Korkea sähkönkulutus Jäspi Tehowatti Air

Sulatukset tosiaan pistää piikkejä ylös. Anturin paikkaa ei voi vaihtaa tälle.
1770552471713.png


Tämä siis tänään ja eilinen alla:
1770552616860.png


Piikit tulevat myös siitä, kun vastus/vastuksia tulee käyttöön. Itselläni GM -680 2 kw, -800 GM 4 kw, -920 GM 6 kw ja -1040 GM 9 kw. Viime vuoden talvena vastukset eivät olleet lainkaan käytössä ja tänä talvena aikakerroin 22 tuntia, joka myös itselläni on samalla kokonaisuus. Sinulla yli 4000 tuntia :oops:
 
Viimeksi muokattu:

Jesu

Jäsen
Sulatukset tosiaan pistää piikkejä ylös. Anturin paikkaa ei voi vaihtaa tälle.
katso liitettä 113771

Tämä siis tänään ja eilinen alla:
katso liitettä 113772

Piikit tulevat myös siitä, kun vastus/vastuksia tulee käyttöön. Itselläni GM -680 2 kw, -800 GM 4 kw, -920 GM 6 kw ja -1040 GM 9 kw. Viime vuoden talvena vastukset eivät olleet lainkaan käytössä ja tänä talvena aikakerroin 22 tuntia, joka myös itselläni on samalla kokonaisuus. Sinulla yli 4000 tuntia :oops:
Mistäs tuollaisen BT28 anturin saa tilattua? Vaihto kyllä onnistuu itse.
 
Mistäs tuollaisen BT28 anturin saa tilattua? Vaihto kyllä onnistuu itse.
Sinulla on hiukan eri värkki. Minulla on Jäspi Nordic 8. Asentajan oppaasta otos minun laitteesta.
1770557191401.png

En ole itse vielä availlut tätä, mutta arvelin, että anturi on sama kuin sisälle asennettava anturi sekä myös BT1. Voin olla kuitenkin väärässä, kuten usein olen.

Kuvakaappauksistasi päätellen ulkoyksikkösi vaikuttaisi olevan yksivaiheinen. Ei ihme, että potku ei riitä.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen ainakin ymmärtänyt että mitä kovempaa se vesi siellä putkissa kiertää, sitä enemmän lämpöenergiaa siirtyy.
Ja paluuvesi ei tule niin viileänä takaisin jolloin vilp ei välttämättä joudu tekemään niin paljon töitä kun Δt on pieni.
Onkos tässä itsessään ristiriita?

Voisi helposti ajatella, että jos vesi kiertää hitaasti, niin se ehtii luovuttaa enemmän lämpöä ja palaa siksi viileämpänä takaisin.
 

Harrastelija

Vakionaama
Kun vesi liikkuu vauhdilla, lämpenee patteri alareunasta enemmän. Patterin keskilämpö on siis hieman korkeampi joka tarkoittaa enemmän tehoa. Voi jopa olla että nopeuden noston jälkeen veden lämpötilaa voi pudottaa hieman.

Kun vesi liikkuu hitaammin niin patterin alaosa jää viileämmäksi. Patterin keskilämpötila on matalampi. Mutta vilp tms saattaa tykätä viileästä paluuvedestä.

Vastaava myös lattioissa piirin alku ja loppupään lämpötiloissa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Voisi helposti ajatella, että jos vesi kiertää hitaasti, niin se ehtii luovuttaa enemmän lämpöä ja palaa siksi viileämpänä takaisin.

Lämpöä luovutetaan lämmönluovutuspinnan pinta-alan ja lämpötilan mukaisesti. Jos vesi ei kierrä lainkaan, ei lämpöä luovurtta lainkaan. Jos vettä kiertää vähän, lämpöä luovutetaan vian pieneltä alueella koska se jäähtyy heti. Jos vettä kiertää paljon, lämpöä luovuttava pinta-ala on kaikkein suurin.
 

Ton1A

Vakionaama
Itse olen ainakin ymmärtänyt että mitä kovempaa se vesi siellä putkissa kiertää, sitä enemmän lämpöenergiaa siirtyy.
Ja paluuvesi ei tule niin viileänä takaisin jolloin vilp ei välttämättä joudu tekemään niin paljon töitä kun Δt on pieni.
Lämmitysteho on verrannollinen virtaaman ja lämpötilaeron Δt tuloon. Jos virtaama on 860 litraa tunnissa, yhden asteen lämpötilaero on tasan 1 kilowatti tehoa. Mun taloni lattialämmityspiiri virtaa hyvin lähelle tuon verran.
 

zyrppa

Jäsen
Tuossa on nyt säädöt pahasti pielessä. Ja lisäksi BT 28 lämpötilat eivät tuolla lailla heittele, jos se on kunnossa. Anturi on siellä pumpun takana ja jos et itse sitä osaa vaihtaa, niin tilaa huolto.
Kyllä se BT28 heittelee sulatusten vuoksi paljonkin. Johtuu ihan sen asennuspaikasta. Kyseinen anturi kun menee -20 niin kompura sammuu, uudelleenyritys on n. tunnin jälkeen jos BT1 sekä BT28 näyttää lämpimämpää kuin -20.
Ja tuon pakkasrajan -20 saa kyllä huoltovalikosta muutettua, onko järkevää? Ei välttämättä.

1770566711401.png


Alimitoitettuhan tuo kone selkeästi on kun lisälämmönlähteen aikakerroin huitelee yli 4000.
Verrokkina meillä 22kk vanha asennus ja sama lukema nyt 115 (ja tästä 65 on tullut viimeisen 3 viikon aikana, loput 50 tullut ensimmäisen 18kk aikana).

Kokeile nyt laittaa sinne vaikka 7 käyrä (tai 6), huoltovalikosta rajoitat menoveden max. vaikka +45 ja katsot että jaksaako nostaa asteminuutteja nollaan ilman vastuksia. Jos talo taas kylmenee näin niin sitten on käytettävä tukilämmitystä tai hommattava isompi kone.
Mitä kylmempää on ulkona, sitä työläämpää sen on tehdä tuota kuumempaa vettä.

Onkos tässä itsessään ristiriita?

Voisi helposti ajatella, että jos vesi kiertää hitaasti, niin se ehtii luovuttaa enemmän lämpöä ja palaa siksi viileämpänä takaisin.
Näinhän sitä voisi ajatella.
Oma kokemus oli alkutalvelta kun mutasihti tukossa, vilp teki lämpöä normaalisti mutta talo ei lämmennyt +20C lämpimämmäksi vaikka miten nosti menoveden lämpötilaa.
Mutasihti puhtaaksi ja kiertovesipumppuun vielä kierroksia lisää niin alkoi talo lämpenemään huomattavasti kylmemmällä vedellä ja huonelämpötilakin nousi parilla asteella vaikka ilmalämmityksen asetuksiin ei koskettu.
 
Viimeksi muokattu:

Jesu

Jäsen
Käyrä 7 +2

Sillä pysyy sisälämpö 20-21. Katson menoveden rajoituksen, mutasihdin ja kiertovesipumpun nopeuden kun palaan Suomeen. Se lämpötila anturi täytyy sisälle hommata niin osaa haistella takkaa ja ilppiä. Ja tilata uusi bt28 anturi jahka sellaisen löydän.

Kuinka paljon pitäisi tulla sulatusvettä? Tuollainen iso lihalaatikko täyttyy noin viikossa.
Sinulla on hiukan eri värkki. Minulla on Jäspi Nordic 8. Asentajan oppaasta otos minun laitteesta.
katso liitettä 113773
En ole itse vielä availlut tätä, mutta arvelin, että anturi on sama kuin sisälle asennettava anturi sekä myös BT1. Voin olla kuitenkin väärässä, kuten usein olen.

Kuvakaappauksistasi päätellen ulkoyksikkösi vaikuttaisi olevan yksivaiheinen. Ei ihme, että potku ei riitä.

Eli ulkoyksikkö on väärin kytketty? Sulaketaulussa on ainakin 3x16A 5x2,5mm2 vilpille laitettu.

Muistan katsoneeni koneen asetukista vaihe asetuksia ja sielä oli L1,L2,L3 ei havaittu tai pelkkä viiva.
 

zyrppa

Jäsen
Se on 1-vaihe kompura, 3 vaihetta on vastuksille.
Meillä ulkoyksikön vedet on viemäröity seinän läpi sisälle lattiakaivoon, ei tuo lihalaatikollinen viikossa mitenkään poikkeava määrä ole.
 

Jesu

Jäsen
Eli nyt ulkoyksikössä riittää noin 2kw potkua, sitten hyppää vastuksille. Taidankin ottaa sähkärin paikalle ja kytkeä tuon 3x10A 😅
 

zyrppa

Jäsen
Eli nyt ulkoyksikössä riittää noin 2kw potkua, sitten hyppää vastuksille. Taidankin ottaa sähkärin paikalle ja kytkeä tuon 3x10A 😅
Ei sitä voi kytkeä 3-vaiheiseksi kun on 1-vaihekompura. Se ottaa sen 2-2,3 kW sähkötehoa ja tuottaa 2-8kW lämpötehoa, riippuen ulkolämpötilasta.
 

Jesu

Jäsen
Kuinka pitkään pelkkä kompura teoriassa jaksaa ennenkuin vastukset hyppää mukaan? Näillä keleillä jaksaa hyvin yksin, mutta jo -9 hyppää vastukset mukaan asteittain. Jos tuo on tosiaan noin huono 1vaiheisena niin täytyy varmaan miettiä ulkoyksikön vaihtoa esim 12kw 3vaihe tai estää vastukset vallan ja päivittäö ilppi uuteen ja tehokkaaseen ja hoitaa sillä + takalla pääsääntöinen lämmitys. Ilppi kuitenkin arviolta jo 20v vanha.

IMG_6032.png
 

zyrppa

Jäsen
Kuinka pitkään pelkkä kompura teoriassa jaksaa ennenkuin vastukset hyppää mukaan? Näillä keleillä jaksaa hyvin yksin, mutta jo -9 hyppää vastukset mukaan asteittain. Jos tuo on tosiaan noin huono 1vaiheisena niin täytyy varmaan miettiä ulkoyksikön vaihtoa esim 12kw 3vaihe tai estää vastukset vallan ja päivittäö ilppi uuteen ja tehokkaaseen ja hoitaa sillä + takalla pääsääntöinen lämmitys. Ilppi kuitenkin arviolta jo 20v vanha.

katso liitettä 113812
Kyllä meillä jaksaa 6kW versio ihan sinne -20C asti tehdä tarvittaessa 50 asteistakin vettä (tosin GP1 nopeus on silloin 1-6%).
COP taitaa olla silloinkin vielä 1,5 pintaan. Ja se nimellisteho saadaan yleensä siellä +7C tienoilla, kovalla pakkasella se on sitten vain murto-osa siitä.
 

Liitteet

  • cop.png
    cop.png
    149,1 KB · Katsottu: 10
Back
Ylös Bottom