Ainakin lattialämmityksen jakotukeissa on tuollaisia venttiilejä ja ne suljetaan esim. muovista korkkia kiertämällä, joka tulee noille rungossa oleville kierteille. Siitä ei ole mitään hajua, mistä tuollaisia korkkeja voisi saada hankittua. Kierteiden lisäksi korkin korkeus pitäisi myös olla oikea. Noista on myös erittäin helppo saada kierteet pilattua, nimim. meilläkin on edellisen omistajan jäljiltä yli 50% korkeista pilattu.
Perusputkityökysymyksiä
- Viestiketjun aloittaja pmj
- Aloituspäivämäärä
eikös noita ole eri kokoisina saatavissa ja eri merkkisiä esim. tuollaisia
HONEYWELL HOME KÄSIPYÖRÄ/SUOJAHATTU HONEYWELL M30x1,5 10KPL/PSS | Patteriventtiilit ja patteritermostaatit
Termostaattiosa asennetaan esisäädettävän patteriventtiilin runkoon. Termostaatti säätelee lämmityspatterin läpi virtaamaa lämpimän veden määrää, joka säätää huoneenlämpötilaa. Termostaattiosa täyttää EN215 vaatimukset käytettäessä yhdessä Honeywell patteriventtiilin kanssa.
www.onninen.fi
Juurikin jotain tuollaista etsin. Näitä kun ei osaa etsiä oikeilla termeillä kun ei ole tältä alalta mitään kokemusta.eikös noita ole eri kokoisina saatavissa ja eri merkkisiä esim. tuollaisia
HONEYWELL HOME KÄSIPYÖRÄ/SUOJAHATTU HONEYWELL M30x1,5 10KPL/PSS | Patteriventtiilit ja patteritermostaatit
Termostaattiosa asennetaan esisäädettävän patteriventtiilin runkoon. Termostaatti säätelee lämmityspatterin läpi virtaamaa lämpimän veden määrää, joka säätää huoneenlämpötilaa. Termostaattiosa täyttää EN215 vaatimukset käytettäessä yhdessä Honeywell patteriventtiilin kanssa.
Voi olla tappi ylhäällä ja venttiili on silti kiinni.
Mutta jos tappi on alhaalla niin silloin on kiinni jos ns.lautanen ei vuoda.tappi ei ole välttämättä suorassa yhteydessä lautaseen.
pökö
Kaivo jäässä
Ei ole.
Kyseessä on kaasusammutus jossa joku tulen tukahduttava seoskaasu purkautuu pulloista 320 bar paineella, siksi koeponnaus 450 bar.
Mulla on omakotitalo jossa on tehty putket 10v sitten, mutta talo on ollut jokusen vuoden asumattomana ja saattanut käydä hetkellisesti pakkasen puolella parina talvena. Putket on kyllä laskettu tyhjiksi hanoista kun on jäänyt asumattomaksi, mutta jonnekin mutkaan on toki saattanut jäädä vettä. Putket on PEXiä poislukien wc-istuimen kupariputket ja kellarin teknisen tilan asennukset jotka on myös kuparia. Kaikki liitokset on tietääkseni näkyvillä/tarkastettavissa, poislukien kylppärin ja vessan hanakulmat.
Epävarmuutta aiheuttaa yksi kellarin teknisen tilan kupariputken puristusliitos joka on on auennut itsestään. Ei siinä, saahan sen korjattua, mutta ihmetyttää mikä tuon on voinut aiheuttaa. Voiko tyhjään putkistoon muodostua lämpötilavaihtelusta niin iso paine että se aukaisee tuollaisen liitoksen? Voi olla että olen ajattelemattomuuttani jättänyt kaikki hanat kiinni kun vedet on suljettu.
Putkari tulee jossain vaiheessa asentamaan lämminvesivaraajan poistetun öljykattilan tilalle ja samalla saa tarkistaa ja korjata tuon mainitsemani liitoksen. Tekeekö putkari pyydettäessä painekokeen ensin ilmalla jotta voidaan varmistaa ettei muualla ole tuollaisia kokonaan pettäneitä liitoksia? Käytännössä ne hanakulmat on ainoat jossa tämä on mahdollista, muut liitokset jakotukeissa yms. ovat ainakin silmämääräisesti ihan kunnossa.
Epävarmuutta aiheuttaa yksi kellarin teknisen tilan kupariputken puristusliitos joka on on auennut itsestään. Ei siinä, saahan sen korjattua, mutta ihmetyttää mikä tuon on voinut aiheuttaa. Voiko tyhjään putkistoon muodostua lämpötilavaihtelusta niin iso paine että se aukaisee tuollaisen liitoksen? Voi olla että olen ajattelemattomuuttani jättänyt kaikki hanat kiinni kun vedet on suljettu.
Putkari tulee jossain vaiheessa asentamaan lämminvesivaraajan poistetun öljykattilan tilalle ja samalla saa tarkistaa ja korjata tuon mainitsemani liitoksen. Tekeekö putkari pyydettäessä painekokeen ensin ilmalla jotta voidaan varmistaa ettei muualla ole tuollaisia kokonaan pettäneitä liitoksia? Käytännössä ne hanakulmat on ainoat jossa tämä on mahdollista, muut liitokset jakotukeissa yms. ovat ainakin silmämääräisesti ihan kunnossa.
Varoventtiilin pitäisi sellaisessa tilanteessa laueta. Kylmälle käyttövedelle sellaista ei ole. Pienikin lämmön nosto täysin suljetussa putkistossa nostaa paineen niin suureksi, että putkiston muoto muuttuu tilavuudeltaan suuremmaksi tavalla tai toisella.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Paine on voinut kehittyä jäätymisen seurauksena, vaikka putket onkin pääosin tyhjennetty. Tyhjennys pakkasta vastaan on yleensä erittäin hankala toimenpide, ellei putkistoa ole nimen omaan jo rakennettaessa suunniteltu tyhjennettäväksi. Paineilmalla puhaltelemalla voi päästä jo melko hyvään lopputulokseen. Täydellisen varmuuden saa oikeastaan vain täyttämällä vesiputket wiinalla ja mahdolliset lämmityksen putket pakkasnesteellä.
Jos putkisto on pääosin tyhjä, ei lämpötilanvaihtelu voi aiheuttaa paineen nousua, koska siellä on ilmaa runsaasti mutta jäätyminen voi paikallisesti, koska jäätulppa estää paineen purkautumisen ja jäätymisen tilavuuden muutos nostaa paineen. Patti tulee yleensä sinne mikä jäätyy viimeisenä tai ehkä välttämättä ei edes jäädy ollenkaan.
Jos putkisto on tiivis kuten sen yleensä pitäisi olla, kylmän veden laskemisen jälkeen se putkissa oleva vesi lämpenee ja laajentunut vesi purkautuu johonkin. Yleensä on reitti kylmävesipuolelta kuumalle, jossa sitten onkin jo painevaro. Silloin kun vesi tulee jostakin omasta kaivosta, yleensä on jokin painesäiliö ja paine pääsee purkautumaan takaperin mutta jos vesi tulee vesiverkosta, siellä on todennäköisesti takaiskuventtiili, joka estää paineen purkautumisen vesiverkostoon.
Tuosta puristeliitoksen korjaamisesta tuleekin mielenkiintoisen näköinen, kun siihen pitää luultavasti laittaa pätkä uutta putkea ja molempiin päihin tulee puristeliitokset.
Tuo liitoksen korjaaminen oli itseltä vähän harhaanjohtavasti kirjoitettu. Putkitus muuttunee joka tapauksessa kun tuon pois puretun öljykattilan tilalle tulee lämminvesivaraaja. Eli todennäköisesti tuo kyseisen liitoksen putket olisi purettu pois joka tapauksessa.
Lähinnä tässä tosiaan mietityttää nuo osittain piilossa olevat yläkerran vessan ja kylppärin hanakulmien liitokset, mutta kaipa niiden pitävyys koepaineistuksella viimeistään selviää
Onko tuohon kohtaa mahdollisesti jäänyt vettä, joka on päässyt jäätymään? Jos jäästä pääsee muodostumaan riittävän pitkä tulppa, se pystyy halkaisemaan putket tai avaamaan liitoksetkin, jos liitokset sattuvat olemaan itse putkea heikompaa tekoa. Puristusliitosten avautumiseksi ei kovin kummoista putken sisäistä jäätymistä tarvita.
Joo, tuohon kyseiseen kohtaan on hyvinkin voinut jäädä vettä, itse asiassa se on aika todennäköistä.
