusjaksolla ja käytännössä koko viikon ajan sulatus on sen perusteella tapahtunut, kun todellista sulatustarvetta ei ole ollut.

katso liitettä 113485

Kaiken kaikkiaan mitsurunner tekee sen minkä pitääkin, ja hienosti toimii! Muutama ongelma on tullut vastaan, jotka liittynee enemmänkin omaan setuppiini; d1 mini käynnistelee joskus satunnaisesti uudelleen, mikä nyt ei sinänsä ole ongelma. Olen kuitenkin huomannut kahdenlaista käytöstä:

1. Jos tilanne sattuu olemaan sellainen, ettei sulatus käynnisty alun tarkistusjakson aikana --> pahimmassa tapauksessa tulee lähes 8-9 h jakso sulatusten välille
2. Uudelleenkäynnistyminen ja alun tarkistusjakson käynnistämä turha sulatus

Muokkasin koodia sitten omiin tarpeisiini niin, että se tallentaa sekä edellisen sulatuksen ajankohdan, että viimeisimmän releen asennon muistiin. Käynnistyksessä se sitten palauttaa releen siihen asentoon missä se viimeksi oli. Pakkosulatus aloitetaan tallennetun aikaleiman (tai laskurin perusteella jos oikeaa aikaa ei saa syystä tai toisesta) perusteella. En kokeillut että miten pitkään lämpöpumpun täytyy nähdä oma lämpöanturi että sulatus käynnistyy, mutta ainakaan muutama sekunti sitä ei vielä aloita. Laskeskelin, että flash-muistin pitäisi kyllä kestää kymmeniä vuosia näillä kirjoitusmäärillä, ja moderneissa ESP32-moduuleissa tilanteen pitäisi olla vielä parempi. Voin tämän koodin jakaa jos kehittäjät näkee sen tarpeelliseksi.

Katkokäynnistä:

Aiemmin lyhyet lämmityssyklit ei ole ollut niin selkeitä, kun ulkoyksikkö on sulatellut kuitenkin koko ajan. Nyt kun sulatusta ei tapahdu usein, niin katkokäynti on aika selkeää; lämpötilasta/lämmöntarpeesta riippuen syklit kestää nyt 20 min - 3h. Asensin tosiaan ESPHomen ohjaamaan sisäyksikköä ja se syöttää huoneen oikeaa lämpötilaa toisesta lämpöanturista. Tilanne parani tällä kyllä, mutta ongelma ei poistunut kokonaan. Rupesin tätä tutkimaan tarkemmin, ja kun ESPHomen myötä sai reaalaikasen tehon näkyville, niin paljastui että kompressori ottaa aina vähintään 700-800 wattia tehoa, eikä toisaalta monestikaan nouse läheskään 1,3 kilowattiin mikä sen maksimiottoteho on.

Manuaaleja ja dataa penkomalla selvisi sitten, että ainakin tässä ulkoyksikössä on kova, -9 C raja, minkä jälkeen ohjaus pakottaa kompressorin minimitaajuuden ylös. Toisaalta näissä lämpötiloissa kompressorilta lähtevän kylmäaineen lämpötila on aika korkea, eli ohjaus alkaa sitten myös rajoittamaan tehoa, ettei öljyt ala hajoamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tämä kohtuullisen tehokas, invertteriohjattu ulkoyksikkö toimii kuten vanhan ajan päälle/pois lämpöpumppu 700-900 watin ottoteholla, ja pumppaa huomattavasti enemmän lämpöä kuin 1 kW minimilämpöteho mikä esitteessä mainitaan.

