Mä olen ollut käsityksessä että tuo EEV ei ole pakollinen, kun joissain invertterilaitteissa erikseen sitä mainostetaan.
Ettet sekoita tätä EVI termiin, joka on eri eikä sitä ole kaikissa pumpuissa. Tarvitaan matalissa lämpötiloissa.
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Mä olen ollut käsityksessä että tuo EEV ei ole pakollinen, kun joissain invertterilaitteissa erikseen sitä mainostetaan.
On hyvin mahdollista..Ettet sekoita tätä EVI termiin, joka on eri eikä sitä ole kaikissa pumpuissa. Tarvitaan matalissa lämpötiloissa.
Ei tarvi mut kyllä nykykoneissa se melkeen kaikissa onMä olen ollut käsityksessä että tuo EEV ei ole pakollinen, kun joissain invertterilaitteissa erikseen sitä mainostetaan.
Mitäs dippejä siellä rukattiin?Mitä tein niin säädin piirilevyltä DIP kytkimiä..




Mitä mieltä raati on suunnitelmasta?
Mitäs dippejä siellä rukattiin?
Eikös kuvassa esilämmitetä lämmin käyttövesi isossa pytyssä ja sen jälkeen on 100 litran varaaja, jossa loppulämpö tehdään sähköllä?Pahoin pelkään ettet saa käyttövettä 55 asteiseksi tuolla ilman lisävastusta, joka lämmittää sen.
jossa loppulämpö tehdään sähköllä?
Hyvä huomio! Joitain aivopieruja tuohon kuvaan vielä jäänyt, kuten tuo myös tuo 2x takaiskuJos LVV pytyssä kierukka niin putket toisinpäin.![]()
Vastus tulee varaajan mukana eli se jäisi siihen 100L varaajaan ”varalle”.Joo tosiaan siellä lukee vastus eli 55 toteutuu. Se, mikä on jo aiemmasta keskustelusta selvä on se, että tuolla kierukalla sitä vettä ei prosentuaalisesti paljoa lämmitetllä. Vastus sen hoitelee. Saatta olla negatiivinen TMA.
Tarkoituksenani olisi lämmittää 30-35C vettä hybridivaraajaan, jossa käyttövesi haalistuu 100L varaajaa varten. Käyttöveden lämmitys 55C lämpötilaan tapahtuisi VILP, ei vastuksella. Kaisai taitaa tukea DHW+heating ohjausta. Jos olen oikein ymmärtänyt, tavallaan 3-tie vaihtoventtiiliä hyödyntäen VILP nostaa DHW moodissa referenssin 55C.
Kuvien mukaan 100 l varaajaa lämmitetään kierukalla. Eikös silloin olisi hyvä että kierukka lämmittää koko varaajan? Jos lkv otettais kierukan kautta niin se olisi tietysti yläosassa.Katso sitten että se kierukka on siellä tankin yläreunassa. Monessa se on alareunassa.
Se oli kuulemma aivopieru. Oli tarkoitus ottaa lämmin vesi kierukasta, mikä onkin järkevämpää.Kuvien mukaan 100 l varaajaa lämmitetään kierukalla.
@MetaX kuinkas sun laitteella menee?
Kuvien mukaan 100 l varaajaa lämmitetään kierukalla. Eikös silloin olisi hyvä että kierukka lämmittää koko varaajan? Jos lkv otettais kierukan kautta niin se olisi tietysti yläosassa.
Itelle tulossa ( jos saan ovesta mahtumaan ) 500 l hybridi varaaja, jossa 3 kierukkaa. Ylin kierukka käyttövettä varten. Ilpiltä tulevaa lämpöä siirretään ( glygoli ) kahden levarin ja mahdollisesti tuon em. varaajan alemmalla kierukalla. Vielä pitää junailla 1600 l varaaja mukaan lämmityspiiriä varten.
Pumppupöhic:n kaavio olkoon alustavana mallina.
Epäilen, että kanavapatterin teho jää melko vaatimattomaksi, mutta tästä olisi mielenkiintoista kuulla laskelmia. Jollain foorumin käyttäjällä taisi olla vähän vastaava systeemi, jossa vesikiertoisella kanavapatterilla saavutettiin muistaakseni kohtalaisen suuria lämpötiloja tuloilmakanavaan.... ...
2. Asuintilojen lämmitys tapahtuisi IV-kanavien kautta eli IV-koneen tuloon vesikiertoinen kanavapatteri. Tällöin suorasähkö jälkilämmityspatteri voidaan kytkeä pois.
Tulokanava d160 mm ja muuntoliittimien avulla d250 mm kanavapatteri. Aika rouhea, mutta ainakin on pinta-alaa millä lämmittää ilmaa.
Mahdollisesti asuintiloihin jossain vaiheessa seinä- tai kattokonvektoreita.
... ...
Ihan hyvin tuntuu toimivan. Epäilen vaan että mun oma erillinen tehonmittaus yhdestä vaiheesta liioittelee pumpun sähkönkulutusta. Vertailen sitä Kaisain itse ilmoittamaan energian kulutukseen. Talon kulutus on maltillista ja lämpöä riittää. Pumppu huilaa kalliiden jaksojen yli. Lisään seuraavaksi erilliset lämpötila-anturit meno ja tulo vedelle, niin pääsen näkemään ilmoittaako Kaisai veden lämmöt ja tätä kautta lämpötehon oikein.
Näytä liitetiedosto 118681
COP lukemat on alempana ku sulla, teen sääkäyrällä 6C ulkolämpötilassa 30C ja -25C -> 45C. COPin lasken Kaisain ilmoittamasta lämpötehosta ja ulkoisesta tehon mittauksesta, tässä kans pistepilveä asiasta:
Näytä liitetiedosto 118682

Kun VILP tekee myös lämpimän käyttöveden 55C, on se energiatehokkaampaa kuin suoralla sähköllä.
Luultavasti investointi ei maksa itseään takaisin
Lisään seuraavaksi erilliset lämpötila-anturit meno ja tulo vedelle, niin pääsen näkemään ilmoittaako Kaisai veden lämmöt ja tätä kautta lämpötehon oikein.

COP:n jahtaamiseen sitten on käytössä ON/OFF tila,eli tankkianturi on aktiivinen jolloin vesipumppukin sammuu targetiin pääsyn jälkeen.ON/OFF tila seuraa aiemmin tekemääni "ryntäytystä" eli setpoint asetetaan naurettavan korkealle jolloin kone tekee töitä maksimit.


Tehokäyrä tuosta ajosta näyttää tälle.
Miten se tuolleen nykii eestaas? Seilaako kompressorin kierrokset koko ajan ylös ja alas?
Anturiviiveet lämpötilamittauksissa, jotka vaikuttaa laskennalliseen deltaan. Eli jos inlet päivittyy, mutta outlet päivittyy vasta X ajan päästä niin kyseinen laskentaväli suoritetaan todellista pienemmällä deltalla.
Meinaan siis tätä
Näytä liitetiedosto 118805
Sehän oskilloi aika isolla kW muutoksella. Ei tuo voi olla ainakaan eduksi.
Jaa mitäs on raati mieltä tällaisesta kytkennästä?
Näytä liitetiedosto 118650
2011 rakennettu 110 m2 yksitaso OKT, missä puurossi. Erillinen 15 m2 varastorakennus.
Iso varaava takka keskellä taloa. Mitsun LN35 hoitaa lämmityksen suurilta osin. Ilmanvaihto LTO:lla. Sähköseinäpatterit (ei käytössä). KHH/suihku/sauna/WC suorasähköllä lattiat lämpimäksi.
Harjakatolla aurinkopaneelit 8,6 kWp itä-länsisuunnassa.
2 aikuista, ei lapsia. Vuodessa lämpimään veteen noin 1,5-2 MWh, lattialämmityksiin noin 2 MWh, ILP 2,5-3 MWh, ilmanvahtokoneen jälkilämmitys 1-1,5 MWh. Polttopuita 1 heittokuutio.
Kokonaisuudessaan sähköä menee vuodessa noin 14-15 MWh
Paneelit asennettu syksyllä -26 eli niiden vaikutusta vaikea ennustaa. Maltillinen ehkä 2,5 MWh pudotus niillä vuoden ostosähköön.
Tällöin vuosittainen ostosähkö olisi 11,5-12,5 MWh.
Noniin ja sitten siihen suunnitelmaan
NIPS
Punpuksi olen ajatellut Kaisai KHY-12PY3 Monoblock R290. Asennuskulut säästyy ja aikataulun määrään itse.
Takaisinmaksuaika menee premium punppulla esim. Panasonic/Nibe liian pitkälle niin siksi halpis Kaisai.
Mitä mieltä raati on suunnitelmasta?![]()
En koe että vastuksilla pitäisi paikata sulatuksessa syntyvää kylmäpulssia, koska käytössä on lattialämmitys. Patteriverkossa ymmärrän tämän tarpeen.
Ei se patteriverkossakaan ole tarpeen. Ulkolämpötilaehdon ymmärrän mutta käyntiaikaa en enkä deltaa mitä tekemistä niillä tuon kanssa on.
Shelly väliin ja siihen jos saat ehdoksi että lähtevän veden pitää jäähtyä alle 15 asteen ennen kuin lämmitetään, jos sitäkään tarvii.
Tuo ei kuitenkaan muuta sitä, että toimintalogiikka on typerä.
Laitoin nyt 1-wire anturit lämpötahnalla ja alumiiniteipillä Kaisain putkiin eristeen alle pannuhuoneen päässä. Näissä lämpötiloissa ei tule juuri eroa Kaisain omiin mittauksiin verrattuna, muuta kuin paremman resoluution muodossa.
Näytä liitetiedosto 118906
Oletan,että olet lukaissut tuon säätöperusteisen IBH-(internal back-up) asetusmääritysohjeen turhan hätäisesti.... tilanne, jossa kaikki ehdot vastuskäytölle täyttyivät.
- Ulkolämpötila
- Käyntijakson pituus
- Veden delta
Vastuskäyttö tuli sulatuksen päätteeksi ja oli aktiivinen 15min. Pakkasta oli -7 astetta.
Tästä provosoituneena nostin kaikki rajat maksimiin eli nyt vastukset tulee apuun kun nämä ehdot täyttyy;
- Ulkolämpötila -15
- Käyntijakson pituus 120min
- Veden delta 10 astetta
Mulla myös pinta-asennuksena (messinkimuhvissa) eristeen alla