Eipä ole näköjään tullut rekisteröidyttyä vaikka tämä foorumi on jo vuosikausia auttanut monessa asiassa. ¯\_O_/¯ Sattumalta kuitenkin Google ohjasi tähän ketjuun, joten muutama OKT-liitännäinen käytännön kysymys samalla kun suunnittelen keruupiirin toteutusta:
1. Porakaivon vesi on kohtuullisen kalkkipitoista. Talon aiemmat omistajat ovat vain sietäneet kerääntyvää kalkkia, mutta nyt olisi tarkoitus laittaa vedenpehmennin ennen rempattujen saunatilojen käyttöönottoa. Käyttövesiverkosto uusittiin kolmisen vuotta sitten pääosin muoviseksi, ja lämmitysverkoston (300L varaaja + LL-putket) vettä on lämmitetty varaajan ja maalämpöpumpun vastuksilla - kannattaako jompaakumpaa systeemiä sitruunahappokäsitellä kalkkikertymien liuottamiseksi sitten kun ioninvaihto on käytössä, maksaako vaivaa? Ainakin varaaja on kuitenkin jossain vaiheessa kertaalleen tyhjennettävä varaajan alaosan kytkennän korjaamisen vuoksi.
2. Vaakaputket (40 mm) lämpökaivolta tulee vaakatasossa sisään keskellä maanvastaista seinää pumpun vieressä, siten ei tarvinnut tehdä ulos tai etenkään maan alle yhtään ylimääräistä kulmaa/liitosta. Putket tarvitsee siis ihan ensimmäiseksi kääntää ylös seinälle, siellä paisarille, täyttöryhmälle, ym ja sitten takaisin alas pumpun yläliitäntöihin (28 mm).
Ihan vaan varmuuden vuoksi messinkiliittimiä (myös sitä Helan pantamallia) enimmäkseen vältelläkseni ajattelin laittaa liittimiksi muoviset GF i-Joint tai vastaavat, mutta kummalla tavalla mielummin: mutkasta suora muutos esim. 1" liittimeen (LVI 1909265), vai normimutka (LVI 1909281), lisäpätkä muoviputkea pystyyn ja siihen lähtöliitin (LVI 1909336)? Ensimmäisessä kannakointi tulisi vain kuparille, jälkimmäisessä saisi kannakkeen kiinni muoviputkeen eli teoriassa jäisi vähän enemmän joustovaraa putken elämiselle - onko sillä merkitystä kun lämpötilahaitari on niin pieni? Kumivaimennetut kiinnikkeet?
3. Paljonko vaakaputkea kannattaa jättää sisäpuolelle? Mitä lähemmäksi seinää kulman saa laitettua, sen helpompi kannakointi olisi tehdä, mutta ei kohtuudella ulkoneva kyhmykään kamalasti häiritse teknisen tilan taaimmaisessa nurkassa. Tässä taas mietin pelottelua ilmataskujen muodostumisesta jos piiriin tulee paljon kulmia - mietin myös yhtenä vaihtoehtona RST kytkentäletkua muoviletkun ja kiinteän kuparin väliin, mutta sellainen on ehkä turhaa hifistelyä, vai?
4. Putken supistaminen/laajentaminen varmaan on fiksuinta tehdä pystyssä jotta ilmalla olisi mahdollisimman vähän mahdollisuuksia jäädä jumittamaan piirissä? Huoltosulku ainakin ennen paisarin ortta ellei siinä ole jo, mihin muualle?
5. Tajusin jälkeenpäin että maalämpökaivon päässä suojaputkien päät todennäköisesti jäi asentajalta suojaamatta (tiivistämättä) ennen kaivannon täyttöä, eli teoriassa lienee mahdollista että niihin pääsee vettä. Veden pääsy sisälle asti on vieläkin teoreettisempaa, mutta mietin pitäisikö tuokin huomioida jotenkin.
