Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Keskustelun aloittaja olli_tr
- Aloitettu
Varaajan+lisäkortin+buffertank-sensorin kanssa mennään on/off -tyylillä.
No tämäkin tukee omia Pollucom lukemia siinä 8.5-9'c lämpötilassa 32'c vedellä, kun näytti tuotoksi 9.75kW, joka on "yli kapasiteetin".
Viimeksi muokattu:
Karmean väännön jälkeen sain viritettyä Grafana v8.1.5 Plotly scatter-graafin toimimaan.
Ajelin kesällä noin 50 asteen pyynnillä, sillä ajatuksella että käyttövesi saadaan suurimmaksi osaksi pumpulta. Pari viikkoa sitten pudotin pyyntiä niin, että puskuritankki sahaa nyt 28-33 väliä. Eli siitä nuo kaksi erillistä pistepilveä. Tuossa on 6 tunnin ulkolämpötilan keskiarvo vs. tuotettu/kulutettu energia, kaikki data HeishaMonilta. Ulkoyksikön anturit on eristetty paremmin vasta viikko sitten, eli data voi olla vähän mitä sattuu.
Tältä näytti mun vanhan Fujitsu-projektini tulos, mielenkiinnolla odotan miten käy kun kelit kylmenevät.
Ajelin kesällä noin 50 asteen pyynnillä, sillä ajatuksella että käyttövesi saadaan suurimmaksi osaksi pumpulta. Pari viikkoa sitten pudotin pyyntiä niin, että puskuritankki sahaa nyt 28-33 väliä. Eli siitä nuo kaksi erillistä pistepilveä. Tuossa on 6 tunnin ulkolämpötilan keskiarvo vs. tuotettu/kulutettu energia, kaikki data HeishaMonilta. Ulkoyksikön anturit on eristetty paremmin vasta viikko sitten, eli data voi olla vähän mitä sattuu.
Tältä näytti mun vanhan Fujitsu-projektini tulos, mielenkiinnolla odotan miten käy kun kelit kylmenevät.
Lisäkortti käytössä 9 kW:n panassa, ihmettelen edelleen sitä demand controllin toimintaa. Syötän sitä säädettävästä
jännitelähteestä, vaikutus on aika pieni vaikka kokeilee koko alueen. Miten tämä manuaaleissa oleva taulukko olisi ymmärrettävä. Onko jollakin parempaa tietoa ja kokemusta demand controllista.
jännitelähteestä, vaikutus on aika pieni vaikka kokeilee koko alueen. Miten tämä manuaaleissa oleva taulukko olisi ymmärrettävä. Onko jollakin parempaa tietoa ja kokemusta demand controllista.
Sulatukset... Tää ON/OFF-tyylinen käynti ei välttämättä ole ihan ideaalinen ainakaan näin pienen pöntön kanssa mitä mulla on. Ilmeisesti tän 35 minuutin laskenta lähtee aina käyntijakson alusta, jolloin edellinen jakso on voinut jättää kennon umpihuuruun (08:17 loppunut jakso), seuraavassa jaksossa hinkataan umpihuurussa 35 minuuttia ennenkuin tehdään sulatus.
Aika hiljaista on ollut vastausten kanssa, mutta ihan mielenkiinnolla pakko seurata, sillä eipä itselleni tullut mieleen mahdollisuus syöttää ulkoisesti jännitelähteellä.
Voisi olla ihan hyväkin "modaus", jos saisi pyydettyä vähän vähemmän (kompura)tehoa koneelta näillä vähän kevyemmillä keleillä.
Parempi mielestäni olisi, jos kone ~2.5kW ottotehojen sijaan tekisi lämmintä sillä 1.6-1.7kW ottoteholla vähän pitempää jaksoa.
Kai tuossa laitteessa softa käskee puskemaan sen 9kW ulos väkisin, vaikka pienempikin antoteho riittäisi.
Minkälaisia testituloksia olet saanut aikaan?
Mulla on nyt ollut jännite ihan mimimillä niin otto on ollut siinä 1.6-1.8kW ja tuotto 6-7.5kW. Nyt kun ulkolämpö on 2-3C
niin otetaampa tarkempia lukuja. Kaipaisin tosiaan muidenkiñ näkemyksiä siitä demand control kaaviosta, siitä saisin käsityksen että säädön pitäisi vaikutta enemmän.
Palataan huomenna kuvien ja käyrien muodossa.
Jos se control vaikuttaisi kunnolla niin Oumannin ulkolämpötilasta saisi 1-10V automaattisen jännitteen säätämään
tehoa ulkolämpötilan mukaan.
niin otetaampa tarkempia lukuja. Kaipaisin tosiaan muidenkiñ näkemyksiä siitä demand control kaaviosta, siitä saisin käsityksen että säädön pitäisi vaikutta enemmän.
Palataan huomenna kuvien ja käyrien muodossa.
Jos se control vaikuttaisi kunnolla niin Oumannin ulkolämpötilasta saisi 1-10V automaattisen jännitteen säätämään
tehoa ulkolämpötilan mukaan.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Minulla 12kW Panassa on demand control käytössä. Minimillä (olisko 1,1V) rajoittaa ottotehon 1,8kW:n tasoon. Muutoin ryntää käynnistyessään johonki yli 3kW:n otolle ja hurauttaa vedet kuumaksi hetkessä.
Laite itsessään osaa ajaa myös 1,3kW:n ottoteholla, joka on pienin arvo, jonka olen graafeista nähnyt.
Jollainlailla kone välttelee pieniä ottotehoja, jotka kyllä mittareiden mukaan johtavat huonoon COPpiin.
Minulla tuo 0-10V säätöviesti muuttuu ulkolämpötilan mukaan. Laite on ensimmäistä syksyä tulilla, laitellaan lisää kokemuksia kun kelit viilenee.
Laite itsessään osaa ajaa myös 1,3kW:n ottoteholla, joka on pienin arvo, jonka olen graafeista nähnyt.
Jollainlailla kone välttelee pieniä ottotehoja, jotka kyllä mittareiden mukaan johtavat huonoon COPpiin.
