Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Keskustelun aloittaja olli_tr
- Aloitettu
Eli tehon perusteella käy maksimiteholla on/off eikä kompura mene osateholle? Epäilen että jossain on vikaa sillä maksimiteholla luulisi olevan maksimihertsit.
Pienennä vaan dT plusmiinus 2asteeseen; itselläni ES:n 6kw laite 500-1000l varaajalla ja jatkuvalla 700l/tunnissa kierrolla (varaajaan) tekee maksimilla on/off - tyyliin jos dT on plusmiinus 4 astetta.
Jos pyydän plusmiinus 2 astetta (ohjekirjan suositus) laite alkaa käymään pitempiä jaksoja osateholla; alkaa käymään vasta n vuorokauden kuluttua eli laite miettii säätöjä jostain syystä.
Minimitehon luulisin olevan 800W tietämillä kun kompuroiden ominaisuudet ovat nykyään melko samanlaisia
Mulla on siis H-sarjan 9 kW T-CAP monoblock, WH‐MXC09H3E8. Tämän minimiottoteho on 1000 W sähköä, tosin satunnaisesti menee myös 800 W teholle. Alhaisen ottotehon saa käyttöön vain jos pumppu on ns. käyräajossa, eli buffer tank on pois päältä. Itsekin koitin buffer tank moodia, mutta ei meidän tapauksessa se ei toiminut ollenkaan pakkasella. Jostain syystä tämä kone ei tuota pakkasella järkevällä COP-arvolla ennenkuin noin tunnin käynnin jälkeen. Eli ei ole mitään järkeä käydä on-off, jos voi käydä koko ajan juuri sopivalla teholla.
Meillä tuo raja jossa koneen tuotto minimiteholla vastaa talon lämmitystarvetta menee aika lähellä nollaa, nyt esimerkiksi eilen oli muutama huilitauko kun ulkolämpötila nousi ylimmillään noin +3 °C lukemiin,
Kompuran maksimiteho on varsin suuri, itse olen logannut yli 5 kW ottotehon kovalla pakkasella. Sähkövastuksilla ei ole vielä tarvinnut avittaa, mutta eipä täällä ole elohopeakaan alittanut -22 °C sinä aikana kun tuo on ollut käytössä.
Meillä tuo raja jossa koneen tuotto minimiteholla vastaa talon lämmitystarvetta menee aika lähellä nollaa, nyt esimerkiksi eilen oli muutama huilitauko kun ulkolämpötila nousi ylimmillään noin +3 °C lukemiin,
Kompuran maksimiteho on varsin suuri, itse olen logannut yli 5 kW ottotehon kovalla pakkasella. Sähkövastuksilla ei ole vielä tarvinnut avittaa, mutta eipä täällä ole elohopeakaan alittanut -22 °C sinä aikana kun tuo on ollut käytössä.
Pumpun nopeus säätyy halutun 'heating delta T' sekä hetkellisen tehon perusteella, mutta tuo on siis arvo jota ei ylitetä muuten kuin sulatuksen aikana. Itse säädin tuon HeishaMonin kautta, 'Max_Pump_Duty' arvoksi 87. Tuolla ulkoyksikön virtaus on maksimissaan hiukan enemmän kuin mitä mun lattialämmitykseni virtaus
Kompuran maksimitehot on 5kW, joten ei 1800W ole lähelläkään maksimeita. Kompuran taajuuden mukaan sen sijaan pyörii aika alapäässä.
Ei nuo taajuudet ja sähkönkulutus ihan käsi kädessä kuitenkaan mene. Mulla tällä hetkellä käynnissä 1600W ja 27Hz. Klo 05-07 välillä menty 1200-1400W ja 22Hz.
JA sivuhuomautuksena, että noi on koneen näyttämiä arvoja. Esim. tuo klo 05-07 välin hyppely 1200-1400W on erillisen sähkömittarin mittauksen mukaan tosiasiassa aika tasaisesti noin 1200W (1180W-1215W).
Tämän hetkinen koneen näyttämä käynti 1600W näyttäisi olevan erillisen sähkömittarin mukaan aika haarukassa (1530-1570W).
Panasonic siis raportoi parillisia lukemia 200W hypyin.
Viimeksi muokattu:
Eli laitteen sisäinen vastus on pöhöttänyt n 3kw:lla. 9kw:n pumpun ottama teho on luokkaa 2kw ; sen voi päätellä myös siitä että max tuotto 9kw on cop n 5:llä , en tähän hätään löytänyt teknisiä tietoja.
Jossain kirjoituksissa todetaan että jos pitkän aja cop - todellisuus on n 2 niin tulos on hyvä. Johtuu juuri tuosta että käynnistyessään kone tuottaa säällistä coppia vasta jonkun ajan päästä , laskuissa ei yleensä ole pohjavastusta (minulla n 150w) eikä viemärin saattolämmitystä jne ,
Kyllä järkevää coppia pitäisi alkaa tulemaan 5-10minuutin päästä käyntiilähdöstä; päivittyykö arvo "kiinan palvelimen" kautta?
Ei ole, vastustunnit ovat edelleen pyöreät nolla. Huoltomanualin mukaan tuon 9 kW T-CAP maksimi ottoteho ilman vastusapua on 6.96 kW.
En ole ainoa joka on omilla mittauksillaan todentanut tuon huonon käyntiinlähdön pakkaskelillä.
Ei nyt ihan hirveästi kannata tulla pumppua omistamattomana tällaisia huutelemaan tänne kyseisen laitteen kokemuksia-ketjuun. Todistettavastihan kyseinen pumppu vetelee kivasti lämpöä torppaan ilman vastuksia, kun 80% muista pumpuista nukkuu jo talviunta, tai vähintään tarvitsee vastuksia avukseen.
Toisekseen nykypumpuilla johonkin pitkän ajan COP2 pääsee, vaikka olisi ympäri vuoden pakkasen puolella.
Mulla selvisi, että meno/paluu ero supistuu säiliössä niin että pumppu nostaa sitten ottotehoa kun meno ja paluulämpötilat on asteen luokkaa tai pienempiä kuin delta t. Säiliöstä on paluu pumpulle ja säiliöön menee kierrosta paluu. Auttaakohan tähän se tankkianturi? Se kävi puoli tuntia nätisti minimillä kun oli vähän aikaa sammuksissa, sitten säiliö sekoitti vedet ja pumppu nosti ottotehoja taas.
Asentaja kehotti pienentää pattereiden termostaatteja..
Asentaja kehotti pienentää pattereiden termostaatteja..
pökö
Kaivo jäässä
Kuten jo aiemmin ( viesti #825) sanoin ottoteho nousee kun pumpulle palaavan veden lämpö nousee
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Voisko tuon asentajan laittaa vaihtoon?
pökö
Kaivo jäässä
On se sikäli hajulla että noin saa paluuveden lämpöä alas.
Mistähän johtuu se että jos laitan delta t:ksi 4, niin tuo meno/paluu on 3 astetta. Jos laitan 2:een niin meno/paluu erotus on 1 aste. Jos delta t on 8 niin meno/paluu erotus on 4.
Nyt noista edellisistä viesteistä orastavaksi vinkiksi sain pumpun virtausnopeuden, pitääkö sitä säätää?
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
No joo, en tuohon @Pot :in järjestelmään niin perehtynyt mutta noin yleisesti neuvo tuntuu siltä kun kehotettaisiin laastaroimaan avomurtumaa. Oliko tuossa siis puskuri? Kaks-, kolme tai neljäputkikytkennällä? Lähinnä mietin et jos termarit vetää kiinni niin vesi ei juuri muualla kierrä kun puskurissa ja takaisin. Ja silloin se lämpiää nopeasti ja käyntijaksot ovat pakostakin lyhyitä. Ja lyhyet käyntijaksot kai tuossa juuri oli ongelmana?
Perusongelmana tuossa niin kun monessa saneerauskohteessa se ettei lämmönjakoon ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Tuotettu lämpöenergia täytyy saada jaettua sinne missä sitä kaivataan, muuten yhä lämpimämpi vesi palaa vilp:lle ja käyntijaksot jäävät pakostakin lyhyeksi.
pökö
Kaivo jäässä
En ole perehtynyt minäkään, ymmärsin että ongelma on cop, joka pysyy tunnin ajan yli 3 ja 2-3 seuraavaa tuntia se on vain 1,6. Eli kyllä tuo pitkään käy jos noin on.
Onko se cop nyt kovin huono, jos sulatuksen jälkeen ollaan yli 3 copilla, joka sitten kennon huurtuessa laskee n. 1,6 paikkeille. Ja sulatuksetkin ovat yli 3 tunnin välein. Olisin todella tyytyväinen, jos meikäläisen Ultimate pääsisi noihin arvoihin.
Ei se kenno ole huurteessa. Se vetää copin huonoksi alle yhden tunnin päästä sulatuksesta. Silloin kun työsäiliöstä sisäyksikölle menevä vesi on liian kuumaa.
Tämä on se säiliö:
www.k-rauta.fi
Tämä on se säiliö:
Varaaja Energy Save työsäiliö BT200TC-1 yläkytkin+kierukka
200-litrainen päältäkytkettävä työsäiliö ruostumatonta terästä. Mukana 20-metrinen käyttöveden esilämmityskierukka. Rakennepaine 10 bar ja maksimikäyttölämpötila 95 °C. Lattia-asenteinen. Halkaisija 520 mm.
www.k-rauta.fi
1.6-1.8kw sopisi 16kw koneen minimi ottotehoiksi, ettei ole semmosta asennettu?
A) Miten VILP on kytketty varaajaan
B) Miten lämmönjako on kytketty varaajaan
C) Minkä lämpöistä VILPiltä pyydetään
D) Minkä lämpöistä menee lämmitysverkkoon
E) Minkä lämpöistä palaa lämmitysverkosta
F) Mitä antureita on kytketty ja mihin
200l sekoittuu nopeasti tasalämpöiseksi, jos on pieni dT.
B) Miten lämmönjako on kytketty varaajaan
C) Minkä lämpöistä VILPiltä pyydetään
D) Minkä lämpöistä menee lämmitysverkkoon
E) Minkä lämpöistä palaa lämmitysverkosta
F) Mitä antureita on kytketty ja mihin
200l sekoittuu nopeasti tasalämpöiseksi, jos on pieni dT.
Tässä mun viimeiset päivä näytöt koneesta ja etäohjaimesta. Tänään ollu viileämpää kuin eilen. Mutta kulutuksessa ei suurta eroa.
A) Sisäyksiköstä meno ja paluu menee tuon ES säiliön ylhäällä oleviin syöttöihin, paluuputki kulkee ES:n sisällä ja ottaa pohjalta paluuveden.
B) Lämmönjako lähtö on ylhäältä ES:n ulostulosta ja paluut menee mutkien kautta ES:n yhteen syöttöön, jossa sama putki säiliön pohjalle
C) 35 asteista noin.
D) En tarkalleen tiedä, suntit auki pattereille ja lattialämmitykseen. Eli suht samaa kuin tuo pumpun pyynti
E) Ainakin lattian paluu on kädellä huomattavasti kylmempi kuin meno. Ei mittareita.
F) Ei mitään
Jos laitan delta t:n 8:ksi, ero meno/paluussa on n. 4 astetta. Pumppu toimii silloin edelleen huonolla COPilla jatkuvassa käynnissä.
1. Pumppuni on ES6kw split 500l:n varaajaan josta eteenpäin oumannilla lattioihin; itse rakentanut talon ml lvis paitsi kylmätyöt ja sähköjen tarkastukset
2. Keskustelusta ja toisten kokemuksista oppii; tietenkin pahoillani jos sanojeni asettelusta tuli pretorille paha mieli
3. Vaatimaton ymmärrykseni teknisistä tiedoista; Panan WH‐MXC09H3E8 tekn tiedot sivulla8: https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/17314380.pdf
* ottoteho lämmitykselllä 1,86 kw
* cop 55/-7 on 2,02 ( 9kw)
* mielenkiintoinen taulukko sillä teho 9kw säilyy vaikka cop putoaa eli olet tietenkin oikeassa 9/2,02 = 4,45kw ottoteho; jos näin on ja tehty kompuralla niin miksei laitetta käytetä 4,45 kw * cop 4,84 eli laite olisi n 21kw:n laite
' osaako joku selittää?
M
Kokeilisin lisätä reilusti lämmönjaon kiertoa ja laskea samalla menolämpöä (eli pumpun pyyntiä) eli pienentää lämmönjaon deltat:tä. Tällöin saattaisi lämmityksen alkukiukku jäädä pienemmäksi kun varaajan tavoitelämpötila olisi maltillisempi ja vesi vaihtuu työvaraajassa vikkelämmin. Voihan tuo toki olla että pumppu vain on niin ylimittainen kulutukseen nähden että siitä säätöominaisuudet loppuvat kesken.
Olisi kovin mielenkiintoista tietää nuo lämpötilat, samoin kuin veden virtausnopeus lämmönjaossa. Millainen pumppu huolehtii veden kierrätyksestä lämmönjakoon ja mihin sen nopeus on säädetty? Tuo lause " paluu on kädellä huomattavasti kylmempi kuin meno" kertoisi että lämmönjaon kiertovirtaus on pienellä jos delta t:n tunnistaa selvästi käsin. Jos lämmönjaon virtausnopeus on kovin pieni ja lämpö taloon tehdään turhan korkealla menolämmöllä, niin pumppu yrittää ylläpitää "korkean" menolämmön, mutta jos työvaraajasta poistuu kuumaa vettä kovin hitaasti, johtaa tuo helposti siihen että kun pumppu starttaa niin työvaraaja "täyttyy" ja pumppu on keinoton säätämään ottotehoa.
Kokeilisin lisätä reilusti lämmönjaon kiertoa ja laskea samalla menolämpöä (eli pumpun pyyntiä) eli pienentää lämmönjaon deltat:tä. Tällöin saattaisi lämmityksen alkukiukku jäädä pienemmäksi kun varaajan tavoitelämpötila olisi maltillisempi ja vesi vaihtuu työvaraajassa vikkelämmin. Voihan tuo toki olla että pumppu vain on niin ylimittainen kulutukseen nähden että siitä säätöominaisuudet loppuvat kesken.
Nyt maanantai illalta tällaista eroa käydessään näytti. Ei ole ero tuossa myöskään 8 vaikka säätö on delta 8.
Alla kolme kuvaa hetkeltä kun tää jotenkin alkoi junnaamaan monta päivää putkeen tosin hieman ninimiä korkeammalla teholla . Viimeisessä kuvassa jossa vertailu myös eiliseen.
Tuolloin tosiaan patteriverkkoon meni kuumempaa joten myös palasi takas kuumempaa. Laskin kompensaatiokäyrää reilusti alaspäin. ... . poistin patteritermostaatit kokonaan, ja nostin patterikierron virtausnopeutta. Nyt hienosäätöä - ellei sitte joku uusi yllätys tuu ja tarvii enemmän säätämistä.Allaolevassa kuvassa tuon jakson päätöspäivä verrattuna eiliseen.
Viimeksi muokattu:
Juu, tuon on aivan loogista. Pumppu varoo tekemästä pyyntiä kuumempaa, ja saa työvaraajasta vain niin viileää vettä kuin mihin se lämmönjaossa on jäähtynyt. Pumppausnopeudella se ei voi △t:tä kasvattaa määräänsä enempää. Käytännössähän tuo tarkoittaa kait sitä että työvaraaja ja lämmönjako on asettunut synkroniin? Pumppu tekee sen verran lämmintä kuin lämmönjako kuluttaa ja saa paluuvirtaukseen lämmönjaossa jäähtyyneen veden. Työvaraajassa kait vesi seisoo, kunnes tulee vesisulatus.
Mulla käy kyllä niin, että jos lämmöntarve on tarpeeksi pieni, pumppu menee ensin 1 kW ottoteholle ja ajaa edelleen hyvällä COP-arvolla. Jossakin kohtaa sisään tuleva vesi on niin lämmintä, että lähtevä vesi ylittää tavoitteen kahdella asteella kolmen minuutin ajan -> kone pysähtyy.
Näin se toimii ES:n laitteellakin; minimivirtaus sisäyksiköltä varaajaan on manuaalissa n 700l/min;
Luulen että on tarkoitus että virtaus on suurempi kuin lämmitysverkoston kierto; tällöin pumppu yrittää tehonsäädöllä pitää varajan lämpötilan asetetussa ja dT: sisällä
Jos pumpun teho ei riitä, lämmitysverkostosta tuleva vesi menee "kylmänä" vaihtimelle eikä se kykene lämmittämään vettä riittävästi jolloin varavastukset tulevat peliin (minulla varaajassa omalla ohjauksellaan)
Kun pumpun minimiteho nostaa lämmön dT ylärajaan pumppu pysähtyy ja käynnistyy taas alarajalla.
Olen kokeillut kasvattaa dT; kahdeksaan asteeseen jolloin pumppu käy max teholla dT:n sisällä ja sitten pysähtyy lyhyen käynnin jälkeen; cop laskee ilmeisesti käynnistysten takia.
Muutettuani dT:n takaisin 4 asteeseen laitteelta kesti vuorokauden ennenkuin se alkoi taas käymään myös osateholla; logiikkaan tehty hitaus?
Näin mullakin amatöörinä ajatus. Hybridivaraajaan meni asken: 2.6 kW (1.0 kW teho verkosta).. siitä patterikierto otti noin 2.4 kW tehoa. Loppu teho lämmittää varaajan 500 litraan ja kuluu joko käyttöveden esilämmitykseen... vesisulatukseen ja häviöihin.
Viimeksi muokattu:
Tuo sinun esimerkki on hyvä ja samasta syystä minunkin pumpun ottoteho on liikaa.
Mutta arvatkaapa mistä johtuu melko varmasti? Lattialämmityksen menoon ja tuloon on aikoinaan öljylämmityksen yhteydessä kytketty meno ja tulo kahdelle vesikiertoiselle rättipatterille. Tämä tuloputki on tosi lämmin, melkein yhtä lämmin kuin pumpulta lähtevä. Ja se on vieläpä kierrossa yhdistetty lattialämmityksen paluun jälkeen. Ajoin pelkkää yläkerran patterikiertoa jonkin aikaa, nätisti kävi minimiteholla. Sitten pelkkää lattialämmitystä muutaman tunnin. 1.8:iin meni ottoteho. No pitää tässä etsiä talosta rättipatterien sulut jos niitä on..
Hyvä kun selvisi - tää pumppaaminen on tällaista että törmää moneen juttuun jotka ovat öljyn kanssa olleet mikään selvittelyn aihe. Ei ollu näyttöä mistä coppia katsoa ja suhteuttaa muiden kokemuksiin. Uusi harrastus - ainakin ajan käytön puolesta.
Sen tässä on huomannut että joskus tulee myös takapakkia kun teoria ei päde.. sitten mietitään taas
. Sen verran monta liikkuvaa osaa hahmottaa.
Sen tässä on huomannut että joskus tulee myös takapakkia kun teoria ei päde.. sitten mietitään taas
. Sen verran monta liikkuvaa osaa hahmottaa.Suljin rättipatterit ja oikea syy lienee se, että lattialämmitys on paluun osalta tiltissä. Ei tuu paljon mitään takaisin pumpulle, jäi lopulta otto/anto 1/1 kWh. Eli putkimiestä paikalle ilmaamaan/säätämään lattialämmitystä.
Tuo kun on samaan yhdistetty muuta viritystä tahtoo sitten peittää ne isommat ongelmat. Lattioissa on lämmintä muualla paitsi käytävän lattia tuntuu kylmältä niin oletin että toimii ok. Ja kun systeemissä ei ole mittareita..
Tuo kun on samaan yhdistetty muuta viritystä tahtoo sitten peittää ne isommat ongelmat. Lattioissa on lämmintä muualla paitsi käytävän lattia tuntuu kylmältä niin oletin että toimii ok. Ja kun systeemissä ei ole mittareita..
pökö
Kaivo jäässä
Eli kaikki kierto takaisin tuli rättipattereista?
Onko sen kylmän lattian säätimet auki?
Takaisin tulee yhdistettynä yläkerran patterien, kylppärin lattialämmityksen, alakerran lattialämmityksen (jakotukki 3 piiriä) ja se rättipatteri. Säätimet on auki, mutta yksi piiri tosiaan kylmempi ja lopussa kiertoa siinä kylmä..
Noh en tiedä kun paluu on summausta, pitäisiköhän joku (ouman?) laittaa säätämään paluulämpöä. Mutta tilanne parani tai melkeinpä korjaantui pumpulla kun kylppärin paluun taas aukaisin tuohon kiertoon.
Putkimiestä apuun ens viikolla.
Nyt kun on nollassa, niin taisi sen kylmähkön piirin röörit aueta. Kellarin oven kohta on ongelma, taisi pakkasilla jäätyä putki. No kädet ristissä ettei vuotoa nyt..Tällä hetkellä pumppu toimii kuin junan vessa 3-4 copilla ja ottoteho pysyy 1-1.2 kWh.
Viimeksi muokattu: