Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

Sammypiru

Vakionaama
Onkos kaikille tehty tämä? Minun ei tätä tullut tehtyä, mutta en ole sen erityisemmin huomannut häiritsevän ajoa. Minkälaisiin virtauksiin pumput on tullut säädettyä?

1671427747214.png
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Mulla 20..22 Hz, mutta ottoteho silti 1800 W. 800 W pitäisi "laihduttaa"...
Eli tehon perusteella käy maksimiteholla on/off eikä kompura mene osateholle? Epäilen että jossain on vikaa sillä maksimiteholla luulisi olevan maksimihertsit.
Pienennä vaan dT plusmiinus 2asteeseen; itselläni ES:n 6kw laite 500-1000l varaajalla ja jatkuvalla 700l/tunnissa kierrolla (varaajaan) tekee maksimilla on/off - tyyliin jos dT on plusmiinus 4 astetta.
Jos pyydän plusmiinus 2 astetta (ohjekirjan suositus) laite alkaa käymään pitempiä jaksoja osateholla; alkaa käymään vasta n vuorokauden kuluttua eli laite miettii säätöjä jostain syystä.
Minimitehon luulisin olevan 800W tietämillä kun kompuroiden ominaisuudet ovat nykyään melko samanlaisia
 

Ton1A

Vakionaama
Mulla on siis H-sarjan 9 kW T-CAP monoblock, WH‐MXC09H3E8. Tämän minimiottoteho on 1000 W sähköä, tosin satunnaisesti menee myös 800 W teholle. Alhaisen ottotehon saa käyttöön vain jos pumppu on ns. käyräajossa, eli buffer tank on pois päältä. Itsekin koitin buffer tank moodia, mutta ei meidän tapauksessa se ei toiminut ollenkaan pakkasella. Jostain syystä tämä kone ei tuota pakkasella järkevällä COP-arvolla ennenkuin noin tunnin käynnin jälkeen. Eli ei ole mitään järkeä käydä on-off, jos voi käydä koko ajan juuri sopivalla teholla.

Meillä tuo raja jossa koneen tuotto minimiteholla vastaa talon lämmitystarvetta menee aika lähellä nollaa, nyt esimerkiksi eilen oli muutama huilitauko kun ulkolämpötila nousi ylimmillään noin +3 °C lukemiin,

Kompuran maksimiteho on varsin suuri, itse olen logannut yli 5 kW ottotehon kovalla pakkasella. Sähkövastuksilla ei ole vielä tarvinnut avittaa, mutta eipä täällä ole elohopeakaan alittanut -22 °C sinä aikana kun tuo on ollut käytössä.
 

Ton1A

Vakionaama
Onkos kaikille tehty tämä? Minun ei tätä tullut tehtyä, mutta en ole sen erityisemmin huomannut häiritsevän ajoa. Minkälaisiin virtauksiin pumput on tullut säädettyä?
Pumpun nopeus säätyy halutun 'heating delta T' sekä hetkellisen tehon perusteella, mutta tuo on siis arvo jota ei ylitetä muuten kuin sulatuksen aikana. Itse säädin tuon HeishaMonin kautta, 'Max_Pump_Duty' arvoksi 87. Tuolla ulkoyksikön virtaus on maksimissaan hiukan enemmän kuin mitä mun lattialämmitykseni virtaus
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Eli tehon perusteella käy maksimiteholla on/off eikä kompura mene osateholle? Epäilen että jossain on vikaa sillä maksimiteholla luulisi olevan maksimihertsit.
Kompuran maksimitehot on 5kW, joten ei 1800W ole lähelläkään maksimeita. Kompuran taajuuden mukaan sen sijaan pyörii aika alapäässä.
Ei nuo taajuudet ja sähkönkulutus ihan käsi kädessä kuitenkaan mene. Mulla tällä hetkellä käynnissä 1600W ja 27Hz. Klo 05-07 välillä menty 1200-1400W ja 22Hz.