Minulla tuo 0-10V säätöviesti muuttuu ulkolämpötilan mukaan. Laite on ensimmäistä syksyä tulilla, laitellaan lisää kokemuksia kun kelit viilenee.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Vaikea sanoa, on liian vähän lämmitystarvetta koneelle. Jos annan käydä rajoituksetta (joko 0V tai 10V säätöviestillä), niin kuroo äkkiä lämpövajeen kiinni. Kyseessä patteritalo ja 200 litran varaajana entinen öljykattila.
Laite on ”mitoitettu” tulevaa ajatellen, alhaalla on n. 50m2 remontoimatointa ja lämmittämätöntä tilaa.
Vähän kun kelit kylmenee, ehtii tuota testaamaan, ilman että pumppu pysähtyy.
Laite on ”mitoitettu” tulevaa ajatellen, alhaalla on n. 50m2 remontoimatointa ja lämmittämätöntä tilaa.
Vähän kun kelit kylmenee, ehtii tuota testaamaan, ilman että pumppu pysähtyy.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Tein lyhyen testin ja tulokset alla:
Säätöviesti/ottoteho
1V / 1,8kW
2V / 1,9kW
3V / 2kW
4V / 2,7kW
5V / 3,5kW
6V / 4,1kW
7-10V / 4,2kW
Eli ei lineaarisuutta ja alueella 7-10 volttia, ei vaikutusta ottotehoon. Varmaankin tehontarpeen kasvaessa ja ulkolämpötilan laskieesa tulee koko skaala käyttöön.
En pystynyt ajamaan 4,2kW:n ottoteholla kuin hetken, laite rupesi itse himmaamaan tehoja.
Alla kuvakaappaus täyden tehon vedosta.
Säätöviesti/ottoteho
1V / 1,8kW
2V / 1,9kW
3V / 2kW
4V / 2,7kW
5V / 3,5kW
6V / 4,1kW
7-10V / 4,2kW
Eli ei lineaarisuutta ja alueella 7-10 volttia, ei vaikutusta ottotehoon. Varmaankin tehontarpeen kasvaessa ja ulkolämpötilan laskieesa tulee koko skaala käyttöön.
En pystynyt ajamaan 4,2kW:n ottoteholla kuin hetken, laite rupesi itse himmaamaan tehoja.
Alla kuvakaappaus täyden tehon vedosta.
Muutin patterilähdön varaajassa aivan ylös. Myös vilpiltä tulo on ylös, patteripaluu ja vilpille meno ovat alhaalta.
Varajaan anturi on jaettu kahtia, puolet alhaalla ja puolet ylhäällä. Kun kompura seisoo, myös latauspumppu seisoo eikä sekoita varaajaa. Ainakin näillä keleillä toimii mielestäni hyvin.
Kuvassa violetti kanttiviiva kertoo käynnin ja tauon. Ottoteho n1.9 ja tuotto n.7 ulkolämpö 4C .
Tällä kytkennällä pattereille lähtö pysyy tasaisempana.
Varajaan anturi on jaettu kahtia, puolet alhaalla ja puolet ylhäällä. Kun kompura seisoo, myös latauspumppu seisoo eikä sekoita varaajaa. Ainakin näillä keleillä toimii mielestäni hyvin.
Kuvassa violetti kanttiviiva kertoo käynnin ja tauon. Ottoteho n1.9 ja tuotto n.7 ulkolämpö 4C .
Tällä kytkennällä pattereille lähtö pysyy tasaisempana.
Minkäs kokoinen varaaja sulla @Sakarikk oli? En saa millään näillä keleillä tuollaisia lataus-/purkuaikoja. Tosin syy ehkä löytyy tästä alemmasta sepustuksesta.
Vähän nyt aiheuttaa harmaita hiuksia saada säädöt fiksummin kohdilleen. Mulla on buffer-anturi siis hybridin välilevyn yläpuolella, joka on vähän varaajan keskikohdan alapuolella. Hyödyt -> tuo välilevyn yläpuoli~300l lämpeää tasalämpöiseksi. Kuitenkin kone käy aika pieniä pätkiä, eli purku-/latausajat olis kiva saada pidemmiksi. Samoin tuo käyrän sovittaminen on haastavaa. Aamulla oli kylmimmillään -2.4'c ja vilp lämmitti varaajan parhaimmillaan 39.6'c (40'c) lämpötilaan. Samaan aikaan kuitenkin lämmitysverkkoon riittäisi 32-33'c vesi.
Buffer tankin deltaT on 2'c, eli yhteensä 4'c lämmittää yli pyynnin (deltaT 2'c + koneen tekemä ylimääräinen 2'c). Ongelmana on myös se, että jos tuo varaajan anturi näyttää esim. 30'c, niin varaajan katossa on kuitenkin vielä arviolta 4'c lämpimämpää vettä kiertoon jaettavaksi, eli siellä olisi reserviä vielä purkamiseen.
Sinänsä hupaisaa, jos lämmityskäyrä on -15'c/41'c ja jo parin-kolmen asteen pakkasessa tekee 40'c.
Esim. tällä hetkellä ulkona 1'c, lämmitykseen lähtee vajaa 30'c ja kellariin 32'c. Buffer-anturi näyttää 30'c ja varaajan katossa on kuitenkin noin 34.5'c. Heisha näyttää water outlet target temperatureksi 35'c, joten taas käyntilupa vilpille näillä bufferin asteilla vain noin 30 min huilaamisen jälkeen.
Ihmettelen myös mistä kone keksii tuon Target 35'c? Vaikka kuinka piirtelee käyrää paperille, niin tuon 35'c pitäisi tulla vasta jossain -3'c kohdilla. Joku lämpötilakompensointi, mutta mistä? Haisteleehan tuo kait tuota Zone1 anturia, joka on siis lämmitykseen lähtevä vesi (ja sehän on koko ajan alle Panasonicin käyrän).
Tuo varaajan lämpötila-anturi on lämmitykseen lähtevän veden putkessa kiinni ylimmässä yhteessä, jotta saisin jotain kuvaa varaajan yläkerran lämmöistä. Pitänee ottaa tuo buffer-anturi pois anturitaskusta ja laittaa sekin tuohon samaan putkeen aluteipillä kiinni. Sen jälkeen kokeillaan miten käytös muuttuu.