1. Porakaivon vesi on kohtuullisen kalkkipitoista. Talon aiemmat omistajat ovat vain sietäneet kerääntyvää kalkkia, mutta nyt olisi tarkoitus laittaa vedenpehmennin ennen rempattujen saunatilojen käyttöönottoa. Käyttövesiverkosto uusittiin kolmisen vuotta sitten pääosin muoviseksi, ja lämmitysverkoston (300L varaaja + LL-putket) vettä on lämmitetty varaajan ja maalämpöpumpun vastuksilla - kannattaako jompaakumpaa systeemiä sitruunahappokäsitellä kalkkikertymien liuottamiseksi sitten kun ioninvaihto on käytössä, maksaako vaivaa? Ainakin varaaja on kuitenkin jossain vaiheessa kertaalleen tyhjennettävä varaajan alaosan kytkennän korjaamisen vuoksi.
2. Vaakaputket (40 mm) lämpökaivolta tulee vaakatasossa sisään keskellä maanvastaista seinää pumpun vieressä, siten ei tarvinnut tehdä ulos tai etenkään maan alle yhtään ylimääräistä kulmaa/liitosta. Putket tarvitsee siis ihan ensimmäiseksi kääntää ylös seinälle, siellä paisarille, täyttöryhmälle, ym ja sitten takaisin alas pumpun yläliitäntöihin (28 mm).
Ihan vaan varmuuden vuoksi messinkiliittimiä (myös sitä Helan pantamallia) enimmäkseen vältelläkseni ajattelin laittaa liittimiksi muoviset GF i-Joint tai vastaavat, mutta kummalla tavalla mielummin: mutkasta suora muutos esim. 1" liittimeen (LVI 1909265), vai normimutka (LVI 1909281), lisäpätkä muoviputkea pystyyn ja siihen lähtöliitin (LVI 1909336)? Ensimmäisessä kannakointi tulisi vain kuparille, jälkimmäisessä saisi kannakkeen kiinni muoviputkeen eli teoriassa jäisi vähän enemmän joustovaraa putken elämiselle - onko sillä merkitystä kun lämpötilahaitari on niin pieni? Kumivaimennetut kiinnikkeet?
3. Paljonko vaakaputkea kannattaa jättää sisäpuolelle? Mitä lähemmäksi seinää kulman saa laitettua, sen helpompi kannakointi olisi tehdä, mutta ei kohtuudella ulkoneva kyhmykään kamalasti häiritse teknisen tilan taaimmaisessa nurkassa. Tässä taas mietin pelottelua ilmataskujen muodostumisesta jos piiriin tulee paljon kulmia - mietin myös yhtenä vaihtoehtona RST kytkentäletkua muoviletkun ja kiinteän kuparin väliin, mutta sellainen on ehkä turhaa hifistelyä, vai?
4. Putken supistaminen/laajentaminen varmaan on fiksuinta tehdä pystyssä jotta ilmalla olisi mahdollisimman vähän mahdollisuuksia jäädä jumittamaan piirissä? Huoltosulku ainakin ennen paisarin ortta ellei siinä ole jo, mihin muualle?
5. Tajusin jälkeenpäin että maalämpökaivon päässä suojaputkien päät todennäköisesti jäi asentajalta suojaamatta (tiivistämättä) ennen kaivannon täyttöä, eli teoriassa lienee mahdollista että niihin pääsee vettä. Veden pääsy sisälle asti on vieläkin teoreettisempaa, mutta mietin pitäisikö tuokin huomioida jotenkin.
Tyhmä kysymys, mutta...
110 muovinen viemäriputki tilassa, jonka lämpötila muuttuu esim. ryömintätila, vintti
1)Oppaissa kerrotaan putkien kannakointi niin, että on kiintopitimiä ja irtopitimiä (=liukukannake). Jos kannakkeen kiinnitys rakenteisiin on itsessään niin "jäykkä", että se ei salli lämpölaajenemisen liikettä vaan lämpölaajeneminen tapahtuisi putkikannakkeen (=putkisanka) ja putken välissä. Kyseessä siis irtopidin (=liukukannake). Miten valitaan ja asennetaan putkikannake? Äänieristettä ei tarvita.
a)Onko myynnissä erikseen kannakkeita irtopidin/liukupidin käyttöön?
b)Jos ei ole niin, tehdäänkö se vain niin, että kun käytetään kannaketta liukupitimenä sangan ruuveja ei kiristetä niin tiukkaan?
c)Jos kannakkeessa on äänieristyskumi, niin, otetaanko kumi pois, kun käytö on liukupitimenä?
2)Mihin käyttöön on tarkoitettu putken korkokannake?