JA sivuhuomautuksena, että noi on koneen näyttämiä arvoja. Esim. tuo klo 05-07 välin hyppely 1200-1400W on erillisen sähkömittarin mittauksen mukaan tosiasiassa aika tasaisesti noin 1200W (1180W-1215W).
Tämän hetkinen koneen näyttämä käynti 1600W näyttäisi olevan erillisen sähkömittarin mukaan aika haarukassa (1530-1570W).

Panasonic siis raportoi parillisia lukemia 200W hypyin.
 
Viimeksi muokattu:

AKivija

Aktiivinen jäsen
Mulla on siis H-sarjan 9 kW T-CAP monoblock, WH‐MXC09H3E8. Tämän minimiottoteho on 1000 W sähköä, tosin satunnaisesti menee myös 800 W teholle. Alhaisen ottotehon saa käyttöön vain jos pumppu on ns. käyräajossa, eli buffer tank on pois päältä. Itsekin koitin buffer tank moodia, mutta ei meidän tapauksessa se ei toiminut ollenkaan pakkasella. Jostain syystä tämä kone ei tuota pakkasella järkevällä COP-arvolla ennenkuin noin tunnin käynnin jälkeen. Eli ei ole mitään järkeä käydä on-off, jos voi käydä koko ajan juuri sopivalla teholla.

Meillä tuo raja jossa koneen tuotto minimiteholla vastaa talon lämmitystarvetta menee aika lähellä nollaa, nyt esimerkiksi eilen oli muutama huilitauko kun ulkolämpötila nousi ylimmillään noin +3 °C lukemiin,

Kompuran maksimiteho on varsin suuri, itse olen logannut yli 5 kW ottotehon kovalla pakkasella. Sähkövastuksilla ei ole vielä tarvinnut avittaa, mutta eipä täällä ole elohopeakaan alittanut -22 °C sinä aikana kun tuo on ollut käytössä.
Eli laitteen sisäinen vastus on pöhöttänyt n 3kw:lla. 9kw:n pumpun ottama teho on luokkaa 2kw ; sen voi päätellä myös siitä että max tuotto 9kw on cop n 5:llä , en tähän hätään löytänyt teknisiä tietoja.
Jossain kirjoituksissa todetaan että jos pitkän aja cop - todellisuus on n 2 niin tulos on hyvä. Johtuu juuri tuosta että käynnistyessään kone tuottaa säällistä coppia vasta jonkun ajan päästä , laskuissa ei yleensä ole pohjavastusta (minulla n 150w) eikä viemärin saattolämmitystä jne ,
Kyllä järkevää coppia pitäisi alkaa tulemaan 5-10minuutin päästä käyntiilähdöstä; päivittyykö arvo "kiinan palvelimen" kautta?
 

Ton1A

Vakionaama
Eli laitteen sisäinen vastus on pöhöttänyt n 3kw:lla. 9kw:n pumpun ottama teho on luokkaa 2kw ; sen voi päätellä myös siitä että max tuotto 9kw on cop n 5:llä , en tähän hätään löytänyt teknisiä tietoja.
Jossain kirjoituksissa todetaan että jos pitkän aja cop - todellisuus on n 2 niin tulos on hyvä. Johtuu juuri tuosta että käynnistyessään kone tuottaa säällistä coppia vasta jonkun ajan päästä , laskuissa ei yleensä ole pohjavastusta (minulla n 150w) eikä viemärin saattolämmitystä jne ,
Kyllä järkevää coppia pitäisi alkaa tulemaan 5-10minuutin päästä käyntiilähdöstä; päivittyykö arvo "kiinan palvelimen" kautta?
Ei ole, vastustunnit ovat edelleen pyöreät nolla. Huoltomanualin mukaan tuon 9 kW T-CAP maksimi ottoteho ilman vastusapua on 6.96 kW.

En ole ainoa joka on omilla mittauksillaan todentanut tuon huonon käyntiinlähdön pakkaskelillä.

