Minä kokeilin isolla laikalla - totesin käryn liian pahaksi hengittää ja lainasin sitten sellaisen mäyräkoiran kokoisen puukkosahan. Teriä meni, mutta kyllä se samaa vauhtia meni kuin laikkakin.
Öljystä luopuville jopa 7000e tukea
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Hempuli
Töllintunaaja
Säiliön pesijä tarjoutui aikanaan paloitteluhommaan, mutta seuraavalla polvella oli jokin projektiajatus säiliönraadolle. Sanoi tehneensä joskus 400 € tarjouksen purusta ja puukkosahan teriä meni 160 € edestä. Itse jos olisin urakoinut, niin puukkosahaa olisin käyttänyt. On se inhimillisempi ja oman työtunnin arvo menee harrasteena, jos vaikka kestäisikin kauemmin. Meillä säiliö oli kolossa, josta sitä piti työn edetessä repiä pois, joten yksin ei olisi onnistunut.
Noniin meilläkin betonista tehdyssä vuotokaukalossa - siitä oli tavoitevissa vain päällipuoli - istuin sisäpuolella pilkkomassa kun ensin oli alkuun päästy. Ei niitä teriä sentään 160e edestä mennyt. Senaikainen Bilteman terä oli yllättäen siinä hommassa parempi kuin moni merkkiterä.
Kannattaa olla näiden tukien kanssa liikkeellä ajoissa, ei ne tule loputtomasti jatkumaan. Tutkimus osoittaa, että investointi on ilman tukiakin erittäin kannattava:
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Tutkimus: Lämpöpumpun hankkiminen kannattaa ilman investointitukeakin
Lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Siksi niiden hankkimiseen pitäisi pääsääntöisesti kannustaa investointitukien sijaan neuvonnalla, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Vimpari.
Eipä tuo nyt mikään erikoisen hyvä investointi ole. 10 vuotta on laitteiston odotettavissa oleva elinikä ja jos tma on sama niin yksikään yritys ei lähtisi tuollaista investointia tekemään ainakaan pelkästään taloudellisilla vaikuttimilla pelkästään. Tässä maassa tuetaan paljon paskempia asioitakin...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Laitteiston käyttöikä pitäisi ottaa tuossa kannattavuusanalyysissä huomioon. Ehkä se siinä onkin, mene ja tiedä. Kannattavuusanalyysit saavat kokonaan uusia piirteitä, jos sen laskee ilman erityisiä pisteveroja olevilla hinnoilla.
Suomessa opittiin aikoinaan nopeasti valmistamaan sähkö- ja öljylämmityslaitteita mutta lämpöpumppujen tuottaminen ei ole saanut samalla tavalla nostetta vaikka tässä laitteiden valmistuksen osuus olisi houkuttelevan korkea.
Suomessa opittiin aikoinaan nopeasti valmistamaan sähkö- ja öljylämmityslaitteita mutta lämpöpumppujen tuottaminen ei ole saanut samalla tavalla nostetta vaikka tässä laitteiden valmistuksen osuus olisi houkuttelevan korkea.
Entä mahdolliset vakuutuskorvaukset rikkoutumistapauksissa? Ikävähennykset siinä toki pitää huomioida, mutta kyllä sieltä silti merkittävän summan voi saada pääomaa uuden laitteen hankkimista varten. Kuten omalla kohdalla kun 11 vuotta vanha edellisen omistajan asennuttama ilp hajosi ja vakuutus korvasi 760€ (josta 80€ huoltoliikkeen kuluja, kun kävivät toteamassa, ettei korjaus kannata). Eli käytännössä sain korvausta n. kolmasosan käyttöikänsä loppupäässä olleen pumpun alkuperäisestä arvosta (asennettuna).
Tutkimus: Lämpöpumppu on hyvin kannattava ilman investointitukeakin
Lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Siksi niiden hankkimiseen pitäisi pääsääntöisesti kannustaa investointitukien sijaan neuvonnalla, sanoo tutkijatohtori Jussi Vimpari.