Harmi ettei ole anturitaskulle vapaata paikkaa varaajan yläosassa.
Ja nyt tullaankin tuohon lämmityksen deltaT asetukseen, josta itsekin kirjoittelin. Kyllä se vaan tosiaan näyttää olevan niin, että tuo kiinteä 5'c siellä on koko ajan, vaikka kuinka säätäisi lämmityksen deltaT -asetusta. Sitähän @Ton1A kovasti sanoikin ja ihan oikeassahan mies näytti kuitenkin olevan tuon asian suhteen.
Tuo lämmityksen deltaT näyttäisi olevan arvo sille, että millä lämpötilaerolla VILP yrittää tehdä lämmintä. Eli jos deltaT on esim. 8'c, niin käynnistyessään kone yrittää tehdä tuon 8'c lämpöisempää -> jos VILPille menevä vesi on 28'c, niin kone pyrkii tekemään 36'c vettä.
DeltaT 4'c -> VILPille menvä 28'c, niin kone tekee 32'c.
Tämä on sinänsä huono, koska jos se olisi toiminut niin kuin aikaisemmin oletin sen toimivan, niin se olisi tuonut huomattavan paljon enemmän säätövaraa tuon buffer-tankin kanssa. Ja oikeastaan tämän buffer-tank säätämisen takia tuon käytöksen itsekin juuri huomasin, kun aloin kokeilemaan reilusti isommilla deltaT-eroilla ja nyt näkyy heishan raportoimana lämpökäyrätkin joista asian voi todeta helposti.
edit:
Kalibroin muuten VILPin tulo- ja menoantureita molempia 0.5'c eri suuntiin, niin ainakin pikaisella otannalla alkaa Panasonicin raportointi olemaan lähempänä oikeaa, kun vertaa sähkömittari/pollucom.
Panasonicin ottoteho heittää usein vajaa 100w verran koko alueella... Panasonicin raportoima kulutus on 0, kunnes ylittää ~100w. Eli kun vesipumput käynnistyy, niin kulutus on edelleen 0 ja vasta kompuran käynnistys "käynnistää" kulutusmittauksen.
Vähän nyt aiheuttaa harmaita hiuksia saada säädöt fiksummin kohdilleen. Mulla on buffer-anturi siis hybridin välilevyn yläpuolella, joka on vähän varaajan keskikohdan alapuolella. Hyödyt -> tuo välilevyn yläpuoli~300l lämpeää tasalämpöiseksi. Kuitenkin kone käy aika pieniä pätkiä, eli purku-/latausajat olis kiva saada pidemmiksi. Samoin tuo käyrän sovittaminen on haastavaa. Aamulla oli kylmimmillään -2.4'c ja vilp lämmitti varaajan parhaimmillaan 39.6'c (40'c) lämpötilaan. Samaan aikaan kuitenkin lämmitysverkkoon riittäisi 32-33'c vesi.
Buffer tankin deltaT on 2'c, eli yhteensä 4'c lämmittää yli pyynnin (deltaT 2'c + koneen tekemä ylimääräinen 2'c). Ongelmana on myös se, että jos tuo varaajan anturi näyttää esim. 30'c, niin varaajan katossa on kuitenkin vielä arviolta 4'c lämpimämpää vettä kiertoon jaettavaksi, eli siellä olisi reserviä vielä purkamiseen.
Sinänsä hupaisaa, jos lämmityskäyrä on -15'c/41'c ja jo parin-kolmen asteen pakkasessa tekee 40'c.
Esim. tällä hetkellä ulkona 1'c, lämmitykseen lähtee vajaa 30'c ja kellariin 32'c. Buffer-anturi näyttää 30'c ja varaajan katossa on kuitenkin noin 34.5'c. Heisha näyttää water outlet target temperatureksi 35'c, joten taas käyntilupa vilpille näillä bufferin asteilla vain noin 30 min huilaamisen jälkeen.
Ihmettelen myös mistä kone keksii tuon Target 35'c? Vaikka kuinka piirtelee käyrää paperille, niin tuon 35'c pitäisi tulla vasta jossain -3'c kohdilla. Joku lämpötilakompensointi, mutta mistä? Haisteleehan tuo kait tuota Zone1 anturia, joka on siis lämmitykseen lähtevä vesi (ja sehän on koko ajan alle Panasonicin käyrän).
Tuo varaajan lämpötila-anturi on lämmitykseen lähtevän veden putkessa kiinni ylimmässä yhteessä, jotta saisin jotain kuvaa varaajan yläkerran lämmöistä. Pitänee ottaa tuo buffer-anturi pois anturitaskusta ja laittaa sekin tuohon samaan putkeen aluteipillä kiinni. Sen jälkeen kokeillaan miten käytös muuttuu.
Harmi ettei ole anturitaskulle vapaata paikkaa varaajan yläosassa.
Ja nyt tullaankin tuohon lämmityksen deltaT asetukseen, josta itsekin kirjoittelin. Kyllä se vaan tosiaan näyttää olevan niin, että tuo kiinteä 5'c siellä on koko ajan, vaikka kuinka säätäisi lämmityksen deltaT -asetusta. Sitähän @Ton1A kovasti sanoikin ja ihan oikeassahan mies näytti kuitenkin olevan tuon asian suhteen.
Tuo lämmityksen deltaT näyttäisi olevan arvo sille, että millä lämpötilaerolla VILP yrittää tehdä lämmintä. Eli jos deltaT on esim. 8'c, niin käynnistyessään kone yrittää tehdä tuon 8'c lämpöisempää -> jos VILPille menevä vesi on 28'c, niin kone pyrkii tekemään 36'c vettä.
DeltaT 4'c -> VILPille menvä 28'c, niin kone tekee 32'c.
Tämä on sinänsä huono, koska jos se olisi toiminut niin kuin aikaisemmin oletin sen toimivan, niin se olisi tuonut huomattavan paljon enemmän säätövaraa tuon buffer-tankin kanssa. Ja oikeastaan tämän buffer-tank säätämisen takia tuon käytöksen itsekin juuri huomasin, kun aloin kokeilemaan reilusti isommilla deltaT-eroilla ja nyt näkyy heishan raportoimana lämpökäyrätkin joista asian voi todeta helposti.
edit:
Kalibroin muuten VILPin tulo- ja menoantureita molempia 0.5'c eri suuntiin, niin ainakin pikaisella otannalla alkaa Panasonicin raportointi olemaan lähempänä oikeaa, kun vertaa sähkömittari/pollucom.
