Ettet sekoita tätä EVI termiin, joka on eri eikä sitä ole kaikissa pumpuissa. Tarvitaan matalissa lämpötiloissa.
Kaisai VILPejä Puolasta halvalla
- Viestiketjun aloittaja Omantec
- Aloituspäivämäärä
Ettet sekoita tätä EVI termiin, joka on eri eikä sitä ole kaikissa pumpuissa. Tarvitaan matalissa lämpötiloissa.
On hyvin mahdollista..
E: tai sitten kyse on ollut on-off pumpusta johon on ympätty EEV.
harrastaja
Vakionaama
Ei tarvi mut kyllä nykykoneissa se melkeen kaikissa on
On kyllä melko laite tämä Kaisai.
Nyt taas kun lämmityskausi on korkattu niin saa ihmetellä tuon COP.n kanssa, mutta nyt näyttää lupaavammalle. Toimintaan tuli jonkinlaista ennustettavuutta, sekä jokainen käyntikerta muistuttaa edellistä.
Mitä tein niin säädin piirilevyltä DIP kytkimiä, enkä mitään muuta. Pyyntilämpötila on edelleen sama.
@MetaX kuinkas sun laitteella menee?
Pistepilvi tuli myös väsättyä, eli jokaisesta käyntijaksosta COP:n keskiarvo ulkolämpötilan kera.
Nyt taas kun lämmityskausi on korkattu niin saa ihmetellä tuon COP.n kanssa, mutta nyt näyttää lupaavammalle. Toimintaan tuli jonkinlaista ennustettavuutta, sekä jokainen käyntikerta muistuttaa edellistä.
Mitä tein niin säädin piirilevyltä DIP kytkimiä, enkä mitään muuta. Pyyntilämpötila on edelleen sama.
@MetaX kuinkas sun laitteella menee?
Pistepilvi tuli myös väsättyä, eli jokaisesta käyntijaksosta COP:n keskiarvo ulkolämpötilan kera.
Mitäs dippejä siellä rukattiin?
Punppupöhic
Tulokas
Jaa mitäs on raati mieltä tällaisesta kytkennästä?
2011 rakennettu 110 m2 yksitaso OKT, missä puurossi. Erillinen 15 m2 varastorakennus.
Iso varaava takka keskellä taloa. Mitsun LN35 hoitaa lämmityksen suurilta osin. Ilmanvaihto LTO:lla. Sähköseinäpatterit (ei käytössä). KHH/suihku/sauna/WC suorasähköllä lattiat lämpimäksi.
Harjakatolla aurinkopaneelit 8,6 kWp itä-länsisuunnassa.
2 aikuista, ei lapsia. Vuodessa lämpimään veteen noin 1,5-2 MWh, lattialämmityksiin noin 2 MWh, ILP 2,5-3 MWh, ilmanvahtokoneen jälkilämmitys 1-1,5 MWh. Polttopuita 1 heittokuutio.
Kokonaisuudessaan sähköä menee vuodessa noin 14-15 MWh
Paneelit asennettu syksyllä -26 eli niiden vaikutusta vaikea ennustaa. Maltillinen ehkä 2,5 MWh pudotus niillä vuoden ostosähköön.
Tällöin vuosittainen ostosähkö olisi 11,5-12,5 MWh.
Noniin ja sitten siihen suunnitelmaan
Ideana on korvata nyt 15 v lämminvesivaraaja mahdollisesti ensi tai sitä seuraavana vuonna. Olen pohtinut samalla mahdollisuutta asentaa VILP, mikä hoitaisi jatkossa talon lämmityksen ja käyttöveden.
Tarvitaan siis hybridivaraaja, jossa vesi 30-35C. Käyttövesivaraajassa 55C.
1. Vesikiertoisen lattialämmityksen ajattelin tehdä vain KHH/suihku/sauna/WC eli sähköinen lattialämmitys tulee poistumaan kokonaan. Puurossiin nostamatta lattiatasoa vesikiertoinen jako aika työläs ja kallis ratkaisu.
2. Asuintilojen lämmitys tapahtuisi IV-kanavien kautta eli IV-koneen tuloon vesikiertoinen kanavapatteri. Tällöin suorasähkö jälkilämmityspatteri voidaan kytkeä pois.
Tulokanava d160 mm ja muuntoliittimien avulla d250 mm kanavapatteri. Aika rouhea, mutta ainakin on pinta-alaa millä lämmittää ilmaa.
Mahdollisesti asuintiloihin jossain vaiheessa seinä- tai kattokonvektoreita.
3. Käyttövedelle oma pienempi varaaja, jonka vesi haalistuu ensin hybridin kierukassa. Loput käyttöveden lämmityksestä (55C) hoitaa VILP vaihtoventtiilin avulla. Vai olisikohan järkevämpää tehdä haalistetun veden tulistus suoraan vastuksilla?
Punpuksi olen ajatellut Kaisai KHY-12PY3 Monoblock R290. Asennuskulut säästyy ja aikataulun määrään itse.
Takaisinmaksuaika menee premium punppulla esim. Panasonic/Nibe liian pitkälle niin siksi halpis Kaisai.
Mitä mieltä raati on suunnitelmasta?
2011 rakennettu 110 m2 yksitaso OKT, missä puurossi. Erillinen 15 m2 varastorakennus.
Iso varaava takka keskellä taloa. Mitsun LN35 hoitaa lämmityksen suurilta osin. Ilmanvaihto LTO:lla. Sähköseinäpatterit (ei käytössä). KHH/suihku/sauna/WC suorasähköllä lattiat lämpimäksi.
Harjakatolla aurinkopaneelit 8,6 kWp itä-länsisuunnassa.
2 aikuista, ei lapsia. Vuodessa lämpimään veteen noin 1,5-2 MWh, lattialämmityksiin noin 2 MWh, ILP 2,5-3 MWh, ilmanvahtokoneen jälkilämmitys 1-1,5 MWh. Polttopuita 1 heittokuutio.
Kokonaisuudessaan sähköä menee vuodessa noin 14-15 MWh
Paneelit asennettu syksyllä -26 eli niiden vaikutusta vaikea ennustaa. Maltillinen ehkä 2,5 MWh pudotus niillä vuoden ostosähköön.
Tällöin vuosittainen ostosähkö olisi 11,5-12,5 MWh.
Noniin ja sitten siihen suunnitelmaan
Ideana on korvata nyt 15 v lämminvesivaraaja mahdollisesti ensi tai sitä seuraavana vuonna. Olen pohtinut samalla mahdollisuutta asentaa VILP, mikä hoitaisi jatkossa talon lämmityksen ja käyttöveden.
Tarvitaan siis hybridivaraaja, jossa vesi 30-35C. Käyttövesivaraajassa 55C.
1. Vesikiertoisen lattialämmityksen ajattelin tehdä vain KHH/suihku/sauna/WC eli sähköinen lattialämmitys tulee poistumaan kokonaan. Puurossiin nostamatta lattiatasoa vesikiertoinen jako aika työläs ja kallis ratkaisu.
2. Asuintilojen lämmitys tapahtuisi IV-kanavien kautta eli IV-koneen tuloon vesikiertoinen kanavapatteri. Tällöin suorasähkö jälkilämmityspatteri voidaan kytkeä pois.
Tulokanava d160 mm ja muuntoliittimien avulla d250 mm kanavapatteri. Aika rouhea, mutta ainakin on pinta-alaa millä lämmittää ilmaa.
Mahdollisesti asuintiloihin jossain vaiheessa seinä- tai kattokonvektoreita.
3. Käyttövedelle oma pienempi varaaja, jonka vesi haalistuu ensin hybridin kierukassa. Loput käyttöveden lämmityksestä (55C) hoitaa VILP vaihtoventtiilin avulla. Vai olisikohan järkevämpää tehdä haalistetun veden tulistus suoraan vastuksilla?
Punpuksi olen ajatellut Kaisai KHY-12PY3 Monoblock R290. Asennuskulut säästyy ja aikataulun määrään itse.
Takaisinmaksuaika menee premium punppulla esim. Panasonic/Nibe liian pitkälle niin siksi halpis Kaisai.
Mitä mieltä raati on suunnitelmasta?
Miksi siellä on kaksi takaiskua käyttövedessä? Eikö yksi riitä?
Pahoin pelkään ettet saa käyttövettä 55 asteiseksi tuolla ilman lisävastusta, joka lämmittää sen.
S6 kytkimen dippejä, joilla määritellään laitteen teho.
Vielä en osaa selittää miksi käytös muuttui näin radikaalisti, sillä nyt vaikutelma on että kone toimii ensimmäistä kertaa niin kuin sen kuuluisi toimia.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Eikös kuvassa esilämmitetä lämmin käyttövesi isossa pytyssä ja sen jälkeen on 100 litran varaaja, jossa loppulämpö tehdään sähköllä?
Joo tosiaan siellä lukee vastus eli 55 toteutuu. Se, mikä on jo aiemmasta keskustelusta selvä on se, että tuolla kierukalla sitä vettä ei prosentuaalisesti paljoa lämmitetllä. Vastus sen hoitelee. Saatta olla negatiivinen TMA.
Punppupöhic
Tulokas
Hyvä huomio! Joitain aivopieruja tuohon kuvaan vielä jäänyt, kuten tuo myös tuo 2x takaiskuJos LVV pytyssä kierukka niin putket toisinpäin.
Vastus tulee varaajan mukana eli se jäisi siihen 100L varaajaan ”varalle”.
Tarkoituksenani olisi lämmittää 30-35C vettä hybridivaraajaan, jossa käyttövesi haalistuu 100L varaajaa varten. Käyttöveden lämmitys 55C lämpötilaan tapahtuisi VILP, ei vastuksella. Kaisai taitaa tukea DHW+heating ohjausta. Jos olen oikein ymmärtänyt, tavallaan 3-tie vaihtoventtiiliä hyödyntäen VILP nostaa DHW moodissa referenssin 55C.
Viimeksi muokattu:
Katso sitten että se kierukka on siellä tankin yläreunassa. Monessa se on alareunassa.
Kuvien mukaan 100 l varaajaa lämmitetään kierukalla. Eikös silloin olisi hyvä että kierukka lämmittää koko varaajan? Jos lkv otettais kierukan kautta niin se olisi tietysti yläosassa.
Itelle tulossa ( jos saan ovesta mahtumaan ) 500 l hybridi varaaja, jossa 3 kierukkaa. Ylin kierukka käyttövettä varten. Ilpiltä tulevaa lämpöä siirretään ( glygoli ) kahden levarin ja mahdollisesti tuon em. varaajan alemmalla kierukalla. Vielä pitää junailla 1600 l varaaja mukaan lämmityspiiriä varten.
Pumppupöhic:n kaavio olkoon alustavana mallina.
Se oli kuulemma aivopieru. Oli tarkoitus ottaa lämmin vesi kierukasta, mikä onkin järkevämpää.
Ihan hyvin tuntuu toimivan. Epäilen vaan että mun oma erillinen tehonmittaus yhdestä vaiheesta liioittelee pumpun sähkönkulutusta. Vertailen sitä Kaisain itse ilmoittamaan energian kulutukseen. Talon kulutus on maltillista ja lämpöä riittää. Pumppu huilaa kalliiden jaksojen yli. Lisään seuraavaksi erilliset lämpötila-anturit meno ja tulo vedelle, niin pääsen näkemään ilmoittaako Kaisai veden lämmöt ja tätä kautta lämpötehon oikein.
COP lukemat on alempana ku sulla, teen sääkäyrällä 6C ulkolämpötilassa 30C ja -25C -> 45C. COPin lasken Kaisain ilmoittamasta lämpötehosta ja ulkoisesta tehon mittauksesta, tässä kans pistepilveä asiasta:
Punppupöhic
Tulokas
Tässä tämä ajatus taustalla:
1. Kylmä vesi tulee 300 L hybridivaraajan kierukkaan suoraan vesiliittymästä
2. Vesi haalistuu 300 L hybridivaraajan kierukassa
3. Haalistunut vesi menee 100 L käyttövesivaraajaan, ei siis 100 L varaajan kierukkaan
4. 100 L käyttövesivaraajan 55C lämpötila tehdään VILP, joka on kytketty kierukkaan.
Tässä konfiguraatiossa ei tarvitse erillistä pumppua, koska vesiliittymän paine tekee työn.
VILP kautta kiertävä vesi ja käyttövesi ei myöskään sekoitu.
Meillä nyt virtaus on suihkuissa ja muissa hanoissa erittäin hyvä. En tiedä tippuuko virtaus merkittävästi, kun tämän projektin toteuttaa. Jos kyllä niin sitten pitää asentaa pumppu avittamaan käyttöveden virtausta.
Kun VILP tekee myös lämpimän käyttöveden 55C, on se energiatehokkaampaa kuin suoralla sähköllä.
Epäilen, että kanavapatterin teho jää melko vaatimattomaksi, mutta tästä olisi mielenkiintoista kuulla laskelmia. Jollain foorumin käyttäjällä taisi olla vähän vastaava systeemi, jossa vesikiertoisella kanavapatterilla saavutettiin muistaakseni kohtalaisen suuria lämpötiloja tuloilmakanavaan.
Oletetaan, että ilma lämpeää 10C d250 mm kanavapatterissa. Ilmamääräksi olettamus 40l/s. Tästä tulisi melko vaatimaton 480W teho. Vilpin kokonaisenergiamäärä toki jonkin verran suurempi, jos lisäksi käyttövedenlämmitystä ja kosteiden tilojen lattialämmitys, mutta aika pieneksi taitaa jäädä säästöpotentiaali(?).
Edit. muistaisiko joku, missä viestiketjussa oli keskustelua ja tuloksia kanavapatterista vilpin yhteydessä? Muistelisin, että siinä oli myös mittaustuloksia tuloilmaventtiilien lämpötilasta.
Viimeksi muokattu:
Mä en osaa luottaa mihinkään Kaisai:n ilmoittamaan. Lasken lämpötehoa Kaisain:n omaan anturidataan perustuen ja tulos on aika paljon eri kuin mitä Kaisai näyttää.
Käsittääkseni Kaisain oma laskenta laskee suoraan deltaT arvosta, joka nojaa water oulet arvoon. Koneessa on kuitenkin yksi anturi nimeltä total water outlet ja se on viimeinen anturi jonka vesi näkee poistuessaan koneesta. Kyseinen anturi näyttää lähes poikkeuksetta yhtä astetta vähemmän kuin water outlet -anturi.
Mun laskenta perustuu tuohon total water outlet -anturin arvoon.
Sähkötehon mittaus samalla tavalla kuin sullakin, eli Shellyllä.
Mulla käytössä sääkäyrä #4. Nyt nollakelissä kone tekee 31 asteista vettä. DT1SH on asetettu arvoon 5. Yön jäljiltä pistepilveen kertyi lisää dataa ja kyllä tää paremmin vetää kun aiemmin. Jos on huvitusta kokeilla niin hyrd.piirilevyltä S6 kytkimeltä 0-1-0 asetus, jolloin kone on 16kW niin saadaan vertailukohtaa
Muista vaan laittaa kone virrattomaksi ennen dippien säätöä, en tiedä miten kone reagoi jos menee virrat päällä niitä kääntelemään, enkä kyllä halua kokeillakkaan
edit: kone lopetteli juuri uuden käyntijakson ja se korostettuna ao. kuvaajassa
Viimeksi muokattu:
Kyllä ja monimutkaisempaa, tulee lisää vikaantuvia osia kuten vaihtoventtiilit. Luultavasti investointi ei maksa itseään takaisin ellei veden kulutus ole todella reilua. Muistaakseni kun mulla oli edellisessä talossa veden esilämmitys niin priimaukseen meni n. 6 kWh/päivä nelihenkisellä perheellä. Ja muista että talvella kun tehdään käyttövettä niin lämmitys on sen aikaa pois.
Kallistun ihan samalle kannalle. Tavallinen varaaja kuluttaa 100W hukkatehoa ja se tekee vuorokaudessa todi vähän. Lämmitysenergia on pääosin juuri tätä hukkatehoa. Koska kuumaa vettä tulee huonolla COP:lla niin saa aika pitkään säästää vaihtoventtiilin ja kierukan lisähintaa. Mutta jos on paljon kuuman veden käyttöä niin sitten.