Alla pari kuvaajaa datasta viime päiviltä. Keli oli nyt sellainen, että lämmityssyklin alussa ulkolämpötila-anturi näytti lämpimämpää kuin -9 C, jolloin sykli starttasi 500 watin ottoteholla (mikä olisi optimaalinen jatkuvaan käyttöön juuri nyt), mutta heti kun lämpötila on alle sen, kompressorin ottoteho pomppaa 800-900 wattiin. Samalla ulkoyksikön tuuletin lähtee puhaltamaan huomattavasti suuremmalla nopeudella ja alkaa muutenkin pitämään mekkalaa. Toisessa kuvaajassa näkyy miten kompressorin teho nousee, kun välissä on vähän pidempi tauko (sulatus) ja se on ehtinyt jäähtymään. Tällöin teho nousee lähes sinne 1,3 kW asti, mutta laskee nopeasti kun lämpötila alkaa olemaan liian korkea ja ohjaus alkaa rajoittamaan tehoa (näin ainakin luulisin).

katso liitettä 113490

Kompressorilta lähtevä kylmäaine liian kuumaa, ja sen takia tehon lasku(?):

katso liitettä 113491

Olen tässä yrittänyt selvittää ja miettiä, että miksi tämä on toteutettu näin ja että olisiko kompressorin kannalta turvallista tehdä myös ulkolämpötila-anturin huijaus samalla systeemillä, anturi kun tulee näppärästi samalla liittimelle kuin tuo mitsurunnerin huijaama anturi. Luulisin että tällä yritetään suojata jäjestelmää muutamalla tavalla:

• Moottorin puutuminen. Jos lämpötilaero (paine-ero) on korkea, ei moottori välttämättä jaksa pyöriä hitaalla nopeudella
• Kompressorin ohivuoto. Jos korkealla paine-erolla kompressoria pyöritetään liian hitaasti, niin ohivuoto saattaa olla merkittävää
• Liian matala lähtölämpötila jos pyöritetään todella pienillä tehoilla (kuten kuvasta näkyy, ei pelkoa) --> kylmäaine liukenee öljyyn ja voitelu pettää (DSH/tulistus pitäisi olla > 20 C kompressorin datasheetin perusteella)
• Öljyn kertyminen putkistoon ja höyrystimeen. Kylmällä säällä massavirta on muutkin pientä ja öljy jäykkää, joten hidas nopeus haittaa öljyn virtaamista takaisin kompressorille

Kompressorin (SVB130FBBMT) datasheetin perusteella sallittu nopeusalue on 10-130 Hz, ja syöttöteho vaihtelee tällöin 220 - 2860 W (tätä en ole kyllä ikinä nähnyt). Nimelliteho on 1320 W @ 60 Hz. Tämä on siis "ASRE-T" tilanteessa testattuna. Tuo ~800 wattia missä se yleensä pyörii tarkoittaa noin 32-36 Hz nopeutta.

Alla tekoälyn laskemana vertailua näistä tilanteista.

Parameter	Scenario A: Mild	Scenario B: Cold	Scenario C: Extreme	ASHRAE-T (Baseline)
Outdoor Temp	-5°C	-17°C	-28°C	+7.2°C
Condensing Temp	40°C	40°C	40°C	54.4°C
Suction Pressure	5.8 bar	3.6 bar	2.2 bar	10.1 bar
Discharge Pressure	24.8 bar	24.8 bar	24.8 bar	35.1 bar
Pressure Diff	19.0 bar	21.2 bar	22.6 bar	25.0 bar
Compression Ratio	4.3 : 1	6.9 : 1	11.3 : 1	3.5 : 1
Mechanical Stress	Low	Medium	Medium	High

Minusta tämä vaikuttaa siltä, että ainut syy miksi tuota kompressorin mininopeutta pitäisi pakkasilla nostaa, on se että öljy varmasti kulkeentuu takaisin kompressorille pitkilläkin putkilla (ja useammalta sisäyksiköltä). Onkohan tämä joku multi-split logiikka, vai onko muissa mitsubisheissä vastaavaa? Tämä tietysti korostuu vain jos lämpöpumppu on "liian suuri" kuten meillä.

Joka tapauksessa, sisäyksikkö ja ulkoyksikkö on käytännössä samalla korkeudella, ja kylmäaineputkeakin yhteensä ehkä 2 metriä. Lämmitykseen käytetään vain tätä yhtä sisäyksikköä. En oikein näe, että kompressorin 0,35 litran öljymäärä voisi mitenkään kadota putkiston syövereihin. Ja sulatusjaksothan sen tuo sitten takaisin, sekä lisäksi ohjaukselle voisi säännöllisesti näyttää oikeaa ulkolämpötilaa tehon hetkelliseksi nostamiseksi.