Panasonicin ottoteho heittää usein vajaa 100w verran koko alueella... Panasonicin raportoima kulutus on 0, kunnes ylittää ~100w. Eli kun vesipumput käynnistyy, niin kulutus on edelleen 0 ja vasta kompuran käynnistys "käynnistää" kulutusmittauksen.
Viimeksi muokattu:
Minulla varaaja on 940 litraa, siellä on se kahtia jaettu buffertank anturi seķä 4 eri korkeuksilla olevaa erillistä lämpöanturia.
Niillä on nyt erillinen näyttö, mutta siirrän ne samaan käyrästöön. Ajatus että voisi seurata koko varaajan lämpötiloja sekä
latauksen että purun aikana. Viime yönä oli tauko 2,5 h, sitten tunti töitä, taas 2,5 h taukoa. Nyt käynnistyessä oli varaajan
lämpö kaikissa antureissa 28 C. Juuri tätä tavoittelen, eli puretaan samaan lämpöön koko pönttö, samoin lataus.
Tällä saadaan pisimmät jaksot.
Asetukset on vielä vähän hakusessa, yritetään tehdä parempi selostus kun saadan kaikki samaan käyrästöön.
Niillä on nyt erillinen näyttö, mutta siirrän ne samaan käyrästöön. Ajatus että voisi seurata koko varaajan lämpötiloja sekä
latauksen että purun aikana. Viime yönä oli tauko 2,5 h, sitten tunti töitä, taas 2,5 h taukoa. Nyt käynnistyessä oli varaajan
lämpö kaikissa antureissa 28 C. Juuri tätä tavoittelen, eli puretaan samaan lämpöön koko pönttö, samoin lataus.
Tällä saadaan pisimmät jaksot.
Asetukset on vielä vähän hakusessa, yritetään tehdä parempi selostus kun saadan kaikki samaan käyrästöön.
No onhan tuossa varaajan koossakin eroa (940vs500). Laitoin vielä eilen illalla kokeeksi buffertankin anturin tosiaan tuohon lämmitykselle lähtevään putkeen, koska lähtö on varaajan yläosasta. Heti näkyi käynnissä, eli teki lämpöä pidempään ja purkuaikakin kasvoi noin tunnilla.
Näkyi myös pidentyneessä käyntijaksossa niin, että alkoi tiputtamaan ottotehoja lämmitysjakson loppua kohden (2.6kW->2kW).
Silti ihmettelen, että miksi yöllä on tehnyt pari käyntijaksoa 1.9kW tehoilla ilman ryntäilyjä. Lämpötila ollut kuitenkin aika tasaisesti 4-5'c välillä viimeiset 10h.
Näkyi myös pidentyneessä käyntijaksossa niin, että alkoi tiputtamaan ottotehoja lämmitysjakson loppua kohden (2.6kW->2kW).
Silti ihmettelen, että miksi yöllä on tehnyt pari käyntijaksoa 1.9kW tehoilla ilman ryntäilyjä. Lämpötila ollut kuitenkin aika tasaisesti 4-5'c välillä viimeiset 10h.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Siinä on joku oma logiikka, joka estää menemästä pienelle ottoteholle, jos COP menee kuralle.
Ilmeisesti riippuu dT-arvosta ja pyyntilämpötilasta, milloin suostuu käymään pienellä teholla.
Minkä ikäisiä pumppuja foorumilla on? Omassani olen mielestäni jossain nähnyt vuosiluvun 2018. Nyt uudella ohjaimella ja main pcbllä ainakin ohjaimen COP luvut ovat fiksumpia ja aivan kun kone kävisi rauhallisemmin. Pitänee virittää seurannat uusiksi, että saa käppyrää ulos.
Heishan lähettämiä tietoja kun katselen Home Assistantin kautta, niin esim. tällä hetkellä näyttää tältä:
Eli jos on buffer tank, niin sisäinen tavoitelämpötila olisi lämmityspyyntö + buffer ∆T + 2°C. Ulkoyksikköä käytetään siten että tuo ylitetään max 2°C ja alitetaan max 3°C.
Outlet target temperature = 32'c
Zone1 water target temperature = 27'c
Buffer tank temperature = 28'c
Mulla on tällä hetkellä buffer ∆T 3'c (+ 2'c).
Nyt toiseksi viimeisin VILPin käynnistys alkoi, kun buffer tankin lämpötila tipahti alle tuon 27'c, eli se käväisi 26'c ja sen jälkeen VILP lämmitti buffer tankin 31'c lämpöön, vaikka target on/oli 32'c. Viimeisin käynnistys alkoi, kun buffer tankin lämpö tippui 25'c lämpöön ja sen jälkeen VILP lämmitti taas 31'c lämpöön. Eli jostain syystä jättää viimeisen asteen tekemättä.
Eli tuo Outlet target temperature olisi se mihin pitäisi päätyä lämmityssyklin jälkeen... eli sen pitäisi olla tuo water target temp +buffer ∆T +2'c (27+3+2=32'c).
Meni hetki tajutessa, että tuosta HeishaMonin yaml-tiedostosta puuttui monta topicia, joten ei ollut noista zone target-lämpötiloista mitään hajua, kun eipä mqtt-viestejäkään tullut noista HomeAssistantiin. Piti useampi rivi lisäillä noita puuttuvia tietoja koodiin. Puuttuipa sieltä tuo buffer tankin lämpötilakin alkujaan.
Jos nyt mutkia suoristellaan ja pikaisia johtopäätöksiä vetelen tän päivän käppyröistä, niin näyttäisi jossain 20-25min käynnin jälkeen alkavan laskemaan tehoja näillä keleillä (~10'c). Pienimmillään kävi tänään ennen sammumista alle 1.2kW ottoteholla pariinkin otteeseen.
Viimeksi muokattu:
Vähän on kysymysmerkki tuo varaajan target-lämpötila ja käyttäytyminen varaajaa ladattaessa.
