- Keskustelun aloittaja
- #921
Espanjassa kiistaa että onko 2000 kiinalaista työntekijää BYDin Espanjaan rakemalla tehtaalla ok.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
battery-news.de
Akkuvalmistus Euroopassa. Ei ole herunut suomeen mitään.
about.bnef.com
Juu, aika näyttää. Toistaiseksi akkujen hinnat ovat laskeneet ennustettua nopeammin. Tuossa on maininta että hinta saattaa luisua, jahka tuotantoa saadaan skaalattua suurempaan mittakaavaan.Tuon NA-ion ympärillä on isosti klikki otsikkoa tarjolla mutta esim hintaparitetti LFP:n kanssa ei synny välttämättä edes lähivuosina. Varsinkaan jos lithium hinta kehitys jatkuu tällaisena.
CATL:lla olisi tarkotus alkaa työntämään natrium/suola-akkua pihalle jo ensi vuonna.
...
Ja tuolla linkin alla on lokakuiseen julkaisuun linkki, jossa on tälläistä mainintaa.... Eli ei kärsisi kylmästä... Siinäkö tulevaisuuden akkuteknologia ilman li-ion heikkouksia?
Energiatiheydessä taitaa tulla lunta tupaan kuitenkin vs Li-ion
Juu, natriumakku vaatii vielä tuplaten tilaa. Henkilöautossa aika mahdoton yhtälö.
Itse aikanaan opin käyttämään termiä suola-akku noista lämmönvaraimista, joita yhteen aikaan mm. takseissa käytettiin. Tuo oli suolapurkki, joka oli kytketty auton jäähdytysjärjestelmään s.e. se vesi pääsi lämmittämään tuon akun ja sulattamaan sen sisältämän suolan. No akun hyvä lämmöneristys sitten piti sen suolan sulana melko pitkäänkin ja sitä lämpöä voitiin sitten käyttää kopin lämpimänä pitämiseen vaikka moottoria ei käytettykään. Tai vastaavasti se lämmitti kylmän moottorin melko nopeasti taas käyntilämpöiseksi ja toki tuossa purkuvaiheessa tuo suola sitten kiteytyi takaisin = faasimuutos oli siis se fysikaalinen ilmiö johon tuon akun toiminta perustui.Itse vierastan aikalailla termiä suola-akku. Onhan siellä suolaa, joo, mutta niin on litiumakussakin - se vain on litiumsuolaa, ei natriumsuolaa. Toisekseen se natriumakun suola ei ole sitä mitä ruokaan sirotellaan, vaikka yksi yhteinen alkuaine löytyykin. Natriumakku ei siis ole yhtään sen enemmän "suolainen" kuin litiumakkukaan.
Olisi tuo silti harkittavissa, jos saisi kaksi tornia alle puolella yhden LFP-tornin hinnasta ja palokuormariski vähenee samalla merkittävästi. Moista on spekuloitu, mutta tuskin toteutuu vielä ainakaan ensi vuonna.Jos 16kWh on nyt yksi "torni" niin vaikea olisi ajatella että joku ostaisi kaksi tornia vain akkukemian vuoksi, joka LFPhen nähden on aika marginaalisesti parempi.
Jo nyt mullistavaa on ollut akkukapasiteetin hinnan lasku. Sitä ei olisi uskonut 10v sitten kukaan. Myös energiatiheys paranee kokoajan pikkuhiljaa.Akkutekniikka on ikivanhaa. En usko että mitään mullistavaa on edes tulevaisuudessa tulossa. Siihen ei edes AI auta.
Periaate akuissa on vanha. Tarkoitin nyt tästä eteenpäin mullistavia asioita. Tuleeko mitään mullistavampaa kuin että pääsee autolla parisataa km pidemmälle.Ei nykyaikainen akkutekniikka ole mitenkään ikivanhaa. Litium- ja natrium-peruistaisten akkujen teknologioita alettiin tutkia joskus ensimmäisen energiakriisin vaiheilla 1970-luvuilla, mutta toimivia litiumioniakkuja saatiin aikaan vasta 1980-90-lukujen vaihteen tienoilla. Ovathan nuo monessakin suhteessa jo nyt aivan vallankumouksellisia ominaisuuksiltaan verrattuna vanhoihin lyijy- ja nikkeliakkuihin ja tehneet käytännölliset täyssähköautot yleensä mahdollisiksi.