1671435594006.png
 

Sami68

Aktiivinen jäsen
Ääntääkö teillä putkistot minkä verran? Minulla yhdessä kohteessa tuli aika kovaa ääntä varsinkin pakkasella. Säädin nyt lämpötilaa hieman alemmas ja tilanne vähän rauhoittui. Sellaista huminaa sieltä kuului. Putkisto oli n. 8m pitkä eikä ainetta lisätty.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Eli laitteen sisäinen vastus on pöhöttänyt n 3kw:lla. 9kw:n pumpun ottama teho on luokkaa 2kw ; sen voi päätellä myös siitä että max tuotto 9kw on cop n 5:llä , en tähän hätään löytänyt teknisiä tietoja.
Jossain kirjoituksissa todetaan että jos pitkän aja cop - todellisuus on n 2 niin tulos on hyvä. Johtuu juuri tuosta että käynnistyessään kone tuottaa säällistä coppia vasta jonkun ajan päästä , laskuissa ei yleensä ole pohjavastusta (minulla n 150w) eikä viemärin saattolämmitystä jne ,
Kyllä järkevää coppia pitäisi alkaa tulemaan 5-10minuutin päästä käyntiilähdöstä; päivittyykö arvo "kiinan palvelimen" kautta?
Ei nyt ihan hirveästi kannata tulla pumppua omistamattomana tällaisia huutelemaan tänne kyseisen laitteen kokemuksia-ketjuun. Todistettavastihan kyseinen pumppu vetelee kivasti lämpöä torppaan ilman vastuksia, kun 80% muista pumpuista nukkuu jo talviunta, tai vähintään tarvitsee vastuksia avukseen.
Toisekseen nykypumpuilla johonkin pitkän ajan COP2 pääsee, vaikka olisi ympäri vuoden pakkasen puolella.
 

Ton1A

Vakionaama
Tuossa on nyt vähän yli vuoden verran mitattua dataa, nämä siis koneen itse HeishaMonin läpi ilmoittamia. Pahimmillaan 82 kWh sähköä 24h tunnin aikana kun ulkolämpötilan keskiarvo -17.8 °C, tuotettu 152 kWh lämpöä.

1671438077388.png
 

Pot

Jäsen
Mulla selvisi, että meno/paluu ero supistuu säiliössä niin että pumppu nostaa sitten ottotehoa kun meno ja paluulämpötilat on asteen luokkaa tai pienempiä kuin delta t. Säiliöstä on paluu pumpulle ja säiliöön menee kierrosta paluu. Auttaakohan tähän se tankkianturi? Se kävi puoli tuntia nätisti minimillä kun oli vähän aikaa sammuksissa, sitten säiliö sekoitti vedet ja pumppu nosti ottotehoja taas.
Asentaja kehotti pienentää pattereiden termostaatteja..
 

pökö

Kaivo jäässä
Mulla selvisi, että meno/paluu ero supistuu säiliössä niin että pumppu nostaa sitten ottotehoa kun meno ja paluulämpötilat on asteen luokkaa tai pienempiä kuin delta t.
Kuten jo aiemmin ( viesti #825) sanoin ottoteho nousee kun pumpulle palaavan veden lämpö nousee
 
  • Tykkää
Reactions: Pot

Pot

Jäsen
Mulla on siis H-sarjan 9 kW T-CAP monoblock, WH‐MXC09H3E8. Tämän minimiottoteho on 1000 W sähköä, tosin satunnaisesti menee myös 800 W teholle. Alhaisen ottotehon saa käyttöön vain jos pumppu on ns. käyräajossa, eli buffer tank on pois päältä. Itsekin koitin buffer tank moodia, mutta ei meidän tapauksessa se ei toiminut ollenkaan pakkasella. Jostain syystä tämä kone ei tuota pakkasella järkevällä COP-arvolla ennenkuin noin tunnin käynnin jälkeen. Eli ei ole mitään järkeä käydä on-off, jos voi käydä koko ajan juuri sopivalla teholla.