Löytyisikö foorumilta tietoa/näkemystä aiheesta? Itse en oikein näe mitään syytä, miksei tuota huijausta voisi ulkolämpötila-anturillekin tehdä. Niin kuin kuvista näkyy, hienosti se menee hetken 500 watin teholla, kunnes yhtäkkiä pomppaa ylös kun lämpötila laskee alle -9 C. Mahtaakohan olla vielä ~ 0 ja -9 C välissä vielä joku toinen miniminopeus? Kovemmilla pakkasilla optimiteho olisi muutenkin noin 700 wattia, joten suurta taajuudenlaskua ei edes tarvisi tehdä.

Tulipas pitkä ensipostaus foorumille, toivottavasti aihe herättää keskustelua

Jos kiinnostaa kokeilla niin Mitsurunneriin saa myös adaptiivisen ulkolämpötilan mukaan säätyvän säälisilatusajan.

 

[lastur]

Tervetuloa jakamaan kokemuksia! Raportti/analyysi oli varsin kattava.
Tartun tässä satunnaiseen resetoitumiseen (tyypillisesti tapahtuu muutaman kerran viikossa). Tutkin tuota joskus ja päädyin arvaukseen että resetoituminen johtuu muistivuodosta. Tein vaihtoehtoisen DS18B20 käsittelysoftan (dallas_hub.yaml) jossa Dallas-antureiden käsittelyn ja raportoinnin kuormaa on jaettu tasaisemmin. Tuo auttoi jonkin verran. Myös on huomattu että SonOff/THR316d (ESP32) raudalla toteutettu Mitsurunner resetoituu harvemmin, ehkä harvemmin kuin kerran viikossa. Jos innostusta riittää niin Wemos'in voisi korvata ESP32:llä ja silloin voisi myös testata onko eroa arduino- ja ESP_idf-framework'ien avulla.

Kiitoksia! Meinaatko että tuo muistivuoto olisi dallasin kirjastoissa vai mitsurunnerin koodissa?

Vaihdan tuonne nyt joka tapauksessa ESP32C3:n jos/kun teen huijauksen myös ulkolämpötila-anturille. Meinasin alunperin käyttää noita sisäyksikön ohjauksessa, kun ei se d1 mini oikein pysy siinäkään käytössä pystyssä (tämä johtunee vaan heikosta 5V lähteestä ja huonosta jänniteregulaattorista d1:n pcb:llä), mutta taidan laittaa toisen niistä mitsurunnerille. Meinaa olla vähän heikko wifi-signaali, niin pitäisi siihenkin tulla parannusta ulkoisella antennilla ja modernimmalla radiolla.

Jos kiinnostaa kokeilla niin Mitsurunneriin saa myös adaptiivisen ulkolämpötilan mukaan säätyvän säälisilatusajan.

Tämähän on ihan mielenkiintoinen ajatus. Mikä tuossa on toimintalogiikka/ajatus taustalla?

 

[iro]

Kiitoksia! Meinaatko että tuo muistivuoto olisi dallasin kirjastoissa vai mitsurunnerin koodissa?

Vaihdan tuonne nyt joka tapauksessa ESP32C3:n jos/kun teen huijauksen myös ulkolämpötila-anturille. Meinasin alunperin käyttää noita sisäyksikön ohjauksessa, kun ei se d1 mini oikein pysy siinäkään käytössä pystyssä (tämä johtunee vaan heikosta 5V lähteestä ja huonosta jänniteregulaattorista d1:n pcb:llä), mutta taidan laittaa toisen niistä mitsurunnerille. Meinaa olla vähän heikko wifi-signaali, niin pitäisi siihenkin tulla parannusta ulkoisella antennilla ja modernimmalla radiolla.