Jios viitataan ladattaviin akkuihin, niin sähkömoottorit ja -generaattorit ovat suunnilleen saman ikäisiä keksintöinä, eli kaikki käytännölllinen sähköön perustuva energiatekniikka. Litiumioniakut ovat uudempi keksintö kuin transistorit, mikropiirit ja piihin perustuvat aurinkokennot. Jopa tekoälyn nykyiset perusmenetelmät esitettiin teoriapohjalta ennen litiumioniakkuja (toki ei ollut mitään mahdollisuutta soveltaa noita riittävän järeiden tietokoneiden puuttuessa, minkä ohella menelmien yksityiskohtiin ja etenkin alan käytännön insinööriosaaminen vaikkapa mallien opetukseen liittyen on edistynyt suunnattomasti).Periaate akuissa on vanha. Tarkoitin nyt tästä eteenpäin mullistavia asioita. Tuleeko mitään mullistavampaa kuin että pääsee autolla parisataa km pidemmälle.
Autohan on vaan yksi akkujen käyttökohde, mutta ns. tavallisten kansalaisten keskuudessa helposti se ainoa tunnettu kohde kun sähköautot nyt pinnalla.Tuleeko mitään mullistavampaa kuin että pääsee autolla parisataa km pidemmälle.
Havaitsen pientä skeptisyyttä tuossa. Investointihalukkuus monesti riippuu hyvästä mainonnasta. Eri kohteita riittää vaikkapa eläkerahastojen kartuttamiseen. On Northvoltia on Aluakkua ja noita muita en alkanut edes perkaamaan. Ideahan on saada raha liikkumaan.Periaatteessa alumiiniin perustuvalle akulle voisi saada huomattavasti enemmän kapasiteettia kuin nykyisille litiumakuille paino- tai tilavuusyksikköä kohden, mutta aivan sama pätee litiumpohjaisillekin akuille (ja samoin natrium-, kalium, magnesium- tai kalsiumpohjaisille). Jollei ole näyttää lupaukset täyttävää prototyyppiä, joka kestää kohtuullisen määrän käyttösyklejä, on turha kehuskella periaatteellisella ylivertaisuudella.
Ja vielä tuonkin jälkeen on edessä se keksinnön tuotteistaminen massavalmistukseen sopivaksi, hakea sille testituotantolaitokset, saada sille kaupallista menestystä jne. Aika paljonkin meinaan on erilaista ihan hyvääkin keksintöä kompastunut tuohon tuotteistamiseen, sen massavalmistusta ei vain olla saatu toimimaan tasaisen toistettavasti riittävällä laatutasolla.Jollei ole näyttää lupaukset täyttävää prototyyppiä, joka kestää kohtuullisen määrän käyttösyklejä, on turha kehuskella periaatteellisella ylivertaisuudella.
Tehokkuudessaan Partasen alumiiniakkukeksintö mahdollistaa 20-kertaisen akkukapasiteetin litiumakkutekniikkaan verrattuna.
Omaan käyttöön saa tehdä diy akkuja. Keittiönlaatikosta löytyy akkumateriaalia eli alumiinifoliota. Siitä vaan rullailemaan anodit ja katodit vuorotellen.Tuotekehitys on jo pitkällä. Tuosta ei enää kauan mene, kun voi ajaa kusematta Palermoon ja takaisin. Seuraavat patentit sitten pitää laajentaa tuosta proton peltilätkästä paremmin käytäntöön sopiviin innovaatioihin.