Tutkimus: Lämpöpumppu on hyvin kannattava ilman investointitukeakin | Aalto-yliopisto
Lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Siksi niiden hankkimiseen pitäisi pääsääntöisesti kannustaa investointitukien sijaan neuvonnalla, sanoo tutkijatohtori Jussi Vimpari.
www.aalto.fi
Should energy efficiency subsidies be tied into housing prices?
"Property tax could be used to guide energy efficiency investments into locations where they would not be carried out otherwise."
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ainakin pitää sitten olla semmoinen kotivakuutus joka korvaa rikki menneitä laitteita eikä tämä ole mikään pieni kustannus. Itse asiassa, vain harvoin näissä voi saada korvausta enemmän kuin vuodessa maksaa. Peukalosääntönä voisi ajatella, että vakuutusyhtiön tulee laskuttaa noin 2 x sen verran kuin ne maksavat korvauksia. Korvausta ei taida saada lainkaan omasta työstä, joten jos tämä on vaihtoehto, siltä osin se remontin lähtöhintataso sitten ainakin kallistuu. Näissä kylmäkoneiden korjauksissa ne TSI mahdollisuudet on keskimääräistä pienemmät.
Niin, minulla on siinä 500e omavastuu. On siitä jo maksettu uusi MLP-lämminvesivaraaja asennuksineen.
Meillä MLP maksoi aikanaan itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa kun alkuinvestoinnista n 1/3 katettiin energia-avustuksella ja kotitalousvähennyksellä. Muutama kuukausi ja vietetään laitteiston 10-vuotispäivää. Sitten kun itse paketti menee vaihtoon, niin eipä siinä isoa työtä tule vaihdossa kun nakkaa vanhan paketin pihalle ja uuden sisälle. Porakaivo ei onneksi käytössä kulu, mitä nyt aavistuksen viilenee.
Nyt täytyy koputtaa puuta, että vehkeet pysyy nipussa jatkossakin. Tähän mennessä olen kerran (turhaan) tarkistanut maapiirin roskasihdin ja kerran putsannut ulkolämpöanturin kun se alkoi näyttää vääriä lukemia. Mitään muuta huoltotarvetta ei ole ollut.
Nyt täytyy koputtaa puuta, että vehkeet pysyy nipussa jatkossakin. Tähän mennessä olen kerran (turhaan) tarkistanut maapiirin roskasihdin ja kerran putsannut ulkolämpöanturin kun se alkoi näyttää vääriä lukemia. Mitään muuta huoltotarvetta ei ole ollut.
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Poistin itse öljyvermeet pannuhuoneesta ja ilmoitin kuntani palotarkstajalle että öljysäiliö ja muut öljylämmitykseen tarvittavat on poistettu,tarkastaja kysyi että kuka on poistanut johon vastasin että itse ja laitteet on myyty eteenpäin sen hän vielä halusi tietää että mikä lämmitys on jatkossa johon ilmoitin IVLP
un.
Ei tarksastaja ollut sen paremmin kinnostunut siitä säiliön poistosta,onko ELY-keskus sitten kun lähetän sen maksatushakemuksen,saa nähdä,on minulla heille esittää kuitti myydyistä öljylämmitys vermeistä.
Onko jolakulla toisenlaisia kokemuksia tällaisen 1500 litrasen muovisäiliön poistosta,eipä se ny kummonenkaan temppu ole sellaista pannuhuoneesta pois raahata,ovatko nämä luvanvaraiset toimenpiteet ihan vaan rahastusta.
Hyvin tuntui säiliö sopivaan hintaan kelpaavan kun vähän asiasta vihjaisi ja ihan samaan käyttöön menee jatkossa.
