Aktiivi balancerin hienous on juurikin tuossa, että sen kun asettaa sinne puksuttamaan maksimi 2A virralla niin sehän kyllä latailee tuon #9, mutta aikaa menee.
Jäikö mieleen, että oliko tuo #9 kuin paljon huti kun otit käyttöön ?
DIY kotiakut ongrid
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Jäikö mieleen, että oliko tuo #9 kuin paljon huti kun otit käyttöön ?
Pisti silmään tuo 15mv raja-arvoJoo kieltämättä säästää tuossa.
Jos ostaa 2 tämmöistä niin helpommalla pääsee ja on aika siisti paketti:
Humsienk 51.2V 300Ah Wall-Mounted Solar Battery | Smart Home Energy Storage
Upgrade off grid solar power systems with our 15.36kWh 48v lifepo4 battery. Features a 200A BMS and 6000 cycles for ultimate safety and longevity.eu.humsienk.com
Alkaa olemaan tuotteistukset sillä tasolla että entistä harvempi lähtee kasaamaan akkua itse.
Kuulostaa aika reilulta kun itsellä on 4mv
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Tullessa kaikki oli 1mV haarukkaan.
Balanceri kyllä hoitaa tehtävänsä. Tässä tämän aamun tilanne;
Mutta vaikka kaikki on balanssissa, #9 on edelleen heikoin. Kun akkua lähdetään kunnolla kuormittamaan, sen jännite laskee 0.1-0.15V muiden alle. Tämä on melko tyypillistä käytöstä kun top-balancea ei ole tehty kunnolla ja tämä meidän solis ei näytä taipuvan niin pieneen tehoon, että top-balancen saisi tehtyä.
Vaikka rajaan invertterista 5A max., akkuun silti työnnetään 7-8A. Normitilanteessa ei mitään väliä, mutta kun muut kennot alkaa olemaan siellä 3.5-3.6V haarukassa niin hankalaa on kun ampuu yli
Tässä kannattaa katsoa kuinka akku modulit on astetettu akun sisälle ja mikälainen on 8-9 akkujen virtakiskon pituus (Busbar) siitä aiheutuu jonkin verran jännite eroa tuossa BMS mittauksessa joka tulee esille vain suuremmilla virroilla ladattaessa tai akkua purettaessa.
Näissä MB56 628Ah "suurissa" akku moduleissa, kun valmis akku on kasattu on modulit päällekkäin 8+8 ja tuo 8-9 modulin välinen virtakisko joudutaan tekemään pakostakin pitemmäksi..
Minullakin alussa aiheutti epäselvyytä tuon yhden akku moduulin jatkuva jännite ero on tuossa yhdessä Base Greenin akussa 16kWh(314Ah).
Tässä on akut ladottu tehtaalla siten että 8-9 akku modulin välinen virtakisko on noin 40cm mittainen kun muuta on 7-8cm vain ja jännite ero johtuu tuosta akkujen ladonta tavasta akku pakettiin..
Näissä MB56 628Ah "suurissa" akku moduleissa, kun valmis akku on kasattu on modulit päällekkäin 8+8 ja tuo 8-9 modulin välinen virtakisko joudutaan tekemään pakostakin pitemmäksi..
Minullakin alussa aiheutti epäselvyytä tuon yhden akku moduulin jatkuva jännite ero on tuossa yhdessä Base Greenin akussa 16kWh(314Ah).
Tässä on akut ladottu tehtaalla siten että 8-9 akku modulin välinen virtakisko on noin 40cm mittainen kun muuta on 7-8cm vain ja jännite ero johtuu tuosta akkujen ladonta tavasta akku pakettiin..
Ja bingo sieltä.
En mitannut kokonaispituutta, mutta 8-9 välinen "kisko" on pitkä. Tai se ei oikeastaan ole edes kisko vaan 3x16mm2 (yht 48mm2) yhteen krympätty kaapeliviritys.
Käsivarastosta löytyisi heti 70mm2 kaapelia jolla tilannetta saisi parannettua. Olen kuitenkin epäileväinen, että tällä on mitään vaikutusta mihinkään sillä ladatessa/purkaessa kaikki virta menee kaikkien kennojen läpi joten kyllä energian pitäisi jäädä myös tähän #9 kennoon.