Kiitos paljon!
110 muovinen viemäriputki tilassa, jonka lämpötila muuttuu esim. ryömintätila, vintti
1)Oppaissa kerrotaan putkien kannakointi niin, että on kiintopitimiä ja irtopitimiä (=liukukannake). Jos kannakkeen kiinnitys rakenteisiin on itsessään niin "jäykkä", että se ei salli lämpölaajenemisen liikettä vaan lämpölaajeneminen tapahtuisi putkikannakkeen (=putkisanka) ja putken välissä. Kyseessä siis irtopidin (=liukukannake). Miten valitaan ja asennetaan putkikannake? Äänieristettä ei tarvita.
a)Onko myynnissä erikseen kannakkeita irtopidin/liukupidin käyttöön?
b)Jos ei ole niin, tehdäänkö se vain niin, että kun käytetään kannaketta liukupitimenä sangan ruuveja ei kiristetä niin tiukkaan?
c)Jos kannakkeessa on äänieristyskumi, niin, otetaanko kumi pois, kun käytö on liukupitimenä?
2)Mihin käyttöön on tarkoitettu putken korkokannake?
Kiitos paljon!
Kannakointi on tärkeä mutta sikäli helppo omaksua
Viemäriputkessa ei tarvitse liukukannakkeita ellet vedä kymmeniä metrejä suoraan putkea, viemäriputken pituus-suuntainen lämpölaajenema on pieni
Sen sijaan pitää olla sen verran tukeva kannakointi ettei putki pääse liikkumaan esim WC:n huuhtelussa tai ammeen tyhjennyksessä, useampi-kerroksisessa talossa pystyputken ja vaakaputken kulma on kovassa rasituksessa.
Aloittaja kirjoittaa: ryömintätila? Siinä kohtuullisen helppoa tarkistaa miten kannakointi on onnistunut
Ryömintatila-viemäröinneissä olen nähnyt yhtä sun toista;-)
Mitä ei saa tehdä:
- Puusta tehtyjä apuhäkkyröitä
- Tiili-rakennelmia
- Lämpöeristelevyjä tukena
Todettua:
- Pitkillä kierretangoilla on viemäriputkilla taipumus liikkua sivuuntaan, on laitettava kaksi tankoa V-muotoon ettei putki liiku sivusuunassa
- Liian tukeva kannakointi missä vaakaputki muuttuu pystyputkeksi sokkelin alitse, maa painuu ( ja tolpilla oleva talo ei liiku) ja viemäri irtoaa täyte-maan sisällä ja viemäri tukkeutuu. Ja sen jälkeen kaivetaan puolet pihasta auki... Koske myöskin vesiputket;-)
Viemäriputkessa ei tarvitse liukukannakkeita ellet vedä kymmeniä metrejä suoraan putkea, viemäriputken pituus-suuntainen lämpölaajenema on pieni
Sen sijaan pitää olla sen verran tukeva kannakointi ettei putki pääse liikkumaan esim WC:n huuhtelussa tai ammeen tyhjennyksessä, useampi-kerroksisessa talossa pystyputken ja vaakaputken kulma on kovassa rasituksessa.
Aloittaja kirjoittaa: ryömintätila? Siinä kohtuullisen helppoa tarkistaa miten kannakointi on onnistunut
Ryömintatila-viemäröinneissä olen nähnyt yhtä sun toista;-)
Mitä ei saa tehdä:
- Puusta tehtyjä apuhäkkyröitä
- Tiili-rakennelmia
- Lämpöeristelevyjä tukena
Todettua:
- Pitkillä kierretangoilla on viemäriputkilla taipumus liikkua sivuuntaan, on laitettava kaksi tankoa V-muotoon ettei putki liiku sivusuunassa
- Liian tukeva kannakointi missä vaakaputki muuttuu pystyputkeksi sokkelin alitse, maa painuu ( ja tolpilla oleva talo ei liiku) ja viemäri irtoaa täyte-maan sisällä ja viemäri tukkeutuu. Ja sen jälkeen kaivetaan puolet pihasta auki... Koske myöskin vesiputket;-)
Husky
Hyperaktiivi
Jälkikasvulla tulee pesukoneeseen vettä poistoletkun kautta, joka on kytketty käsienpesualtaan viemäriin (ennen hajulukkoa). Mikä ihmeen ilmiö tässä on takana, kun poistoletku menee korkeammalta, kuin missä voi vesi käydä altaassa? Korjausideoita tai onko jollakulla samasta ilmiöstä kokemuksia?