Poistin itse öljyvermeet pannuhuoneesta ja ilmoitin kuntani palotarkstajalle että öljysäiliö ja muut öljylämmitykseen tarvittavat on poistettu,tarkastaja kysyi että kuka on poistanut johon vastasin että itse ja laitteet on myyty eteenpäin sen hän vielä halusi tietää että mikä lämmitys on jatkossa johon ilmoitin IVLP
un.Ei tarksastaja ollut sen paremmin kinnostunut siitä säiliön poistosta,onko ELY-keskus sitten kun lähetän sen maksatushakemuksen,saa nähdä,on minulla heille esittää kuitti myydyistä öljylämmitys vermeistä.
Onko jolakulla toisenlaisia kokemuksia tällaisen 1500 litrasen muovisäiliön poistosta,eipä se ny kummonenkaan temppu ole sellaista pannuhuoneesta pois raahata,ovatko nämä luvanvaraiset toimenpiteet ihan vaan rahastusta.
Hyvin tuntui säiliö sopivaan hintaan kelpaavan kun vähän asiasta vihjaisi ja ihan samaan käyttöön menee jatkossa.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Eiköhän se kuitti myydystä säiliöstä ELY/KEHA:lle kelpaa, muistelisin jonkun kysyneen tuota asiaa.
@MarkkuJ :lla oli kaikesta päätellen muovisäiliö, meillä oli 3000 litran, viiden millin pellistä tehty möhkäle bunkkerissa johon sitä oli kaikesta päätellen nostettu rakennusvaiheessa ennen kun välipohja on valettu. 5 millin pelti painaa 40kg/m2 ja vahvikkeet lisäksi, tuota ei olisi ehjänä saanut pois mitenkään tai aika monta seinää olisi ainakin pitänyt puhkoa. Kaikki ovet järjestäen liian kapeita eikä tuollaista kyllä muutenkaan liikuttele sisätiloissa kovin helpolla.
@MarkkuJ :lla oli kaikesta päätellen muovisäiliö, meillä oli 3000 litran, viiden millin pellistä tehty möhkäle bunkkerissa johon sitä oli kaikesta päätellen nostettu rakennusvaiheessa ennen kun välipohja on valettu. 5 millin pelti painaa 40kg/m2 ja vahvikkeet lisäksi, tuota ei olisi ehjänä saanut pois mitenkään tai aika monta seinää olisi ainakin pitänyt puhkoa. Kaikki ovet järjestäen liian kapeita eikä tuollaista kyllä muutenkaan liikuttele sisätiloissa kovin helpolla.
Meillä oli 5 m³ säiliö pihalla betonibunkkerissa. Öljysäiliöiden puhdistusfirma kävi sieltä viimeiset 300 litraa tyhjentämässä, kuvaamassa ja tarkistamassa säiliön, josta antoivat todistuksen että ehjä on. Meni vuosi ja palotarkastaja tms soitteli ja kysyi että mitä meinasin säiliölle tehdä. Sanoin, etten enää mitään. Tarkastaja sanoi, että se on aika huono juttu jos paloauto tms. ajaa pihaan ja kansi pettää alta. Vastasin, että aika huono juttu tosiaan, kun paloauton joutuu ensin nostamaan isolla nosturilla talon yli puutarhaan kahden ison omenapuun väliin. Sitten se meinasi, että toiset on täyttäneet säiliön hiekalla. Sanoin,että sekin on aika huono juttu siltä kannalta jos säiliön joskus haluaa poistaa. Tyhjä pönttö painaa ehkä 700 kg ja sen sisään voi mennä miesluukusta vaikka puukko sahan kanssa. Hiekalla täytettynä se painaa varmaan kymppitonnin ja taas tarvitaan isoanosturia jos se halutaan nostaa sieltä bunkkerista. Eli siellä se on edelleen.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Kannattaa olla näiden tukien kanssa liikkeellä ajoissa, ei ne tule loputtomasti jatkumaan. Tutkimus osoittaa, että investointi on ilman tukiakin erittäin kannattava:
Tutkimus: Lämpöpumpun hankkiminen kannattaa ilman investointitukeakin
Lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Siksi niiden hankkimiseen pitäisi pääsääntöisesti kannustaa investointitukien sijaan neuvonnalla, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Vimpari.
"Lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa..."