Juu ei tuolla "8-9 akuujen väikaapelin" vihdolla ole mitään vaikutusta toimintaan kuin että tuota BMS:n näkyvää pienta kennojänite eroa vähän korjaa pienemmäksi.. kaikki akku modulit on sarjassa niin sama virtahan kulkee kaikkien läpi ja minuusta kannataa vähintään parikertaa kuukaudessa ladata akut täyteen, saa kalibtoitua BMS SOC % ja näkee akkujen jännite erot parhaiten..
Itse en ole tehnyt mitään tälle ko. Base Greenin akulle ja on jännite-ero vaihtelut olleet hyvin pienet, tämä akku on ollut minulla käytössä kohta 2 vuotta..
Viimeksi muokattu:
Kyllä, kohoavat alaihinnnat koska tuulivoimaa ei ole tullut entiseen malliin, sähköpatojen määrän lisääntymisen. Simuloinnnissa on mukana että käytössä on kulutusvaikutteinen sähkösopimus. Huomioi siirtomaksun säästön ja yöllä tapahtuvan purun.
Sähkökattiloista on vain viimetalven luvut ja fingrid raportoi vain ne kuormana mitkä kytketty 110kV, pienemmän kaupunkien energialaitosten padat ei FG luvuissa näy. Siitä pitänyt arvioida raportoidun kokonaismäärän vs FG raportoiman välillä.
Laitetaas tähän vielä pari kuvaa akun sisältä, balancerin kaapelointi mietityttää onko hyvän tavan mukainen.
Ylempi pankki on 1-8 ja alempi 9-16, kuvaan merkattu kennojärjestys. Mulle ei meinaa mennä jakeluun balansointikaapelien järjestys, kun mun tulkinnan mukaan #9 balansointi on kytketty #8 + napaan.
Ylempi pankki on 1-8 ja alempi 9-16, kuvaan merkattu kennojärjestys. Mulle ei meinaa mennä jakeluun balansointikaapelien järjestys, kun mun tulkinnan mukaan #9 balansointi on kytketty #8 + napaan.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Kuvasta ei näe mihin nuo paksut kaapelit menee.
Jos oletetaan että 8+ ja 9- on kytketty paksulla kaapelilla yhteen niin on aivan sama onko balansointikaapeli kiinni 8+ vai 9- navassa. Noiden jännitteiden pitäisi olla samat (pieni ero voi olla) jos välikaapeli on vain tarpeeksi paksu.
Kuvassa näkyi myös cell wire resistance. Mikä vastus tuo on? Busbar vai balansointikaapelin vastusten ero. Mitattu vai käsin konfiguroitu? 9 kennolla suurin vastus.
Jos oletetaan että 8+ ja 9- on kytketty paksulla kaapelilla yhteen niin on aivan sama onko balansointikaapeli kiinni 8+ vai 9- navassa. Noiden jännitteiden pitäisi olla samat (pieni ero voi olla) jos välikaapeli on vain tarpeeksi paksu.
Kuvassa näkyi myös cell wire resistance. Mikä vastus tuo on? Busbar vai balansointikaapelin vastusten ero. Mitattu vai käsin konfiguroitu? 9 kennolla suurin vastus.
En ole mitannut balansointikaapelin paksuutta, ei ole saman pituisia, mitä kauempana mitattava kenno on, sitä pitempi kaapelointi.
8+ ja 9- on kytketty yhteen tuolla paksulla kaapelilla. Tämä kaapeli on joku viritelmä 3x16mm2. Ihan jo 300A näkökulmasta ei paras ratkaisu
LiFePO4 kennon resistanssia ei saa mitattua tavan yleismittarilla.
Edit: Google kertoi että tuo on laskennallinen kenno+balansointikaapelin jännite. Eli #9 on kunnossa, se vaan laahaa jäljessä ja vaatii aikaa
Viimeksi muokattu:
Tullessa kaikki oli 1mV haarukkaan.
Balanceri kyllä hoitaa tehtävänsä. Tässä tämän aamun tilanne;
Näytä liitetiedosto 116530
Mutta vaikka kaikki on balanssissa, #9 on edelleen heikoin. Kun akkua lähdetään kunnolla kuormittamaan, sen jännite laskee 0.1-0.15V muiden alle. Tämä on melko tyypillistä käytöstä kun top-balancea ei ole tehty kunnolla ja tämä meidän solis ei näytä taipuvan niin pieneen tehoon, että top-balancen saisi tehtyä.