Meillä tuo raja jossa koneen tuotto minimiteholla vastaa talon lämmitystarvetta menee aika lähellä nollaa, nyt esimerkiksi eilen oli muutama huilitauko kun ulkolämpötila nousi ylimmillään noin +3 °C lukemiin,

Kompuran maksimiteho on varsin suuri, itse olen logannut yli 5 kW ottotehon kovalla pakkasella. Sähkövastuksilla ei ole vielä tarvinnut avittaa, mutta eipä täällä ole elohopeakaan alittanut -22 °C sinä aikana kun tuo on ollut käytössä.
On se sikäli hajulla että noin saa paluuveden lämpöä alas.
Mistähän johtuu se että jos laitan delta t:ksi 4, niin tuo meno/paluu on 3 astetta. Jos laitan 2:een niin meno/paluu erotus on 1 aste. Jos delta t on 8 niin meno/paluu erotus on 4.
Nyt noista edellisistä viesteistä orastavaksi vinkiksi sain pumpun virtausnopeuden, pitääkö sitä säätää?
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
On se sikäli hajulla että noin saa paluuveden lämpöä alas.
No joo, en tuohon @Pot :in järjestelmään niin perehtynyt mutta noin yleisesti neuvo tuntuu siltä kun kehotettaisiin laastaroimaan avomurtumaa. Oliko tuossa siis puskuri? Kaks-, kolme tai neljäputkikytkennällä? Lähinnä mietin et jos termarit vetää kiinni niin vesi ei juuri muualla kierrä kun puskurissa ja takaisin. Ja silloin se lämpiää nopeasti ja käyntijaksot ovat pakostakin lyhyitä. Ja lyhyet käyntijaksot kai tuossa juuri oli ongelmana?

Perusongelmana tuossa niin kun monessa saneerauskohteessa se ettei lämmönjakoon ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Tuotettu lämpöenergia täytyy saada jaettua sinne missä sitä kaivataan, muuten yhä lämpimämpi vesi palaa vilp:lle ja käyntijaksot jäävät pakostakin lyhyeksi.
 

pökö

Kaivo jäässä
No joo, en tuohon @Pot :in järjestelmään niin perehtynyt mutta noin yleisesti neuvo tuntuu siltä kun kehotettaisiin laastaroimaan avomurtumaa. Oliko tuossa siis puskuri? Kaks-, kolme tai neljäputkikytkennällä? Lähinnä mietin et jos termarit vetää kiinni niin vesi ei juuri muualla kierrä kun puskurissa ja takaisin. Ja silloin se lämpiää nopeasti ja käyntijaksot ovat pakostakin lyhyitä. Ja lyhyet käyntijaksot kai tuossa juuri oli ongelmana?
En ole perehtynyt minäkään, ymmärsin että ongelma on cop, joka pysyy tunnin ajan yli 3 ja 2-3 seuraavaa tuntia se on vain 1,6. Eli kyllä tuo pitkään käy jos noin on.
 

Pot

Jäsen
Joo se käy huonolla copilla koko ajan. Pumppu ei sammu. Sammuiskin niin ei menisi sähköä. Nyt sitä kuluu n. 1.8 kW tunnissa oli keli mikä hyvänsä.
 

kaihakki

Vakionaama
Joo se käy huonolla copilla koko ajan. Pumppu ei sammu. Sammuiskin niin ei menisi sähköä. Nyt sitä kuluu n. 1.8 kW tunnissa oli keli mikä hyvänsä.
Onko se cop nyt kovin huono, jos sulatuksen jälkeen ollaan yli 3 copilla, joka sitten kennon huurtuessa laskee n. 1,6 paikkeille. Ja sulatuksetkin ovat yli 3 tunnin välein. Olisin todella tyytyväinen, jos meikäläisen Ultimate pääsisi noihin arvoihin.
 