Unohtuukohan tuossa nyt jotakin.
JOS tosiaan on noin pitkä TMA, niin lohduttaako se takaisinmaksu siinä kymmenen vuoden kohdalla mitään? Juuri kun laite on maksanut itsensä takaisin, niin pitää jo alkaa uutta hankkimaan ja asentamaan kun nykyinen maksettu laite tulee tiensä päähän.
Vai kestääkö nuo yleensä parikymmentä vuotta?
Ainakin ilpin kohdalla ajattelen niin, että jos laitteen + asennuksen hinnan TMA on esim 3,5 vuotta, niin siinä 7 vuoden kohdalla laite on tienannut uuden tulevan laitteen ja asennuksen hinnan. Ja vuodesta 7 eteenpäin tulee vasta varsinaisesti "säästöä lompsaan"...
Kuten aiemmin kirjoitin, niin meillä TMA oli reilu 6 vuotta. Kun pumpun aikanaan joutuu uusimaan, niin kustannus on n. 40% alkuperäisestä investoinnista, sillä lämpökaivo ja putket eivät käytössä paljon kulu.
VILPissä TMA pitäisi olla alle 5 vuotta. 10 vuoden TMA on liian pitkä. Siinä ei itselle jää penniäkään eli centtiäkään hyötyjä. Siten VILPin hinta pitäisi olla alle 5000,- euroa, niin siitä varmasti jää itsellekin joku ropo. 10.000,- euron VILPit on täysin kannattamattomia juttuja. Mutta jos haluaa harrastaa, niin mikä ettei. Halpa harrastushan VILP on.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itselläni tulee heinäkuussa täyteen VILPille 5 vuotta ja tuolloin se on tehnyt melko tarkkaan 12 000 € "säästön" lämmityskuluissa. Alkuinvestointi huomioiden se on tuonut nettosäästönä ~3000 €. Jos kestää vielä pari vuotta, niin sitten saan tarvittaessa uuden (samanhintaisen) koneen vanhan keräämillä säästöillä.
Tiedä sitten kauanko nämä kestävät ja joutuuko ehkä piankin korjaamaan ja ties kuinka kalliisti. Jos ajattelisi että vain 7 vuotta kestäisi, sitten se seuraava alkaisi tuottaa ikään kuin ensimmäisestä päivästä.
Itselläni perustamiskulua on alentanut se että laitoin koneen itse paikoilleen. Asennettuna takaisinmaksuaika olisi varmaan vuoden pidempi.
Mikä mahtanee muuten olla hintakehitys koneissa?
Tois puol jokke
Vakionaama
No mutta nyt käsi pystyyn ketkä ovat säästyneet rahat purkittaneet. Itte ainaski oon käyttäny ragat jotka tillä on ollu....
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
No, kaikkihan on loppujen lopuksi kiinni siitä mikä on ollut talon energiakulutus aiemmin ja mitkä ovat toteutuneet säästöt. Suurikulutuksinen talo etelä-suomessa niin eiköhän 10ke:kin kuoletu ja tuota säästöjä ajan saatossa ja ennen kun pumppu porsii.
Mutta sinänsä totta että mitä halvemmalla systeemillä lähdetään liikkeelle niin nopeammin pääsee omilleen ja ns tienaamaan. Tietty valtion kamppikset saattavat muuttaa tilannetta paljonkin, minulla ainakin hävisi TMA:sta reilun osuuden.
P
Poistunut käyttäjä 16081
Vieras
Mutta jos et laitteen avulla säästä, niin et myöskään voi käyttää niitä säästöjä yhtään mihinkään
Eikös se ole vähän niin kuin lämpöpumppujen perus idea, säästää lämmityskuluissa, eli säästää rahaa.