Vaikka rajaan invertterista 5A max., akkuun silti työnnetään 7-8A. Normitilanteessa ei mitään väliä, mutta kun muut kennot alkaa olemaan siellä 3.5-3.6V haarukassa niin hankalaa on kun ampuu yli
Eikö se invertteri taivu vakiojännitteeseen?
Mulla balansointi tapahtuu kun invertteri ei enää käytännössä lataa. Invertteri rajaa latausvirran 50A, mutta jossain 27V kieppeillä latausvirta romahtaa ja invertteri jää vakiojännitemoodiin 28V, jossa se roikkuu vissiin 3 vuorokautta, jos sen vaan jättää, eikä mitään kulutustakaan ilmene. Virtaa akkuun menee näennäisesti jotain alle 1A, käytännössä vissiin vain sen minkä balanseri käyttää. Invertterin vakiojännite on siis asetettu alle BMS max voltagen alapuolelle, jottei se bms ala katkomaan sähköä.. Ei kai muuten haittaisi mutta vertti piippaa aina todella kovaäänisesti kun tuo tapahtuu.
48V systeemissä nuo jännitteet on tietysti aina tuplat.
Tuollaisen alijännitteisen kennon hilaaminen muiden tasollehan kestää ihan älyttömän pitkään, koska ainakin tuo mun balanseri toimii niin päin, että se purkaa niitä täysimpiä kennoja, eikä sillä ole mitään mahdollisuutta ladata sitä yhtä tyhjää. Ehkä voisi koittaa ladata sitä 9. kennoa yksinään jollain ulkoisella powerilla?
minä jouduin laboratorio virtalähteellä latailemaan ja 12v halogeenipolttimolla purkamaan jotta sain kennot tasoihin. ovat sittemmin hyvin pysyneet ruodussa.
Kuuraparta
Jäsen
Itsellä 16kWh. Sillä kyllä normi okt:n kesäajan kulutuksen saa torpattua kohtuuhyvin. 32 tai 64 ei olennaisesti auta jos lähtee pörssisähköä käyttämään, kesällä hieman menee myyntiin mutta käyttövettä toki voi lämmitellä ja jahka sähköauton joskus ostaa niin hyvinkin balanssissa. Odottelen suola-akkuja, sitten voisi harkita jotain vaikka 400kWh+ niin talvellakin voisi hetken pärjätä.
Espejot
Hyperaktiivi
15kWh "riittää" uudehköön mlp-talouteeb, jos ei hyvin niin ainakin tarpeeksi hyvin mutta kyllähän 32kWh olisi mukava useammallakin mittarilla mitattuna. Isompi akku antaa anteeksi pösän kanssa ja antaa pidemmän käyttöiän ihan jo lämmöntuotannon takia. Täällä varaston tuuletus pitää akun 28C ja jos tuuletuksen disabloi niin menee 30C rikki.
Viimeksi muokattu:
Tilanne ohi 
Pakkolatasin akun eilen illalla @55.7V:iin. Jännitteet oli sitä peruskauraa #9:n ollessa huonoin @3.373V ja korkein kenno @3.502V eli 129mV ero levossa. Sitten charge ja discharge OFF, vielä varmuudeksi kahvasta kääntäen ja akun irtikytkentä invertteristä.
Pariin tuntiin ei tapahtunut yhtään mitään, mutta viidennen tunnin kohdalla balanceri oli saanut nostettua #9 jännitettä 5mV. Tämä hieman antoi toivonkipinää, että ehkä se siitä sittenkin mutta pieni pessimismi kaivoi mieltä.
Tuli tämä aamu ja uusi tilanteen tarkistus. Kokonaisjännite oli laskenut @54.3V:hen ja kennojen jännitteet olivat 3.395 - 3.394V alueella, eli 1mV sisällä toisistaan. Balanceri oli siis saanut nostettua #9 jännitettä yön aikana huikeat 21mV! Kuulostaa vähältä, mutta LifePO4:ssa 30mV jännitteenmuutos tarkoittaa suunnilleen 10% muutosta kapasiteetissa, niin #9 on laahannut todella kaukana jäljessä kun ottaa huomioon, että akku on ollut toiminnassa 30.06. alkaen. BMS lokeja tuli tarkasteltua myös niin #9 on ollut heikoin myös jo tehtaalla, sillä se oli antanut matalajännitehälytyksen kokoonpano/testausvaiheessa.