Pot

Jäsen
Ei se kenno ole huurteessa. Se vetää copin huonoksi alle yhden tunnin päästä sulatuksesta. Silloin kun työsäiliöstä sisäyksikölle menevä vesi on liian kuumaa.
Tämä on se säiliö:

 

Pretor

Aktiivinen jäsen
A) Miten VILP on kytketty varaajaan
B) Miten lämmönjako on kytketty varaajaan
C) Minkä lämpöistä VILPiltä pyydetään
D) Minkä lämpöistä menee lämmitysverkkoon
E) Minkä lämpöistä palaa lämmitysverkosta
F) Mitä antureita on kytketty ja mihin

200l sekoittuu nopeasti tasalämpöiseksi, jos on pieni dT.
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Joo se käy huonolla copilla koko ajan. Pumppu ei sammu. Sammuiskin niin ei menisi sähköä. Nyt sitä kuluu n. 1.8 kW tunnissa oli keli mikä hyvänsä
Tässä mun viimeiset päivä näytöt koneesta ja etäohjaimesta. Tänään ollu viileämpää kuin eilen. Mutta kulutuksessa ei suurta eroa.

20221219_230547.jpgScreenshot_20221219_233545_Chrome.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: Pot

Pot

Jäsen
Joo noin kun sais tämänkin toimimaan. Kulutus mulla n. 40 kwh/vrk ja lämmitystarve pienempi varmasti. Pyynti ollut 35 astetta. Sulla oli delta t 8, sehän ei saavuta sitä, pyörii 3-4 asteessa tulolähtöerotus, onko näin Juha1964?
.
 
Viimeksi muokattu:

Pot

Jäsen
A) Miten VILP on kytketty varaajaan
B) Miten lämmönjako on kytketty varaajaan
C) Minkä lämpöistä VILPiltä pyydetään
D) Minkä lämpöistä menee lämmitysverkkoon
E) Minkä lämpöistä palaa lämmitysverkosta
F) Mitä antureita on kytketty ja mihin

200l sekoittuu nopeasti tasalämpöiseksi, jos on pieni dT.
A) Sisäyksiköstä meno ja paluu menee tuon ES säiliön ylhäällä oleviin syöttöihin, paluuputki kulkee ES:n sisällä ja ottaa pohjalta paluuveden.
B) Lämmönjako lähtö on ylhäältä ES:n ulostulosta ja paluut menee mutkien kautta ES:n yhteen syöttöön, jossa sama putki säiliön pohjalle
C) 35 asteista noin.
D) En tarkalleen tiedä, suntit auki pattereille ja lattialämmitykseen. Eli suht samaa kuin tuo pumpun pyynti
E) Ainakin lattian paluu on kädellä huomattavasti kylmempi kuin meno. Ei mittareita.
F) Ei mitään

Jos laitan delta t:n 8:ksi, ero meno/paluussa on n. 4 astetta. Pumppu toimii silloin edelleen huonolla COPilla jatkuvassa käynnissä.
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Ei nyt ihan hirveästi kannata tulla pumppua omistamattomana tällaisia huutelemaan tänne kyseisen laitteen kokemuksia-ketjuun. Todistettavastihan kyseinen pumppu vetelee kivasti lämpöä torppaan ilman vastuksia, kun 80% muista pumpuista nukkuu jo talviunta, tai vähintään tarvitsee vastuksia avukseen.
Toisekseen nykypumpuilla johonkin pitkän ajan COP2 pääsee, vaikka olisi ympäri vuoden pakkasen puolella.
1. Pumppuni on ES6kw split 500l:n varaajaan josta eteenpäin oumannilla lattioihin; itse rakentanut talon ml lvis paitsi kylmätyöt ja sähköjen tarkastukset
2. Keskustelusta ja toisten kokemuksista oppii; tietenkin pahoillani jos sanojeni asettelusta tuli pretorille paha mieli
3. Vaatimaton ymmärrykseni teknisistä tiedoista; Panan WH‐MXC09H3E8 tekn tiedot sivulla8: https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/17314380.pdf
* ottoteho lämmitykselllä 1,86 kw
* cop 55/-7 on 2,02 ( 9kw)
* mielenkiintoinen taulukko sillä teho 9kw säilyy vaikka cop putoaa eli olet tietenkin oikeassa 9/2,02 = 4,45kw ottoteho; jos näin on ja tehty kompuralla niin miksei laitetta käytetä 4,45 kw * cop 4,84 eli laite olisi n 21kw:n laite
' osaako joku selittää?
 

pökö

Kaivo jäässä
Vilpin virtaus on lämpöverkkoa isompi niin tuo es200 pömpelin lämmöt tasaantuu väkisin. Voiko vilpin virtausta pienentää tai lämpöverkon isontaa?
 