Ajattelin, että hajulukko olisi tukossa, mutta se vetää kaiken veden oikein hyvin vaikka hana olisi täysillä eikä veden pinta nouse altaassa ollenkaan. Jälkiksvu ei käytä allasta siten, että laittaisi tulpan ja laskisi altaan täyteen (ei siis käytä tulppaa ollenkaan).
On mahdollista että jälkikasvu tekee jotakin erikoista, muttei myönnä mitään - olisiko joku temppu, millä tällaista saa tapahtumaan (itsellä ei tule mieleen mitään)?
Ajattelin, että hajulukko olisi tukossa, mutta se vetää kaiken veden oikein hyvin vaikka hana olisi täysillä eikä veden pinta nouse altaassa ollenkaan. Jälkiksvu ei käytä allasta siten, että laittaisi tulpan ja laskisi altaan täyteen (ei siis käytä tulppaa ollenkaan).
On mahdollista että jälkikasvu tekee jotakin erikoista, muttei myönnä mitään - olisiko joku temppu, millä tällaista saa tapahtumaan (itsellä ei tule mieleen mitään)?
Saattaa olla "lappo"-niminen ilmiö kyseessä. Kummalla puolella hajulukkoa se siis on? Yleensä ne viemäröidään samaan yhdyspisteeseen minne lavuaarin vesikin menee. Poistoletkun päässä on oltava ilmatila, jotta letku tyhjenee vedestä eikä lähde imemään.
Jos siellä on useampi mutka letkussa niin sinne voi jäädä lillumaan "siemenvesi" joka käynnistää lapon herkästi kun pinta nousee ylemmäs.
Todennäköisempää kumminkin on se, että vesilukko vetää huonosti ja karhupumpulla on avattu viemäriä.
Miten poistoletku on liitetty altaan viemäriin?
Omalla haaralla vesilukkoon vaiko valkoisella lisäosalla altaan ja laipan välissä?
On kymmeniä variaatioita tehdä oikein;-=
Husky
Hyperaktiivi
Tällä tietoa pinta ei ole noussut lähellekään poistoputken ylämutkaa. Kysyn vielä karhupumpusta mutten usko että käyttäisi vaikka olisi tukossa ja tämä ei ole yhtään tukossa.
Muistaisin että metallisen hajulukon ja altaan välissä olisi valkoinen lisäosa jossa haara letkulle. Pyydän kuvaa niin saa varmistuksen
Kuinka korkealla se käy oikeasti.
Teoriassa tuo ei riitä eliminoimaan tilannetta vesivasaravaikutuksen vuoksi. Jos alas syöksyvä vesimassa saa riittävästi kehitettynä nopeutta kun tulppa avataan ja hajulukko muodostaa sille virtausesteen, niin juuri siinä liitäntäkohdassa voi syntyä "paineisku", joka voi nostaa vettä korkeammalle kuin sen lähtötaso on ollut. Teoreettisetkin vaihtoehdot on syytä käydä läpi kun poistoveden päätyminen koneeseen on kerran todettu - kai se on varma tieto?
Espejot
Hyperaktiivi
Käytänössä kiintokannakoinnin määritelmä on sen verran tiukka että kannakeet on yleensä luonteelta liukukannaketa. Eli kannake joka puristuu putken ympärille ei ole automaattisesti kiintokannake vaan vaatii tarpeeksi lyhyen tai paksun kannakeen varren joka on kiinnitetty kantaviin rakentesiin. O9ikeastaan pitäisi puhua kiintopisteestä kiintokannakeen sijaan. Liukukannakeita voi tehdä lisäämällä muttereita tms korokepaloja kannakeeseen niin että kannake ei kiristy. Joissakin valmistajan ohjeissa neuvotaan jättämään löysää 10mm muhvin sisään eli ei asenna putkea pohjaan mutta tämäki taitaa olla nykyään kuollut ohje.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Täytyy tarkastaa kun pääsee kylään, mutta sanoisin että normitasoa 10-15cm ylempänä (eli kun tuossa ei laiteta koskaan tulppaa ja lasketa allasta täyteen ja normitilanne on se, että pitää hanaa täysillä, jolloin nousee vain sentin verran altaan pohjan yläpuolelle. Jos tulpan kera laskisi täyteen niin letku käy ehkä 5cm ylempänä)
Tuo on varma tieto että koneessa on vettä.
Tuo vesivasarajuttu voisi jotenkin olla kyseessä ehkä. Paitsi kun allasta ei tulpan kera tosiaan lasketa ikinä täyteen.
Sain kuvan letkun kytkennästä:
(jostain syystä kuvan liittäminen ei millään onnistu. Kokeilen kohta uudestaan)
Viimeksi muokattu:
Ongelma luultavasti johtuu siitä, että letkuun jää moisella kytkennällä vettä, jos pesukone tyhjentää samaanm aikaan, kun altaassa on joko vettä tai tulppa muutoin kiinni. Lappo lähtee kuljettamaan vettä takaisin päin altaan tulpan alta koneeseen, kunnes jostakin pääse ilmaa hörppäytymään tilalle.
Vastaava tilanne tapahtuu toisin päin, jos letku päättyy liian alhaalle ja päässä on mutka tai vesi menee vatiin tms. Eli pesukone rupeaakin veden täyttyessä laskemaan vettä suoraan poistoon, vaikka pumppu seisoo ja moinen saattaa jatkua hyvinkin kauan ohjelman edistymättä.
Vastaava tilanne tapahtuu toisin päin, jos letku päättyy liian alhaalle ja päässä on mutka tai vesi menee vatiin tms. Eli pesukone rupeaakin veden täyttyessä laskemaan vettä suoraan poistoon, vaikka pumppu seisoo ja moinen saattaa jatkua hyvinkin kauan ohjelman edistymättä.
Jos se ei ole koskaan poistunutkaan sieltä? Missä vesi on havaittu. Aika paljon on koneessa vettä jos se rummussa näkyy.
Ei pesukoneen poistoletkun kuulukaan tyhjentyä kokonaan.
Poistopumpun käyntiaika on yleensä 2min ja siinä ajassa allas tyhjenee mutta kun allas on tyhjä ja poistopumppu pyörii niin poistoletkun vesi jää poistopumpun ja letkun korkeimman kohdan välillä kun pumpun imupuolella on ilmaa joka yleensä kuuluu käyntiäänen muutoksena.
Kun poistopumppu pysähtyy niin pumpun ja letkun korkeimman korkeimman kohdan välillä oleva vesi valuu painovoimaisesti poistopumppuun ja altaan kumisiin pohjaletkuihin joissa siis on aina vettä käytön välillä.
Ehkä tuolla on tarkoitus ettei poistopumppu ja kumiosat pääse kuivumaan ja haurastumaan pidempien taukojen aikana.
Jos vettä on niin paljon että näkyy rummussa kun kone on pessyt niin on mahdollista ettei kone tyhjennä normaalisti vaan sama vesi pyörii rummussa kokoajan?
Kannattaa varmistaa mistä se vesi on peräisin koneen pojalla. Tyhjennysletku irti viemäristä ja vapaasti lavuaarin reunalle tai wc-pyttyyn ettei varmasti vedä vettä takaisin päin. Poistopumppu lykkää letkuun jonkin verran ilmaa, joka kuplittaa ainakin kolmanneksen letkun sisältämästä vedestä pois ja loput jää jonnekkin koneen pohjalle.
Poistoletkua ei kannata nostaa yhtään korkeammalle kuin koneen rumpu, jolloin letku tyhjentyy paremmin. Monta kertaa olen löytänyt napin tai kolikon poistoletkusta, esteet hidastaa veden poistoa ja pumppu saattaa pysähtyä ennen kuin kaikki vesi on poistunut.
Poistoletkua ei kannata nostaa yhtään korkeammalle kuin koneen rumpu, jolloin letku tyhjentyy paremmin. Monta kertaa olen löytänyt napin tai kolikon poistoletkusta, esteet hidastaa veden poistoa ja pumppu saattaa pysähtyä ennen kuin kaikki vesi on poistunut.
Husky
Hyperaktiivi
Hmmm, vähän tuossa eriäviä näkemyksiä, täytyypä miettiä.