Tämähän on ihan mielenkiintoinen ajatus. Mikä tuossa on toimintalogiikka/ajatus taustalla?Kun tuota testailin niin resetoitumista taphtui kun käytössä oli useampia Dallaseita ja MQTT-käytössä. E

Kun tuota resetoitumista testailin niin huomasin että sitä esiintyy (aina?) kun käytössä on useampi Dallas ja MQTT. Testikoodissa oli varmaankin saman tyyppisiä ratkenteita kun Mitsurunnerissa, mutta niitä ei voine välttää jos käyttää Dallas-antureita ja MQTT:tä.
Yritin myös testata jännitesyötön vaikutusta resetteihin, mutta mielestäni en havainnut että se olisi juurisyy.

Mitsurunnerissa säälisulatukselle käytetään vakoiarvoa. Hyvin pienellä koodimuutoksella (mitsurunner.yaml koodin lopussa) vakiarvon voi korvata haluamallaan ulkolämpötilasta riippuvalla muuttujalla. Allaoleva koodipätkässä käytössä kolme säälisulatuksen vaihtoehtoa. Pieni lisämuutos koodiin tuli siitä että verifioinnin helpottamiseksi säälisulatuksen kesto nääkyy WEB-näkymässä.

  - lambda: !lambda |-
        //* adjust maximum heating time value according to the outdoor temperature
        if (isnan(id(outdoor_temp).state)) id(out_t_coefficient) = 1.0;
        else if (id(outdoor_temp).state > -10.0) id(out_t_coefficient) = 3;
        else if (id(outdoor_temp).state < -20.0) id(out_t_coefficient) = 1.5;
        else id(out_t_coefficient) = 2;

 

[noppa6]

Tervehdys foorumilaisille ja kiitokset MitsuRunnerin kehittäjille!

Tuli värkkäiltyä sellainen meidän hieman erikoiseen Mutli Split -asennukseen. Meillä on asennettuna MXZ-2F53VFH3, kahdella sisäyksiköllä joista ainoastaan toista (AP25VGK) käytetään lämmitykseen talvisin. Tuo on nyt viitisen vuotta pyörinyt ihan ok, joskin aina olen ihmetellyt että aika usein se sulattaa ja lyhyitä syklejä lämmittää muutenkin. Kovilla pakkasilla ei oikein tahtonut lämpö riittää vaikka tehokas ulkoyksikkö onkin.

Onneksi tuli tämä foorumi/ketju vastaan: nyt kun on mitsurunner asennettu, niin lämpöä riittää, eli sulatuksistahan se on ollut kiinni. Ei ole tarkkaa dataa ole siitä kuinka usein se pakkasilla sulatteli, mutta monesti alle tunnin välein.

Alla kuvia asennuksesta. Päätin sijoitella komponentit ulkoyksikön ulkopuolelle jos/kun tulee tarvetta niitä säätää. Asentelin kaikki tuollaiseen IP65 suojattuun koteloon läpivienteineen. Ulkoyksikkö on terassin portaiden alla, joten aika suojassa tuo on säältä. Täytyy vain vielä kiinnittää boksi jotenkin järkevästi esimerkiksi tuohon vieressä olevaan tolppaan. Toistaiseksi käytössä on wemos d1 mini (klooni?), mutta se vaikuttaa hieman epäluotettavalta, saatan vaihtaa sen vielä toiseen. Adapterin tein itse ja liittimet ostin @puu :lta, kiitos niistä!

Samassa yhteydessä tuli asennettua ESPHome-ohjaus ja ulkoinen lämpöanturi sisäyksikölle, siinä toivossa että saisi koneen lämmittämään tasaisesti lyhyiden syklien sijaan. Siitä lisää myöhemmin.

katso liitettä 113474 katso liitettä 113475 katso liitettä 113476

Lämpöpumpun energiankäyttödataa olen kerännyt lähes koko viideltä vuodelta Home Assistantiin MELCloud -integraation avulla. Dataa mitsurunnerin asennuksen jälkeen on vasta noin viikon ajalta, joten mitään kovin dramaattisia johtopäätöksiä siitä ei voi vielä vetää. On kuitenkin ollut mukavasti pakkasta, niin pääsi heti näkemään miten modaus vaikuttaa:

• Lämpöpumpun keskiteho on laskettu 6 h tarkastelujakson energiankulutuksen perusteella. Lämpöpumppu raportoi 0,1 kWh resoluutiolla, joten alle 6h keskiarvot ei oikein ollut käyttökelpoisia.
• Lämpötila on otettu ilmatieteenlaitoksen datasta, asemalta joka on ~1 km päässä. Aiemmin ei ollut ulkolämpötila-anturia tallentamassa dataa, niin tämä on ihan ok lähde, jotta uusi ja vanha data on vertailukelpoista. Lämpötilan keskiarvo laskettu samalle 6h jaksolle energiankulutuksen kanssa.
• Näistä on piirretty kuvaajat, jotka näyttää tämän kyseisen lämpöpumppuasennuksen tehontarpeen tietyssä ulkolämpötilassa. Ajatuksena se, että tehon pitäisi tippua, kun ylimääräiset sulatukset jätetään pois ja niinhän siinä kävi. Hyvin myös näkyy vanhasta datasta miten nollan tuntumilla käyrä kääntyy nousuun.
  • Dataa ei tosiaan vielä paljoa ole mitsurunnerin asennuksen jälkeen, mutta hyvin selkeä tiputus lämpöpumpun tehossa on. Melko vakiolta vaikuttaa näillä pakkasilla, noin 100 - 200 wattia (~ -10-30%) vähemmän kuin ilman sulatusmodausta, eli aika merkittävä tiputus on.
  • Jonkin verran tuossa datassa on hajontaa, kun olen säädellyt vielä sulatusjaksojen pituutta ja kaikkea muutakin. Nyt mennään 4,5 h maksimisulatusjaksolla ja käytännössä koko viikon ajan sulatus on sen perusteella tapahtunut, kun todellista sulatustarvetta ei ole ollut.

katso liitettä 113485

Kaiken kaikkiaan mitsurunner tekee sen minkä pitääkin, ja hienosti toimii! Muutama ongelma on tullut vastaan, jotka liittynee enemmänkin omaan setuppiini; d1 mini käynnistelee joskus satunnaisesti uudelleen, mikä nyt ei sinänsä ole ongelma. Olen kuitenkin huomannut kahdenlaista käytöstä:

1. Jos tilanne sattuu olemaan sellainen, ettei sulatus käynnisty alun tarkistusjakson aikana --> pahimmassa tapauksessa tulee lähes 8-9 h jakso sulatusten välille
2. Uudelleenkäynnistyminen ja alun tarkistusjakson käynnistämä turha sulatus

Muokkasin koodia sitten omiin tarpeisiini niin, että se tallentaa sekä edellisen sulatuksen ajankohdan, että viimeisimmän releen asennon muistiin. Käynnistyksessä se sitten palauttaa releen siihen asentoon missä se viimeksi oli. Pakkosulatus aloitetaan tallennetun aikaleiman (tai laskurin perusteella jos oikeaa aikaa ei saa syystä tai toisesta) perusteella. En kokeillut että miten pitkään lämpöpumpun täytyy nähdä oma lämpöanturi että sulatus käynnistyy, mutta ainakaan muutama sekunti sitä ei vielä aloita. Laskeskelin, että flash-muistin pitäisi kyllä kestää kymmeniä vuosia näillä kirjoitusmäärillä, ja moderneissa ESP32-moduuleissa tilanteen pitäisi olla vielä parempi. Voin tämän koodin jakaa jos kehittäjät näkee sen tarpeelliseksi.