Säästöissä vaan huomioitava muutakin kuin tma... Kuten aiemmin kirjoitin.
pökö
Kaivo jäässä
Kai pitää tassu nostaa ainakin puoliväliin. Olen säästyneet rahat purkittanut kuten olen purkittanut tupakka-askin hinnan 30 vuotta joka päivä vaikken ikinä ole polttanut. Joku semmoinen periaatepäätös tuli tehtyä parikymppisenä, eikä se huono ole ollut.
pökö
Kaivo jäässä
Minä en näe näitä 10 v vuoden elinikäodotuksia todellisina, kävihän se minunkin vilppini vielä 10 vuoden ikäisenä ja käy kuulemma yhä.
Kun asennus, mitoitus ja käyttötapa on koneelle suotuisat niin kai se käy vaikka kuinka kauan jos ei ole mitään tyyppivikaa olemassa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo että investointi on kannattava ilman tukiakin on erittäin mielenkiintoinen kysymys.
Vielä mielenkiintoisempaa on, että näihin annetaan prosenttimääräisiä tukia. Tässä suhteessa tämä 4 tontun avustus on terve poikkeus, koska se ei kannusta yli-investointiin. Energiassa on jo muutenkin varsin tukevasti vero-ohjausta hinnoissa.
Vielä mielenkiintoisempaa on, että näihin annetaan prosenttimääräisiä tukia. Tässä suhteessa tämä 4 tontun avustus on terve poikkeus, koska se ei kannusta yli-investointiin. Energiassa on jo muutenkin varsin tukevasti vero-ohjausta hinnoissa.
Hempuli
Töllintunaaja
Kun näitä TMA-laskelmia tekee, niin siihen pitää ottaa matkaan korvattavan lämmityslaitteiston elinkaari. Jos vaikka öljyvehkeet on elinkaarensa lopussa, niin ei sitä ihan mielellään nakkaa tilalle uutta kattilaa ja poltinta nykypäivänä. Toki jostakin syystä on hyvää käytettyä tarjolla melkoisesti, mutta tulee niistäkin investointikustannus.
Mulle sopii paremmin 'mikä hyvältä tuntuu' -menetelmä, kuin TMA:n tai investoitavan pääoman tuottoprosentin laskeminen. Tänään ostin retkipöydän ja se tuntui hyvältä ostolta.
Mulle sopii paremmin 'mikä hyvältä tuntuu' -menetelmä, kuin TMA:n tai investoitavan pääoman tuottoprosentin laskeminen. Tänään ostin retkipöydän ja se tuntui hyvältä ostolta.
pökö
Kaivo jäässä
Samaa vikaa täällä, useimmat ostokset TMA:n suhteen parempia kuin esim auto. Retkipöytä antanee hyvää mieltä pitkään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Aikoinaan noita öljykattiloita on osteltu, kun muusta ei juuri ole ollut tietoa. Rautakaupassa on ollut todennäköisesti tarjolla Högforssia, Jämää ja Arimaxia, poltinasentajalla tuskin muuta kuin Oilonia.
Siinä ei ole takaisinmaksuaikaa tarvinnut laskea. Tosin on nuo aika pitkäikäisiksi kyllä osoittautuneet käytössä että siltä rintamalta ei suuria yllätyksiä ole monellekaan tullut.
Siinä ei ole takaisinmaksuaikaa tarvinnut laskea. Tosin on nuo aika pitkäikäisiksi kyllä osoittautuneet käytössä että siltä rintamalta ei suuria yllätyksiä ole monellekaan tullut.
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Jotta sitä pumpun ikää saisi kasvatettua niin mitkä toimenpiteet siinä olisi parhaita konsteja mihin itse pystyy vaikuttamaan.Onko katkokäynnin pienentäminen vaikuttava tekijä pumpun ikään vai vaikuttaako se vain kulutukseen?Panasoniciin kun saa sitä lisäkorttia ja siihen lämpötila-anturit niin sillä kai saa pumpun huilatessa kiertovesipumpun stoppiin,vaikuttaako se laitteen kestoon muutenkin kuin että pumppu ei kulu. *)Pumpun sähkönkulutus on pieni mutta vaikuttaako "turha" veden kierrättäminen varaajan sekoittumiseen ja sen kautta vaikutus kulutukseen?Mitä muita konsteja on millä voisi vaikuttaa pumpun kestoiän pidentämiseen,mutasihtiä varmaankin voi joskus putsailla mutta mitä muuta.
Nyt kun kohta tuosta öljystä luovun minäkin ja tulee tässä näitä lukiessa ajatelleeksi että mitä huoltoja tai korjauksia on 22 vuoden kuluessa öljylämmityslaitteissa ollut ja verrattuna mahdolliseen käyttöikään niin on niitä suuttimien vaihdon lisäksi vähän ollut,ei varmaan ole toista lämmitysmuotoa joka on helppohoitoisempi.
') -jos ei pumpun kiertovesipumppu käy sekoittaako se energiamittarin toiminnan?
Jotta sitä pumpun ikää saisi kasvatettua niin mitkä toimenpiteet siinä olisi parhaita konsteja mihin itse pystyy vaikuttamaan.Onko katkokäynnin pienentäminen vaikuttava tekijä pumpun ikään vai vaikuttaako se vain kulutukseen?Panasoniciin kun saa sitä lisäkorttia ja siihen lämpötila-anturit niin sillä kai saa pumpun huilatessa kiertovesipumpun stoppiin,vaikuttaako se laitteen kestoon muutenkin kuin että pumppu ei kulu. *)Pumpun sähkönkulutus on pieni mutta vaikuttaako "turha" veden kierrättäminen varaajan sekoittumiseen ja sen kautta vaikutus kulutukseen?Mitä muita konsteja on millä voisi vaikuttaa pumpun kestoiän pidentämiseen,mutasihtiä varmaankin voi joskus putsailla mutta mitä muuta.
Nyt kun kohta tuosta öljystä luovun minäkin ja tulee tässä näitä lukiessa ajatelleeksi että mitä huoltoja tai korjauksia on 22 vuoden kuluessa öljylämmityslaitteissa ollut ja verrattuna mahdolliseen käyttöikään niin on niitä suuttimien vaihdon lisäksi vähän ollut,ei varmaan ole toista lämmitysmuotoa joka on helppohoitoisempi.
') -jos ei pumpun kiertovesipumppu käy sekoittaako se energiamittarin toiminnan?
Taatusti suora sähkölämmitys on helppohoitoisempi. Ei tarvitse suuttimia, nuohouksia, kiertopumppuja ja öljyntilauksia miettiä. Meillä on 45-vuotias suora sähkölämmitys. Lattiassa olevat kaapelit + termostaatti alkuperäiset, ei koskaan tehty mitään. Pattereista vaihdettu ehkä 1/3 kertaalleen ja loput alkuperäisiä. Alkuperäiset toimivat, mutta patterikohtaiset termostaatit juuttuneet eli säätöä ei voi muuttaa.
Nyt on muutos maalämpöön menossa. Saa nähdä miten paljon se sitten työllistää.
Hempuli
Töllintunaaja
Toivottavasti et pety, mutta uskon sen työllisyysvaikutuksen olevan samaa luokkaa kuin suorasähköllä.
Olen minä 9 vuoden ja 7 kuukauden aikana kerran tarkistanut pumpun maapiirin roskasihdin ja kerran putsannut ulkolämpöanturin kotelon sisäpuolelta. Ei tuosta kovin montaa minuuttia tule huoltoaikaa vuotta kohden.
Tämä on minun suosikkivertaukseni. Aika moni laittaa kolmen vuoden välein maalämpöinvestointia vastaavan summan autokauppaan tuosta noin vaan vaikka 500 € Tojotallakin pääsisi paikasta A paikkaan B. Sitten kun kyseessä on välttämättömyys kuten talon lämmitys niin alkaa arpominen ja parin tonnin hintaero eri lämmitysmuotojen välillä voi olla dealbreaker vaikka se kalliimpi olisi paljon parempi, käyttäkustannuksiltaan halvempi ja asunnon arvoa selvästi enemmän nostava.