Jättänyt nyt monella käyntikerralla pari astetta vajaaksi target-lämpötilasta. Esim. tässä on varaajan lämpö tipahtanut käynnistyessä 28'c lämpöön ja siitä lämmitetty 5'c tuohon 33'c lämpöön, vaikka target on 35'c.
Aamulla oli päästänyt tippumaan 26'c ja siitä lämmitti varaajan 33'c (eli 7'c oli tuo "lämmitysväli" normaalin 5'c sijasta), vaikka target oli aamulla noussut noihin aikoihin ja oli tuossa vaiheessa samainen 35'c.
Tänään on aika myräkkä ulkona, joten kova tuuli vaikuttaa jo sisälämpöön, kun tavoite on 1'c vajaa. Tuo huonetermostaatti/säädin on aulassa ja siinä tippuu ensimmäiseksi lämpö, vaikka muualla onkin vielä ~1'c enemmän. Tuo ei ilmeisesti buffer-tank kytkennässä kuitenkaan vaikuta juuri millään tavalla kompensaation muodossa, sillä mulla valehtelee muutenkin tuo itse kyhätty zone1 menoveden anturi nähtävästi noin 3'c. Eli se laahaa target-lämpötilan perässä koko ajan, mutta ei näytä VILP yrittävän kuitenkaan väkisin tunkea lämpöä ja olettavan, että lämpö ei riitä.
Jättänyt nyt monella käyntikerralla pari astetta vajaaksi target-lämpötilasta. Esim. tässä on varaajan lämpö tipahtanut käynnistyessä 28'c lämpöön ja siitä lämmitetty 5'c tuohon 33'c lämpöön, vaikka target on 35'c.
Aamulla oli päästänyt tippumaan 26'c ja siitä lämmitti varaajan 33'c (eli 7'c oli tuo "lämmitysväli" normaalin 5'c sijasta), vaikka target oli aamulla noussut noihin aikoihin ja oli tuossa vaiheessa samainen 35'c.
Tänään on aika myräkkä ulkona, joten kova tuuli vaikuttaa jo sisälämpöön, kun tavoite on 1'c vajaa. Tuo huonetermostaatti/säädin on aulassa ja siinä tippuu ensimmäiseksi lämpö, vaikka muualla onkin vielä ~1'c enemmän. Tuo ei ilmeisesti buffer-tank kytkennässä kuitenkaan vaikuta juuri millään tavalla kompensaation muodossa, sillä mulla valehtelee muutenkin tuo itse kyhätty zone1 menoveden anturi nähtävästi noin 3'c. Eli se laahaa target-lämpötilan perässä koko ajan, mutta ei näytä VILP yrittävän kuitenkaan väkisin tunkea lämpöä ja olettavan, että lämpö ei riitä.
Oletteko panneet merkille, että heating dT:n muutos vaikuttaa myös virtaukseen merkittävästi?
Minulla on 9kW T-Cap monoblokki kiinni 2600L varaajassa, buffer tank anturi varaajan yläosassa, jonka lisäksi on anturit varaajan keskellä ja pohjalla. Panasonicin dataa kerää HeishaMon, ottoenergiaa VILP-ryhmältä mittaa Shelly 3EM ja lämmöntuottoa Zenner Zelsius C5-IUF.
Olen ajanut testejä eri dT:n ja Pump maximum speed flow rate asetuksilla ja päätynyt seuraavaan:
Kun dT on pieni 1-3, niin vesipumppu käy siten, että virtaama vastaa Service setupissa asetettua pump maximum speed flow rate arvoa.
Kun dt on 5, niin virtaama on ollut 26 l/min, vaikka pump max flow rate olisi asetettu esim. 40 l/min.
Kun dt on 7, virtaama ollut 21 l/min.
Kun dt on 10, virtaama ollut 14 l/min.
jne.
Näillä voi vähän pelata varaajaa ladatessa.
Jos tuo vilpiltä varaajan yläosaan, niin pienellä dt:llä ja suurella virtauksella saa pytyn ajettua kohtalaisen tasalämpöiseksi, ennen kuin yläosassa tavoitelämpötila saavutetaan. Suurella dt:llä ja pienellä virtauksella vain pytyn yläosa lämpenee.
Jos tuo vilpiltä varaajan keskelle, niin suurempi dt ja pienempi virtaus auttaa hillitsemään alaosan liian aikaista lämpenemistä. Alaosan liian aikainen lämpeneminen näyttää laskevan COPpia.
Ulkolämpötila on ollut 7-10 ²C näiden testiajojen aikana. Ottoteho (1,6-1,7 kW) ja kompuran hertsit (35 Hz) ovat pysyneet samoina oli dT asetus mikä hyvänsä.
Minulla on 9kW T-Cap monoblokki kiinni 2600L varaajassa, buffer tank anturi varaajan yläosassa, jonka lisäksi on anturit varaajan keskellä ja pohjalla. Panasonicin dataa kerää HeishaMon, ottoenergiaa VILP-ryhmältä mittaa Shelly 3EM ja lämmöntuottoa Zenner Zelsius C5-IUF.
Olen ajanut testejä eri dT:n ja Pump maximum speed flow rate asetuksilla ja päätynyt seuraavaan:
Kun dT on pieni 1-3, niin vesipumppu käy siten, että virtaama vastaa Service setupissa asetettua pump maximum speed flow rate arvoa.
Kun dt on 5, niin virtaama on ollut 26 l/min, vaikka pump max flow rate olisi asetettu esim. 40 l/min.
Kun dt on 7, virtaama ollut 21 l/min.
Kun dt on 10, virtaama ollut 14 l/min.
jne.
Näillä voi vähän pelata varaajaa ladatessa.
Jos tuo vilpiltä varaajan yläosaan, niin pienellä dt:llä ja suurella virtauksella saa pytyn ajettua kohtalaisen tasalämpöiseksi, ennen kuin yläosassa tavoitelämpötila saavutetaan. Suurella dt:llä ja pienellä virtauksella vain pytyn yläosa lämpenee.
Jos tuo vilpiltä varaajan keskelle, niin suurempi dt ja pienempi virtaus auttaa hillitsemään alaosan liian aikaista lämpenemistä. Alaosan liian aikainen lämpeneminen näyttää laskevan COPpia.
Ulkolämpötila on ollut 7-10 ²C näiden testiajojen aikana. Ottoteho (1,6-1,7 kW) ja kompuran hertsit (35 Hz) ovat pysyneet samoina oli dT asetus mikä hyvänsä.
Omat havainnot HeishaMon datasta perattuna:
- Lämmitys alkaa, kun varaajan lämpötila putoaa 4c alle [water target temp + buffer ∆T]. Näissä ulkolämpötiloissa minulla: [30 + 0 - 4 = 26 C]
- Lämmitys loppuu, kun varaajan lämpötila on [water target temp + buffer ∆T]. Minulla: [30 + 0 = 30 C]
- Koneen Outlet target temperature on [water target temp + buffer ∆T + 2 °C].
- Arvelen, että tuo +2°C on siksi, että kohtuullisessa ajassa varaajan tavoitelämpötila saavutettaisiin.
Mulla jättää jatkuvasti lämmityksen vajaaksi sen pari astetta tavoitteesta. Mulla on sen takia Buffer ∆T 5'c, jotta kone ylipäätään tekisi reserviä varaajaan.
Eli mulla lämmitys loppuu 2'c aikaisemmin, kuin mitä on water target temp + buffer ∆T. Näissä lämpötiloissa siis mulla 30+5 =35'c, mutta lämmitys loppuu, kun varaajassa on 33'c.
Sain vihdoin Grafanankin laitettua Home Assistantin kylkeen suoraan lisäosilla, joten saa vielä vähän paremmin kerättyä dataa.
Tässä näkyy hyvin, että koskaan ei lämmitä tuohon target-lämpötilaan varaajaa. Lämmityksen ∆T tais olla 5'c.
Onhan se ihan kiva laitella Grafana piirtämään talteen kaikenlaista infoa:
VILPin antureiden kalibrointi näytti olevan oikean suuntainen, sillä nopeasti kun katselin lokakuun kulutukset/tuotot/copit, niin taisi olla sama COP, mutta kulutus/tuotto oli pientä heittoa vs. sähkömittari+pollucom.
Eli mulla lämmitys loppuu 2'c aikaisemmin, kuin mitä on water target temp + buffer ∆T. Näissä lämpötiloissa siis mulla 30+5 =35'c, mutta lämmitys loppuu, kun varaajassa on 33'c.
Sain vihdoin Grafanankin laitettua Home Assistantin kylkeen suoraan lisäosilla, joten saa vielä vähän paremmin kerättyä dataa.
Tässä näkyy hyvin, että koskaan ei lämmitä tuohon target-lämpötilaan varaajaa. Lämmityksen ∆T tais olla 5'c.
Onhan se ihan kiva laitella Grafana piirtämään talteen kaikenlaista infoa:
VILPin antureiden kalibrointi näytti olevan oikean suuntainen, sillä nopeasti kun katselin lokakuun kulutukset/tuotot/copit, niin taisi olla sama COP, mutta kulutus/tuotto oli pientä heittoa vs. sähkömittari+pollucom.
Tais olla jotain 4'c, kun ottaa "seuraavan vaihteen" käyttöön, eli ottotehot nousee yli 2kW.
Viimeksi muokattu:
Minulle on tulossa Panasonicin 9kW:n split Vilppi All-in-One sisäyksiköllä (WH-ADC0916H9E8 ALL IN ONE, WH-UX09HE8 T-CAP ULKOYKS. 9kW, ILMA-VESI ETÄOHJAIN CZ-TAW1, ILMA-VESI POHJAVASTUS CZ-NE3P).
Kyseessä on uudehko noin 250m2 kaksikerroksinen talo vesikiertoisella lattialämmityksellä. Käyttöön jää vanha 500litran Akvaterm (Akvasan 0,5 EK) käyttovesikierukalla. Tarkoituksena oli ladata Panasonicilla tuota Akvasania, esilämmittää käyttövesi sen kierukassa, joka lämmitetään lopulliseen lämpöönsä tuossa All in Onessa. Lattialämmitystä on tarkoitus shuntata Oumanilla ulkolämpötilan mukaan. Lattialämmityksen menoveden lämpötilatarve on kovilla pakkasilla noin +35C.
Miten tuo laite kannattaa kytkeä varaajaan? Ilmeisesti tarvitsee ostaa vielä lisäkortti CS-NS4P ja siihen buffer tank sensor? Tarvitseeko muita antureita?
Lisäksi pihalle tulee 2300 litran ulkoporeamme, jota olisi mahdollista lämmittää talon lämmitysjärjestelmällä. Vesi siinä tulisi olla kylvettäessä +38c, mutta kannattaako sitä lämmittää Panasonicilla vai pelkästään sen omilla sähkövastuksilla?
Kiitoksia jo etukäteen vastauksista!
Kyseessä on uudehko noin 250m2 kaksikerroksinen talo vesikiertoisella lattialämmityksellä. Käyttöön jää vanha 500litran Akvaterm (Akvasan 0,5 EK) käyttovesikierukalla. Tarkoituksena oli ladata Panasonicilla tuota Akvasania, esilämmittää käyttövesi sen kierukassa, joka lämmitetään lopulliseen lämpöönsä tuossa All in Onessa. Lattialämmitystä on tarkoitus shuntata Oumanilla ulkolämpötilan mukaan. Lattialämmityksen menoveden lämpötilatarve on kovilla pakkasilla noin +35C.
Miten tuo laite kannattaa kytkeä varaajaan? Ilmeisesti tarvitsee ostaa vielä lisäkortti CS-NS4P ja siihen buffer tank sensor? Tarvitseeko muita antureita?
Lisäksi pihalle tulee 2300 litran ulkoporeamme, jota olisi mahdollista lämmittää talon lämmitysjärjestelmällä. Vesi siinä tulisi olla kylvettäessä +38c, mutta kannattaako sitä lämmittää Panasonicilla vai pelkästään sen omilla sähkövastuksilla?
Kiitoksia jo etukäteen vastauksista!
Kai tuo CZ-TAW1 on "helppo" etäohjain, mutta suosittelisin silti tilalle monipuolisempaa HeishaMonia, niin saat kerättyä dataa yllin kyllin ja saat mahdolliseen kotiautomaatioonkin liitettyä VILPin. Toki pientä datanörtteilyä tuo vaatii, mutta ei kuitenkaan ihan mahdottomasti.
Tarvitsen CS-NS4P lisäkortin kaveriksi vähintään KAKSI anturia. Toinen varaajaan ja toinen lähtevään lämmitysveteen. Ilman tuota lähtevän veden anturia antaa vikakoodia ja ei osaa ohjata varaajan latausta niin kuin pitäisi. Sama anturi käy molempiin.
Mulla 500l GTV-hybrid ja suluilla voi valita ohjaako VILPiltä tulevan lämpimän veden ~keskelle (välilevyn yläpuolelle), vai varaajan yläosaan. VILP ottaa veden alimmasta yhteestä. Lämmityksen lähtö ylhäältä ja paluu alhaalle.
Mä en oikein näe ideaa ostaa AIO-laitetta, koska perus 9kW T-CAP on 1500€ halvempi ja 200l lämminvesivaraajankin kanssa 1000€ halvempi. Sulla on kuitenkin jo hyvä varaaja valmiina, joten siihen vaan kylkeen joko Panan oma, tai joku 100-200l lämminvesivaraaja tulistimeksi, niin jää vielä se 1000€ omaan taskuun, vaikka lopputulos on aika lailla sama.
Tarvitsen CS-NS4P lisäkortin kaveriksi vähintään KAKSI anturia. Toinen varaajaan ja toinen lähtevään lämmitysveteen. Ilman tuota lähtevän veden anturia antaa vikakoodia ja ei osaa ohjata varaajan latausta niin kuin pitäisi. Sama anturi käy molempiin.
Mulla 500l GTV-hybrid ja suluilla voi valita ohjaako VILPiltä tulevan lämpimän veden ~keskelle (välilevyn yläpuolelle), vai varaajan yläosaan. VILP ottaa veden alimmasta yhteestä. Lämmityksen lähtö ylhäältä ja paluu alhaalle.
Mä en oikein näe ideaa ostaa AIO-laitetta, koska perus 9kW T-CAP on 1500€ halvempi ja 200l lämminvesivaraajankin kanssa 1000€ halvempi. Sulla on kuitenkin jo hyvä varaaja valmiina, joten siihen vaan kylkeen joko Panan oma, tai joku 100-200l lämminvesivaraaja tulistimeksi, niin jää vielä se 1000€ omaan taskuun, vaikka lopputulos on aika lailla sama.
Näin kai se on nähtävä.
Otin asian esille lähinnä sen takia, että ainakin @Sakarikk on maininnut, että hänellä virtaama on ollut sama oli säädöt mitkä tahansa ja myös siksi, että varaaja on mahdollista saada ladattua ainakin melko täyteen ilman puolitettua buffer tank anturia, jollainen käsittääkseni @Sakarikk :lla on nyt käytössä.
Alla muutamia käppyröitä eri asetuksilla ajetuista tuottojaksoista.
Sanoin että COP ei juuri muutu tehtiinkö isommalla teholla ja virtauksella vai pitempään pienellä teholla ja virtauksella.
Virtaus on 800-2200l/h riippuen dT arvosta, kierrokset 23-36 Hz. Näitä kokeiltiin n.7C ulkolämmössä ja ulkokäyrä
mahdollisimman lähellä verkoston tarvetta.
Virtaus on 800-2200l/h riippuen dT arvosta, kierrokset 23-36 Hz. Näitä kokeiltiin n.7C ulkolämmössä ja ulkokäyrä
mahdollisimman lähellä verkoston tarvetta.
OK, sitten muistin tuon asian väärin tai muistikuva oli ajalta ennen lisäkorttia ja buffer tank anturia, jolloin hullunkierto oli ongelmana.
Minkälaiset CS-NS4P:n kaveriksi tulevien antureiden pitää olla? Panasonicin omia vai jotain muuta?
Onko tuohon HeishaMonin ja Panasonicin yhteistyöhön näppäriä ohjeita. Pientä nörttitaustaa löytyy nuoruudesta, joten ohjeiden avulla saatan onnistua.
Tuossa omassa varaajassa on niukasti lähtöjä, olisiko järkevää laittaa Vilpitä tuleva lämmin vesi varaajan keskiosaan, varaajan yläosasta lattialämmitykseen ja lattialämmityksen paluu varaajan alaosaan? Varaajan alaosasta myös paluu Vilppiin?
AIO on jo ostettu, joten sitä en enää vaihda. Oli minulla siihen joku syykin, ehkä "hyvä tarjous" tai jotain
Osaako kukaan kommentoida tuota ulkoporeallasta, lieneekö sen sotkeminen tähän järkevää?
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Täältä https://zave.fi/lisatarvikkeet/panasonic-puskurivaraajan-anturi-paw-a2w-tsbu
Ei se yhteistyö HeishaMonin ja Panasonicin kanssa vaikea ole se on pelkkää johdon vetoa ja näitä anturijohtoja on yleensä jatkettava mutta minä en ole siitä päässyt eteenpäin Raspberry Pi:lle ja Home Assistantille,siinä on hyväksi nörttiys.
Täältä https://zave.fi/lisatarvikkeet/panasonic-puskurivaraajan-anturi-paw-a2w-tsbu
Ei se yhteistyö HeishaMonin ja Panasonicin kanssa vaikea ole se on pelkkää johdon vetoa ja näitä anturijohtoja on yleensä jatkettava mutta minä en ole siitä päässyt eteenpäin Raspberry Pi:lle ja Home Assistantille,siinä on hyväksi nörttiys.
@Jussi800 suunnitelma kuulostaa mielestäni ihan järkevältä. Vilpin lämmittämä vesi saattaa olla järkevin johtaa juuri varaajan keskelle, jolloin yläosassa lämpötila ei seilaa yhtä paljon kuin jos vilpin kytkisi ihan ylös. Suosittelen kuitenkin kytkentää, jossa voisi käsiventtiilein valita, meneekö vesi vilpiltä keskelle, ylös, vai 2-putkikyntenä suoraan puskurin läpi. Varsinainen varaajan lataaminen voi olla vähän turhaa noin pienellä tilavuudella, jos panasonicin hystereesiasetukset mahdollistavat katkokäynnin hallinnan muutenkin. Tästä en ole kyllä varma, kun itsellä ei ole kokemusta ko. laitteesta.
AIO on tuohon kyllä ihan passeli, eikä se hukkaan mene. Ilman sitä käyttöveden teko ei sinulla onnistuisi loppulämpöön asti. Se on tietysti toinen asia, paljonko sillä saavuttaa vilpin tapauksessa, mutta ainakin kesällä varmasti hyödyttää.
Millä talo ja KV lämpeni aikaisemmin?
AIO on tuohon kyllä ihan passeli, eikä se hukkaan mene. Ilman sitä käyttöveden teko ei sinulla onnistuisi loppulämpöön asti. Se on tietysti toinen asia, paljonko sillä saavuttaa vilpin tapauksessa, mutta ainakin kesällä varmasti hyödyttää.
Millä talo ja KV lämpeni aikaisemmin?
- Keskustelun aloittaja
- #155
Siis helpoimmalla selviät näin:
- tilaat täältä valmiin HeishaMonin sekä siihen kaapelin: https://www.tindie.com/products/thehognl/heishamon-communication-pcb/
- kytket kaapelin CN-CNT-liittimeen ja toisen pään HeishaMoniin
- nyt laite on tulilla ja näet WiFI-verkon, johon otat läppärillä tai puhelimella yhteyttä
- menet osoitteeseen http://192.168.4.1 selaimella
- täällä teet asetukset, eli valitset mihin verkkoon laite ottaa yhteyden, mihin pusketaan MQTT:llä mittaustulokset, käytetäänkö s0-pulssilaskuria ja 1-wire lämpömittaria (nämä ei pakollisia), jne.
Nyt laite buuttaa, ottaa yhteyden kotiverkkoosi ja alkaa toimittamaan mittausdataa. Sinulla tietenkin tarvitsisi olla joku kotiautomaatiojärjestelmä, johon MQTT:llä tuota dataa voi lähettää. Mikäli ei, sen näpertäminen pystyyn voi olla hieman työläämpää.
Heishamonia voi käyttää myös yksistään, mutta silloin jää kyllä datan keruu pois. Eli siinä on web-palvelin, johon pääset selaimella kotiverkostasi kiinni ja se näyttää kaikki nuo laitteen sielunelämästä kertovien parametrien arvot siinä (kts. kuva).
Minkälaiset CS-NS4P:n kaveriksi tulevien antureiden pitää olla? Panasonicin omia vai jotain muuta?
Onko tuohon HeishaMonin ja Panasonicin yhteistyöhön näppäriä ohjeita. Pientä nörttitaustaa löytyy nuoruudesta, joten ohjeiden avulla saatan onnistua.
Tuossa omassa varaajassa on niukasti lähtöjä, olisiko järkevää laittaa Vilpitä tuleva lämmin vesi varaajan keskiosaan, varaajan yläosasta lattialämmitykseen ja lattialämmityksen paluu varaajan alaosaan? Varaajan alaosasta myös paluu Vilppiin?
AIO on jo ostettu, joten sitä en enää vaihda. Oli minulla siihen joku syykin, ehkä "hyvä tarjous" tai jotain
Osaako kukaan kommentoida tuota ulkoporeallasta, lieneekö sen sotkeminen tähän järkevää?
Minä olen värkännyt anturit kiinan tavarasta, eivät maksa juuri mitään mutta voi olla tuurissa saako sopivia. Olen tehnyt yleimittarin, vesiastian ja lämpömittarin kanssa sopivia yhdistelmiä jota verrannut manuaalin arvoihin.Minkälaiset CS-NS4P:n kaveriksi tulevien antureiden pitää olla? Panasonicin omia vai jotain muuta?
Onko tuohon HeishaMonin ja Panasonicin yhteistyöhön näppäriä ohjeita. Pientä nörttitaustaa löytyy nuoruudesta, joten ohjeiden avulla saatan onnistua.
Tuossa omassa varaajassa on niukasti lähtöjä, olisiko järkevää laittaa Vilpitä tuleva lämmin vesi varaajan keskiosaan, varaajan yläosasta lattialämmitykseen ja lattialämmityksen paluu varaajan alaosaan? Varaajan alaosasta myös paluu Vilppiin?
AIO on jo ostettu, joten sitä en enää vaihda. Oli minulla siihen joku syykin, ehkä "hyvä tarjous" tai jotain
Osaako kukaan kommentoida tuota ulkoporeallasta, lieneekö sen sotkeminen tähän järkevää?
Originaalin hinnalla niitä saa kiinasta ison pussillisen ja kotimaastakin voi löytää kymmenesosalla. Heĺpoimmalla tietenkin
alkuperäisillä.
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Mulla näkyy Heishamon WIFI verkossa ja koitin yhteyttä http://192.168.4.1 mutta ei onnistu,miksi.
Mulla näkyy Heishamon WIFI verkossa ja koitin yhteyttä http://192.168.4.1 mutta ei onnistu,miksi.
- Keskustelun aloittaja
- #158
Ok, jos pääset kiinni siihen Heishamonin etusivulle, niin sitten voit unohtaa tuon 192.168.4.1 osoitteen, sitä tarvitaan vain ensimmäisellä kertaa kun Heishamonin asetuksia laitetaan kohdalleen.
Eli kun laitat Heishamonin osoitteen selaimeesi, näet alla kuvatun kaltaisen sivun, joka kertoo pumpun sielunelämästä:
- Keskustelun aloittaja
- #159
Tiedätkö nyt siis että mikä on Heishamonin IP-osoite ja mikä on HomeAssistantin IP-osoite? Nämä on ne perustavanlaatuiset osoitteet, jotka ovat oleellisia tässä. Luultavasti molemmat ovat muotoa 192.168.0.XX, jossa vain tuo viimeinen luku vaihtuu. Alkupäänkin osoitteet voivat näyttää hieman erilaisilta, mutta tuo 192.168.0.x on ehkä yleisin oletusasetus kotiverkon reitittimissä...
Olisiko siellä WiFi-tukiasemassa jokin palomuuri päällä? Kokeile ottaa kaikki muurit kokeeksi OFF.