Pelus

Aktiivinen jäsen
M
D) En tarkalleen tiedä, suntit auki pattereille ja lattialämmitykseen. Eli suht samaa kuin tuo pumpun pyynti
E) Ainakin lattian paluu on kädellä huomattavasti kylmempi kuin meno. Ei mittareita.
Olisi kovin mielenkiintoista tietää nuo lämpötilat, samoin kuin veden virtausnopeus lämmönjaossa. Millainen pumppu huolehtii veden kierrätyksestä lämmönjakoon ja mihin sen nopeus on säädetty? Tuo lause " paluu on kädellä huomattavasti kylmempi kuin meno" kertoisi että lämmönjaon kiertovirtaus on pienellä jos delta t:n tunnistaa selvästi käsin. Jos lämmönjaon virtausnopeus on kovin pieni ja lämpö taloon tehdään turhan korkealla menolämmöllä, niin pumppu yrittää ylläpitää "korkean" menolämmön, mutta jos työvaraajasta poistuu kuumaa vettä kovin hitaasti, johtaa tuo helposti siihen että kun pumppu starttaa niin työvaraaja "täyttyy" ja pumppu on keinoton säätämään ottotehoa.

Kokeilisin lisätä reilusti lämmönjaon kiertoa ja laskea samalla menolämpöä (eli pumpun pyyntiä) eli pienentää lämmönjaon deltat:tä. Tällöin saattaisi lämmityksen alkukiukku jäädä pienemmäksi kun varaajan tavoitelämpötila olisi maltillisempi ja vesi vaihtuu työvaraajassa vikkelämmin. Voihan tuo toki olla että pumppu vain on niin ylimittainen kulutukseen nähden että siitä säätöominaisuudet loppuvat kesken.
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Joo noin kun sais tämänkin toimimaan. Kulutus mulla n. 40 kwh/vrk ja lämmitystarve pienempi varmasti. Pyynti ollut 35 astetta. Sulla oli delta t 8, sehän ei saavuta sitä, pyörii 3-4 asteessa tulolähtöerotus, onko näin Juha1964?

20221219_231332.jpg

Nyt maanantai illalta tällaista eroa käydessään näytti. Ei ole ero tuossa myöskään 8 vaikka säätö on delta 8.

Alla kolme kuvaa hetkeltä kun tää jotenkin alkoi junnaamaan monta päivää putkeen tosin hieman ninimiä korkeammalla teholla . Viimeisessä kuvassa jossa vertailu myös eiliseen.

Screenshot_20221220_073542_Chrome.jpgScreenshot_20221220_073505_Chrome.jpg Tuolloin tosiaan patteriverkkoon meni kuumempaa joten myös palasi takas kuumempaa. Laskin kompensaatiokäyrää reilusti alaspäin. ... . poistin patteritermostaatit kokonaan, ja nostin patterikierron virtausnopeutta. Nyt hienosäätöä - ellei sitte joku uusi yllätys tuu ja tarvii enemmän säätämistä.

Allaolevassa kuvassa tuon jakson päätöspäivä verrattuna eiliseen.