Voisi olla hyvä varaaja, kun tilavuutta on 5m3. Eristys sivut ja kansi, esim polyuretaani 8 cm.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tutkittua tietoa ei taida juurikaan löytyä mutta muutaman veikkaus perusteluineen joiden arvelisin pidentävän pumpun käyttöikää.
1. Älä tee tarpeettoman kuumaa vettä vaan tarpeen mukaan. Kuumaa tehdessä pumppu käy raskaammin ja huonommalla hyötysuhteella. Ja noin yleisesti, masiinasta riippumatta niin pidemmän päälle nasta laudassa ajo tuuppaa lyhentämään laitteen kun laitteen käyttöikää.
2. Mahdollisuuksien mukaan koita optimoida käyttöjaksot niin että pumppu lähtee vaan tarpeeseen käyntiin, saa silloin mahdollisimman kylmää tulovettä ja käy järkevän ajan sellaisella käyntinopeudella että hyötysuhde on hyvä. Ja kun huilaa niin huilaa kunnes seuraavan kerran on tarvetta lämmitysjaksolle.
Sinulla muistaakseni oli tarkoitus ladata öljykattilaa, tuossa ei kyllä kovin paljon kerrostumista tapahdu eikä siihen kovinkaan paljon energiaa saa ladattua jollain 3K:n lämmönnostolla. Eli jotain kompromissejä joutunet tekemään ja/tai mahdollisesti myös hiukan puukottamaan tuota Panan omaa ohjainta jotta saat pumpun toimimaan halutulla tavalla.
Kaiken aa ja oo on toimiva seuranta eli minimissään pitää pystyä seuraamaan ja mielellään myös tallentamaan pumpun otto- ja antotehon ja niiden energiasaldot. Tuohon muutama lämpötilaanturi lisäksi, ainakin ulko- ja sisälämpötilat, kattilan lämpötilaa ja verkkoon lähtevän lämpötilan niin saat jo kohtuu kuvan siitä miten pumppusi toimii. Raspi ja onewire on tuohon ihan hyvä vaihtoehto, sopivilla lisäpalikoilla saa raspin kommunikoimaan myös sähkö- ja energiamittareiden kanssa jos niissä löytyy sopiva väylä tai pulssilähtö.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Itselläni vastaavan 12kW:n Panasonicin toiminta öljykattilaa ladattaessa kesäsin on toteutettu seuraavasti (vaatii lisäkortin ja vähän logiikkaa):
- kun suntti > 90% saa pana käyntiluvan
- panassa otettu ”buffer tank” toiminto antureineen käyttöön
- panan käyrä on vähän korkeampi kuin sunttipiirin, delta T säiliöllä maksimi 10 astetta
- panan käyntilupa on voimassa, kunnes säiliön lämpötila on sunttiippirin asetusarvon yli 15 astetta
- ”demand control” käytössä, kesäisin minimillä (n. 1,2V), jolloin pana käy minimiteholla
Ylläolevalla setupilla käyntijaksoja nyt lämpösellä kelillä on 1 kpl/vrk, kesto vähän alle tunnin. Tällä pysyy märkätilojen lattiat lämpösinä ja lämminkäyttövesi saa pientä esilämmitystä ennen tulistusvaraajaa.
Panan omalla logiikalla, ilman lisäkorttia käy älytöntä pätkää, muutaman asteen hystereesillä sekä pyörittää latauspumppua jatkuvasti.
- kun suntti > 90% saa pana käyntiluvan
- panassa otettu ”buffer tank” toiminto antureineen käyttöön
- panan käyrä on vähän korkeampi kuin sunttipiirin, delta T säiliöllä maksimi 10 astetta
- panan käyntilupa on voimassa, kunnes säiliön lämpötila on sunttiippirin asetusarvon yli 15 astetta
- ”demand control” käytössä, kesäisin minimillä (n. 1,2V), jolloin pana käy minimiteholla
Ylläolevalla setupilla käyntijaksoja nyt lämpösellä kelillä on 1 kpl/vrk, kesto vähän alle tunnin. Tällä pysyy märkätilojen lattiat lämpösinä ja lämminkäyttövesi saa pientä esilämmitystä ennen tulistusvaraajaa.