Nukkasihti on putsattu, mutta tuo on yksi uusi idea, jos letkussa on jokin esine. Luulisi kyllä että sen seurauksena vesi jäisi heti pesun jälkeen rumpuun?
On varma tieto, että rummussa ei ole pesun jälkeen vettä näkyvillä (edestä täytettävä) ja sitä tulee sinne lavuaaria käytettäessä useita senttejä. Jokaisessa välissä vettä ei silti tule.
Täytyy katsoa jos löytäisi koneen ohjeen, mutta mielestäni letkun pitää käydä lavuaarin max pintaa ylempänä. Muuten sen kautta voi valua vettä väärään suuntaan, eikö niin?
Kuvia en saa näköjään liitettyä enää, mutta letku käy siis lavuaarin max pintaa ylempänä, siitä laskeutuu viemärin yhdettä alemmas ja nousee lopuksi. Tällaisia kytkentöjä on meillä ollut aikojen saatossa ennenkin. Varmaan jollakulla muullakin on parhaillaan?
Nukkasihti on putsattu, mutta tuo on yksi uusi idea, jos letkussa on jokin esine. Luulisi kyllä että sen seurauksena vesi jäisi heti pesun jälkeen rumpuun?
On varma tieto, että rummussa ei ole pesun jälkeen vettä näkyvillä (edestä täytettävä) ja sitä tulee sinne lavuaaria käytettäessä useita senttejä. Jokaisessa välissä vettä ei silti tule.
Täytyy katsoa jos löytäisi koneen ohjeen, mutta mielestäni letkun pitää käydä lavuaarin max pintaa ylempänä. Muuten sen kautta voi valua vettä väärään suuntaan, eikö niin?
Kuvia en saa näköjään liitettyä enää, mutta letku käy siis lavuaarin max pintaa ylempänä, siitä laskeutuu viemärin yhdettä alemmas ja nousee lopuksi. Tällaisia kytkentöjä on meillä ollut aikojen saatossa ennenkin. Varmaan jollakulla muullakin on parhaillaan?
Tuon operaation yhteydessä kannattaa tulpata viemäriputkessa oleva tyhjennysletkun yhde.Muuten altaaseen laskettava vesi tulee avoimesta yhteestä allaskaappiin.
pökö
Kaivo jäässä
Ei tarvitse.
Jos näin on niin viemäri ei vedä kunnolla ja pinta pystyputkessa nousee ja sitä kautta vesi yrittää koneeseen.
Pesukoneen rummun "ammeen" pohjassa on iso pallo jonka tehtävä on mm sulkea ja estää veden pääsy rumpuun takaperin. Minulla oli tuo juuri käsissä kun putsailin koneen.
Viikko sitten asentelin yhden pesukoneen. Poistoletku nousee koneen pohjasta ylös koneen kannen tasolle, jossa se on pysyvästi kiinni. Ohje sanoo ettei sitä kiinnikettä saa irroittaa. Sen jälkeen letku menee alemmas lavuaarikaapin sisälle vesilukkoon. En edes pohtinut käykö se lavuaaria korkeammalla.
Ajatus lienee se, että kun lavuaaria tyhjennetään, niin viemäri vetää sen verran hyvin, ettei ettei siinä vesilukon yläpäässä synny painetta, joka puskisi vettä muualle.
Sellainen kauhuskenaario tuli mieleen että entä jos se vesi nouseekin sieltä viemäristä?
Kun annat altaan tyhjentyä, viemäriputkihan on täynnä vettä!
pökö
Kaivo jäässä
Ei varmasti ole. Siellä on vettä muttei se nyt sentään kokomatkaltaan täynnä ole
On aivan sama esillä olevan asian kannalta, miten paljon viemäreissä on tyhjää kauempana altaasta, kunhan hajulukon eteen muodostuu tyhjenevästä altaasta enemmän painetta, mitä on pesukoneen pohjalla, jotta lappo alkaa toimia altaan pohjalta pesukoneen pohjalle. Imuputki, pumppu ja muu putkistohan on tyypillisesti tiivis eikä siinä ole huohotusventtiileitä.
Asiaan vaikuttaa tietenkin hajulukossa mahdollisesti olevat roskat ja altaan sihdistä hajulukkoon roikkuvat hiukset sun muut. Mitä enemmän roskia, sitä varmemmin lappo voi muuttaa suuntaansa kohti pesukonetta.