Tästä uutta puhtia toiveikkuuteen, uusi pakkolataus päälle ja seuraten mihin kennojännitteet asettuvat. Kerrankin päästiin kaikkien kennojen osalta asetettuihin jänniterajoihin
Seuraavaksi voisikin rakennella jotakin fiksumpaa ohjausta tämän akun kontrollointiin
Pakkolatasin akun eilen illalla @55.7V:iin. Jännitteet oli sitä peruskauraa #9:n ollessa huonoin @3.373V ja korkein kenno @3.502V eli 129mV ero levossa. Sitten charge ja discharge OFF, vielä varmuudeksi kahvasta kääntäen ja akun irtikytkentä invertteristä.
Pariin tuntiin ei tapahtunut yhtään mitään, mutta viidennen tunnin kohdalla balanceri oli saanut nostettua #9 jännitettä 5mV. Tämä hieman antoi toivonkipinää, että ehkä se siitä sittenkin mutta pieni pessimismi kaivoi mieltä.
Tuli tämä aamu ja uusi tilanteen tarkistus. Kokonaisjännite oli laskenut @54.3V:hen ja kennojen jännitteet olivat 3.395 - 3.394V alueella, eli 1mV sisällä toisistaan. Balanceri oli siis saanut nostettua #9 jännitettä yön aikana huikeat 21mV! Kuulostaa vähältä, mutta LifePO4:ssa 30mV jännitteenmuutos tarkoittaa suunnilleen 10% muutosta kapasiteetissa, niin #9 on laahannut todella kaukana jäljessä kun ottaa huomioon, että akku on ollut toiminnassa 30.06. alkaen. BMS lokeja tuli tarkasteltua myös niin #9 on ollut heikoin myös jo tehtaalla, sillä se oli antanut matalajännitehälytyksen kokoonpano/testausvaiheessa.
Tästä uutta puhtia toiveikkuuteen, uusi pakkolataus päälle ja seuraten mihin kennojännitteet asettuvat. Kerrankin päästiin kaikkien kennojen osalta asetettuihin jänniterajoihin
Seuraavaksi voisikin rakennella jotakin fiksumpaa ohjausta tämän akun kontrollointiin
Millaiset kriteerit sulla on "fiksulle" ohjaukselle ?Seuraavaksi voisikin rakennella jotakin fiksumpaa ohjausta tämän akun kontrollointiin
Olen etsinyt "pilotti" harastajaa mun "EMS":lle jonka luulen olevan riittävän geneerinen monen harrastajan verttinetotus tarpeisiin.
Kyse siis pyscrit "kirjastosta" jonka voi pudottaa Home assistanttiin ja se hoitaa sinne konfirguoitujen laitteiden "orkestroinnin"
Minimissään ohjauksen tulisi tunnistaa akun SOC, nykyinen/tuleva spottihinta jolla myynti/ostopäätös tehdään. Lisähienouksina voisi olla "kova SOC raja" jonka alle ei ikinä saa myydä, että jäisi itsellekin pieni puskuri yöksi.
Tuskin se tuon kummempaa tarvitsee.
Ja tuosta SOC:sta päästäänkin JK BMS:n huonouteen SOC arvioinnissa. Siksi nyt onkin tulossa victronin smartshunt, esp32+can. Lisää näistä myöhemmin
Sen JK BMS SOC driftauksen kanssa pärjää jos tuunaa SOC resetin sinne ylös ja alas sopivasti. PLUS kalibroi sen virta sensorin mahdollisimman tarkasti.Minimissään ohjauksen tulisi tunnistaa akun SOC, nykyinen/tuleva spottihinta jolla myynti/ostopäätös tehdään. Lisähienouksina voisi olla "kova SOC raja" jonka alle ei ikinä saa myydä, että jäisi itsellekin pieni puskuri yöksi.
Tuskin se tuon kummempaa tarvitsee.
Ja tuosta SOC:sta päästäänkin JK BMS:n huonouteen SOC arvioinnissa. Siksi nyt onkin tulossa victronin smartshunt, esp32+can. Lisää näistä myöhemmin
minullakin ollut jo yli puoli vuotta käytössä ilman SMART shunttia ja hyvin pärjätty. Toki resetoituu varmaan kerran viiteen päivään kun mennään tuota 3,050V-3,3450V väliä
Kompuroin tämmöiseen;
github.com
Nyt kokeilussa Soliksen oma AI -ohjattu EMS. Katsotaan minkälaista jälkeä se tekee.