Panan omalla logiikalla, ilman lisäkorttia käy älytöntä pätkää, muutaman asteen hystereesillä sekä pyörittää latauspumppua jatkuvasti.
Tää autovertaus ei toimi koskaan juuri siitä mielihyväsyystä.
Kun taloon tarvitaan lämpöä, niin se on ihan sama millä tekniikalla se tulee. Samanlaista lämpöä se on. MLP tai öljy ei tuota mitään erityistä mielihyvää. Eli lähinnä raha ratkaisee, kenties huoltovapaus tms.
Autokaupassa kaikki on toisin. Luovutin juuri eilen autohuoltoon tukun virtuaalisia satasia. Piti vaihtaa jo puslia ym. normihuollon päälle. Ja kyrsihän se, ei mitään mielihyvää tullut tuosta että satasilla sai ajokelpoisen auton takaisin. Jos olisin vienytkin rahani uuden auton kauppiaalle, olisi tiskiin pitänyt latoa ainakin 30x tuo rahamäärä, mutta yhtään ei olisi kyrsinyt, pelkkää juhlaa olisi ollut lähteä ajelemaan. Molemmilla pääsee eteen ja taakse
No jostain syystä en kuitenkaan käynyt moikkaamassa sitä kauppiasta…
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Liikenteen päästöt olisivat aika paljon alhaisemmat, jos olisi jo kauan suosittu dieseleitä. Tähän ei olisi tarvittu mitään tukiakaan.
"MODERNIN BENSIINIMOOTTORIN hiilidioksidipäästö on 10–40 prosenttia suurempi kuin modernilla dieselmoottorilla."
tekniikanmaailma.fi
Toki diesel on "työkoneiden polttoaine" eikä siinä mitään, jos se ei kaikille olisi kelvannut. Tässä nyt on käynyt niin, että kun yhdelle kumartaa, toiselle pyllistää. Saksalaiset onnistuivat pitämään japanilaiset pois dieselmarkkinoilta tiukoilla NOx vaatimuksilla, mutta samalla kuihtui koko markkina. Kuinkahan nyt sitten sähköautojen kanssa tulevat pärjäämään?
Nuo omat nokivasarat söisivät litroissa mitattuna jotain 30-40 % enemmän bensiinikäyttöisinä. Hyvällä tuurilla 1 tai 2 saattaa sellaisiksi vaihtuakin ja vain yksi diesel jää. Tarkalleen ottaen, vaihdossahan noita ei enää huolita mihinkään autoliikkeeseen.
"MODERNIN BENSIINIMOOTTORIN hiilidioksidipäästö on 10–40 prosenttia suurempi kuin modernilla dieselmoottorilla."
Dieselautojen alamäki käänsi Euroopan CO2-päästöt nousuun, ja meno vain jatkuu
Uusien autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö kilometriä kohden oli toissa vuonna 118,5 grammaa, Euroopan ympäristövirasto (EEA) raportoi. EEA:n eilen
tekniikanmaailma.fi
Toki diesel on "työkoneiden polttoaine" eikä siinä mitään, jos se ei kaikille olisi kelvannut. Tässä nyt on käynyt niin, että kun yhdelle kumartaa, toiselle pyllistää. Saksalaiset onnistuivat pitämään japanilaiset pois dieselmarkkinoilta tiukoilla NOx vaatimuksilla, mutta samalla kuihtui koko markkina. Kuinkahan nyt sitten sähköautojen kanssa tulevat pärjäämään?
Nuo omat nokivasarat söisivät litroissa mitattuna jotain 30-40 % enemmän bensiinikäyttöisinä. Hyvällä tuurilla 1 tai 2 saattaa sellaisiksi vaihtuakin ja vain yksi diesel jää. Tarkalleen ottaen, vaihdossahan noita ei enää huolita mihinkään autoliikkeeseen.