Katkokäynnistä:

Aiemmin lyhyet lämmityssyklit ei ole ollut niin selkeitä, kun ulkoyksikkö on sulatellut kuitenkin koko ajan. Nyt kun sulatusta ei tapahdu usein, niin katkokäynti on aika selkeää; lämpötilasta/lämmöntarpeesta riippuen syklit kestää nyt 20 min - 3h. Asensin tosiaan ESPHomen ohjaamaan sisäyksikköä ja se syöttää huoneen oikeaa lämpötilaa toisesta lämpöanturista. Tilanne parani tällä kyllä, mutta ongelma ei poistunut kokonaan. Rupesin tätä tutkimaan tarkemmin, ja kun ESPHomen myötä sai reaalaikasen tehon näkyville, niin paljastui että kompressori ottaa aina vähintään 700-800 wattia tehoa, eikä toisaalta monestikaan nouse läheskään 1,3 kilowattiin mikä sen maksimiottoteho on.

Manuaaleja ja dataa penkomalla selvisi sitten, että ainakin tässä ulkoyksikössä on kova, -9 C raja, minkä jälkeen ohjaus pakottaa kompressorin minimitaajuuden ylös. Toisaalta näissä lämpötiloissa kompressorilta lähtevän kylmäaineen lämpötila on aika korkea, eli ohjaus alkaa sitten myös rajoittamaan tehoa, ettei öljyt ala hajoamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tämä kohtuullisen tehokas, invertteriohjattu ulkoyksikkö toimii kuten vanhan ajan päälle/pois lämpöpumppu 700-900 watin ottoteholla, ja pumppaa huomattavasti enemmän lämpöä kuin 1 kW minimilämpöteho mikä esitteessä mainitaan.

Alla pari kuvaajaa datasta viime päiviltä. Keli oli nyt sellainen, että lämmityssyklin alussa ulkolämpötila-anturi näytti lämpimämpää kuin -9 C, jolloin sykli starttasi 500 watin ottoteholla (mikä olisi optimaalinen jatkuvaan käyttöön juuri nyt), mutta heti kun lämpötila on alle sen, kompressorin ottoteho pomppaa 800-900 wattiin. Samalla ulkoyksikön tuuletin lähtee puhaltamaan huomattavasti suuremmalla nopeudella ja alkaa muutenkin pitämään mekkalaa. Toisessa kuvaajassa näkyy miten kompressorin teho nousee, kun välissä on vähän pidempi tauko (sulatus) ja se on ehtinyt jäähtymään. Tällöin teho nousee lähes sinne 1,3 kW asti, mutta laskee nopeasti kun lämpötila alkaa olemaan liian korkea ja ohjaus alkaa rajoittamaan tehoa (näin ainakin luulisin).

katso liitettä 113490

Kompressorilta lähtevä kylmäaine liian kuumaa, ja sen takia tehon lasku(?):

katso liitettä 113491

Olen tässä yrittänyt selvittää ja miettiä, että miksi tämä on toteutettu näin ja että olisiko kompressorin kannalta turvallista tehdä myös ulkolämpötila-anturin huijaus samalla systeemillä, anturi kun tulee näppärästi samalla liittimelle kuin tuo mitsurunnerin huijaama anturi (edit: eipä tulekaan, RT65 on omalla liittimellä: CN643). Luulisin että tällä yritetään suojata jäjestelmää muutamalla tavalla:

• Moottorin puutuminen. Jos lämpötilaero (paine-ero) on korkea, ei moottori välttämättä jaksa pyöriä hitaalla nopeudella
• Kompressorin ohivuoto. Jos korkealla paine-erolla kompressoria pyöritetään liian hitaasti, niin ohivuoto saattaa olla merkittävää
• Liian matala lähtölämpötila jos pyöritetään todella pienillä tehoilla (kuten kuvasta näkyy, ei pelkoa) --> kylmäaine liukenee öljyyn ja voitelu pettää (DSH/tulistus pitäisi olla > 20 C kompressorin datasheetin perusteella)
• Öljyn kertyminen putkistoon ja höyrystimeen. Kylmällä säällä massavirta on muutkin pientä ja öljy jäykkää, joten hidas nopeus haittaa öljyn virtaamista takaisin kompressorille

Kompressorin (SVB130FBBMT) datasheetin perusteella sallittu nopeusalue on 10-130 Hz, ja syöttöteho vaihtelee tällöin 220 - 2860 W (tätä en ole kyllä ikinä nähnyt). Nimelliteho on 1320 W @ 60 Hz. Tämä on siis "ASRE-T" tilanteessa testattuna. Tuo ~800 wattia missä se yleensä pyörii tarkoittaa noin 32-36 Hz nopeutta.