GitHub - davidusb-geek/emhass-add-on: The Home Assistant Add-on for EMHASS: Energy Management Optimization for Home Assistant
The Home Assistant Add-on for EMHASS: Energy Management Optimization for Home Assistant - davidusb-geek/emhass-add-on
github.com
Nyt kokeilussa Soliksen oma AI -ohjattu EMS. Katsotaan minkälaista jälkeä se tekee.
ei tule toimimaan tarkoituksenmukaisesti koska
- lfp akut toimivat hyvin kapealla jännitealueella suurella virralla = paksut kaapelit eikä tuollaisia leikkiliittimiä sisäiseen looppiin
- tästä syystä esmes easun kieltää akkujen sarjaankytkennät, tuossahan on käytännössä kaksi akkua kytketty sarjaan? eikö
laitoin identtiset levyt, taivutin jotta olivat yhtäpitkiä
Ainakin balansointijohtojen perusteella tuo on yksi akku, jonka kennot ovat vaan jaettu kahteen ryhmään.
Mitä noilla yhtäpitkillä levyillä haet? Eihän sillä akun toiminnan kannalta käytännön merkitystä ole.
Mitäs mieltä olette, että jos hommaisi 4kpl valmiita 24V akkuja ja asentaisi ne rinnan tukevan busbarin kautta inventteriin, että saisiko fiksun 32kWh akun.
Ajatuksissa olisi tehdä oikeastaan ulkotilaan pieni koppi akuille. Saisi lähelle mittauskeskusta ja pois näkyvistä.
Wattcyclen tämmöisiö olen silmäillyt ja vaikkei ole halvin tapa tehdä akusto, olisi näissä etuna hyvä kotelointi ja avattava sellainen jos on tarve.
25,6V ja 1256Ah olisi ihan tukeva akku ja yksinkertaisella kaapeloinnilla.
tinyurl.com
Ajatuksissa olisi tehdä oikeastaan ulkotilaan pieni koppi akuille. Saisi lähelle mittauskeskusta ja pois näkyvistä.
Wattcyclen tämmöisiö olen silmäillyt ja vaikkei ole halvin tapa tehdä akusto, olisi näissä etuna hyvä kotelointi ja avattava sellainen jos on tarve.
25,6V ja 1256Ah olisi ihan tukeva akku ja yksinkertaisella kaapeloinnilla.
WattCycle 24V 314Ah LiFePO4 akku, Ultra Kapasiteetti Bluetoothilla
WattCycle 24V 314Ah Bluetooth LiFePO4 -akku – Ultrakapasiteetti 8kWh yhdessä yksikössä, 15 000+ jaksoa, 300A BMS matkailuautoihin, purjeveneisiin, verkkovirtaan. Osta nyt!
tinyurl.com
Ei kai tuossa mitään kovin mullistavaa ajatusta ole.Mitäs mieltä olette, että jos hommaisi 4kpl valmiita 24V akkuja ja asentaisi ne rinnan tukevan busbarin kautta inventteriin, että saisiko fiksun 32kWh akun.
Ajatuksissa olisi tehdä oikeastaan ulkotilaan pieni koppi akuille. Saisi lähelle mittauskeskusta ja pois näkyvistä.
Wattcyclen tämmöisiö olen silmäillyt ja vaikkei ole halvin tapa tehdä akusto, olisi näissä etuna hyvä kotelointi ja avattava sellainen jos on tarve.
25,6V ja 1256Ah olisi ihan tukeva akku ja yksinkertaisella kaapeloinnilla.
WattCycle 24V 314Ah LiFePO4 akku, Ultra Kapasiteetti Bluetoothilla
WattCycle 24V 314Ah Bluetooth LiFePO4 -akku – Ultrakapasiteetti 8kWh yhdessä yksikössä, 15 000+ jaksoa, 300A BMS matkailuautoihin, purjeveneisiin, verkkovirtaan. Osta nyt!
Käytännössä ehkä kannattaa laittaa 2s2p, jotta saa edullisemman 48V vertin tuohon.
no laita parimetrinen 2mm² kaapeli sinne "ryhmien" väliin ja katso onko merkitystä?
kerro sitten oliko
Totta varmaan. Pitäisin ajatuksesta vain että kytkentä olisi ääri yksinkertainen ja jos jostain syystä yksi akku rikkoutuisi, ei tarvitsisi kuin ruuvata se irti.
Mutta kun nyt on luokkaa 50mm2. Ei tuolla käytännössä ole merkitystä onko se pituus 10cm vai metri. Toki siitä metrin johdosta tulee jokin promillen häviö, mutta eihän tuolla mitään merkitystä käytännössä ole.
Ihan hyvä syy tuokin, mutta, jos ei ole 24v infraa valmiiksi, niin 48v tai 12v ovat kuitenkin ne yleisemmät. Onhan niitä tietysti 48v akkujakin. 12v alkaa isommissa systeemeissa vaan virrat kasvamaan hankalan isoiksi, muutenhan se olisi kaikkein halpoin.
Eikös tuo ongelma ratkea vain paksuilla johdoilla busbarin ja invertterin välillä. Tosin joo... kyllä latausvirta alkaisi kasvamaan jos haluaa akkua suht rivakasti ladata.
Samasta akusta on myös 12V versio: https://eu.wattcycle.com/products/12v-628ah-lithium-battery-with-bluetooth
Viimeksi muokattu:
On.
Mun purkuvirroilla jännitehäviö ko. kaapelissa on noin 0.12V.
Lisäksi kun bms johto menee väärään paikkaan (eli mittaa myös tuota kaapelin jännitehäviötä) niin ei ihme, että on kennojen jännitteet sekaisin.
Korjausta tähänkin on tulossa, jahka vaan liittimet saapuu.
Lähinnä siis se invertterille menevä virta tulee ongelmaksi 12V systeemissä. Toki onhan niitä olemassa myös rinnankytkettäviä verttejä.
No ei tuo nyt mikään käytännön ongelma ole. Jos purat sitä akkua 250A virralla, se tekee vain 30W lisähäviön (olettaen että vertailukohta on jokin maaginen täysin häviötön liitos), joka nyt ei jossain 12kW tehossa näy missään.
On tuossa tosiaan se että aivan viimeisiä wattitunteja ei saa akusta tiristettyä isoilla tehoilla ulos, kun BMS näkee yhden kennon jännitteen hieman alempana kuin muiden, mutta edelleenkin, käytännön merkitys ihan olematon, kun se kennojännite lähtee syöksymään kohti katkaisujännitettä, siellä ole ole enää kuin jotain promilleja kapaa jäljellä.
Balansointi taas tehdään niin pienillä virroilla, ettei tuo pidempi kaapeli käytännössä vaikuta.
Tosin mun alkuperäinen kysymys koski tuota kun kerroit että olet optimoinut tuon kennojen välisen liitoksen millien tarkkuudella, metrin pituinen johto kennojen välillä lienee aika harvinainen.
Ei nuo asiat kuitenkaan käytännössä ole niin tarkkoja vaikka niillä teoriassa onkin laskennallinen merkitys.
tarkoitin että kaikki ovat identtisiä, samanlaisia, silloin mittaustulokset joka kennosta ovat samanlaisia koska bms on kokonaisuus.
mielestäsi kuvan liitin, jossa 3 johtoa, on ok?
joo.. tosin se mittatarkkuus on yleensä vain millivoltti, ja varsinkin jos kokonaisvirta on hyvin pieni, kuten esim balansoinnissa on, niin noilla ei juuri ole vaikutusta.
Jos tuossa valkoisessa akussa meinaat, niin eihän tuo kovin optimaaliselta näytä, mutta onko käytännössä sitten merkittävää eroa noihin muihin levyihin?
Liitekuvassa on Plus-"jakotukki" missä on jokaisella akulla oma sulake sekä MPPT:lle omat sulakkeet. Minun tapauksessa rivissä ei ole invertterilaturille erikseen sulake kun se löytyy invertteristä.
Miinus-rivistössä on pelkkä suntti-kytkentä
Yhtä pitkät kaapelit aina
Ja säilytystilaksi ulkotilaan voi ihan hyvin käyttää vanhaa jää/ pakaste-kaappia mihin vaihtaa lasihyllyt parempiin
Liitetiedostot
Harrastelija
Hyperaktiivi
Sellainen ”dilemma” kävi mielessä että miten hyvin sulake toimii virtakiskon kanssa kun virtaa voi kaapelissa kulkea molempii suuntiin?
Sulakkeen tarkoitus on suojata kaapelia ja jossain määrin laitettakin.
Jos 100A virran akkuun laitetaan 125A sulake virtakiskon viereen ja toinen on akun yhteydessä niin mitenköhän tuo toimii?