Ei kai tuossa muuta olekkaan vialla, kuin se, että se skaalattavuus on vielä ratkaistava ja on kohtuu selvästi jätetty kokonaan ulkopuolelle. Rahaa pyritään saamaan lisenssoinneilla ym toiminnalla pelkästään kuvailemalla skenaarioita, joihin tulevaisuudessa ratkaistulta kontruktiolla pystytään pääsemään. En vielä tässä vaiheessa ostaisi esim Suomalaisen "Fusion now" yhtiön osakkeita, vaikka luvattaisiinkin, että fuusio reaktio on saatu aikaan jo Laserilla Lappeenrannassa. Ja vaikka kuinka olisi Ano Turtiainen tehnyt haastattelun eduskunnan tiloissa keksijän kanssa alleviivaten tieteellistä ihmettä, niin epäilisin silti aloittaa syvempää taloudellista yhteistyötä tuossa kohtaa kehitysvaihetta, joka omasta mielestä käsittää vasta teknisen siemenen 100 kWh akusta, joka painaa 30 kg. Wikipedian artikkeleista voi olla kukin omaa mieltänsä.Omaan käyttöön saa tehdä diy akkuja. Keittiönlaatikosta löytyy akkumateriaalia eli alumiinifoliota. Siitä vaan rullailemaan anodit ja katodit vuorotellen.![]()
Eikä sen enää tarvitse merkitä mitään toimivaa ja hyödyllistäkään kuten yleensä oli ennen. Erilaisten keksintöjen mahdollista piilevää ansiota on vaikea arvioida tyhjentävästi joten patenttitoimistot ovat luopuneet pitkälti moisesta ja jättäneet asian hyödyllisyyskysymykset ja idean toimivuuden arvioinnin hakijan itsensä kontolle, kunhan muoto eli erityisesti patenttivaatimukset on kuvattu yksikäsitteisesti ja noiden osalta asia on todellakin uusi (tai ei ainakaan tunnistu selvästi aikaisempien patenttien kattamina vaatimuksina). On sitten patentin saanen haltijan oma asia, voiko patenttia hyödyntää johonkin tai edes mihinkään (ääritilanteessa jopa niin, että toimiiko se edes käytännössä tai teoriassa) ja jos patentti osoittautuu arvokkaaksi, sitten kilpailijat pyrkivät haastamaan sen kaikin mahdollisin tunnetuin keinoin tai jossakin vaiheessa suostuvat neuvottelemaan ristiinlisenssioinnista tai vastaavasta sovusta, jos patentti todellakin kattaa rahanarvoisen ja kriittisen keksinnön. Eli sinänsä relevantille asialle voi laatia aivan hyödyttämänkin patentin, jos paljastuu että samantapaisen asian kriittiset määritteet esimerkiksi on jo aikaisemmin patentoitu niin kattavasti, että vain turhanpäiväisillä tai epämääräisillä piirteillä pystyy enää läpäisemään aikaisemmat patenttiseulat.kun patentti ei todellakaan tarkoita mitään valmista ja lopullista.
Kyse on vaan paljonko auto saa painaa. Nyt akut usein 75-80kWh ja sillä saadaan se 500-600km, tuollainen akku painaa vajaat 500kg ja auto ehkä 2000kg. Eli range nostetaan 1000km luokkaan 500kg painon lisäyksellä, toki lisäpaino lisää kulutusta mutta silti.BYD teki myös vastaavan paikallisen mittaustestin mukaisen 1.000km rajan rikkoneen tuotantoauton, jossa akkukapasiteettia oli jopa 150kWh, mutta se akku pelkästään sitten vastaavasti kyllä painoin n. 1.000kg ja tuo premium-auto jolla ennätys tehtiin taisi painaa jopa 3.200kg. Melkoinen katutankki siis![]()
Niin no sähköautoissa saadaan rangea lisää joko kasvattamalla akkua tai pienentämällä kulutusta, melko loogista. Kumpi noista sitten tapahtuu vieläpä auton valmistuskustannuksia pienentämällä, niin eiköhän se ole se jonka nämä valmistajat valitsevat. Tietty voidaan myös kysyä ihanko oikeasti sähköauto tarttee sen 300+hv tehoa ja kiihtyvyyden alle 5s 100km/h. Ei se tavis sukankuluttaja noilla tee yhtään mitään ihan normaalissa arkikäytössään = aukeaisiko kenties tuota kautta se reitti pienempiin kulutuksiin kun hyväksyttäisiin ne pienemmätkin suoritusarvot, sanoisinko jotta vain perinteisen polttiksen tasoiset.Samanaikaisesti suunnitellaan uusia vaatimuksia kulutuksen pienentämiseksi joka ei painavampaa akkua suosi.