Alla tekoälyn laskemana vertailua näistä tilanteista.

Parameter	Scenario A: Mild	Scenario B: Cold	Scenario C: Extreme	ASHRAE-T (Baseline)
Outdoor Temp	-5°C	-17°C	-28°C	+7.2°C
Condensing Temp	40°C	40°C	40°C	54.4°C
Suction Pressure	5.8 bar	3.6 bar	2.2 bar	10.1 bar
Discharge Pressure	24.8 bar	24.8 bar	24.8 bar	35.1 bar
Pressure Diff	19.0 bar	21.2 bar	22.6 bar	25.0 bar
Compression Ratio	4.3 : 1	6.9 : 1	11.3 : 1	3.5 : 1
Mechanical Stress	Low	Medium	Medium	High

Minusta tämä vaikuttaa siltä, että ainut syy miksi tuota kompressorin mininopeutta pitäisi pakkasilla nostaa, on se että öljy varmasti kulkeentuu takaisin kompressorille pitkilläkin putkilla (ja useammalta sisäyksiköltä). Onkohan tämä joku multi-split logiikka, vai onko muissa mitsubisheissä vastaavaa? Tämä tietysti korostuu vain jos lämpöpumppu on "liian suuri" kuten meillä.

Joka tapauksessa, sisäyksikkö ja ulkoyksikkö on käytännössä samalla korkeudella, ja kylmäaineputkeakin yhteensä ehkä 2 metriä. Lämmitykseen käytetään vain tätä yhtä sisäyksikköä. En oikein näe, että kompressorin 0,35 litran öljymäärä voisi mitenkään kadota putkiston syövereihin. Ja sulatusjaksothan sen tuo sitten takaisin, sekä lisäksi ohjaukselle voisi säännöllisesti näyttää oikeaa ulkolämpötilaa tehon hetkelliseksi nostamiseksi.

Löytyisikö foorumilta tietoa/näkemystä aiheesta? Itse en oikein näe mitään syytä, miksei tuota huijausta voisi ulkolämpötila-anturillekin tehdä. Niin kuin kuvista näkyy, hienosti se menee hetken 500 watin teholla, kunnes yhtäkkiä pomppaa ylös kun lämpötila laskee alle -9 C. Mahtaakohan olla vielä ~ 0 ja -9 C välissä vielä joku toinen miniminopeus? Kovemmilla pakkasilla optimiteho olisi muutenkin noin 700 wattia, joten suurta taajuudenlaskua ei edes tarvisi tehdä.

Tulipas pitkä ensipostaus foorumille, toivottavasti aihe herättää keskustelua

Oliko kuvia itse adapterin ja anturin asennuksesta? Mulla on myös multisplit MXZ-2E53VAHZ-E1, tarvis varmaan siihen koittaa asennella mitsurunneri mut hiukan ollut epävarma yhteensopivuudesta.

 

[CheatTheMi]

To understand more about your Mitsu's behavior, try to reduce the resistance (27k --> 22k --> 15k) and see at what resistance level (if any) it no longer starts to defrosting.

Unfortunately I had no chance yet to change the resistors.

But the last days here were quite cold. What I don't get:

The last days, at constantly around -5°C, Mitsurunner worked perfect at the main unit. Defrosting EXACTLY every six hours. I was impressed. Now the temperaturs went up to -2°C and what happens? Every hour defrosting, even if neither the 5°C DELTA are touched nor the max. heating time was reached.

So:
I tried the 22k resistor, what was okay, but didn't work either 100% precise.
At the moment 27k resistor, what only works at -5°C properly.

Should I maybe install a 40k resistor, to pretend very cold environments? Because at those temperatures it worked best in the last days.