Teoriassa johtoon (oikosulkukohtaan) voi kohdistua 250A virtaa ilman että sulakkeet reagoi. Ja LI akusta voi rulla hetkellisesti tuhansiakin ampeereita virtaa.
Onko riski tulipalolle tai kaapelin sulamiselle kuinka suuri?
Tuossahan pitäisi saada molemmat sulakkeet reagoimaan ennen kuin vakavampaa sattuu. Mikä on oikea tapa mitoitukselle?
Vai onko hyväksyttävää että oikosulkukohtaa tulee virtaa kaapelin molemmista päistä? Voisi kuvitella että virta (maihin) on tuplat verrattuna tilanteeseen jossa virtaa syötetään vain kaapelin yhdestä päästä. Aiheuttaako isompi oikosulkuvirta vaatimuksia nolla ja suojamaa johdoillekin?
Ja vastaava tilanne on invertterin ja virtakiskon välissä.
Sulakkeen tarkoitus on suojata kaapelia ja jossain määrin laitettakin.
Jos 100A virran akkuun laitetaan 125A sulake virtakiskon viereen ja toinen on akun yhteydessä niin mitenköhän tuo toimii?
Teoriassa johtoon (oikosulkukohtaan) voi kohdistua 250A virtaa ilman että sulakkeet reagoi. Ja LI akusta voi rulla hetkellisesti tuhansiakin ampeereita virtaa.
Onko riski tulipalolle tai kaapelin sulamiselle kuinka suuri?
Tuossahan pitäisi saada molemmat sulakkeet reagoimaan ennen kuin vakavampaa sattuu. Mikä on oikea tapa mitoitukselle?
Vai onko hyväksyttävää että oikosulkukohtaa tulee virtaa kaapelin molemmista päistä? Voisi kuvitella että virta (maihin) on tuplat verrattuna tilanteeseen jossa virtaa syötetään vain kaapelin yhdestä päästä. Aiheuttaako isompi oikosulkuvirta vaatimuksia nolla ja suojamaa johdoillekin?
Ja vastaava tilanne on invertterin ja virtakiskon välissä.
Viimeksi muokattu:
ei akku tarvitse mitään sulaketta, siinä on bms ja invertterissä on taasen sulake, mihin väliin sinne tuplasulakkeita tarvitaan?
kyllä virtakiskon oikosolkuvirta on sulakkeiden summa, minulla on 5x 200A bms ja 5x 120A verttiä enkä keksi millä tuon 1600A voisi kiskon oikosulkutapauksessa pienentää.
kyllä virtakiskon oikosolkuvirta on sulakkeiden summa, minulla on 5x 200A bms ja 5x 120A verttiä enkä keksi millä tuon 1600A voisi kiskon oikosulkutapauksessa pienentää.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ei se akun sulake estä virtakiskon suunnasta tulevia virtoja.
Virtakiskossahan voi olla kiinni vaikka 6 akkua, invertteri, mppt yms. Jos yhden akun kaapeliin tulee oikosulku niin 5 akkua, mppt ja invertteri työntää virtaa tuonne oikosulkukohtaan (jos virtakiskon puolella ei ole kaapelikohtaisia sulakkeita).
Voi olla että kaikkien akkujen ja invertterin omat sulakkeet reagoi mutta hetkellisesti tuossa viallisessa kaapelissa on melkoinen virta.
Virtakiskossahan voi olla kiinni vaikka 6 akkua, invertteri, mppt yms. Jos yhden akun kaapeliin tulee oikosulku niin 5 akkua, mppt ja invertteri työntää virtaa tuonne oikosulkukohtaan (jos virtakiskon puolella ei ole kaapelikohtaisia sulakkeita).
Voi olla että kaikkien akkujen ja invertterin omat sulakkeet reagoi mutta hetkellisesti tuossa viallisessa kaapelissa on melkoinen virta.
Tästä on kirjoitettu toisissa viestiketjuissa...
Tarkoituksella en kerro kaikkea kun se kuitenkaan kelpaa kaikille
Yksi Akkupaketti antaa ulos 280Acc maks-> BMS rajoitettu 175A + 48V175A sulake -> kaapeli virrankesto on 1,5x -> kiskossa sulake on 125A eli 125A sulake palaa ennen kun kaapeli ehtii 100C:n lämpötilaan
Kiskon ja invertterin välinen kaapeli on 35# ja 35cm pitkä, virrankesto huomattavasti yli invertterin oma 150A sulake