Screenshot_20221220_073424_Chrome.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Pelus

Aktiivinen jäsen
Nyt maanantai illalta tällaista eroa käydessään näytti. Ei ole ero tuossa myöskään 8 vaikka säätö on delta 8.
Juu, tuon on aivan loogista. Pumppu varoo tekemästä pyyntiä kuumempaa, ja saa työvaraajasta vain niin viileää vettä kuin mihin se lämmönjaossa on jäähtynyt. Pumppausnopeudella se ei voi △t:tä kasvattaa määräänsä enempää. Käytännössähän tuo tarkoittaa kait sitä että työvaraaja ja lämmönjako on asettunut synkroniin? Pumppu tekee sen verran lämmintä kuin lämmönjako kuluttaa ja saa paluuvirtaukseen lämmönjaossa jäähtyyneen veden. Työvaraajassa kait vesi seisoo, kunnes tulee vesisulatus.
 

Ton1A

Vakionaama
Mulla käy kyllä niin, että jos lämmöntarve on tarpeeksi pieni, pumppu menee ensin 1 kW ottoteholle ja ajaa edelleen hyvällä COP-arvolla. Jossakin kohtaa sisään tuleva vesi on niin lämmintä, että lähtevä vesi ylittää tavoitteen kahdella asteella kolmen minuutin ajan -> kone pysähtyy.
 

AKivija

Aktiivinen jäsen
Mulla käy kyllä niin, että jos lämmöntarve on tarpeeksi pieni, pumppu menee ensin 1 kW ottoteholle ja ajaa edelleen hyvällä COP-arvolla. Jossakin kohtaa sisään tuleva vesi on niin lämmintä, että lähtevä vesi ylittää tavoitteen kahdella asteella kolmen minuutin ajan -> kone pysähtyy.
Näin se toimii ES:n laitteellakin; minimivirtaus sisäyksiköltä varaajaan on manuaalissa n 700l/min;
Luulen että on tarkoitus että virtaus on suurempi kuin lämmitysverkoston kierto; tällöin pumppu yrittää tehonsäädöllä pitää varajan lämpötilan asetetussa ja dT: sisällä
Jos pumpun teho ei riitä, lämmitysverkostosta tuleva vesi menee "kylmänä" vaihtimelle eikä se kykene lämmittämään vettä riittävästi jolloin varavastukset tulevat peliin (minulla varaajassa omalla ohjauksellaan)
Kun pumpun minimiteho nostaa lämmön dT ylärajaan pumppu pysähtyy ja käynnistyy taas alarajalla.
Olen kokeillut kasvattaa dT; kahdeksaan asteeseen jolloin pumppu käy max teholla dT:n sisällä ja sitten pysähtyy lyhyen käynnin jälkeen; cop laskee ilmeisesti käynnistysten takia.
Muutettuani dT:n takaisin 4 asteeseen laitteelta kesti vuorokauden ennenkuin se alkoi taas käymään myös osateholla; logiikkaan tehty hitaus?
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Käytännössähän tuo tarkoittaa kait sitä että työvaraaja ja lämmönjako on asettunut synkroniin? Pumppu tekee sen verran lämmintä kuin lämmönjako kuluttaa ja saa paluuvirtaukseen lämmönjaossa jäähtyyneen veden. Työvaraajassa kait vesi seisoo, kunnes tulee vesisulatus.
Näin mullakin amatöörinä ajatus. Hybridivaraajaan meni asken: 2.6 kW (1.0 kW teho verkosta).. siitä patterikierto otti noin 2.4 kW tehoa. Loppu teho lämmittää varaajan 500 litraan ja kuluu joko käyttöveden esilämmitykseen... vesisulatukseen ja häviöihin.
 
Viimeksi muokattu:

Pot

Jäsen
katso liitettä 83155

Nyt maanantai illalta tällaista eroa käydessään näytti. Ei ole ero tuossa myöskään 8 vaikka säätö on delta 8.

Alla kolme kuvaa hetkeltä kun tää jotenkin alkoi junnaamaan monta päivää putkeen tosin hieman ninimiä korkeammalla teholla . Viimeisessä kuvassa jossa vertailu myös eiliseen.

katso liitettä 83156katso liitettä 83157 Tuolloin tosiaan patteriverkkoon meni kuumempaa joten myös palasi takas kuumempaa. Laskin kompensaatiokäyrää reilusti alaspäin. ... . poistin patteritermostaatit kokonaan, ja nostin patterikierron virtausnopeutta. Nyt hienosäätöä - ellei sitte joku uusi yllätys tuu ja tarvii enemmän säätämistä.

Allaolevassa kuvassa tuon jakson päätöspäivä verrattuna eiliseen.

katso liitettä 83158

Tuo sinun esimerkki on hyvä ja samasta syystä minunkin pumpun ottoteho on liikaa.
Mutta arvatkaapa mistä johtuu melko varmasti? Lattialämmityksen menoon ja tuloon on aikoinaan öljylämmityksen yhteydessä kytketty meno ja tulo kahdelle vesikiertoiselle rättipatterille. Tämä tuloputki on tosi lämmin, melkein yhtä lämmin kuin pumpulta lähtevä. Ja se on vieläpä kierrossa yhdistetty lattialämmityksen paluun jälkeen. Ajoin pelkkää yläkerran patterikiertoa jonkin aikaa, nätisti kävi minimiteholla. Sitten pelkkää lattialämmitystä muutaman tunnin. 1.8:iin meni ottoteho. No pitää tässä etsiä talosta rättipatterien sulut jos niitä on..
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Hyvä kun selvisi - tää pumppaaminen on tällaista että törmää moneen juttuun jotka ovat öljyn kanssa olleet mikään selvittelyn aihe. Ei ollu näyttöä mistä coppia katsoa ja suhteuttaa muiden kokemuksiin. Uusi harrastus - ainakin ajan käytön puolesta.

Sen tässä on huomannut että joskus tulee myös takapakkia kun teoria ei päde.. sitten mietitään taas :). Sen verran monta liikkuvaa osaa hahmottaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Pot

Ton1A

Vakionaama
Kai tuossa riittäisi että kuristaisi noiden rättipattereiden virtaaman riittävän alas, ei niitä kokonaan tarvitse sulkea?
 
  • Tykkää
Reactions: Pot

Pot

Jäsen
Suljin rättipatterit ja oikea syy lienee se, että lattialämmitys on paluun osalta tiltissä. Ei tuu paljon mitään takaisin pumpulle, jäi lopulta otto/anto 1/1 kWh. Eli putkimiestä paikalle ilmaamaan/säätämään lattialämmitystä.
Tuo kun on samaan yhdistetty muuta viritystä tahtoo sitten peittää ne isommat ongelmat. Lattioissa on lämmintä muualla paitsi käytävän lattia tuntuu kylmältä niin oletin että toimii ok. Ja kun systeemissä ei ole mittareita..
 

pökö

Kaivo jäässä
Suljin rättipatterit ja oikea syy lienee se, että lattialämmitys on paluun osalta tiltissä. Ei tuu paljon mitään takaisin pumpulle, jäi lopulta otto/anto 1/1 kWh.
Eli kaikki kierto takaisin tuli rättipattereista?
Onko sen kylmän lattian säätimet auki?
 

Pot

Jäsen
Eli kaikki kierto takaisin tuli rättipattereista?
Onko sen kylmän lattian säätimet auki?

Takaisin tulee yhdistettynä yläkerran patterien, kylppärin lattialämmityksen, alakerran lattialämmityksen (jakotukki 3 piiriä) ja se rättipatteri. Säätimet on auki, mutta yksi piiri tosiaan kylmempi ja lopussa kiertoa siinä kylmä..
Noh en tiedä kun paluu on summausta, pitäisiköhän joku (ouman?) laittaa säätämään paluulämpöä. Mutta tilanne parani tai melkeinpä korjaantui pumpulla kun kylppärin paluun taas aukaisin tuohon kiertoon.
Putkimiestä apuun ens viikolla.

Nyt kun on nollassa, niin taisi sen kylmähkön piirin röörit aueta. Kellarin oven kohta on ongelma, taisi pakkasilla jäätyä putki. No kädet ristissä ettei vuotoa nyt..Tällä hetkellä pumppu toimii kuin junan vessa 3-4 copilla ja ottoteho pysyy 1-1.2 kWh.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom